SAVON SAVON YRITYSUUTISET YRITYS- UUTISET Kesäkuu 3/2010 SISÄLLÄ: s. 2-8 Ympäristö/ jätehuolto s. 9-15 LVIS s. 16-25 Rakentaminen s. 26-31 Kiviteollisuus 1 Kalliomurskeet pihoille, rakennuspohjiin, ajoteille, kyläteille ym. Yksityiset ja yritykset tervetuloa. Myyntikuormaus ma-pe 7-15.30 myös henkilöauton peräkärryyn. Fjäder-Yhtiöt Oy Pitkämentie 432 (Parocin louhos), Lapinlahti, puh. 0400 245 390 SIILIN PUTKIPOJAT OY LVI-asennukset Korjaukset Huollot Tarvikkeet ÖP-huollot ja tarvikkeet -tarvikemyymälä Avoinna: ark. 8-17, kesäisin la 9-13 Oppipojantie 7, 71800 SIILINJÄRVI Puh. (017) 462 4500 0400 672 905, fax (017) 462 4501 putkipojat@luukku.com Osaava rakentaja, luotettava yhteistyökumppani! Rakennusliike NIILO HUTTUNEN Oy p. 040 584 4628 www.niilohuttunen.fi Luonnonkivi on aito asia Puh. (017) 6880 100 myynti@kaavinkivi.fi Kivi kaunistaa kotisi, pihasi ja muistosi Tutustu valikoimaamme www.kaavinkivi.fi www.kotitaso.com
2 SAVON YRITYSUUTISET YMPÄRISTÖ/JÄTEHUOLTO Kaatopaikkakelpoisuusvaatimuksia tullaan kiristämään pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian mukaan siten, että vuodesta 2020 lähtien kaatopaikoille ei hyväksyttäisi loppusijoitettavaksi biohajoavaa tai polttokelpoista jätettä. Myös Kuopion jätekeskuksen ympäristöluvassa on velvoitteita hyötykäytön li- Sekajätteen lajittelu tehostui Kuopion jätekeskuksessa säämiselle. Tämän vuoksi Jätekukko aloitti toukokuussa tehostetun kierrätykseen ja energiahyötykäyttöön soveltuvan jätemateriaalin lajittelun Kuopion jätekeskuksessa. Kyse on merkittävästä muutoksesta, joka vähentää kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrän n. 10 prosenttiin. Vielä viime vuonna kaatopaikan penkkaan meni 74 prosenttia Jätekukko Oy:n toiminta-alueen yhdyskuntajätteestä. Lajittelu kannattaa edelleen Jätteen lajittelu syntypaikalla kannattaa edelleen, sillä erikseen lajiteltuna vastaanotettavien hyötyjätteiden, kuten puujätteen, metallin, tiilen ja betonin hinnat ovat sekalaista rakennusjätettä edullisempia. Jatkossa jätekeskukseen vastaanotettava, myös syntypaikkalajittelun jälkeen jäljelle jäävä, rakennusjäte ohjataan lajittelu- ja murskauskentän lajittelupisteeseen. Jätteestä lajitellaan vielä tehostetusti erilleen hyötykäyttöön ja kierrätykseen soveltuvat jakeet sekä energiahyötykäyttöön soveltuva materiaali (mm. muovi ja pahvi). Jäte, jota ei voida hyödyntää materiaalina tai energiana, loppusijoitetaan jätepenkereeseen. -Kaikesta rakennusjätteestä mitä meille tulee, siitä lajitellaan aines, joka soveltuu energiahyötykäyttöön mm. puu, pahvi. muovi. Näistä saadaan ns. parempaa polttoainetta. Rakennusjätteistä erotellaan myös betoni, tiilenkappaleet, metalli ja ne menevät kierrätykseen. Näin ollen loppusijoitettavaa materiaalia jää hyvin vähän, käyttöpäällikkö Mikko Laitinen sanoo. - Kaupan ja teollisuuden sekajäte kuten pahvit, puulaatikot, muovikääreet esilajitellaan ennen murskaamista, ja siitä saadaan hyvää polttoainetta. Esilajittelun jälkeen loppuaines murskataan ja seulotaan polttoon kelpaavaksi jätteeksi. Seulonnassa syntyvä hienoaines kompostoidaan ja levitetään jätetäytön päälle, Laitinen kertoo. Kotitalousjätettä ajetaan Heinälammenrinteelle päivittäin noin150 tonnia. Lajittelun jälkeen penkkaan päätyy enää 5-10 %, noin 15 tonnia jätettä. Murskattu jätemateriaali kuljetetaan Hyötypaperi Oy:lle Valkealaan ja Kotkan Energialle. Jätepolttoainetta Jätekukko valmistaa yhteistyössä SP-Loaders Oy:n ja Ekokem Oy Ab:n kanssa, Laitinen selvittää. -Kuormien tehostetusta lajittelusta huolimatta, jätekuorma ei saa sisältää ongelmajätettä tai sähkö- ja elektroniikkaromua, Mikko Laitinen muistuttaa. Suoritetaan betoni- ja tiilijätteen murskausta siirrettävällä kalustolla Puh. 05-436 6293 050 572 1008 Fax 05-436 6294 www.ukonhauta.fi Rom omunk unker eräys ys Pulkkinen Oy puh. 0400 175 058 www.romunkerayspulkkinen.fi Lintikonkatu 26, 77600 SUONENJOKI Palveluihimme kuuluu: Jalometallien osto Romuautojen vastaanotto ja rekisteristä poisto Kuljetus- ja noutopalvelut vaihtolavoilla ja koneenkuljetuslavalla Vaakaus 40t autovaakalla Heinäpaalien kuljetus Merikonttien vuokraus (pituus 6m) OSTAMME/NOUDAMME romuautot, metalliromut ym. virallinen autojen vastaanottopiste romutustodistukset Romukolmio p. 0400 515 088 Toimipisteet: Vieremä, Pyhäsalmi, Oulainen EKA-Palv alvelut Juankoski, puh. 020 144 3910, www.ekapalvelut.fi Sawofix: Yritysten ongelmajäte ja tietosuojapalvelut Eko-Kierrätys: Hyötyjätemateriaalin kierrätys, myynnissä vaneria / pressua / viiraa / kuormalavat EKA-kuljetuspalvelut: Muutto- / kappaletavarakuljetukset / Traktorityöt VUOKRATAAN: Muuttolaatikoita, h-auton kuomuperäkärriä, venetraileria, asuntovaunua Valmistamme ja myymme AMMATTITAIDOLLA Jätekatokset Ilmalämpöpumpun ja postilaatikon suojat Juv uvetar Puh. 044 535 5173 Juankoski SAVON YRITYS- UUTISET Romu- ja vaihtolavakuljetukset. Noudot nosturiautolla Puh. (017) 462 6404, 0400 910 606 www.metallivalitys.fi Metallivälitys Räsänen Tmi mi Varasto Kuopio, Kiviharju, Varastopaikantie
SAVON YRITYSUUTISET Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö Ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat hyväksytty Valtioneuvosto on hyväksynyt Manner-Suomen seitsemän alueellista vesienhoitosuunnitelmaa vuosille 2010 2015. Suunnitelmilla tähdätään siihen, että pinta- ja pohjavedet saadaan hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä ja tilan heikkeneminen estetään. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma ja sitä koskevat asiakirjat on koottu yhteen vesienhoitoalueen sivuille: Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma ja sitä koskevat asiakirjat on koottu yhteen vesienhoitoalueen sivuille: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma Vesien suojelu ja hoito uudistui Vesien suojelu ja hoito uudistui vuoden 2005 alusta voimaan astuneen vesienhoitolain myötä. Laki liittyy EY:ssä joulukuussa 2000 hyväksytyn vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon. Lain tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, että pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja että niiden tila olisi vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. Vesiensuojelutyö tapahtuu uuden lain myötä perustetuilla seitsemällä vesienhoitoalueella, jotka seuraavat vesistöjen valuma-aluerajoja. Vesienhoitoalueille on laadittu ensimmäiset hoitosuunnitelmat vuosille 2010-2015. Osaksi hoitosuunnitelmia on laadittu ELY-keskuskohtaisia toimenpideohjelmia, joita toteuttamalla vesien hyvän tilan tavoitteeseen voidaan päästä. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi päästöjen vähentäminen tai vesistöjen kunnostus. Uusissa vesienhoitosuunnitelmissa vesien tilaa arvioidaan entistä monipuolisemmin. Näkökulma pintavesien luokittelussa on muuttunut, sillä uudessa luokittelujärjestelmässä lähtökohtana on eliöstö ja sen elinympäristö (ekologinen luokittelu) eikä ainoastaan veden käyttökelpoisuus ihmisen kannalta kuten aiemmin käytetyssä käyttökelpoisuusluokituksessa. Pohjavesien luokittelussa otetaan huomioon laadullinen ja määrällinen tila. Luokittelun avulla on selvitetty vesienhoidon painopistealueet eli ne kohteet, joissa erityisesti tarvitaan toimenpiteitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi Vesienhoito Pohjois-Savossa Pohjois-Savon ympäristökeskus on toiminut alueellaan vesienhoidon suunnittelun ja toteuttamisen vastuullisena viranomaisena ensimmäistä vesienhoitosuunnitelmaa valmisteltaessa. TE-keskuksen kalatalousyksikkö on huolehtinut tarvittavista tehtävistä omalla toimialallaan. Ympäristökeskus on tehnyt vesienhoitoa varten tarvittavat selvitykset vesistöjen ominaispiirteistä, veden käytöstä, suojelualueista ja ihmistoimintojen vaikutuksista pinta- ja pohjavesiin. Lisäksi ympäristökeskus on valmistellut ja koordinoinut alueellaan vesien tilan seurantaohjelmat ja valmistellut vesistöjen uuden luokittelun ja toimenpideohjelman. Näitä tehtäviä varten on tarvittu alueen viranomaisilta ja muilta tahoilta tietoa vesien tilaan vaikuttavista toiminnoista. Ohjelmat ja selvitykset on tehty yhteistyönä. Aluehallinnon uudistuttua vuoden 2010 alusta sekä