1 Kainuun kärkitoimialojen tilanne edelleen haastava maakunnan suhdannekehitys vuoden 2015 kesäkuulle Kainuun liitossa on laadittu ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt (16.6.2014) maakunnan tulevien vuosien kehittämispainotuksia linjaavan Kainuu ohjelman (ks. http://kuiskintaa.fi/kainuu-ohjelma/), jossa Kainuun kehittämisen kärjiksi vuosiksi 2014 2017 on valittu matkailu ja palvelut, teknologiateollisuus, biotalous sekä kestävä kaivannaistoiminta. Tilastokeskus (Asiakaskohtainen suhdannepalvelu) tuottaa Kainuun liitolle kaksi kertaa vuodessa suhdannetietoja, jotka seuraavat näiden kehittämisen kärkinä olevien toimialojen kehitystä. Uutena kokonaisuutena on keväällä 2015 aloitettu biotalouden seuranta. Tuoreimmat Kainuun maakunnan suhdannetiedot ulottuvat vuoden 2015 kesäkuulle. Tilastoinnissa toimialojen suhdanteita on tarkasteltu liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksen avulla. Laskennan pääasiallisena lähteenä käytetään Verohallinnon kausiveroaineistoa, joka kattaa kaikki arvonlisäverovelvolliset yritykset ja säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat. Laskennan tietolähteinä käytetään lisäksi Tilastokeskuksen myyntitiedustelua sekä yritysrekisteriä. Suhdannetilastoinnissa käytetty Liikevaihto sisältää sekä kotimaan liikevaihdon että vientiliikevaihdon. Liikevaihtoon ei sisälly arvonlisäveroa. Tilastoinnissa käytetyllä henkilöstömäärällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömäärä kuvaa siis tehtyjä henkilötyövuosia. Henkilöstömäärä ei siis ole sama käsite kuin työpaikka, jossa jokaisen työllisen henkilön on ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Tilastoinnin aikasarjat kertovat, että talous kehittyi Kainuussa suotuisasti koko 2000-luvun alun aina vuoden 2007 lopulle asti. Silloin alkoi hiljalleen teollisuuden liikevaihdon lasku, joka päättyi UPM:n paperitehtaan lopettamispäätöksen myötä liikevaihdon romahtamiseen vuoden 2009 lopulla. Myös vienti, joka Kainuussa pääasiassa koostui paperiteollisuuden tuotteiden viennistä, laski samalla jaksolla dramaattisesti. Kainuun metsäklusterin liikevaihto ja alan henkilöstön määrä romahtivat vuonna 2008 tapahtuneen UPM:n paperitehtaan lopettamispäätöksen jälkeen. Vaikka työpaikkamenetyksiä on saatu pitkälti korjattua, metsäklusterin liikevaihdon ja henkilöstömäärän kokonaismerkitys Kainuun aluetaloudelle ei ole palautunut paperitehtaan lopettamista edeltävälle tasolle. Alkuvuonna 2015 liikevaihto lisääntyi vain elintarvikeklusterissa Liikevaihto kehittyi Kainuun maakunnassa vuoden 2015 tammi kesäkuussa suotuisasti ainoastaan elintarvikeklusterissa, jossa lisäystä edellisvuodesta kertyi 12,1 prosenttia. Samaan aikaan muiden toimialaklustereiden liikevaihdon kehitys oli laskusuuntaista: energiaklusterin liikevaihto laski 3,6 prosenttia, ICTja elektroniikkaklusterin 0,6 prosenttia, matkailuklusterin 2,2 prosenttia, metalliklusterin 39,5 prosenttia sekä metsä- ja puuklusterin 4,0 prosenttia edellisvuoden tammi kesäkuusta. Kaivannaistoimintaan kirjattiin liikevaihdon laskua 52,6 prosenttia edellisvuoden tammi-kesäkuusta.
