Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Samankaltaiset tiedostot
Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Miten kasvukuntoa kehitetään?

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi

OSMO-hankkeen tuloksia maan kasvukunnosta

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

OSMO-hankkeen onnistumisia kasvukunnon hoidossa

Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan rakenne avainasemassa

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Kasvukunto ja vesiensuojelu

Esityksen sisältö Rajala: Kasvukunnon hoito ilmastoviisautta

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL LASKUT

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Kasvuohjelmaseminaari

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

KUINKA MAAN KASVUKUNTOA KEHITETÄÄN?

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Maan kasvukunto ja orgaaninen lannoitus

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Rikinpuute AK

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

RaHa-hankeen kokemuksia

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

Kationinvaihtokyky käytännössä ja viljavuusanalyysin tulkinta

Raisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Pellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Transkriptio:

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori 15.11.2018

Systemaattinen kehittäminen TULKINTA JOHTO- PÄÄTÖKSET MÄÄRIT- TÄMINEN SUUNNIT- TELU SEURANTA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Maan kasvukunto ekosysteemin hoitoa Hiilen kierto - sienet, bakteerit, eläimet, alkueläimet Ravinnekierto - hajottajat, ravinteiden käyttökelpoisuuden parantajat, typensitojat, sienijuuret Maan rakenteen ylläpito - lierot, hyönteiset, punkit, hyppyhäntäiset Tautien ja tuholaisten säätely - saalistajat, mikrobilaiduntajat, loiset 3

Maan kasvukunnon osatekijät Biologinen C,H,O,N Kemiallinen ph,n,p,k,s,ca,mg, Mn,Zn,Cu,B,Se,Si, Mo,Co Fysikaalinen O, H 2 O 4

Koelohkot Varsinais-Suomi: tiivistyneitä savimaita He: LUOMUsiementuotantoa, ongelmia peltokortteen kanssa Hy: minimimuokkausta ja kevätviljan viljelyä, märkä lohko Ju: minimimuokkausta ja kevätviljan viljelyä, siirtymä LUOMUun Kuvat: Jukka Rajala 5

Koelohkot Satakunta: Erikoiskasvintuotantoa Kä: sipulintuotantoa, koelohkona uusi pelto, hapan, rakenteeton, ravinteet punaisella Lu: Avomaan tuotantoa hietamaalla, alhainen multavuus, alhainen vedenpidätyskyky, helposti tiivistyvä Kuvat: Jukka Rajala 6

Koelohkot Etelä-Pohjanmaa: Erilaisia hieta- ja turvemaita Ha: rakenteeltaan helposti luhistuva, heikosti vettä läpäisevä turvemaa, LUOMUviljely Pa: LUOMUperunantuotantoa hietamaalla, vesitalousongelmia, tiivistynyt Sa: minimimuokkausta, kevätviljanviljelyä, kananlantaa, heikkorakenteinen hiesumaa Kuvat: Jukka Rajala 7

Tunnistetut ongelmat Murukestävyys Lierojen määrä Labiili amino N Labiili C C:N suhde Solvita 24 h hengitys Salaojituksen toimintahäiriö Vettä hidastava kerros 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ongelmia osuudessa lohkoista Veden imeytymisnopeus Pohjamaan tiivistymä Zn Puute Mn Puute Cu Puute B puute S puute P puute K puute Korkea Mg ph korkea tai matala Alhainen KVK Ruokamullan tiivistymä Maan rakenne 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ongelmia osuudessa lohkoista 8 0% 20% 40% 60% 80% Ongelmia osuudessa lohkoista

Kokeillut ratkaisut Kalkitus: sammutettu kalkki Kipsi: Yara & luonnonkipsi Ammoniumsulfaatti Mangaanisulfaatti siemenen pintaan Lannoiteboraatti Kaliumsulfaatti Kananlanta Naudanlanta Syväkuohkeutus Pikakesanto kultivaattorilla Monilajiset viherlannoitusnurmet Biotiitti Biohiili Myyräojitus Ojien kunnostus Pellon tasaus Täydennyslannoitus Vetoletkulevitys Pintajännityksen poistajat 9 15.10.2018 OSMO - Osaamista maan hoitoon

