Tampereen ilmastotavoitteet ja niiden toteuttaminen Case Hiedanranta Pauli Välimäki Ohjelmapäällikkö Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari,

Transkriptio

1 Tampereen ilmastotavoitteet ja niiden toteuttaminen Case Hiedanranta Pauli Välimäki Ohjelmapäällikkö Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari, Helsinki

2 Tampereen ilmastovisio -80 % CO2-päästöissä vuoteen 2030 mennessä 1990 tasosta

3 Muutosta on tapahduttava kaikissa päästölähteissä Jätteet ja jätevedet Liikenne Lämmityssähkö Maataloustuotanto Teollisuus ja työkoneet Muu sähkön kulutus Erillislämmitys Kaukolämpö Päästölähde Muutos Kaukolämpö -89 % Erillislämmitys -84 % Lämmityssähkö -72 % Muu sähkön käyttö -68 % Teollisuus ja työkoneet -66 % Maatalous -65 % Liikenne -55 % Jätteet ja jätevedet -80 % Yhteensä -72 % tonnia CO2-ekv vuodessa

4 CO2 päästöt ja väestönkasvu Tampereella 4

5 Kestävä Tampere 2030 kohti hiilineutraalia kaupunkia -linjaukset Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus

6 1. Kestävä liikkuminen ja kaupunkirakenne 2030 Tampere on kestävän kaupunkisuunnittelun, liikkumisen ja työtapojen edelläkävijä. Ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin on varauduttu. Asuinympäristö on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Liikenne on vähäpäästöistä ja tehokasta. Matkaketjut ovat sujuvia ja liikkumisen yhteiskäyttöratkaisut ovat kehittyneet. Kävely ja pyöräily ovat kulkumuotoina suosittuja ja reitit ovat yhtenäisiä ja viihtyisiä. Kaupungin metsät, viheralueet ja vesistöt muodostavat yhtenäisen ja monimuotoisen verkoston, jonka käyttö on sekä taloudellisesti että ekologisesti kestävää. Kaupungin kasvu on suuntautunut joukkoliikennevyöhykkeelle ja aluekeskuksiin ja matkustustarve on vähentynyt. Kaupungin asuntorakentamisesta suurin osa toteutetaan täydennysrakentamisena. Toteutustapoja ja -välineitä valtuustokaudella ovat mm. Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Yleiskaavoituksen työohjelma Asemakaavoitusohjelma Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP) Kantakaupungin hulevesiohjelma Riskien hallinnan suunnitelma Raitiotien rakentaminen Bussilinjaston ja kaluston kehittäminen Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden parantaminen Smart Tampere -kehitysohjelma Maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) 6

7 Yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointi Paikkatietopohjaisen työkalun tavoitteena oli: Eri kaupunginosien päästötasojen vertailu Mistä tulee suurimmat päästöt? Mistä johtuvat erot alueiden välillä? Numeerinen ja vertailukelpoinen tieto yhdyskuntarakenteen nykytilasta Rakennusten energiankulutus Rakennusten korjaus ja kunnossapito Liikkuminen (henkilöliikenne ja tavaraliikenne) 7

8 Rakennusten energiankulutus Rakennusten energiakulutuksen kasvihuonepäästöt rakennustyyppi tilat ilmanvaihto käyttöveden lämmitys laitesähkön kulutus rakentamisvuosikymmen energiamuodot / kaukolämpö muu tyypillinen ominaiskulutuskerroin Kartta: Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd Lähdeaineistot YKR/SYKE ja TK 2014 ja Tampereen kaupunki 8

9 Henkilöliikenteen päästöt Henkilöliikenteen päästöt Liikennesuoritteiden määrä asuntotyyppien mukaan Ruutuja painotettu joukkoliikenteen käyttöasteen mukaan 9