ympäristökeskus että TE-keskus ovat osa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskus). Pohjois-Savo kuuluu kahteen vesienhoitoalueeseen: länsiosa, lähinnä Rautalammin reitti, Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen ja itäpuoli Vuoksen vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitoalueella varmistetaan alueellisten ympäristökeskusten valmistelemien selvitysten, seurantaohjelmien sekä toimenpideohjelmien yhteensopivuus. TERÄS- MYYNTI palvelee ma-pe klo 7-17 levyt, putkipalkit pyörö-, kulma- ja lattateräkset alumiinit, rst, kulutusteräkset ainesputkea tarvittaessa kuljetuspalvelu KUOPION TERÄS JA ROMU OY Puh. (017) 364 3233, 040-485 8098 www.tarvemetalli.fi OSTAMME ROMU OMUA! teollisuuden purkutyöt autot, akut, metallit, rautaromut nouto- ja siirtolavapalvelut Puh. (017) 364 3233, 0400 275 453 3 Ostetaan metalliromua! Noudamme paikan päältä rautaromut maatalouskoneet peltiromut autonromut ym. ym. Tuomme ulkomailta maarakennuskoneita. Kysy! Utacon Oy p. 0400 892 414 tai 040 767 0825 www.utacon.fi OSTETAAN METALLIROMUA! Romuautojen noutopalvelu, rekisteristä poisto ja romutustodistus. Kelpok elpoker erääjä www.kelpokeraaja.net p. 0400 573 263 Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Vesienhoitolaki on parantanut kansalaisten ja sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua alueensa vesienhoidon suunnittelutyöhön. Ympäristökeskuksiin perustettiin yhteistyöryhmiä, joihin kutsuttiin edustajia esimerkiksi kunnista, vesialueiden omistajista ja käyttäjistä, teollisuudesta, elinkeinojärjestöistä ja ympäristöjärjestöistä. Pohjois-Savoon perustettiin yksi yhteistyöryhmä, joka osallistui vesienhoitosuunnitelmien valmisteluun niiden eri vaiheissa. Konkreettisimmillaan yhteistyö toteutui yhteistyöryhmän perustamissa sektorikohtaisissa alatyöryhmissä. Lisäksi järjestettiin kaikille avoimia tiedotustilaisuuksia. Ensimmäisten yhteistyöryhmien toimikausi päättyi vuoden 2009 lopussa. ELY-keskukset kutsuvat koolle uudet yhteistyöryhmät. Kuuden vuoden välein tehtäviä vesienhoitohoitosuunnitelmia valmisteltaessa on paitsi viranomaisilla ja muilla sidosryhmillä myös yksityisillä kansalaisilla mahdollisuus ottaa kantaa hoitosuunnitelman laatimisen aikatauluun ja työohjelmaan, vesistöalueen hoitoa koskeviin keskeisiin kysymyksiin, hoitosuunnitelmaehdotukseen sekä näiden tausta-asiakirjoihin. Keskeistä on saavuttaa yhteinen näkemys vesienhoidon ongelmista ja niiden ratkaisemiseen tarvittavista toimenpiteistä. Ensimmäisen hoitosuunnitelmakauden kolmella kuulemiskierroksella Pohjois-Savon ympäristökeskukseen saapui yhteensä 165 lausuntoa ja 44 muuta palautetta. Lempäälän Vaihtolavat Oy Kestävät kotimaiset vaihtolavat Lempäälästä! Kysy tarjous! Vaihtolavat Oy Pajalantie 8, 37550 Lempäälä 010 666 8966, 0400 731 526 www.vaihtolavat.net YMPÄRISTÖHUOLTO Toimisto p. (017) 761 816. Tilausajot myös 0440 130 371 www.kuopionhyotyjate.fi Sähköpolttokäymälä polttaa käymäläjätteen harmaaksi tuhkaksi hajuton helppo asentaa ei tarvitse vettä Kysy lisää: www.kakkala.f.kakkala.fi Puh. 046-810 4533 e-mail: info@kakkala.fi Mustesuihkupatruunoiden täyttö edullisesti ja ympäristöystävällisesti. Meiltä myös tarvikelaserit kohtuuhintaan. Lähetä sähköpostissa tulostimesi merkki ja malli ja saat vuorokauden sisällä tarjouksen sopivista mustepatruunoista. Ma-pe 10-17 Vuorikatu 25, 70100 Kuopio Puh. 044 078 5543 kuopio@mustepalvelu.fi
4 SAVON YRITYSUUTISET Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Risto Kauhanen toivoisi, että Pohjois-Savosta löytyisi tulevaisuudessa jätteenpolttolaitos. Uuden jätelain ja -asetuksen myötä kaatopaikkajäte tulee romahtamaan merkittävästi ja yläsavolaisten jätteet kuljetetaan ehkä Oulun jätteenpolttolaitokseen. Kauhanen arvelee uuden jätelain jätteenkäsittelyasetuksineen astuvan voimaan tämän Ylä-Savon jätteet saatetaan pian kuljettaa jätteenpolttolaitokseen Jätteenkäsittelyalue on asemakaavan ansiosta muuttumassa monipuoliseksi ympäristöhuollon teollisuusalueeksi tulevien vuosien aikana. Risto Kauhanen Y vuoden aikana. -Vaikka uusi laki tulee tuomaan koko jätteenhuoltokentälle paljon muutoksia, koskettaa biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto -asetus meitä kaikkein oleellisimmin. Käytännössä asetus tarkoittaa, että puu, pahvi, vaatteet, ruokajäte ja muu biohajoava jäte ei enää mene kaatopaikalle, ja kaatopaikkajätteen määrä tulee romahtamaan minimiin. Kaatopaikalle vietäisiin tulevaisuudessa vain hiukan tuhkaa ja muovia. Uudella jätteenkäsittelyasetuksella tulee varmasti olemaan jokin siirtymisaika, mutta luulisin että se ajetaan käytäntöön hitaammillaankin tämän vuosikymmenen aikana, taustoittaa Kauhanen. Kaatopaikkakiellon myötä Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n kaltaiset toimijat joutuvat etsimään itselleen uusia toimintamalleja ja jätteiden sijoituspaikkoja. Kau- YLÄ-SAVON JÄTEHUOLTO OY Neuvontaa, apua ja palvelua kaikissa jätehuoltoasioissa Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Varpaisjärven ja Vieremän alueilla. Ota yhteyttä: Toimitusjohtaja puh. 040 526 3014 Jäteneuvoja puh. 040 527 3014 Jätekeskus puh. 017 743 379 www.ylasavonjatehuolto.fi Pienin askelin kohti puhtaampaa Ylä-Savoa hanen toteaa, että jätteenpolttolaitoksia ei tällä hetkellä ole lähimaisemissa, sillä niitä on koko Suomen alueella edelleen hyvin harvakseltaan. - Mikäli uusia jätteenpolttolaitoksia ei rakenneta, joudum- Tuo tai noudamme! Kierrätettävät materiaalisi (metallit, teräkset, autonromut ja puhtaat paperit) Toimitamme myös vaihtolavoja kierrätykseen MATTI KUITUNEN OY LAHTI JA VARKAUS Hasinmäentie 2 puh. 017-556 1770. Matti Kuitunen 044-270 0020 Tynnyrien käsittelylaitos Tuemme kestävän kehityksen elämäntapaa käytännön työssä puhtaamman ympäristön ja raaka-aineiden säästämisen puolesta. Onni Forsell Oy Jussilantie 5, 05200 Rajamäki Puh. (09) 2766 980 www.onniforsell.fi me kuljettamaan jätteitä pitkiäkin matkoja. Tänä vuonna Ouluun aloitetaan uuden jätteenpolttolaitoksen rakentaminen. Me luonnollisesti kuljettaisimme mieluiten tämän alueen jätteet omaan maakuntaamme jatkokäsiteltäviksi, joten mikäli joku Savossa aktivoituu asiaan ja laittaa polttolaitoksen pystyyn, olemme siitä varmasti kiinnostuneita. Jätteenpolttolaitos omassa maakunnassa olisi se paras vaihtoehto, painottaa Kauhanen. Uusi jätelaki ei tule vaikuttamaan suoraan kuluttajiin; heidän roskansa tullaan noutamaan entiseen tapaan. Sen jälkeen jäte viedään siirtokuormausasemalle, jossa se lajitellaan eteenpäin. Kauhanen kuitenkin arvelee, että jätteiden laitosmainen käsittely tulee todennäköisesti vaikuttamaan kustannuksiin, sillä se on kalliimpaa kuin kaatopaikkakäsittely. - Kustannusten kohoamisen myötä myös me joudumme tarkastelemaan palvelupalettiamme uusin silmin. Voi olla, että tulevaisuudessa tarjoamme asiakkaillemme uusia palveluita, jotta voimme rahoittaa toimintaamme. Uusia palveluita kartoitetaan parhaillaan, ja siihen tullaan keskittymään enemmän kun uuden lain aikataululliset asiat selviävät, pohtii Kauhanen. Ekopisteet harvenevat? Pakkausjätteen osalta tulossa on niin sanottu täystuottajavastuu. Tuolloin tuottajat ovat velvollisia kustantamaan pakkausjätteidensä hyötykäytön. - Tällä hetkellä Ylä-Savon haja-asutusalueilla on noin 80 ekopistettä. Kun niiden kustannukset siirtyvät tuottajille, luulen että niiden määrä tulee vähenemään jopa puoleen nykyisestä seuraavan parin vuoden aikana, arvelee Kauhanen. Lähde: Ylä-Savon Jätehuolto Oy Risto Kauhanen