2 Kuva 1. Elinkeinoklustereiden liikevaihdon kehitys Kainuussa 2005 2014. Biotalous on Kainuussa uusi klusteri, jossa on mukana useita toimialoja, kuten maa- ja metsätalous, uusiutuva energia tai puutuoteollisuus. Näin eri toimialojen liikevaihdon summautuessa biotalouteen se kasvaa muita toimialoja suuremmaksi. Biotalous on säilyttänyt asemansa liikevaihdoltaan suurimpana toimialana Kainuussa koko 2000-luvun. Sijaan metsä ja puu klusteri putosi UPM:n paperitehtaan lopettamispäätöksen myötä vuonna 2009 energiaklusterin alapuolelle. Myös kaivannaistoiminta nousi 2011 energiaklusterin tasolle ohi metsän ja puun, mutta on sittemmin painunut reilusti näiden alapuolelle. Kaivannaistoiminnan kehityksessä näkyvät Talvivaaran vaikeudet. Talvivaaran tuotantoyhtiö, Talvivaara Sotkamo Oy, ajautui marraskuussa 2014 konkurssiin, minkä jälkeen Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ("Talvivaara" tai "Yhtiö") on rahoittanut toimintaansa tarjoamalla hallinnollisia ja teknisiä palveluita sekä vuokraamalla koneita ja laitteita Talvivaara Sotkamon konkurssipesälle Yhtiön ja konkurssipesän 19.11.2014 allekirjoittamien sopimusten mukaisesti. Valtion perustama Terrafame osti kaivoksen ja sen liiketoiminnan Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä elokuun 2015 alussa ja Talvivaaran kaivos muuttui Terrafamen kaivokseksi. Malminlouhinta alkoi syyskuun alussa miltei kahden vuoden tauon jälkeen ja kaivos toimii nyt liki täydellä teholla. Matkailun liikevaihto on junnannut paikoillaan koko 2000-luvun alalle tehdyistä merkittävistä investoinneista huolimatta. Tulevat investoinnit toivottavasti kääntävät tilanteen. Esimerksi Vuokattiin suunnitellaan 100 miljoonan euron investointeja vuosina 2005 2020. ICT- ja elektroniikka- ja energiaklusteri rekrytoivat lisää, muilla toimialoilla henkilöstön määrä väheni Kainuun maakunnan henkilöstömäärän kehitys oli myönteistä vuoden 2015 tammi kesäkuussa ICT- ja elektroniikkaklusterissa, jossa henkilöstömäärä nousi 1,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Energiaklusterissa henkilöstömäärän kehitys pysyi edellisen vuoden tasolla (+0,1 %). Elintarvikeklusterissa vähennystä tammikesäkuussa 2015 oli 3,3 prosenttia, matkailuklusterissa 4,8 prosenttia, metalliklusterissa 6,1 prosenttia, metsä- ja puuklusterissa 6,1 prosenttia ja kaivannaistoiminnassa 6,1 prosenttia.
3 Kuva 2. Elinkeinoklustereiden henkilöstömäärän kehitys Kainuussa 2005 2014. Klustereiden henkilöstömäärät poikkeavat jossain määrin liikevaihdosta. Erityisesti energia, liikevaihdoltaan Kainuun toiseksi suurin toimiala, on selkeästi henkilöstömäärältään muita klustereita pienempi. Biotalous tarjoaa eniten työpaikkoja, matkailu toiseksi sekä ICT ja elektroniikka kolmanneksi eniten. Metsä- ja puu klusterin henkilöstömäärä romahti UPM:n paperitehtaan lopettamispäätöksen myötä eikä ole sen jälkeen toipunut entiselleen. Matkailun henkilöstömäärä on junnannut paikoillaan koko 2000-luvun eikä alan kehittämispotentiaalia ole selvästikään saatu täysin realisoitua. Kainuun matkailun kehittämisessä kasvua haetaan nimenomaan kansainvälisten matkailijoiden määrää radikaalisti lisäämällä, mikäli tässä onnistutaan, se varmasti kasvattaa myös alan liikevaihtoa ja henkilöstömäärää. Kaikkien toimialojen liikevaihdon suhdannekehitys Kainuun maakunnassa vuosina 2000 2014 on esitetty seuraavassa alla olevassa kuvassa.