10 Johtopäätökset 10

11 2. Kestävä asuminen ja rakentaminen 2030 Asuinalueet ovat houkuttelevia ja omaleimaisia sekä kestävää elämäntapaa ja osallisuutta vahvistavia. Hyvät mahdollisuudet luontokokemuksiin tukevat asukkaiden hyvinvointia. Rakentamisella luodaan edellytykset turvalliselle, terveelliselle ja viihtyisälle asumiselle. Asuminen on monipuolista, joustavaa ja energiatehokasta ja asumisen älyratkaisut ovat kehittyneitä. Asumisen suunnittelussa arvioidaan hiilineutraliteetti laaja-alaisesti huomioiden rakentaminen ja ylläpito sekä eläminen kokonaisuutena. Rakentaminen on ilmastokestävää ja materiaalitehokasta, ja puurakentamista suositaan. Rakentamisen ja käytön aikaiset ympäristöriskit tunnistetaan ja niiden vaikutukset on minimoitu. Luontoperäiset ratkaisut infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa ovat käytössä ja ovat lisänneet myös kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja asuinympäristöjen viihtyisyyttä. Toteutustapoja ja -välineitä valtuustokaudella ovat mm. Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Yleiskaavoituksen työohjelma Asemakaavoitusohjelma Massataloussuunnittelu Smart Tampere -kehitysohjelma Puurakentamisen edistämisohjelma Urban Nature Labs (UnaLab) -projekti EU-GUGLE -projekti AREA 21 -projekti Maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) Uusiomaarakentamisen UUMA3-ohjelma

12 Vuoreksen Isokuusen puutalokaupunginosa

13 Isokuusi Tervaslammenpuisto Puukerrostalot puurunko- ja julkisivut Urbaanit pientaloratkaisut puusta Isokuusen puukaupunki Puukoulu ja -päiväkoti Tervassilta Havulaaksonpuisto

14 JHS

15 VTS Rautalepänkatu

16 T2H Tervaskatu

17 3. Energian kestävä tuotanto ja kulutus 2030 Energialähteet ovat vähäpäästöisiä. Energiaa hyödynnetään tehokkaasti älykkäiden lämpö-, jäähdytys- ja sähköverkkojen, energiavarastojen sekä älykkäiden rakennusten toimiessa yhteen. Älyratkaisuilla ja energiapalveluilla vähennetään myös sähkön- ja lämmön kulutuspiikkejä. Keskitetty energiantuotanto on lähes hiilineutraalia ja hajautetun uusiutuvan energian merkitys osana energiajärjestelmää on kasvanut. Energiatehokkuustyön tuloksena olemassa olevan rakennuskannan energiankulutus on laskenut. Fossiilinen erillislämmitys on loppunut. Tehovaihteluita tasataan kysyntäjoustojen ja muiden uusien toimintamallien avulla. Liikenteen energiankulutus on vähentynyt, uusiutuvien polttoaineiden osuus on noussut. Infrastruktuuri tukee sekä sähköautojen että biopolttoaineiden kasvavaa käyttöä. Energialiiketoiminta ja osaaminen ovat Tampereella huippuluokkaa. Tampereella on yksi tai useampi alusta, joissa älykkäiden energiaverkkojen ratkaisuja sekä erilaisia kestäviä energialähteitä voi kokeilla käytännössä. Toteutustapoja ja -välineitä valtuustokaudella ovat mm. AREA21-projekti STARDUST-projekti Hiedanrannan energiajärjestelmän visiotyö Energiaviisaat kaupungit (EKAT) -projekti Smart buildings & Infra -kehitystyö Tampereen Sähkölaitoksen investoinnit ja palvelut Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n biokaasulaitos Kuntien energiatehokkuussuunnitelma (KETS) Sustainable Energy and Climate Action Plan (SECAP) toteutus 17