Keox Oy on teollisuuden ja kunnallistekniikan imu- ja paineautojen sekä jäteastianpesukoneiden suunnitteluun, valmistukseen ja kunnostukseen erikoistunut yritys. Lisäksi Keox tarjoaa asiakkaalleen kattavan paketin erilaisia ympäristönhuollon laitteiden huoltoja, remontteja ja varaosia. Keoxin väellä on yli 20 vuoden kokemus alalta, joskin omissa nimissään se on toiminut kolmen vuoden ajan. Sen ydinosaamista ovat kaikki viemärihuoltolaitteisiin liittyvät toiminnat, kuten huollot, perusparannukset ja modernisoinnit SAVON YRITYSUUTISET Viemärihuoltolaitteiden myyjä, huoltaja ja valmistaja laitteen merkistä riippumatta, radiolaitteet ja niiden asennukset, imu- ja vesipumppukorjaukset sekä ADR-säiliöiden määräaikaistarkastukset. Huollot ja varaosat nopeasti ja joustavasti Keoxin jäteautojen huoltopalvelu joustaa asiakkaiden tarpeiden mukaan. - Pyrimme aina palvelemaan asiakastamme aina niin nopeasti kuin se on mahdollista, ja yleensä voimme vastata tarpeeseen jo saman päivän aikana. Huoltotöissä meidän päivämme pituudella ei ole merkitystä, vaan haluamme saada asiakkaamme laitteen mahdollisimman pian takaisin töihin, painottaa Keoxin toimitusjohtaja Heikki Elomaa. Keski- ja Itä-Suomen alueella yritys on NTM:n valtuutettu jätepakkareiden huoltaja ja varaosamyyjä. Huollon lisäksi myös varaosapalvelu toimii virka-aikojen ulkopuolellakin. - Hyllystämme löytyy kattava varaosavarasto. Asiakkaamme voi halutessaan tulla paikan päälle asennuttamaan tarvittavan varaosan paikoilleen, lisää Elomaa. Tehokas jäteastioiden pesuri markkinoille ensi syksynä at. Meidän kehitystyömme tuo markkinoille pesurin, joka asennetaan jätepakkarin kanssa samalle alustalle. Pesulaite voidaan asentaa myös käytetyn jätepakkarin yhteyteen, eikä se tarvitse omaa kuljettajaa. Samalla laitteella tyhjennetään roskaastia ja pestään se saman tien kustannustehokkaasti. Jo pelkkä veden kulutus on huomattavasti pienempi, sillä samalla vedellä voidaan pestä jäteastioita koko päivän, pesuvesi suodatetaan ja lämmitetään yli 60- asteiseksi bakteerikannan nujertamiseksi. Yhden astian pesuun käytetään noin 100-150 litraa vettä, joka takaa varmasti laadukkaan pesutuloksen. Huoltotoimenpiteeksi riittää vedenvaihto ja tyhjäpesu, joihin ei 5 Keox Oy ei ole pelkkä huoltoon ja myyntiin erikoistunut yritys, sillä sillä on myös omaa laitevalmistusta. Yrityksen kehittämä jäteastioiden pesukone on uutuus, jolle varmasti tulee olemaan kysyntää näppäryytensä ja tehokkaan toimintatapansa ansiosta. - Perinteisestihän jäteastian pesuri on omalla alustallaan, jonka edessä kulkee aina jätepakkari tyhjentämässä jäteastimontaa minuuttia tuhraannu. Myös se on totuttuihin huoltotoimenpiteisiin verrattuna erittäin nopeaa ja helppoa, kiteyttää Elomaa. Pesurin prototyyppi on otettu käyttöön tänä kesänä. - Tarkoituksenamme on aloittaa tuotteen esittely ja myynti tänä kesänä, ja aloittaa laitteen tuotanto ensi talven aikana, jotta pesurit pääsevät töihin ensi kesäksi. Laitetta voi toki tulla katsomaan jo nyt sen protovaiheessakin, lupaa Elomaa. Lisä-/Yhteystiedot: Keox Oy Rokkamäentie 1 41340 LAUKAA Puh. 0400 436 287 www.keox.fi Tuotteitamme mm. uudet viemärihuoltolaitteet asiakkaan toiveiden mukaan huollot, perusparannukset ja modernisoinnit laitteen merkistä riippumatta radiolaitteet ja asennukset imu- ja vesipumppukorjaukset ADR-säiliöiden määräaikaistarkastukset Katso lisää tietoja tuotteistamme ja palveluistamme netistä: www.keox.fi Olemme valtuutettu NTM jätepakkareiden huoltaja ja varaosamyyjä Keski- ja Itä-Suomen alueella. Hyllystämme löytyy kauttava varaosavarasto ja voitte soittaa myös työaikojen ulkopuolella tai tulla paikan päälle, niin asennamme varaosan paikoilleen. Uusi jäteastianpesulaite asennettuna pakkarin eteen Keox Oy Rokkamäentie 1, 41340 Laukaa 0400 436 287 www.keox.fi Heikki Elomaa, myynti 050 443 1656 heikki.elomaa@keox.fi Petri Oksanen, huollot 050 413 4461
6 SAVON YRITYSUUTISET Kuopion Hyötyjäte Oy:n toimipaikan pilaantuneen maaperän kunnostus ja pilaantuneen maa-aineksen sementtistabilointi kenttärakenteeksi aloitettiin vuonna 2008. Työt ovat jatkuneet vuoden 2009 aikana ja kunnostus on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2010 aikana. Kunnostustyössä noudatetaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen (entinen Pohjois-Savon ympäristökeskus) lupapäätöstä Dnro PSA-2006-Y-59-18, kunnostuksesta laadittua suunnitelmaselostusta (Suomen IP- Tekniikka Oy). Pilaantuneen maa-aineksen stabiloinnissa noudatetaan FCG Finnish Consulting Group Oy:n (entinen FCG Planeko Oy) laatimaa sta- Kuopion Hyötyjäte Oy:n pilaantuneen maaperän kunnostus etenee biloinnin laadunvalvonnan työselitystä sekä Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen työselityksestä antamaa hyväksymislausuntoa. Kunnostuksen rakennuttaja ja maanrakennusurakoitsija on Kuopion Hyötyjäte Oy. Ympäristöteknisenä valvojana toimi FCG Finnish Consulting Group Oy. Stabiloinnin urakoinnin työnjohdosta vastaa Jii-Pii Tiimi Oy. Työssä kunnostetaan massanvaihdolla kohteen öljyhiilivedyillä ja raskasmetalleilla pilaantunut maaperä. Pilaantuneet maa-ainekset seulotaan ja seula-alite sementtistabiloidaan kiinteistölle kenttärakenteen tukikerrokseksi. Seula-ylite käytetään toiminta-alueen kuivatuskerroksessa. Vuoden 2009 aikana osa kohteen vesien käsittelylinjoista saatiin valmiiksi. Kiinteistön yläosa asfaltoitiin, joten jatkossa metalliromun käsittely tapahtuu asfaltoidulla alueella. Kohteessa vieraili metalliromun käsittelyä harjoittavia toiminnanharjoittajia eri puolilta Suomea huhtikuussa 2010. Vastaavanlaisia hankkeita on tehty Suomen laajuisesti, mutta siitä huolimatta yrittäjät joutuvat painimaan vastaavanlaisten ongelmien kanssa edelleen. Kolme vuotta sitten uudistunut pilaantuneita maa-aineksia koskeva lainsäädäntö mahdollistaa entistä enemmän kohteiden kunnostuksen riskinarvioperusteisesti, jolloin massanvaihdot voidaan minimoida ja maa-ainekset käsitellä esimerkiksi stabilointimenetelmällä kohteessa. Olli Kolari projektipäällikkö, pilaantuneet alueet FCG Finnish Consulting Group Oy Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio Puhelin 050 312 0330, faksi 010 409 6601 www.fcg.fi Fincumetilta saat nyt roskalavat (5500 x 2550 x 1200) hintaan 1990 + alv. kappale, kun ostat vähintään kolmen lavan erän. Lisäksi suoraan varastossa yli 150 vaihtolavaa mm. ROSKALAVA 5500 x 2550 x 1200 1990,- + alv. hinta vapaasti Ikaallinen Lavan hinta yksittäin 2090 + alv. Myynti: 040 5122 500 0400 608 608 www.fincumet.fi Fincumet Oy:n aluevarasto Tuusniemellä. Eikala Oy, Eino Räsänen, puh. 0500 671 898
SAVON YRITYSUUTISET 7 Uutta tietoa ympäristötietoisille asiakkaillemme: Kunnostetun tynnyrin kasvihuonekaasupäästöt oleellisesti kertakäyttötynnyreitä alhaisemmat -Eräs Euroopan johtavista ympäristöntutkimusyhtiöistä, Tauw, on tehnyt laajan tutkimuksen, jossa verrattiin uudelleenkäytettävän tynnyrin ja kertakäyttöisen tynnyrin elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä. Äskettäin julkistettu tutkimus osoittaa, että kunnostettavan tynnyrin hiilijalanjälki on eri prosessivaihtoehdoissa vähimmillään 2 ja enimmillään yli 3 kertaa kertakäyttöistä tynnyriä alhaisempi. Nyt meillä on siis vahvistettua tietoa, ja asiakkaanamme yrityksesi ekotase vahvistuu, Onni Forsell vakuuttaa. -Nykyään Euroopassa käytetään vuosittain noin 60 miljoonaa tynnyriä. Hiilijalanjäljen suuruudella on siis äärettömän iso merkitys. Osa tynnyreistä päätyy edelleenkin romuliikkeiden kautta vastoin lainsäätäjän tarkoitusta puhdistamattomina murskaukseen ja edelleen terästehtaille. Näin jätetynnyrit päätyvät hallitsemattomina riskeinä ihmisille ja ympäristölle uudelleen prosessointiin, Forsell kertoo. -Nyt julkaistu tutkimus tukee vuonna 1999 tehtyä uudelleenkäytettävän ja kertakäyttöisen tynnyrin elinkaariarviointia Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Sen tutkimuksen mukaan uudelleenkäytettävien tynnyreiden kokonaisenergiavaatimus on Euroopassa keskimäärin 63 % pienempi kuin kertakäyttöisillä. Myös kiinteää jätettä syntyy tynnyreitä uudelleen käytettäessä noin kolme-neljä kertaa vähemmän. Onni Forsell Oy:n asiakkaana voit olla varma, että tynnyri aina puhdistetaan, ja useimmiten kunnostetaan uudelleen käyttöön. Parhaimmillaan sama tynnyri kiertää teollisuudessa 5-6 kertaa. Tynnyrien sisältämät epäpuhtaudet kerätään talteen ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Meillä on jo vuodesta 1999 ollut Suomessa alan ainoat ympäristö- ja laatusertifikaatit, Forsell mainitsee. -Onni Forsell Oy on mukana kehittämässä alan toimintaa myös eurooppalaisissa järjestöissä. Olemme ainoana suomalaisena mukana SERREDissä, mikä on eurooppalaisten tynnyri- ja konttipesuloiden kattojärjestö. Asiakkaillamme on siten aina alan paras tieto ja palvelu saatavilla, Onni Forsell kertoo.