4 Kuva 3. Liikevaihdon suhdannekehitys Kainuun maakunnassa Biotalous Kainuun maakuntaohjelmassa 2014 2017 maakunnan elinkeinotoiminnan yhdeksi kehittämisen kärjeksi on valittu biotalous. Näin myös alan kehitystä Kainuussa seurataan. Suurin toimiala biotalouden sisällä on metsä- ja puuklusteri, mikä näkyy biotalouden aiemmassa kehityksessä. UPMn paperitehtaan lopettamispäätös vuonna 2008 romahdutti nyt biotaloudeksi määriteltävän toimialan liikevaihdon ja henkilöstömäärän. Metsä- ja puuklusteriin liittyy hyvin merkittävä biotalouden kehittämispotentiaali myös tulevaisuudessa. Suhdannetilastot kertovat, että Kainuun maakunnan biotalous toimialan liikevaihto supistui vuonna 2014 yhteensä 2,0 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto väheni 5,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Toisella vuosineljänneksellä liikevaihto nousi hienoiset 0,2 prosenttia vuoden takaisesta. Kainuun biotalouden toimialan henkilöstömäärä väheni 0,5 prosenttia vuonna 2014 verrattuna edelliseen vuoteen. Laskusuuntainen kehitys jatkui vuoden 2015 alkupuoliskolla. Tammi kesäkuussa henkilöstömäärä laski yhteensä 5,7 prosenttia vuoden takaisesta. Uusimmalla tarkastellulla kuukaudella heinäkuussa henkilöstömäärä väheni 9,5 prosenttia.
5 Kuva 4. Biotalouden henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa Kuva 5. Biotalouden henkilöstömäärät 2005 2014 Kainuun maakunnassa Kainuun biotalouden henkilöstömäärä kehittyi varsin tasaisesti vuoteen 2008 saakka. Enimmillään henkilöstömäärä oli vuonna 2007 (noin 3 700). Mm. UPM:n paperitehtaan lopettaminen vuonna 2008 romahdutti biotalouden henkilöstömäärän, mutta on sen jälkeen supistunut vain loivasti. Vuonna 2014 alan henkilöstömäärä oli runsas 2 500. Biotalouden klusteritarkastelusta puuttuu luontomatkailu, jota tarkastellaan osana matkailuklusteria. Elintarvikeklusteri Elintarvikeklusterin liikevaihto laski vuonna 2014 Kainuun maakunnassa 4,1 prosenttia. Liikevaihdon kehitys kääntyi kuitenkin kasvuun tultaessa vuodelle 2015: tammi kesäkuussa kasvua kertyi jo 12,1 prosenttia edellisvuoden vastaavista kuukausista.
6 Kainuun maakunnan elintarvikeklusterin henkilöstömäärä nousi vuonna 2014 kaikkiaan 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu hiipui jo vuoden loppupuolella ja tammi kesäkuussa 2015 alan henkilöstömäärä väheni runsas 3 prosenttia. Kuva 6. Elintarvikeklusterin henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa Kuva 7. Elintarvikeklusterin henkilöstömäärät 2005 2014 Kainuun maakunnassa Elintarvikeklusterin henkilöstömäärä on pysynyt kymmenen vuoden ajan melko vakaana. Enimmillään alan henkilöstömäärä oli vuonna 2007 (noin 600). Vuonna 2014 henkilöstömääräksi summautui noin 580.