18 Arkkitehtuurityöhuone BUENAVENTURA K E S TÄVÄ J A Ä LY K Ä S T U L E VA I S U U D E N K A U P U N G I N O S A

19 ASUKASTA TULEVAISUUDEN KAUPUNGINOSA TYÖPAIKKAA Yhdessä Lielahden kanssa Hiedanranta muodostaa läntisen Tampereen vetovoimaisen keskuksen, jossa on hyvä asua, työskennellä, tehdä ostoksia ja viettää vapaa-aikaa. Hiedanrannassa kukoistavat uudet ideat, kokeilut ja kaupunkikulttuuri. Kestävät ja älykkäät ratkaisut helpottavat alueen asukkaiden arkea. Tuleva rantakaupunginosa on sujuvan raitiotiematkan ja hyvien yhteyksien päässä keskustasta. Arkkitehtuurityöhuone BUENAVENTURA

20 A LU STAVA Y L E I S S U U N N I T E L M A 5 /

21 Laura Vanzo, Visit Tampere ESIMERKKEJÄ HIEDANRANNAN TUTKIMUSJA KEHITYSHANKKEISTA

22 URBAN SMART ENERGY Urbaani älykäs energia -hanke tutkii ja kehittää digitaalisiin ratkaisuihin perustuvaa skaalautuvaa energiaekosysteemin palvelumallia ja siihen liittyviä digitaalisia ratkaisuja. Päätuloksena on Hiedanrannan entisiin teollisuuskiinteistöihin toteutettava kokeellinen ratkaisu hajautetun energiajärjestelmän palvelumallista. Hanketta toteuttaa Tampereen teknillinen yliopisto.

23 YRITYSTOIMINTAA HIEDANRANNASSA Hiedanrannassa toimii yrityksiä, jotka joko palvelevat alueella kävijöitä tai hyödyntävät toiminnassaan uutta teknologiaa ja kiertotaloutta. Biohiililaitoksesta tuotetaan biohiilen lisäksi kaukolämpöä. Kasvitehtaassa viljellään vertikaalisesti ja suljetulla kierrolla. Kuivakäymälöitä kehitetään yrityslähtöisesti älykkääksi etäohjattavaksi järjestelmäksi. Hiedanrannan Pajalla muotoillaan uutta kierrätysmateriaaleista.

24 4. Kestävä kulutus ja materiaalitalous 2030 Kiertotalouden periaatteet ohjaavat materiaalien käyttöä. Kaupunki tukee asukkaiden kestävän kulutuksen ratkaisuja. Kaupungin investoinneissa sekä palveluiden ja materiaalien hankinnoissa tunnistetaan/huomioidaan elinkaaren aikaiset ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Massataseen arvioimiseen ja materiaalien hallintaan kiinnitetään huomiota jo kaavoitusvaiheessa massataloussuunnittelulla. Materiaalit uusiokäytetään ja jätteen syntyä ehkäistään. Elintarvikehävikki minimoidaan. Jätevesien puhdistus ja ravinteiden kierrätys on tehostunut. Tilojen käyttö on joustavaa ja tehokasta. Edistetään kaupunkilaisten mahdollisuuksia käyttää lähipalveluja. Toteutustapoja ja -välineitä valtuustokaudella ovat mm. Asunto- ja maapolitiikan välineet Kiertotaloutta edistävä elinkeinopolitiikka ja kiertotalouspuistot Tarastenjärvellä, Kolmenkulmassa ja Hiedanrannassa Smart Tampere -ohjelma Kestävien hankintojen kriteerien kehittäminen ja tehostettu käyttöönotto Kaupungin kiinteistöjen jätehuollon kehittäminen Sulkavuoren keskuspuhdistamo ja PJH:n biokaasulaitos Asukasyhteistyö ja viestintä yhteistyössä Ekokumppanit Oy:n kanssa Uuma3 ohjelma

25 Laura Vanzo, Visit Tampere U N A L A B LU O N TO K AU P U N G I S SA Ø Ø Hiedanranta toimii Vuoreksen ohella UnaLab-hankkeen elävänä laboratoriona eli paikkana, jossa testataan hulevesien hallintaa eri tavoin. Biosuodatuspilottia rakennetaan parhaillaan Sellupuistoon, joka on entinen lietekaatopaikka. Luontoperustainen järjestelmä puhdistaa alueen suotovedet ennen kuin ne johdetaan Näsijärveen.