8 SAVON YRITYSUUTISET Ekokem tarjoaa ympäristörakentamisen ja -saneerauksen kohteisiin innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja Ekokem-yhtiöt ovat Suomen johtava vaativan ympäristönhuollon kokonaispalvelujen tuottaja, jonka vahvuuksia ovat asiantuntemus ja henkilökohtainen asiakaspalvelu. Ydinosaamista on laajennettu ongelmajätteiden lisäksi muiden jätteiden hyödyntämiseen ja energiantuotantoon, niihin liittyviin palveluihin, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistukseen sekä ympäristörakentamisen palveluihin. Yhtiö tarjoaa asiakkaidensa ympäristönhuoltoon turvallisia ja laadukkaita ratkaisuja alusta loppuun. Ekokem tarjoaa koko ympäristönhuollon kattavat palvelut teollisuudelle, maa- ja pohjarakentamiselle, yhdyskuntateknisille aloille sekä tuottajavastuujärjestöille. Vahvuutemme ovat palveluvarmuus, henkilökohtainen asiakaspalvelu, asiantuntemus ja voimakas asiakaskeskeinen kehitystyö. Ekokem-yhtiöihin kuuluvat emoyhtiö Ekokem Oy Ab, Ekokem-Palvelu Oy ja Ekovoima Oy. Kaikkien Ekokem-yhtiöiden tavoitteena on parantaa jatkuvasti asiakkaidensa ympäristönsuojelua ja turvallisuutta. Olemme ratkaisseet niihin liittyviä ongelmia ja toteuttaneet kestäviä ratkaisuja yhdessä asiakkaidemme kanssa jo 30 vuoden ajan. Ongelmajätehuollon kokonaispalvelua Ekokem on Suomessa ongel- majätehuollon edelläkävijä, jonka kautta kulkee merkittävä osa suomalaisista ongelmajätteistä. Meillä on olemassa korkeatasoinen tietotaito ja aukoton ongelmajätteiden käsittelyketju keräämisestä käsittelyyn, hyötykäyttöön ja säilyttämiseen, kertoo Ekokem Oy:n myyntipäällikkö Juha Tienpää. Ekokem-konserniin kuuluvien yhtiöiden kokonaispalvelu kattaa asiakkaan kaikki ongelmajätehuollon osa-alueet: yrityksen sisäisen jäteastioiden sijoittelun suunnittelun, jätekeräyksen, astia- ja pesupalvelut ja astioiden kunnossapidon, jätteen käsittelyn, koulutuksen ja neuvonnan sekä toteutuneen ongelmajätehuollon raportoinnin. -Keskeistä osaamistamme ovat pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostus sekä ympäristöä suojaavat eristys- ja tiivistysrakenteet. Osaamisemme perustana on pitkä kokemus vaativista kunnostuskohteista sekä vahva oma tutkimus- ja kehitystyö. Asiakkaidemme käytössä on Suomen laajin valikoima pilaantuneiden maiden ja pohjavesien kunnostusmenetelmiä sekä ammattitaitoinen henkilökuntamme, jonka pitkä ja monipuolinen kokemus alalta takaa varman ja asiantuntevan palvelun. Tavoitteenamme on aina löytää asiakkaallemme kestävin ja kustannustehokkain ratkaisu. Varmistamme, että kerran hoidetusta kohteesta ei myöhemmin muodostu uutta ongelmaa. Ekokem tarjoaa yhdyskuntateknisille aloille edistyksellisiä jäte- ja ympäristönhuollon ratkaisuja ja palvelukokonaisuuksia -Osaamisemme ja palvelumme kattavat koko ympäristönhuollon. Ne ulottuvat kaatopaikan pohjarakentamisen suunnitteluperiaatteiden valinnasta terveyskeskuksen laboratoriojätteiden pakkaamiseen. Palvelemme myös yhdyskuntia suoraan tuottamalla kaiken Riihimäen kaupungin tarvitseman kaukolämmön ja yli 50% Hyvinkään kaupungin kaukolämpötarpeesta sekä ajoittain myös sähköä valtakunnan verkkoon, Tienpää kertoo. Haluamme rakentaa yhdyskuntateknisten toimijoiden kanssa kestävää yhteistyötä, joka tuottaa selkeitä molemminpuolisia etuja ja siten varmistaa kestävän ympäristömyötäisen kehityksen. Asiantuntemusta ja sujuvaa yhteistyötä Asiakaskuntaan kuuluu mm. teollisuuslaitoksia, pk-yrityksiä sekä jätehuoltoyhtiöitä. -Asiakkaat arvostavat toimivaa ja kehittyvää yhteistyötä. He haluavat kokonaisuuksia, jotka kattavat kaikki jätehuoltopalvelut. Asiakkaidemme käytössä on myös yhtiömme asiantuntemus. Yrityksille on tärkeää tietää kuinka ympäristö- ja jätehuoltoala kehittyvät ja kuinka niiden on nämä asiat tulevaisuudessa järjestettävä. Keräysöljy raportoi asiakkailleen jätehuollosta, joten he voivat seurata jätemäärien kehitystä. Keskustelemme myös säännöllisesti asiakkaidemme kanssa jätehuollon järjestelyistä ja jätteiden hyötykäytöstä. Jätteiden nouto on hoidettava mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti: Näin yritykset pystyvät keskittymään omaan liiketoimintaansa, me tarjoamme heille sujuvan jätehuollon, Tienpää määrittelee. Ympäristöstä huolehtiminen on olennainen osa yritysten brandia Yritykset kiinnittävät nykyään paljon huomiota ympäristöasioihin, esimerkiksi laatu- ja ympäristöjärjestelmiä kehittämällä. Ympäristöstä huolehtiminen on olennainen osa yritysten brandia ja julkisuuskuvaa. Hyvämaineinen yritys huolehtii ympäristöstä. Oikein suunniteltu ja toteutettu ongelmajätehuolto tuottaa kustannussäästöjä -Ongelmajätteet ovat aineita, joista voi olla vaaraa ihmisille, luonnolle, ympäristölle ja omaisuudelle. Mitä vähemmän yrityksissä on ongelmajätteitä, sitä turvallisempaa niiden toiminta on. On tärkeää, että ongelmajätteet, esimerkiksi öljyt, liuottimet, hapot ja muut vaaralliset aineet kerätään säännöllisesti, jolloin riskit pienevät ja tilatarve vähenee. Siistit tilat tuovat myös asiakkaille yrityksestä myönteisen vaikutelman, Juha Tienpää muistuttaa. Vahvasti yhteistyössä Kuluvalle vuodelle Ekokem Oy Ab kasvatti tutkimus- ja kehitysbudjetin 2,7 %:iin yhtiön liikevaihdosta. Tavoitteena on yhä laajempi materiaalien kierrätys ja hyötykäyttö sekä uusien, vaativien materiaalien käsittelyyn tähtäävä kehitystyö. Lisäksi tavoitteena on parantaa edelleen käsittelymenetelmien ympäristömyötäisyyttä ja energiatehokkuutta. Oman tutkimuspanoksen lisäksi Ekokem osallistuu tänä vuonna tutkimushankkeisiin. Se on laajalla panostuksella mukana esimerkiksi vuoden alkupuolella käynnistyvässä CLEEN Oy:n REMA-ohjelmassa, jolla tähdätään mm. vaativien jätejakeiden ja materiaalien hyötykäytön ja kierrätyksen edistämiseen. CLEEN Oy on yksi Suomeen perustetuista strategisen huippuosaamisen keskittymistä. Sen perustehtävä on edistää energiaja ympäristötoimialalla toimivien yritysten liiketoimintaa palvelevaa ja niiden kansainvälistä menestystä tukevaa strategista tutkimustoimintaa sekä tutkimusyhteistyötä. Ekokem on yksi CLEENin osakasyrityksistä.
SAVON YRITYSUUTISET 9 LVIS Kotimaista ja paikallista osaamista viemäri- ja vesijohtosaneerauksiin Suomen Putkipinnoitus Oy on suomalainen viemäreiden ja vesijohtojen saneeraukseen erikoistunut yritys. Sen alueellisilla toimijoilla on käytössään NewTube viemäreiden saneerausmenetelmä. Tämän vuoden alusta alkaen yhtiö on kehittänyt vesijohtojen saneerausmenetelmää täydentämään palvelupalettiaan. Asiakkaan ei tarvitse huolehtia kuin rakennusvalvonnasta, sillä yritys hoitaa kaiken muun hänen puolestaan. - Toimimme asiakkaan lähtökohdasta käsin. Valitsemme asiakkaillemme selkeän suunnitelman kiinteistöön sopivasta saneerausmenetelmästä.annamme kiinteän hinnan vesijohtojen ja viemäriverkostojen uusinta- työstä kaikkine suunnitelmineen, viranomaistöineen, urakointineen ja muine kustannuksineen. Näin asiakkaallamme on alusta saakka tiedossa saneerausurakan kokonaiskustannukset, eikä hänelle tule yllätyksiä. Sopimuksen myötä suunnittelemme saneerauksen ja hyväksytämme ne asiakkaalla. Tämän jälkeen toimitamme suunnitelman rakennusvalvontaan, aikataulutamme projektin ja hoidamme sen valmiiksi. Asiakkaan vastuulle jää projektin valvonta, sillä se on ennen kaikkea hänen etunsa. Tällaisella menetelmällä toimiessa urakoiden aikataulut pysyvät lyhyinä, ja koko putkistojen saneerausaika lyhenee merkittävästi, kiteyttää Suomen Putkipinnoitus Oy:n toinen omistaja Sami Hämäläinen. Putkipinnoitteen asiakasystävällisessä toimintamallissa huomioidaan erityisesti myös saneerauskohteessa asuvat henkilöt ja laadunvalvonta. Hämäläisen mukaan yhtiön toimintaa onkin erityisesti kiitelty juuri asukasystävällisyydestään. Putkipinnoituksen tuorein kuopiolainen urakkakohde sijaitsee Kuopionlahdenkadulla. Putket porraskäytävässä odottavat vielä eristystä ja kotelointia. -Valvontatoimistot ovat kiitelleet toimintaamme, joten meidän täytyy tehdä jotain oikein, nauraa Hämäläinen. Uusia, entistä parempia viemärisaneerausmenetelmiä Putkipinnoitteen käyttämä New Tube -menetelmä on viemärisaneeraajille tuttu tapa. Siinä vanha viemäri pinnoitetaan erityisellä epoksipohjaisella viemäripinnoitteella, joka muodostaa joustavan, liukkaan ja saumattoman pinnan vanhan putkiston sisälle. Pinnoite ei kuitenkaan ole kantava, joten se ei sovellu pahasti syöpyneiden putkien saneeraukseen. Siihen tarpeeseen Putkipinnoitus on kehittänyt uuden, kantavan massan -menetelmän: Uuden New Tube Heavy -menetelmän avulla pelkällä massalla voidaan tehdä vanhan syöpyneen putken sisälle uusi kantava putki, joka toimii ilman entistä putkea. -Uusi kantava massa tuo entiseen pinnoitteemme rinnalle valtavasti lisämahdollisuuksia. Kun viemärin sisään tehdään uusi kantava massa, ei vanhan putken heikkokuntoisuus haittaa tasalaatuisen lopputuloksen saavuttamista. Kantava massa soveltuu erinomaisesti kerrosviemäreihin ja pohjaviemäreiden sivuhaaroihin, joissa