Ju -lohko Sentinel 2: infrapuna Alhainen yhteytys Sentinel 2: NDVI Salaoja tukossa Heikko maan rakenne Pintavesilammikoita Maata kuluttava kierto Vähän lieroja Tiivistävät koneet Liikaa Mg Vähän Mn Vähän P 10

Ongelmat Lohko oli tiivistynyt, vesitalous ei toiminut Matalajuuriset kasvit eivät ylläpitäneet rakennetta Joitain kasvua rajoittavia tekijöitä myös ravinnepuolella 11

Toimenpiteet 2016: monilajinen seos: viljaa 30 kg, ruisvirnaa 40 kg, italian raiheinää 15 kg, persianapilaa 3 kg. 4 tn/ha kananlantaa. 4 t/ha kipsiä. Lietelantaa 15 tn/ha. Nurmen lopetus kultivaattorilla. Jankkurointi. Boorilannoitus. Laskuaukkojen kunnostus. Syysvehnän kylvö, mangaanipeittaus. 2017: puna-apila (5 kg/ha) aluskasviksi, painanteiden täydennys kevätvehnällä. 2018: ojien huuhtelu, täydennysojitus (18 m 9 m), viherlannoitusnurmi. 12

Muutokset numeroina Ju 1 Kemiallinen viljavuus 2015 2016 2017 2018 Biologiset ja fysikaaliset tekijät 2015 2016 2017 ph 6,9 6,3 6,8 Solvita CO2 ppm 78 176 102 Maalaji HtS HtS HeS C:N 12,9 12 3,8 Multavuus rm rm rm Labiili hiili kg/ha 594 506 292 Typen Hehkutushäviö 5,4 5,3 5,9 vapautuminen 91 60 99 KVK laskettu 29 36 27 Labiili aminotyppi ppm 118 160 145 KVK mitattu 38 Lieroja per m2-63 32 Emäskyllästys 95 % 84 % 93 % Niveljalkaisia per m2-16 16 Ca % 63 % 61 % 67 % Maan tuoksu - 3,0 2 Mg % 29 % 20 % 23 % Karikepeite 0 % 5 % 57 % K % 2 % 2 % 2 % Murukestävyys 38 37 46 Na % 1 % 1 % 1 % VESS 0,0 4,6 4,05882 P-Aac 4,3 8,6 8,9 Tiiviin kerroksen syvyys cm 0 7 17,25 P-Varasto 129 Penetrometri vastus 0 300 300 P-M3 20 P-Haney 18 16 20 P saturaatio 1 % 2 % 3 % Kalsium (Ca) 3600 4500 3600 Kalium (K) 250 270 210 Magnesium (Mg) 1000 880 750 Rikki (S) 8,7 249 38,5 Boori (B) 1,2 1,8 1,8 Kupari (Cu) 7,7 7,3 6,8 Mangaani (Mn) 35 34 17 Sinkki (Zn) 3,0 2,8 2,2 Rauta (Fe) 892 393 450 Alumiini (Al) 353 506 275 Veden imeytyminen mm/min 0 333 200 Imeytymissyvyys cm 0 11 21

Muutokset numeroina Ju 1 Kemiallinen viljavuus 2015 2016 2017 2018 Biologiset ja fysikaaliset tekijät 2015 2016 2017 ph 6,9 6,3 6,8 Solvita CO2 ppm 78 176 102 Maalaji HtS HtS HeS C:N 12,9 12 3,8 Multavuus rm rm rm Labiili hiili kg/ha 594 506 292 Typen Hehkutushäviö 5,4 5,3 5,9 vapautuminen 91 60 99 KVK laskettu 29 36 27 Labiili aminotyppi ppm 118 160 145 KVK mitattu 38 Lieroja per m2-63 32 Emäskyllästys 95 % 84 % 93 % Niveljalkaisia per m2-16 16 Ca % 63 % 61 % 67 % Maan tuoksu - 3,0 2 Mg % 29 % 20 % 23 % Karikepeite 0 % 5 % 57 % K % 2 % 2 % 2 % Murukestävyys 38 37 46 Na % 1 % 1 % 1 % VESS 0,0 4,6 4,05882 P-Aac 4,3 8,6 8,9 Tiiviin kerroksen syvyys cm 0 7 17,25 P-Varasto 129 Penetrometri vastus 0 300 300 P-M3 20 P-Haney 18 16 20 P saturaatio 1 % 2 % 3 % Kalsium (Ca) 3600 4500 3600 Kalium (K) 250 270 210 Magnesium (Mg) 1000 880 750 Rikki (S) 8,7 249 38,5 Boori (B) 1,2 1,8 1,8 Kupari (Cu) 7,7 7,3 6,8 Mangaani (Mn) 35 34 17 Sinkki (Zn) 3,0 2,8 2,2 Rauta (Fe) 892 393 450 Alumiini (Al) 353 506 275 Veden imeytyminen mm/min 0 333 200 Imeytymissyvyys cm 0 11 21