26 KIERTOTALOUS INFRAN RAKENTAMISESSA Hiedanrannan kevyen liikenteen väylän rakentamisessa hyödynnetään biopolton lentotuhkaa, jätteenpolton pohjakuonaa sekä rakeistettua lentotuhkaa. Näitä kaikkia syntyy Tampereen lähialueilla. Pilotin avulla selvitetään uusiomateriaalien kustannustehokkuutta, teknistä toimivuutta, ympäristövaikutuksia sekä rakentamisen käytännöllisyyttä. Parhaita materiaaleja ja rakenneratkaisuja on tarkoitus hyödyntää laajamittaisesti kaupungin infrarakentamisessa tulevaisuudessa.

27 5. Kestävä kaupunkiluonto 2030 Luonnonvaroja käytetään kestävästi ja hiilinieluja on vahvistettu. Luonnon monimuotoisuutta ja kaupunkivihreää on lisätty sekä luontomatkailua kehitetty. Luonnon merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja terveydelle on tunnistettu. Luonnonsuojelualueita on suunnitelmallisesti lisätty ja luonnon monimuotoisuus on turvattu. Uhanalaisten luontotyyppien ja lajien sekä maaseutualueiden perinnebiotooppien säilymisestä on huolehdittu. Järvien kestävää virkistys- ja matkailukäyttöä on edistetty ja luontoretkeilyn edellytyksiä on parannettu. Toteutustapoja ja -välineitä valtuustokaudella ovat mm. Luonnonsuojeluohjelma Luonnon monimuotoisuuden ohjelmatyö Retkeilyalueiden ja järviluontokeskuksen toteuttaminen Kaupunkivihreän lisääminen Viherkertoimen käyttö maankäytön suunnittelussa Ekosysteemipalveluiden arvottaminen päätöksenteon tueksi Metsien kestävän hoidon periaatteet, Hiilivarastojen ja -nielujen turvaaminen ja lisääminen 27

28 INNOVAAT IOIDEN HIEDANRANTA Arkkitehtitoimisto NOAN Hiedanranta toimii innovaatioympäristönä uusille avauksille ja menetelmille sekä kokeiluille ja kehittämishankkeille. Tavoitteena on löytää parhaita ratkaisuja kestävän kaupunginosan rakentumiseen. Mullistava käänne tehdään yhdessä yritysten, tutkimuslaitosten ja asukkaiden kanssa.

29 INNOVAATIOYMPÄRISTÖ TULEVAISUUDESSA HOUKUTTELEVA TULEVAISUUDEN ELINKEINOYMPÄRISTÖ KESTÄVÄ JA ÄLYKÄS KAUPUNGINOSA MONIPUOLINEN JA ELÄMYKSELLINEN YMPÄRISTÖ INNOVAATIOHUBI VIRTUAALISET ALUSTAT INNOVAATIOTAPAHTUMAT LIVING LAB KOKEILUT

30 30

31 Kaupungin keinoja ohjata rakentamista vähähiilisyyteen: ü Yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi ü Maapolitiikkaan kannustimia täydennysrakentamiseen ü Tontinluovutukseen energia- ja vähähiilisyyskriteerejä ü Nollaenergiarakentamiseen ja energiakorjauksiin kannustimia ü Vähähiilisen rakentamisen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuja ü Energiaviisaan rakentamisen kumppanuushankkeita ü Puurakentamisen edistämisohjelma ja esimerkkihankkeita ü Investointien elinkaaren hiilijäljen laskenta kaikkeen julkiseen rakentamiseen 31

32 Kiitos!