putket tavallisimmin rappeutuvat, opastaa Hämäläinen. Putkipinnoituksen kantava massa on jo käytössä, ja Hämäläisen mukaan ihmiset ovat olleet vakuuttuneita sen lopputuloksesta. -Voimme näyttää asiakkaallemme putken uuden pätkän omana irrallisena kappaleenaan. He voivat testata sitä omin käsin, ja todeta, että sen massa joustaa ja on ominaisuuksiltaan hyvin samanlainen kuin kokonaan uusi putki, Hämäläinen lisää. Itä- Suomen yksikkömme Kuopiossa Putkipinnoitteella on tänä kesänä saneerauskohteita myös Pielavedellä, Nurmeksessa, Savonlinnassa sekä Joensuussa. Kuopiossa Kuopionlahdenkadulla 37 asuntoa käsittävässä urakassa uusitaanvesijohdot ja pinnoitetaan viemärit. -Viemärit pinnoitettiin, ja nyt kesän alussa meneillään ovat vesijohtojen uusinnat. Koko Kuopionlahdenkadun projekti aloitettiin tammikuussa viemäripinnoitustyöllä. Pinnoitus työt valmistuivat maaliskuussa. Ja huhtikuussa alkoi vesijohtojen uusintatyö ja se valmistuu heinäkuussa. Kuopionlahdenkadun urakkakohteen asukkaan ja hallituk- sen puheenjohtaja Kalevi Kokon mukaan viemärijohtojen saneerausosuus sujui mukavasti ja häiriöttömästi. -Vältyimme pölyltä ja repimiseltä, ja ajallisesti viemärisaneeraus sujui erittäin nopeasti. Moitteita ei ole kuulunut muiltakaan asukkailta, sillä kaikki on sujunut odotusten mukaisesti, hän kuvailee Hämäläinen lisää, että Putkipinnoitus pyrkii aina käyttämään urakoissaan paikallisia toimijoita. Kuopionlahden kohteessa yhteistyökumppanina toimi lähimpänä ollut joensuulainen Ekonix Oy. -Omat yrityksemme toimivat alueittain, kuten Oulun putkipinnoitus Oy, Hämeen Putkipinnoitus Oy tai Satakunnan putkipinnoitus Oy. Niin saamme avun aina läheltä, ja voimme tehdä myös pieniä töitä ja korjata vaikka yhden vuotavan lattiakaivon, jos se riittää ja tuo avun. Kaikkien projektien ei tarvitse olla isoja, vaan ne voivat olla myös hyvin pieniäkin, muistuttaa Hämäläinen. Lisä-/Yhteystiedot: Suomen Putkipinnoitus Oy Itä-Suomen yksikkö Sami Hämäläinen Sakari Katajamäki 0207551141 0207551145 sami.hamalainen@newtube.fi sakari.katajamaki@newtube.fi www.newtube.fi
10 SAVON YRITYSUUTISET Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen: Hallituksen energiapäätökset tärkeitä askeleita kohti omavaraista ja hiilineutraalia energiantuotantoa Alkuvuoden sähkönkulutus jatkoi kasvuaan myös huhtikuussa Hallituksen kuukausi sitten tekemät ratkaisut uusiutuvan energian paketista ja ydinvoiman periaatepäätöshakemuksista olivat oikeansuuntaisia. Hallituksen ratkaisut tukevat tavoitetta, jonka energiateollisuus on määritellyt tavoitteekseen vuodelle 2050 hiilineutraali sähkön ja kaukolämmön tuotanto. Voidaan todeta, että nämä ovat tärkeitä askeleita kohti tuota tavoitetta, toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoi ET:n liittokokousinfossa Vaasassa. Ratkaisut tukevat myös sähköntuotannon omavaraisuustavoitetta vuoteen 2020 mennessä, jonka hallitus on kirjannut omaan ilmasto- ja energiastrategiaansa ja jonka kannalla ET:kin vahvasti on. Tarvitsemmekin merkittävästi lisäkapasiteettia voidaksemme vähentää kasvihuonepäästöjä, siirtyä sähkön tuontiriippuvuudesta omavaraisuuteen ja korvata vanhenevaa ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa. Riittävällä tuotannolla pystymme myös pitämään sähkön hinnan kilpailukykyisenä ja voimme näin tukea kansalaistemme hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja myös parantaa työllisyystilannettamme. Sähkön käyttö jo selvässä kasvussa PUTKIASENNUKSET ILMASTOINTIASENNUKSET TARVIKEMYYNTI Tuotantokapasiteetin riittävyyttä koettelee myös sähkön käytön arvioitu kasvu. Sähkönkulutuksen paluu lamanotkahduksesta aiemmalle parin prosentin kasvutrendille saattaakin olla nopeampaa kuin on ennakoitu. Viime vuoden lopulla alkanut sähkönkulutuksen kasvu jatkui myös huhtikuussa. Alkuvuoden kasvuksi kirjattiin 7,2 prosenttia ja huhtikuun kuukausikasvuksi 6,3 prosenttia. Nopeat päätökset riittävän kapasiteetin turvaamisesta ovat siten tarpeellisia ja tervetulleita, Naukkarinen korostaa. Uusiutuvan energia tavoite vaatii mittavaa panostusta Uusiutuvan energian tukipaketin ehdotukset ovat oikeaan osuneita, sillä Suomen uusiutuvan energian tavoite edellyttää tuntuvaa panostusta metsäenergiaan. Vaikka tuulivoiman investointisuunnitelmat ovat laajoja, on metsäenergia avainasemassa, jos ja kun näin nopealla aikataululla tavoitellaan 38 prosentin tasoa uusiutuvalle energialle energian loppukulutuksesta. Tukipaketin mukaisilla toimilla voidaan lisätä kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä suhteellisen kustannustehokkaasti ja hyödyntämällä jo nykyisin käytössä olevia investointeja. Puuvaramme riittävät hyvin kaikille niitä hyödyntäville eri toimijoille ja toiminnoille. Tukipakettiin sisältyvä pienpuun energiatuki parantaa puun Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen saatavuutta ja muuttuva sähköntuotannon tuki taas edistää puupolttoaineen käyttömahdollisuuksia päästöoikeuksien hintatason ollessa matala. Tämä mahdollistaa nopean liikkeelle pääsyn ja tukee haasteellista uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamista. Päästökauppajärjestelmä keskeisenä ohjauskeinona Tavoitteena on kuitenkin oltava, että markkinapohjainen päästökauppajärjestelmä toimii uusituvankin energian osalta keskeisenä ohjauskeinona. Päästöoikeuksien odotettavissa oleva hintakehitys tukee myös metsäenergian käyttöä. Päästöoikeuden hinnan noustessa tukea ei enää maksettaisi ja päästöoikeus toimisi siinä tilanteessa polttoainekäytön ainoana tukimuotona, kuten ET:n tavoitteena onkin. Kun tuulivoima saa syöttötariffinsa eli markkinaehtoisen takuuhintajärjestelmän, on odotettavissa, että laajamittaiset suunnitelmat siirtyvät toteutusasteelle. Jo nyt on kuitenkin ollut nähtävissä, että tuulivoimarakentamisen tiellä on myös muita vakavia esteitä kuin vain riittävä kilpailukyky. Maankäyttö-, kaavoitus- ja luvitusasioiden hoito on saatava nykyistä joustavammaksi, jotta voimalaitosten rakentamiseen saadaan todella vauhtia. Ellei näin käy, vuoden 2020 tavoite 6 TWh tuulivoimatuotannosta jää auttamatta haaveeksi, Naukkarinen sanoo. Ennustettavaa energiapolitiikkaa odotetaan jatkossakin Ensi vuonna alkavalta uudelta vaalikaudelta energiateollisuus odottaa Naukkarisen mukaan ennustettavaa ja pitkäjänteistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Talouskasvun ja työllisyyden ylläpitämiseksi on jatkettava monipuolisen energiantuotannon mallia ja tavoiteltava nykyistä vahvempaa energiaomavaraisuutta. Kohtuuhintainen energia lisää hyvinvointia ja ostovoimaa, alentaa asumiskustannuksia, nopeuttaa talouskehitystä sekä edistää sosiaalista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Lisätiedot: Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen Asematie 3, SIILINJÄRVI Myynti: 0440 694 267 / Tommi Pelkonen Huollot/asennukset: 0440 722 268 / Esa Savolainen 044 511 1408 / Artturi Äikäs JSL-Kaukolämpökeskukset Asennus Pyydä asennustarjous! Katso myös netistä www.jsltekniikka.fi Juhontie 8, Kuvansi 017-749 210 24 h PÄIVYSTYS 044 5810215 www. lvisavo.fi HUOLTO LVI-huolto, asennus, mittaus ja säätö Viemärien ja putkistojen avaukset ja sulatukset sekä kuvaukset URAKOINTI Lämpö Ilmastointi Vesi ja viemäri Mittaus ja säätö Puh. 017-581 0213, fax 017-581 0214 Saamaislahdentie 18, 70420 KUOPIO INSINÖÖRITOIMISTO LVI-PLANOR OY LVIA-suunnittelu, LVIA-valvonta, jätevesiselvitykset, kuntokartoitukset p. (017) 369 9400, fax (017) 369 9410 Puijonkatu 27 B 24, 70100 KUOPIO toimisto@lvi-planor.fi www.lvi-planor.fi HUOMIO! ÖLJYLÄMMITTÄJÄT! Onko säiliösi tarkastettu? Pienikin vuoto voi olla iso ja kallis vahinko. Edullisesti nyt säiliötarkastukset tyhjennykset korjaukset tai purkutyöt Kauttamme myös asennusvalmiit sisä- ja ulkosäiliöt SOITA JA TILAA www.sliver.fi tai puh. 0207 850 750 PUIJON LVI SÄÄTÖ ja IV-HUOLTO Säätö- ja toimilaitteet Ilmansuodattimet Puhaltimet huolto ja myynti Belimo -toimilaitteet/-venttiilit Siemens talotekniikka Puhelin 050 444 0120, Mauri Laukkanen Puijonsarventie 5 Kuopio, www.puijonlvi-saato.fi