7 Energiaklusteri Kainuun maakunnan energiaklusterin liikevaihto supistui 3,3 prosenttia vuonna 2014. Kehitys vuodentakaisesta oli laskevaa kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Sen sijaan viimeisellä vuosineljänneksellä loka joulukuussa nousua vertailukauteen nähden oli 4,8 prosenttia. Liikevaihto jatkoi supistumistaan myös tultaessa vuodelle 2015. Tammi maaliskuussa liikevaihto väheni 4,4 prosenttia, ja uusimmalla tarkastellulla neljänneksellä huhtikesäkuussa 2,5 prosenttia vuoden takaisesta. Kainuun maakunnan energiaklusterin henkilöstömäärä nousi 4,0 prosenttia vuonna 2014. Toimialan henkilöstömäärän kehitys pysyi vuoden 2015 tammi kesäkuussa lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Kuva 8. Energiaklusterin henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa Kuva 9. Energiaklusterin henkilöstömäärät 2005 2014 Kainuun maakunnassa
8 Energiaklusterin henkilöstömäärä ei ole Kainuussa kovin korkea: alalla työskenteli vuonna 2014 noin 220 henkeä. Henkilöstömäärä on kuitenkin kasvanut kymmenessä vuodessa runsaalla 40:llä. ICT- ja elektroniikkaklusteri Kainuun maakunnan ICT- ja elektroniikkaklusterin liikevaihto kohosi 2,6 prosenttia vuonna 2014. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana liikevaihto nousi hienoiset 0,3 prosenttia, ja jälkimmäisen puoliskon aikana 4,8 prosenttia vertailuajanjaksoista. Kehitys jatkui kuukausitasolla tarkasteltuna vuonna 2015 vaihtelevasti. Kaikkiaan vuoden 2015 tammi-maaliskuussa liikevaihto nousi 1,0 prosenttia, mutta painui huhti kesäkuussa 2,0 prosentin laskuun. ICT- ja elektroniikkaklusterin henkilöstömäärä nousi 0,9 prosenttia vuonna 2014 edellisvuodesta. Vuoden 2015 alkupuolella toimialan henkilöstömäärän kehitys jatkui myönteisenä. Tammi maaliskuussa henkilöstömäärä kasvoi 0,6 prosenttia ja huhti kesäkuussa 3,1 prosenttia vuoden takaisesta. Kuva 10. ICT ja elektroniikkaklusterin henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa Kuva 11. ICT- ja elektroniikkaklusterin henkilöstömäärät 2005 2014 Kainuun maakunnassa
9 ICT- ja elektroniikkaklusteri on Kainuussa merkittävä työllistäjä, ja alan henkilöstömäärä on noin 1 300. Enimmillään alan henkilöstömäärä oli vuonna 2006 (runsas 1 700), josta se on laskenut noin 1 300:aan vuonna 2014. Matkailuklusteri Kainuun maakunnan matkailuklusterin liikevaihto supistui vuonna 2014 yhteensä 2,6 prosenttia. Liikevaihto supistui kautta vuoden, eniten heinä syyskuussa. Etenkin vuoden 2015 tammikuu osoittautui haastavaksi liikevaihdon kertymän kannalta, ja yhteensä vuoden 2015 tammi kesäkuussa liikevaihto supistui 2,2 prosenttia. Kainuun maakunnan matkailuklusterin henkilöstömäärä väheni 0,7 prosenttia vuonna 2014. Vuoden 2014 ensimmäisellä vuosipuoliskolla henkilöstömäärä nousi 0,9 prosenttia ja toisella vuosipuoliskolla henkilöstömäärä laski 2,4 prosenttia vuoden takaisesta. Toimialan henkilöstömäärän kehitys jatkui laskusuuntaisena vuoden 2015 alkupuoliskolla: tammi kesäkuussa henkilöstömäärä laski 4,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Viimeisen tarkastelussa olleen kuukauden heinäkuun 2015 aikana henkilöstömäärä laski 1,0 prosenttia. Kuva 12. Matkailuklusterin henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuussa
10 Kuva 13. Matkailuklusterin henkilöstömäärät 2005 2014 Kainuun maakunnassa Matkailu on Kainuussa iso työllistäjä. Kymmenisen vuotta sitten vuonna 2005 alan henkilöstömäärä oli runsas 1 500. Vuonna 2014 henkilöstömäärä oli noin 1 600. Metalliklusteri Kainuun maakunnan metalliklusterin liikevaihto kohosi vuonna 2014 kaikkiaan 8,0 prosenttia. Kehitys oli kuitenkin erittäin vaihtelevaa vuoden sisällä. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana liikevaihto nousi 18,4 prosenttia, mutta puolestaan supistui jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana 1,3 prosenttia. Liikevaihto putosi tultaessa vuodelle 2015 voimakkaasti. Tammi maaliskuussa liikevaihto supistui 33,9 prosenttia. Uusimman tarkastellun neljänneksen aikana (huhti kesäkuu 2015 ) liikevaihto putosi jopa 43,9 prosenttia vertailuajanjaksosta. Kainuun maakunnan metalliklusterin henkilöstömäärä nousi 1,0 prosenttia vuonna 2014. Toimialan henkilöstömäärä nousi vuoden 2014 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 8,0 prosenttia ja toisella vuosipuoliskolla henkilöstömäärä laski 5,2 prosenttia vuoden takaisesta. Metalliklusterin henkilöstömäärän kehitys jatkui laskusuuntaisena vuonna 2015. Tammi kesäkuussa 2015 henkilöstömäärä laski 6,1 prosenttia vuoden takaisesta.