Vaikutukset Käsitelty Käsittelemätön Solvita CO 2 burst (ppm) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2015 2016 2017 25 Taulukko 7. Kationien määrät (cmol/l) Ju koelohkolla. Lohko käsiteltiin kipsillä vuonna 2016 joitain viikkoja ennen 20 näytteenottoa. Ca Mg K Al Yht. 2015 18,0 (58 %) 8,3 (27 %) 0,6 (2 %) 3,9 (13 %) 30,9 2016 22,5 (62 %) 7,3 (20 %) 0,7 (2 %) 5,6 (16 %) 36,1 2017 18,0 (65 %) 6,3 (22 %) 0,5 (2 %) 3,1 (11 %) 27,8 15 Kuvat: Jukka Rajala Viljavuusfosfori (mg/l P) 15 10 5 0 2015 2016 2017

Mitä ei osattu odottaa? Murukestävyys heikkeni Murukestävyys (%) 60 50 40 30 20 10 0 2015 2016 2017 16

Mitä opittiin? Kuivatus on tärkeää Maa on tiivistymisherkkää keväällä Kananlanta on tehokas fosforitasojen nostaja Kipsikäsittelyn yhdistäminen syväjuuriseen monilajiseen seokseen ja syväkuohkeutukseen on hyvä idea Mikrobiaktiivisuus vaihtelee vuosittain, huono indikaattori, vaatii lisää tutkimusta 17

Pa lohko Luomuperunan tuotanto Nurmi-nurmiruis-perunaohra Tasainen pelto, painanteita Puutetta K, B, Mn, S 18

Toimenpiteet 2016: Boorilannoitus 15 kg/ha, kaliumsulfaatti 250 kg/ha, laskuaukkojen tarkistus, lietekaivon tyhjennys, reunaojien perkuu. 2017: tasauslanaus, salaojien huuhtelu. Peruna. 2018: ojien kunnon tarkistus, täydennysojitus. Ohra. 19

Muutokset lukuina Pa 1 Biologiset ja fysikaaliset tekijät 2015 2016 2017 2018 Kemiallinen viljavuus 2015 2016 2017 2018 ph 6,6 6,6 6,7 Solvita CO2 ppm 86 108 90 Maalaji HtMr HHt HHt C:N 23 7,3 6,2 Multavuus m m m Labiili hiili kg/ha 368 462 222 Typen Hehkutushäviö 4,6 4,0 3,8 vapautuminen 100 52 86 Labiili aminotyppi KVK laskettu 8 9 9 ppm 95 125 120 KVK mitattu 6 Lieroja per m2-0 Emäskyllästys 90 % 90 % 92 % Niveljalkaisia per m2-0 Ca % 71 % 69 % 71 % Maan tuoksu 2,0 2,75 Mg % 17 % 17 % 16 % Karikepeite 3 % 9 % K % 1 % 1 % 1 % Murukestävyys 58 29 31 Na % 1 % 3 % 4 % VESS 2,5 2,6 P-Aac 36 41 46,00 Tiiviin kerroksen syvyys cm 50 15 P-Varasto 517 Penetrometri vastus 300 300 P-M3 106 P-Haney 75 59 69 P saturaatio 19 % 7 % 20 % Kalsium (Ca) 1200 1300 930 Kalium (K) 38 47 30 Magnesium (Mg) 170 190 120 Rikki (S) 8,2 9,4 9,5 Boori (B) 0,4 0,7 0,8 Kupari (Cu) 4 4,5 3,1 Mangaani (Mn) 4,3 4,9 3,9 Sinkki (Zn) 2,3 2,2 2,1 Rauta (Fe) 228 390 199 Alumiini (Al) 238 448 142 Veden imeytyminen mm/min 8 1,98617 Imeytymissyvyys cm 5 6,25