SAVON YRITYSUUTISET 11 LVI-ala työllistää maassamme noin 25.000 henkilöä. Rakennusalasta LVI edustaa n. 18 % osuutta. Työtehtävät ovat jakautuneet laajalle sekä sisällöllisesti että maantieteellisesti. Alan näkyvimmän ammatin, LVI-asentajan, lisäksi alalla tehdään töitä monissa muissakin työtehtävissä. Suuri osa työpaikoista löytyy teollisuuden eri tehtävistä, tukku- ja vähittäiskaupasta, suunnittelutoimistoista ja julkiselta sektorilta. LVI-alan voi väittää olevan merkittävämpi toimiala kuin sitä yleisesti pidetään. Lämpö, vesi ja ilma ovat ihmiselle välttämättömiä ja niiden ympärillä on paljon toimintaa niin alan yrityksissä kuin muualla yhteiskunnassa. Lisäksi tekniikan kehittyminen on tuonut sähkö- ja tietotekniikan kiinteäksi osaksi LVI-alaa. Tämän päivän rakennuksissa sopiva lämpötila, juokseva vesi ja toimiva ilmanvaihto tuntuvat itsestäänselvyyksiltä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jotenkin ne on käytännössä järjestetty ja jostain tuotteet, järjestelmät ja palvelut aina tulevat. Tekniikan kehittyminen on tuonut sähkö- ja tietotekniikan kiinteäksi osaksi lvi-alaa Voidaan sanoa, että LVI-ala luo elämälle perusedellytyksiä. Ala ulottuu myös talojen ulkopuolelle. Esimerkiksi lämpölaitokset, vedenpuhdistamot ja erilaiset verkostot ovat olennaisia osia nykyaikaista yhteiskuntaa. LVI-ala on myös todellinen ympäristöala. Alalla pääsee käytännössä vaikuttamaan yhteiskunnan ja ympäristön välisen suhteen kehittymiseen monella eri tavalla. Kuopion LVI-yhdistyksen toiminta vireää Tiedätkö kiinteistösi öljysäiliön kunnon? Öljysäiliöiden puhdistukset, tarkastukset ja korjaukset Kuopion LVI-yhdistys täyttää tänä vuonna 51 vuotta. Kuopiolaisten LVI-suunnittelijoiden, rakentajien ja kauppiaiden pyörittämä yhdistys KuLVI kokoontuu noin seitsemän kertaa vuodessa ja jakaa tietotaitoaan myös oman jäsenlehtensä kautta. Valitettavasti yhdistyksen jäsenistö alkaa äijiintyä ja nuoria kaivataan toimintaan mukaan. -Paikallisena yhdistyksenä pyrimme tukemaan alan koulutusta jäsenilloissamme, joissa on erilaisia esitelmiä ja koulutuksia. Lisäksi jaamme joka kevät LVI-alan opiskelijoille kaksi stipendiä, sekä julkaisemme omaa KuLVI:n jäsenlehteämme. Koska olemme Suomen LVI-yhdistyksen SuLVI:n paikallisyhdistys, olemme myös mukana järjestämässä LVI- ja rakennusalan koulutuksia Savon alueella, kertoo vuoden alussa KuLVI:n puheenjohtajana aloittanut Jorma Kauppinen. Jorma Kauppinen on Insinööritoimisto LVI-Planor Oy:n toimitusjohtaja. Jäseniltojen lisäksi KuLVI:laiset matkailevat -Tulevana syksynä suunnitelmissa matka Keski-Eurooppaan tutustumaan alan tuotantolaitoksiin. Kesäkuussa julkaisemme uusimman Kuopion LVI-Sanomat, jonka painosmäärä on 55.000. Lehteä jaetaan Jorma Kauppinen tarkastaa lämmönjakokeskusta messutalokohteessa. SÄILIÖPARI Oy Puh. 0400 778 867 tai 040 557 1527 Insinööritoimisto LVI-Planor Oy on tehnyt Bassotalo Villa Oliverin LVI-suunnittelutyöt. sekä postin kautta että Asuntomessujen yhteydessä. Kuopion LVI yhdistys hoitaa Kuopion Asuntomessuilla talotekniikkateollisuuden paviljonkia, josta saa monenlaista infoa, esitteitä ym. alaan liittyvää tietoutta, Kauppinen kertoo. 50+ kaipaa nuoria Jorma Kauppinen nostaa esille myös yhdistyksen korkean keski-iän. -Meillä on 150 jäsentä ja jäsenistömme keski-ikä on nousemassa aika korkeaksi. Alalle tulevat uudet nuoret toimijat eivät tiedä tai ole kiinnostuneita toiminnastamme. Ennen vanhaan miehet taisivat myös päästä paremmin mukaan yhdistystoimintaan, sillä työelämä ei ollut niin hektistä, eikä koti sitonut miestä samoin kuin nykyään. En tiedä mihin yhdistystoiminta on tulevaisuudessa menossa, sillä samankaltaista hiipumista on varmasti kaikilla yhdistyksillä, Kauppinen pohtii ja lisää: -Toimintamme ja jäsenistömme ovat kuitenkin vireitä. Mukana on hienoja persoonia ja sen takia jaksaa olla mukana toiminnassa. Lisäksi keskustelemme jäsentapaamisissa uusista tuotteista ja määräyksistä. Yhdistystoiminta antaa paljon, sillä se motivoi ja luo yhteishenkeä, hän kiittelee. LVI-ala on perinteisesti ollut miesvaltainen ja se on näkynyt myös KuLVI:n riveissä. Kauppinen kertoo, että alalle on viime vuosina valmistunut yhä enemmän naisia. Kotiin Mökille Autotalliin Kiinteistöihin Maisemoi tyylikkäästi ja edullisesti! Kätevä Näyttävä Edustava Valmistus: Kiilax Oy 0440 775 957 tai 0500 775 957 info@palavaneri.fi Suunnitelmista päätöksiin! LVI-ala on kiinteä osa rakentamista sekä rakennusten kunnostusta ja ylläpitoa. Siksi rakentamisen suuret linjat näyttävät suuntaa myös lvi-alalle. -Uudisrakentaminen jatkuu tulevaisuudessa etenkin kasvukeskuksissa. Rakentamista tulee tapahtumaan sekä asuntotoimitila- että teollisuussektorilla. Korjausrakentaminen on yhä kasvava osa-alue. Suomen rakennuskanta on siinä iässä, että lähitulevaisuudessa on edessä paljon putkiremontteja ja muita suuria perusremontteja, Kauppinen luonnehtii. -Kuopion seudulla tämän hetken työllisyystilanne vaikuttaa lohdulliselta, Jorma Kauppinen kertoo Tämän voisi katsoa tarkoittavan myös, että lähitulevaisuudessa suunnitelmat pannaan käytäntöön ja LVI-asentajat pääsevät urakoimaan. Hänen mukaansa savolaiset LVI-asentajat ovat tähän saakka selvinneet taantumasta hiukan paremmin kuin muualla Suomessa. Se johtunee mm. valtion elvytyspakettien kohdennuksesta juuri Savon alueelle. Ammattilaisten tarve sen kun kasvaa Järjestelmien kehittymisestä, uusrakennustarpeesta ja korjausrakentamisesta johtuen LVIalalla riittää töitä jatkossakin. Töitä riittää takuulla myös Suomessa, koska suurinta osaa alan töistä ei voi viedä ulkomaille. Tulevaisuudessa ammattilaisten tarvetta lisää vielä se, että nykyisten ammattilaisten korkeasta keski-iästä johtuen alalta poistuu lähivuosina paljon työntekijöitä. Vanhemman rakennuskannan kohdalla lisähaaste on siinä, että vanhan polven LVI-ammattilaisten jäädessä pois työelämästä, jää samalla sivuun paljon arvokasta kokemusta ja ensi käden tietoa vanhoista rakennuksista. LVI-suunnittelu- ja urakointialan koulutus Uusinta koulutusta Pohjois- Savon talousalueella edustaa Savonia ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö, joka toteuttaa Kuopiossa LVI-suunnitteluja urakointialan koulutuksen ajalla 30.11.2009-22.6.2011. Koulutus antaa valmiudet LVIalan suunnittelu- ja urakointitehtäviin. Koulutus antaa tiedollisen pätevyyden kvv-vastaavan ja iv- työnjohdon tehtäviin, taso B. Koulutukseen osallistujat ovat alaa vaihtavia tai osaamistaan laajentavia kone-, rakennus-, sähkö- ja automaatioalan insinöörejä ja teknikoita, joiden aikaisempi työkokemus liittyy mm. teollisuuden suunnittelu-, asennus-, kunnossapito- ja työnjohtotehtäviin. Kouluttajina toimivat kokeneet LVI-alan ammattilaiset, jolloin teoriatietoa täydentää vankka käytännön kokemus ja alan toimintatapojen tuntemus. Lisätietoja muun muassa jäsenilloista löytyy KuLVI:n nettisivuilta osoitteesta www.kulvi.fi. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.palavaneri.fi
12 SAVON YRITYSUUTISET Vesivahinkojen tavallisimmat aiheuttajat ovat putkivuodot ja astianpesukoneet. Jonkin verran vahinkoja aiheuttavat myös pyykinpesukoneet sekä märkätilojen pinnoiterikoista johtuvat roiskevesivauriot. A-Kuivaus Oy tarjoaa asiakkaalleen kattavan palveluvalikoiman kaikkiin vesivahinkotilanteisiin: Yritys kartoittaa kosteusvahingon syyn, kartoittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet sekä kuivaa kostuneet rakenteet. Kuopiossa A-Kuivaus Oy on toiminut pari vuotta. Rauno Kumpulainen Kuopion toimipisteestä taustoittaa, että vesi- vaurioita ei tapahdu ainoastaan vanhoissa kiinteistöissä, vaan riskialttiita ovat kaikki paikat, joissa vettä siirretään putkien Pesutiloissa pitkäaikainen roiskevesivaurio seinän sisällä Vesivahingot kuiviksi välityksellä. Kiinteistön ikä vaikuttaa kuitenkin olennaisesti siihen, miten kosteusvauriot tavallisimmin tapahtuvat ja kuinka niitä voidaan korjata. - Esimerkiksi 70-luvun omakotitaloissa märkätilojen rakenteet ovat hyvin erilaisia kuin 90- luvulla rakennetuissa taloissa, joissa vesivahingot voidaan hoitaa lähinnä uudelleen pinnoittamalla. Vielä 80-luvulla talorakentamisessa käytettiin muovia, mutta sen jälkeen muovin käyttö on alapohjissa vähentynyt, ja kosteusvauriot kastelevat usein talon betonilaatan. Lisäksi vesivahingon riski kasvaa putkien iän myötä. Joissakin kiinteistöissä on vieläkin käytössä 60-luvun putkia, vaikka jo 70-luvulla asennetut vesiputket kannattaisi tarkastaa huolellisesti, hän opastaa. A-Kuivaus Oy selvittää kostumisen tai vesivahingon syyn ja kartoittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet. - Kokemus on tällä alalla korvaamaton etu. Esimerkiksi putkivuotoja selvitettäessä voi jo rakennuksen iästä päätellä paljon sitä, missä vuoto todennäköisesti on tapahtunut. Kokemuksen lisäksi vuotopaikannuksissa auttavat lämpökamera, kosteusmittarit sekä kuuntelulaitteet, kertoo alalla 20 vuotta ollut Kumpulainen. Kumpulainen lisää, että vaikka alan välineistö on parantunut vuosien aikana jonkin verran, ei itse työ ole muuttunut miksikään: Betonilaatan kuivumista ei voi nopeuttaa kuin lämpötilaa nostamalla. Ennen sitä saatettiin lämmittää vaikkapa toholla, nykyään apuna ovat infrapunalämmittimet. - Perusmittauskalusto on pysynyt hyvin samanlaisena kuin 20 vuotta sitten, mutta erilaisten mittareiden käyttö on yleistynyt. Meille tulee varmasti riittämään töitä tulevaisuudessa niin kauan kuin putkistoissa siirretään vettä. A-Kuivaus Oy on toiminut Lahdessa vuodesta 2002 ja Joensuussa vuodesta 2006 lähtien. Kuopion seudulla meidät on löydetty kohtuullisen hyvin, mutta menee aina aikansa, ennen kuin uusi yritys löytää oman paikkansa markkinoilla, pohtii Kumpulainen. Lattialämmityksen vuodonhaku vesikiertoiselle lattialämmitykselle A-Kuivaus Oy tarjoaa: * Kosteuskartoitukset