11 Kuva 14. Metalliklusterin henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa Kuva 15. Metalliklusterin henkilöstömäärät 2005 2014 Kainuun maakunnassa Metalliklusterin henkilöstömäärä on vuonna 2014 melko samalla tasolla kuin noin kymmenen sitten. Vuonna 2014 henkilöstömäärä oli runsas 760, ja vuonna 2005 noin oli 740. Alimmillaan henkilöstömäärä oli vuonna 2009 (noin 520). Metsä- ja puuklusteri Kainuun maakunnan metsä- ja puuklusterin liikevaihto supistui 1,0 prosenttia vuonna 2014. Liikevaihdon kehitys jatkoi laskuaan vuoden 2015 alkupuolella. Tammi maaliskuussa toimialan liikevaihto laski 9,4 prosenttia vuoden takaisesta. Huhti kesäkuussa 2015 toimialan kehitys oli myönteistä liikevaihdon noustessa 1,6 prosenttia. Ensimmäisen vuosipuoliskon 2015 aikana liikevaihto laski yhteensä 4,0 prosenttia. Kainuun maakunnan metsä- ja puuklusterin henkilöstömäärä jatkoi laskuaan vuonna 2014, laskun ollessa koko vuoden osalta 2,0 prosenttia. Henkilöstömäärän kehitys laski edelleen vuonna 2015. Tammi kesäkuussa toimialan
12 henkilöstömäärä laski 6,1 prosenttia vuoden takaisesta. Myös heinäkuussa henkilöstömäärä laski 12,7 prosenttia vuoden takaisesta. Kuva 16. Metsä ja puuklusterin henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa
13 Kuva 17. Metsä ja puuklusterin henkilöstömäärät 2005 2014 Kainuun maakunnassa Metsä- ja puuklusterin henkilöstömäärä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin tuhannella. Vuonna 2014 alan henkilöstömäärä oli noin 1 100. Kaivannaistoiminta Kaivannaistoiminnan liikevaihdon nouseva trendikehitys Kainuussa on jatkunut koko 2000-luvun vuoteen 2011 asti. Liikevaihto hiipui vuonna 2012. Pudotus oli erityisen jyrkkä vuoden 2012 lopulla Talvivaara oy:n joutuessa ajamaan alas tuotantoaan prosessien hallintaongelmien vuoksi. Kaivannaistoiminnan liikevaihto Kainuun maakunnassa kasvoi vuonna 2014 yhteensä 27,8 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihdon kasvu oli tuolloin voimakasta varsinkin tammi-kesäkuussa, jolloin se nousi 37,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2015 alkupuolella liikevaihdon kehitys kääntyi voimakkaaseen laskuun. Tammi maaliskuussa kaivannaistoiminta-alan liikevaihto laski 43,5 prosenttia ja huhti kesäkuussa 57,7 prosenttia vuoden takaisesta. Talvivaara Oy:n vaikeudet heijastuvat vahvasti myös kaivannaistoiminnan henkilöstömäärän kehitykseen: Kaivannaistoiminnan henkilöstömäärän kehitys Kainuun maakunnassa oli negatiivista vuonna 2014: laskua edellisvuodesta oli yhteensä 17,9 prosenttia. Myös kuluvan vuoden alkupuoliskolla henkilöstömäärä jatkoi supistumistaan. Tammi kesäkuussa 2015 kaivannaistoiminnan henkilöstömäärä väheni 6,1 prosenttia vuoden takaisesta. Heinäkuussa 2015 laskua kertyi 7,3 prosenttia vuotta aiemmasta.
14 Kuva 18. Kaivannaistoiminnan henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa Kuva 19. Kaivannaistoiminnan henkilöstömäärät 2005 2014 Kainuun maakunnassa Kainuun kaivannaistoiminnan henkilöstömäärä kasvoi 2005 2013 saakka varsin vauhdikkaasti. Vuonna 2005 henkilöstömäärä oli noin 280. Vuonna 2014 alan henkilöstömääräksi summautui noin 630.