Muutokset lukuina Pa 1 Biologiset ja fysikaaliset tekijät 2015 2016 2017 2018 Kemiallinen viljavuus 2015 2016 2017 2018 ph 6,6 6,6 6,7 Solvita CO2 ppm 86 108 90 Maalaji HtMr HHt HHt C:N 23 7,3 6,2 Multavuus m m m Labiili hiili kg/ha 368 462 222 Typen Hehkutushäviö 4,6 4,0 3,8 vapautuminen 100 52 86 Labiili aminotyppi KVK laskettu 8 9 9 ppm 95 125 120 KVK mitattu 6 Lieroja per m2-0 Emäskyllästys 90 % 90 % 92 % Niveljalkaisia per m2-0 Ca % 71 % 69 % 71 % Maan tuoksu 2,0 2,75 Mg % 17 % 17 % 16 % Karikepeite 3 % 9 % K % 1 % 1 % 1 % Murukestävyys 58 29 31 Na % 1 % 3 % 4 % VESS 2,5 2,6 P-Aac 36 41 46,00 Tiiviin kerroksen syvyys cm 50 15 P-Varasto 517 Penetrometri vastus 300 300 P-M3 106 P-Haney 75 59 69 P saturaatio 19 % 7 % 20 % Kalsium (Ca) 1200 1300 930 Kalium (K) 38 47 30 Magnesium (Mg) 170 190 120 Rikki (S) 8,2 9,4 9,5 Boori (B) 0,4 0,7 0,8 Kupari (Cu) 4 4,5 3,1 Mangaani (Mn) 4,3 4,9 3,9 Sinkki (Zn) 2,3 2,2 2,1 Rauta (Fe) 228 390 199 Alumiini (Al) 238 448 142 Veden imeytyminen mm/min 8 1,98617 Imeytymissyvyys cm 5 6,25

Vaikutukset Boorin pitoisuus (mg/l B) 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 2015 2016 2017 60 Rikin pitoisuus (mg/l P) 50 40 30 20 10 0 2015 2016 2017 22 Kaliumin pitoisuus (mg/l K) 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2015 2016 2017 Solvita CO 2 burst (ppm) 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2015 2016 2017

Kasvukunnon vaikutukset satoon Hyväkasvuinen 40 t/ha 19.9.2017 Käsittelemätön 10 t/ha 19.9.2017 Kuvat: Jukka Rajala 23

Mitä opittiin? Kuivatus on tärkeää Boorilannoitus toimii Kalium- ja rikkilannoitus ei aina toimi Murukestävyys laskee nurmiviljelystä muokkaukseen siirryttäessä Perunanviljely on maaperälle kuormittavaa, merkittävä tiivistymisriski 24

Yleisiä havaintoja Hyvä kuivatustilanne on tärkeää Toimenpiteiden yhdistelmät, räätälöitynä lohkolle 25

Työkaluja Raportit Mistä tunnistaa hyvän kasvukunnon? Kuinka kasvukuntoa korjataan? Voiko kasvukuntoa kehittää? Työkalut Kasvianalyysit Kationinvaihtokapasiteetti Murukestävyys Tiivistymislaskuri Typen vapautumisen arviointi Hyvät käytännöt 26

Kotiinvietävää Etsikää kaveri Tai 2-5 hengen ryhmä + neuvoja Katsokaa ilmakuvat Kaivakaa kuopat Pohtikaa yhdessä Tehkää budjetti MÄÄRIT- TÄMINEN TULKINTA JOHTO- PÄÄTÖKSET SUUNNIT- TELU SEURANTA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 27