ja -mittaukset * Vesivahinkojen kuivaukset * Irtoveden poisto * Lämpökuvaukset * Otsonointi * Vuodon haku * Rakennusaikainen kosteudenhallinta * Muut rakenteiden ja ilman kosteuteen liittyvät työt Tavallisimpia rakenteiden ja tilojen kastumiseen johtavia syitä ovat: * Putkivuodot (käyttövesi-, lämmitys- ja viemäriputkivuodot) * Astianpesukonevuodot sekä pesukoneen letkuvuodot * Rakennuksen ulkopuoliset vedet * Lattiakaivojen vuodot * Kattovuodot * Rakennusvirheet A-Kuivaus Oy Satulasepänkatu 6 70700 KUOPIO Rauno Kumpulainen Puh. 0400 243 202 www.a-kuivaus.fi Vesivahingot heti kuriin Suomessa havaitaan vuosittain noin 30 000 vesivahinkoa, eli yli 80 vesivahinkoa päivässä. Vakuutusyhtiöt arvioivat maksaneensa viime vuonna vesivahinkojen aiheuttamia korvauksia noin 140 miljoonaa euron edestä, joka on vain osa todellisista kustannuksista. Yli puolet vesivahingoista aiheutuu vuotavista vesijohdoista. Vesivahingot tuovat kiinteistön asukkaalle mittavien kustannusten lisäksi mahdollisesti myös home- ja allergiaongelmia. Vesivuotoihin on kuitenkin olemassa ratkaisu, joka hälyttää pienimmänkin vesimuutoksen tiimoilta: Leakomatic Oy:n kehittämä vesivuotokytkin havaitsee vuodot vesijohdoissa ja katkaisee vedentulon vuodon sattuessa. Kiinteistöihin, joissa on käytössä Leakomaticin vesivuotokytkin, saa vakuutusyhtiöistä alennusta kotivakuutukseen. Pienetkin vuodot hallintaan Leakomaticin vesivuotokytkin sijoitetaan vesijohtoverkkoon heti vesimittarin jälkeen. Asennustyö vie ammattilaiselta noin tunnin. Hälyttimen rakenteen ansiosta se havaitsee pienetkin tippavuodot. Jos tippavuoto jatkuu keskeytyksettä vuorokauden tai suurempi vuoto jatkuu kauemmin kuin järjestelmään asetettu sallittu aika, magneettiventtiili sulkee automaattisesti vedentulon. Samalla saadaan ohjausyksikköön hälytystieto. Näin vuoto ei ehdi aiheuttaa vahinkoja kiinteistössä. Leakomatic Ab:n valmistama kytkin on maailmanlaajuisestikin ainoa lajissaan. Muut markkinoilla olevat laitteet perustuvat lähes kauttaaltaan kosteusanturitekniikkaan. Leakomatic-tuotteissa avainasiana ovat verkoston paine-erot. Painevaihteluihin perustuva järjestelmä havaitsee myös hanojen ja wc-pyttyjen vuodot. Leakomaticin asennuksen jälkeen peräti 70 prosentissa taloista on havaittu jonkinlaista vesivuotoa. Pieni wc-vuotokin maksaa sata euroa vuodessa, vaikka sitä ei käytännössä huomaa mistään. Leakomatic sopii niin omakotitaloihin kuin kerrostaloihinkin, sekä on saatavilla esimerkiksi teollisuuslaitoksiin, kanaloihin ja sikaloihin sopivina malleina. Lisäksi vesivuotokytkimeen voi itse määritellä sallitut vedenkulkumäärät esimerkiksi lomalle lähtiessä Poissa -toiminnon avulla. Palkittu suomalainen vesivuotokytkin tunnustetaan myös muualla Leakomatic on menestynyt suomalainen keksintö ja piilovuotohälyttimet valmistetaan Suomessa. Leakomatic on voittanut InnoSuomi -palkinnon ja menestynyt tuotetesteissä muun muassa Ruotsissa. Leakomaticia on myyty Pohjoismaiden lisäksi myös muualle Eurooppaan, kuten Espanjaan ja Saksaan. Lisä-/Yhteystiedot: Leakomatic Oy Ab Godbyvägen 3B 22100 MARIEHAMN Puh. 018 210 21 / 040-827 5010 info@leakomatic.com www.leakomatic.com
Paljon puhutaan ekologisesta rakentamisesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt ekologinen korjausrakentaminen. Nyt on putkiremonttien buumi, kun valtava 60..70 luvun asuntotuotanto tulee tuon korjauksen piiriin. Kun suunnitellaan viemäriputkiremonttia, yhtenä vaihtoehtona on perinteinen malli. Siinä kaikki viemäriputket uusitaan, vanhat jätetään rakenteisiin ja samalla uusitaan sähköt jne. Valtaisa projekti, jossa rakennus- ja asennustarvikkeita tarvitaan huima määrä, ja rakennusjätettä syntyy vähintään yhtä paljon. Onko tämä korjaustapa ympäristön kannalta järkevää? Missä toteutuu ekologinen rakennustapa? Meillähän löytyy tänä päivänä myös uusia vaihtoehtoja, jossa rakenteisiin ei kosketa ja jossa vanhoja putkia hyödynnetään 100%:sti. Jos kaikki putkiremontit tehtäisiin uusilla sisäpuolisilla kunnostusmenetelmillä - mikä energian säästö, mikä luonnonvarojen säästö! Joensuun PutkiReformin erikoisosaamista on viemärien kunnostus uusilla menetelmillä, joka soveltuu erityisesti vanhoille valurautaisille viemäriputkille. -PutkiReformin käyttämät menetelmät ovat asukkaiden hyvinvointia kunnioittava vaih- SAVON YRITYSUUTISET PutkiReformi Oy:n kehittämä uusi Putkitus-hybridiratkaisu ravistaa Suomen putkiremonttinäyttämöä toehto viemärilinjojen uusimiseksi. Siinä hyödynnetään vanhat putket ilman suuria muutostöitä talon rakenteissa. Vanhojen valurautaisten viemärijohtojen sisäpinnat jyrsitään ja pestään, minkä jälkeen putket kuvataan ennen sisäpuolista kunnostusta. Uusilla menetelmillä viemäriputket voidaan pinnoittaa, putkittaa tai sukittaa, aluereformaattori Juha Mäkirinne kertoo. Saneerauksen jälkeen putkissa on uusi sisäpinta, viemärijärjestelmä on tiivis ja korroosiolta suojattu. Kunnostusmenetelmämme on kestävä ja luotettava ratkaisu, sillä putkien elinikä on n. 50 vuotta. Vanhat putket voivat vaikka murentua ympäriltä, putkitus ja sukitus antavat vuosikymmenien kestävyyden, kertoo reformaattori Petri Turunen. Sukitusmenetelmää käytetään pohja- ja tonttiviemäreissä sekä mahdollisten paikallisten vaurioiden korjaamiseen pysty- tai vaakaviemäreissä. Vaivattomat menetelmämme säästävät hermojen lisäksi myös luontoa, Turunen vakuuttaa. Modernien menetelmien edelläkävijänä -Tuotekehittelyssä on pidetty kiinni eduista, jotka uudet menetelmät ovat tuoneet saneerauksiin. Putkitus on selkeästi perinteisiä saneerauksia edullisempaa, työ tapahtuu olemassa olevia rakenteita rikkomatta, asuntokohtainen työn kesto on noin viikko ja asukkaat voivat tarvittaessa asua remontin ajan kotona. Enää ei olla yhtä riippuvaisia vanhojen putkien kunnosta, ja jokainen kohde saa räätälöidyn, yksilöllisen ratkaisun. Lopputuloksena ovat uudet putket, jotka kestävät pidempään kuin esimerkiksi pelkällä pinnoitemassalla korjatut putket. Pinnoitus on edelleen varteenotettava vaihtoehto niissä kohteissa, missä vanhojen putkien kunto sallii pinnoituksen, ja missä haetaan kaikkein edullisinta ratkaisua, luettelee Petri Turunen eri vaihtoehtojen etuja. -Toimimme PutkiReformin franchising-yrittäjänä Itä-Suomessa ja käytämme paikallisia työntekijöitä. Ammattilaisemme ovat erikoiskoulutettua alansa osaajia, jotka ymmärtävät tekevänsä työtä ihmisten kodeissa. Ihmisläheinen ajattelu sekä ehdottoman ystävällinen ja huomioon ottava käytös on meillä selkäytimessä, Petri Turunen vakuuttaa. Vakuutusyhtiöt tarkistaneet kantaansa uusiin putkiremonttimenetelmiin Vakuutusyhtiöiden suhtautuminen putkien pinnoittamiseen on ollut nihkeää. Osittain taustalla on voinut olla varmuuden vuoksi otettu konservatiivinen asenne. Merkittävä syy varautuneisuuteen on kuitenkin ollut sama kuin monilla isännöitsijöillä, konsulteilla ja neuvontainsinööreillä. Pinnoitusmenetelmien kestävyydestä ei yksinkertaisesti ole ollut tarpeeksi julkistettua tietoa. Käytännön muuttuminen tarkoittaa, että vakuutusyhtiöt antavat uusilla menetelmillä tehdyistä putkista 25 vuoden ikähyvityksen. Käytännössä esimerkiksi 45 vuotta vanhat putket katsotaan 20 vuoden ikäisiksi, ja putkistoissa tapahtuneet vahingot korvataan 20 vuoden iän mukaan. PutkiReformi Oy on viemäriremontteja tekevä yritys, joka PUTKISANEERAUSTEN EDELLÄKÄVIJÄ KYSY MODERNEISTA JA ASUKASYSTÄVÄLLISISTÄ MENETELMISTÄMME. PUH. 040 525 6792 www.putkireformi.fi 13 LVI-Myller Oy on joensuulainen Täyden palvelun Lvitalo, jonka toiminta-alueisiin kuuluu palveleva Lvi-myymälä, Lvi-asennus, -huolto ja -saneeraus sekä Lvi-urakointi. Yrityksessä työskentelee noin 40 alansa ammattilaista. Toimintamme lähtökohtia ovat asiakkaan ja hänen tarpeidensa kohtaaminen, asiantuntijuus ja kestävyys kaikessa toiminnassamme. LVI-huoltomme palvelee taloyhtiöitä, kuluttajia, yrityksiä, teollisuutta, julkishallintoa pienemmissä korjaustarpeissa. Huoltopalveluumme kuuluvat muun muassa viemärien avaukset, hanojen ja wc-laitteiden korjaukset ja uusinnat, vesi-, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden ja järjestelmien huollot ja korjaukset. Huolto ja saneerausosastomme tekee paljon myös erilaisia isompia remontteja, käyttövesi- tai lämmitysverkostojen uusintoja, lämmitysjärjestelmähuoltoja ja -muutoksia, kylpyhuoneremontteja, lämpökanaalien uusintoja sekä uudiskohteiden LVI-töitä. Kaikkiin suurempiin kohteisiin käytämme tutustumassa paikan päällä ennen töiden aloittamista varmistaaksemme sopivimman työsuunnitelman laatimisen. Tarvittaessa käytämme yhteistyökumppaneitamme muun muassa rakennusteknisissä ja kaivutöissä. toimii Suomessa valtakunnallisesti. PutkiReformi käyttää menetelminään putkitusta, pinnoitusta ja sukitusta, joissa hyödynnetään vanhat putket ilman muutostöitä talon rakenteissa. Yritys on uusien menetelmien markkinajohtaja, ja vuonna 2008 se palkittiin Vuoden Putkiremontti -kilpailun voittajana.