15 Suhdannekehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 7,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon kehitys jatkui myönteisenä Hyrynsalmella vuoden 2015 alkupuolella. Liikevaihto kohosi tammi maaliskuussa 8,8 prosenttia ja huhti kesäkuussa 2,3 prosenttia vuodentakaisiin vertailuneljänneksiin nähden. Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen henkilöstömäärä laski vuonna 2014 yhteensä 0,7 prosenttia edellisvuodesta. Tammi kesäkuussa 2014 henkilöstömäärä nousi hienoiset 0,3 prosenttia ja laski 1,6 prosenttia heinä-joulukuussa vuotta aiemmasta. Vuoden 2015 alkupuolella tammi maaliskuussa henkilöstömäärä kasvoi 0,9 prosenttia ja huhti-kesäkuussa laski 0,3 prosenttia vuodentakaisesta. Kuva 20. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Hyrynsalmi Kajaani Kajaanin kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihto laski vuonna 2014 yhteensä 1,4 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2014 aikana liikevaihdon kehitys oli laskusuuntaista jokaisella vuosineljänneksellä. Samansuuntainen kehitys jatkui vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tammi maaliskuussa 2015 liikevaihto supistui 7,1 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 5,6 prosenttia vuodentakaisiin vastinajanjaksoihin verrattuna. Kaikkien toimialojen henkilöstömäärä väheni Kajaanin kunnan alueella 1,9 prosenttia vuonna 2014. Laskusuuntainen kehitys jatkui vuoden 2015 alkupuolella. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä laski 1,7 prosenttia ja toisella vuosineljänneksellä 0,6 prosenttia vuoden takaisesta. Tuoreimman tarkastelussa ollen kuukauden heinäkuussa 2015 aikana henkilöstömäärä laski 1,8 prosenttia.
16 Kuva 21. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Kajaani Kuhmo Kuhmon alueen kaikkien toimialojen liikevaihto laski 2014 vuositasolla 2,3 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi kesäkuussa liikevaihdon kehitys pysyi samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Vuosineljänneksittäin tarkasteltuna tammi-maaliskuussa 2015 liikevaihto supistui 5,2 prosenttia ja huhti kesäkuussa liikevaihto kasvoi 4,7 prosenttia vuoden takaisesta. Kuhmon alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärä laski vuonna 2014 yhteensä 2,4 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna ja laskua kertyi tuolloin jokaisella vuosineljänneksellä. Laskusuuntainen kehitys jatkui vuoden 2015 alkupuolella. Tammi-maalikuussa henkilöstömäärä laski 0,8 prosenttia ja huhti kesäkuussa 0,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Viimeisen tarkastelussa olleen kuukauden heinäkuun 2015 aikana henkilöstömäärä laski 2,6 prosenttia.
17 Kuva 22. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Kuhmo Paltamo Paltamon kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihdon vuodesta 2010 jatkunut nousujohteinen kehitys kääntyi laskuun vuonna 2014. Vuositasolla liikevaihto supistui vuonna 2014 kaikkiaan 13,5 prosenttia. Laskusuuntainen kehitys jatkui Paltamon alueella vuoden 2015 alkupuolella. Tammi kesäkuussa liikevaihto väheni 2,0 prosenttia vuoden takaisesta. Kaikkien toimialojen henkilöstömäärä laski Paltamon kunnan alueella liikevaihdon tavoin voimakkaasti vuonna 2014. Koko vuonna henkilöstömäärä väheni 17,7 prosenttia. Vuoden 2015 henkilöstömäärä kehitys oli myönteisempää. Tammi-maaliskuussa 2015 henkilöstömäärän kehitys pysyi lähes edellisen vuoden tasolla (+ 0,1 %) ja huhti-toukokuussa henkilöstömäärä kasvoi 4,0 prosenttia vuoden takaisesta. Myös viimeisen tarkastelussa olleen kuukauden heinäkuun 2015 aikana henkilöstömäärä kasvoi 6,6 prosenttia.
18 Kuva 23. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Paltamo Puolanka Puolangan kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihto laski vuonna 2014 kaikkiaan 2,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2015 alkupuolella liikevaihto laski reippaasti. Tammi maaliskuussa 2015 liikevaihto laski 11,1 prosenttia ja huhti kesäkuussa 7,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Puolangan kunnan alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärän kehitys pysyi samalla tasolla vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2013. Vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla henkilöstömäärä laski 2,2 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Myös viimeisen tarkastelussa olleen kuukauden heinäkuun 2015 aikana henkilöstömäärä väheni 1,5 prosenttia vuodentakaisesta.
19 Kuva 24. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Puolanka Ristijärvi Ristijärven alueen kaikkien toimialojen liikevaihto supistui yhteensä 8,8 prosenttia vuonna 2014. Vuoden 2015 tammi-maaliskuussa liikevaihto laski 10,1 prosenttia ja huhti kesäkuussa 2,0 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihdon lasku oli yhteensä 6,1 prosenttia vuoden takaisesta. Ristijärven kunnan alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärä väheni 4,3 prosenttia vuonna 2014. Henkilöstömäärän kehitys jatkui laskusuuntaisen vuonna 2015. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä supistui 4,6 prosenttia ja huhti kesäkuussa 3,5 prosenttia edellisvuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Myös kuluvan vuoden heinäkuussa kirjattiin laskua 5,4 prosenttia vuodentakaisesta.
20 Kuva 25. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Ristijärvi Sotkamo Sotkamon kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 kaikkiaan 5,0 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2015 alkupuolella liikevaihdon kehitys kääntyi voimakkaaseen laskuun Sotkamossa. Vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto supistui 15,2 prosenttia ja toisella vuosineljänneksellä 25,9 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Sotkamon kunnan alueen henkilöstömäärä supistui vuonna 2014 yhteensä 5,7 prosenttia. Henkilöstömäärä kehitys jatkui laskusuuntaisena vuoden 2015 alkupuoliskolla. Tammi-kesäkuussa henkilöstömäärä laski 1,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Myös viimeisen tarkastelussa olleen kuukauden heinäkuun 2015 aikana henkilöstömäärä laski 1,9 prosenttia.
21 Kuva 26. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Sotkamo Suomussalmi Suomussalmen kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihto supistui 2,3 prosenttia vuonna 2014. Vuoden 2015 alkupuolella liikevaihto laski edelleen Suomussalmella. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2015 liikevaihto laski 6,4 prosenttia ja toisella vuosineljänneksellä 3,4 prosenttia vuodentakaisista. Tammi kesäkuun 2015 liikevaihto laski yhteensä 4,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Suomussalmen kunnan alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärän kehitys oli laskusuuntaista vuonna 2014. Vuositasolla henkilöstömäärä supistui 3,2 prosenttia. Laskusuuntainen kehitys jatkui vuoden 2015 puolella. Vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla henkilöstömäärä laski 3,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Viimeisenä tarkastelussa olleena kuukautena heinäkuussa 2015 kehitys oli edelleen samansuuntaista henkilöstömäärän laskiessa 9,4 prosenttia vuoden 2014 heinäkuuhun verrattuna.
22 Kuva 27. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Suomussalmi Vaala Kaikkien toimialojen liikevaihto Vaalan kunnan alueella laski 4,3 prosenttia vuonna 2014. Kehitys jatkuin samansuuntaisena vuonna 2015. Tammi maaliskuussa 2015 laskua kertyi 2,0 prosenttia ja huhti kesäkuussa 6,7 prosenttia edellisvuoden vastinneljänneksiin verrattuna. Vuoden 2015 ensimmäinen vuosipuoliskon liikevaihto supistui yhteensä 4,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Vaalan kunnan alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärä väheni 1,4 prosenttia vuonna 2014. Henkilöstömäärän kehitys jatkui laskusuuntaisena vuonna 2015. Tammi-kesäkuussa henkilöstömäärä väheni 3,1 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Heinäkuun 2015 osalta laskua vuodentakaisesta kirjattiin 2,3 prosenttia.
23 Kuva 28. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys trendikehitys: Vaala Lähteet Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 26.11.2015 Kainuun liitto 26.11.2015