14 SAVON YRITYSUUTISET Sähköistysalalla kaksijakoinen tilanne Sähköistys on keskimäärin rakentamisen viimeinen vaihe. Tämän vuoksi sähköurakoitsijoiden ja sähkösuunnittelijoiden tilanne suhdannekäänteessä on varsin kaksijakoinen. Työkannat ovat alhaisella tasolla ja tulosodotukset ovat huonot. Tarjouskannat ovat kuitenkin nousseet ja uusien tilausten määräkin on kasvussa. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitossa oli vuoden 2009 lopussa kaikkiaan 3 119 jäsentä. Näistä varsinaisia jäseniä oli 1 971. STUL:n varsinaisten jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto kääntyi seitsemän vuoden nousuputken jälkeen 9 prosentin laskuun edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton varsinaisilla jäsenyrityksillä tuloksen tekokyky säilyi kohtuullisella tasolla, mutta ei niin hyvänä, kuin viime vuosina on totuttu. Tämän kertoo juuri valmistunut kannattavuustutkimus. Tämänkertaiseen tutkimukseen osallistui 212 yritystä, jotka olivat keränneet liikevaihtoa 546 miljoonaa euroa. Yhteensä osallistuneet olivat keränneet nettotulosta 25 miljoonaa euroa, joka on 4,5 (5,2 v.2008) prosenttia vastaavasta liikevaihdosta. Vastaajista ennätyksellisellä 11 prosentilla (7 prosentilla 2008) nettotulos oli valitettavasti pakkasella. Sähköurakoitsijat ovat valmiina kestämään heikkojakin aikoja vahvojen taseittensa ansiosta Mediaanilla mitattuna käyttökate- ja nettotulosprosentit palasivat vuoden 2005 tasolle, ollen kummatkin reilun prosenttiyksiön jäljessä viime vuosien tuloshuipuista. Omavaraisuustaso on kuitenkin saavuttanut tutkimushistorian huipun reilut 60 prosenttia. Sähköurakoitsijat ovat siis valmiina kestämään heikkojakin aikoja vahvojen taseittensa ansiosta. Hintataso on kahden vuoden jyrkän laskun jälkeen huono. Hintatason arvellaan säilyvän nykyisenä tai kääntyvän nousuun seuraavan puolen vuoden aikana. Kuluvan vuoden tulokset jäävät selkeästi edellisvuosista ja ovat enintään keskinkertaisia. Konkurssien määrä ja muut toiminnan lopetukset lisääntyvät todennäköisesti vielä loppukevään ja kesän aikana. Taloudessa nousun jälkeen tulee aina laskukausi Nousukaudella rakennusteollisuus ylikuumenee ja urakoiden hintataso nousee huomattavasti. STUL:n toimitusjohtaja Olli- Heikki Kyllönen toteaa, että kiinteistö- ja rakentamismarkkinat ovat olleet viimeiset 3 vuotta epärealistiset Suomen kansantalouden koko-ja kehitystila huomioonottaen. - Takana on pitkä nousukausi ja nyt myös rakennusala vetää henkeä ylikuumentuneen tilanteen jälkeen. Mutta silti synkistelyyn ei ole mitään aihetta. -Yritysten tarjouskannat ovat selkeästi nousseet viimeisen puolen vuoden aikana ja myös uusien tilausten määrä on kasvussa. Työ- ja tilauskannan riittävyys on nyt sekä sähköurakoitsijoilla että -suunnittelijoilla 3 4 kuukautta, kun se tällä vuosituhannella on yleensä ollut 4 5 kuukautta. Erityisen selkeää kasvu on asuntotuotannossa mutta myös kaikkinainen korjausrakentaminen ja teollisuuden huolto, kunnossapito ja pienehköt korvausinvestoinnit ovat selkeässä kasvussa. Asuntojen ja muun korjausrakentamisen uskoo kasvavan tai vähintäänkin pysyvän ennallaan tulevana puolivuotiskautena yli 90 prosenttia vastaajista, Kyllönen toteaa. -Sähkö- ja televerkkojen rakentaminen jatkuu tasaisena. Kokonaiskasvua vaimentaa kuitenkin toimisto- ja liikerakenta- JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA Sähköhalme oy Hannu Huuskonen, sähköins. Huuhankatu 9, 70600 Kuopio Puh. 0400-577 414 Fax 017-282 008 SÄHKÖTOIMISTO K. KAASINEN Kari Kaasinen Sähkösuunnittelu GSM 044 5000 587 kaasinen.kari@dnainternet.net Kielonrannankatu 45 70820 KUOPIO Päätoimialat: Sähkö-, tele-, turva- ja valaistussuunnittelu sekä kuntoarviointi ja peruskorjausten sähkösuunnittelu Juha Niskanen valtuutettu tarkastaja vts. 180 Sähkölaitteistojen - varmennustarkastukset - määräaikaistarkastukset - käyttöönottomittaukset - määräaikaismittaukset SISÄ-SAVON ASENNUSPALVELU OY Pihlaisentie 146, 70870 Hiltulanlahti Puh. 040 834 2783 Turvajärjestelmien myynti, asennus ja huolto Myös Ultrapoint GPS-paikannus sisasavona@sisasavonasennuspalvelu.net www.sisasavonasennuspalvelu.net Sähköpalvelu Juha Niskanen Oy Jaakkoniemenkatu 13 70840 Kuopio GSM 050 371 6720 juha.niskanen@spjn.fi www.spjn.fi Kaikki sähköalan työt ammattitaidolla! uudis- ja saneerauskohteisen sähköasennukset omakotien ja liiketilojen sähköasennukset KUOPIO puh. 040 583 3636 / jm_koponen@hotmail.com SÄHKÖALAN TYÖT Sähköpalvelu StarElekt Ky Sähkotyöt Suunnitelmat Vika- ja huoltopalvelut Antenniasennukset/ suuntaukset Puh. 045 630 9913 mikko.ronkko@hotmail.com www.unoaction.fi p. 040 701 8700 unoaction@unoaction.fi Sähköasennukset Paloilmoitin laitteistot Suunnittelu Teetpä remonttia tai rakennat uutta... Sähköasennukset ammattitaidolla Iisalmen SÄHKÖPISTE KY Tunnelikatu 3 b, Iisalmi puh. 0201 557 760 tai 0400 490 415 e-mail: lassi.pietikainen@sahkopiste.fi
SAVON YRITYSUUTISET 15 Toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen misen ja suurten teollisuusinvestointien alhainen taso: juuri näissä kohteissa sähköistyksen osuus rakentamisen kokonaisvolyymistä on suurin. Odotukset koko rakennustuotannon kasvusta ovat kääntyneet positiivisiksi syvän laskun jälkeen. Alan työvoimasta reilut 10 % on työttömänä tai lomautettuna. Ulkomaisen työvoiman osuus on joitain prosentteja eli selkeästi vähemmän kuin muilla rakentamisen sektoreilla. Työllisyys lähtee lisääntyvän työkannan myötä kesän jälkeen paranemaan ja syksyllä on jo vähintään alueellista pulaa korjausrakentamisen ja kiinteistöautomaation syvällisesti hallitsevista ammattilaisista. Suhdannetiedustelu lähetettiin maaliskuussa 2010 Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n ja Sähkösuunnittelijat NSS ry:n ilmoittaneelle jäsenyritykselle. Tiedusteluun vastasi 397 yritystä, joista sähköurakoitsijoita oli 347 ja sähkösuunnittelijoita 50. Sähköurakoitsijoiden osalta vastausprosentti oli 20 ja sähkösuunnittelijoiden osalta 53. Kyselyn kokonaisvastausprosentti oli 19. Näin kommentoi STUL:n toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen sähköalan suhdannekyselyn tuloksia. Edistyksellisten sähköjärjestelmien merkitys energiatehokkuuden parantamisessa korostuu STUL panostaa energiatehokkaiden sähköistysratkaisujen konseptointiin ja markkinointiin. Työtä tehdään yhdessä alan valmistajien, tutkimus- ja koulutuslaitosten ja muiden toimijoiden kanssa niin Suomessa kuin Euroopankin tasolla. Korjausrakentamisen edistämiseksi laaditaan ohjeita sähkö- ja telejärjestelmien korjaussuunnitelmien tekemiseen ja tehdään korjausrakentamista tukevaa markkinointimateriaalia. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Harakantie 18 B, PL 55 02601 ESPOO 09 547 610 09 5476 1400 faksi stul@stul.fi www.stul.fi Sähkötarvikemyymälä S1-ryhmän sähköurakointi Paloilmoitinliike Suunnittelu Tietoverkot ja kaapeloinnit Valvontajärjestelmät ja kaapeloinnit Kauppakatu 62, 78200 Varkaus Puh. 0207 209 050 Fax 0207 209 051 antti.hakkinen@sahkocenter.com www.sahkocenter.com Tapio Räsänen 044 045 0678 Sähköasennukset ja -suunnittelu, yleiskaapeloinnit, murtohälyttimet ym... Pyydä tarjous! watti.sahko@dnainternet.net www.wattisahko.fi Oy Joko-System Ltd Korjaamontie 14 PL 2, 84101 Ylivieska Puh. 08-420 666, 040-724 4460 Fax 08-424 326 www.joko-system.fi KUOPIO SIILINJÄRVI NILSIÄ JUANKOSKI SÄHKÖASENNUKSET SUUNNITTELUT TARVIKKEET KUOPIO-SIILINJÄRVI, Isoharjantie 6 puh. 010 836 6900 NILSIÄ, Vasaratie 2 puh. 010 836 6903 RAUTAVAARA puh. 050 377 9444 www.sahkotel.fi SAVON NYT MEILTÄ ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNETTUNA! YRITYS- UUTISET SÄHKÖLIIKE SähköR örami Pohjolankatu 10, IISALMI, puh. (017) 812 425, 044 543 6505 arto.sahlstrom@sahkorami.com asennustyöt urakalla tai laskuun sisustusvalaisimet sähkösuunnittelu asennustarvikkeet, tukku- ja vähittäismyynti sähkömoottorit ja -lämmittimet kiukaat, liedet ja LV-varaajat. Kuvat: Mikko Käkelä Vuokrataan asuntoautoja varaosat: lämmittimet, kiukaat, liedet, LV-varaajat ym. sähkölaitteet yhteisantenniasennukset ja -huollot paloilmoitinasennukset Tukku- ja vähittäismyynti SÄHKÖKAAPELIT JA -TARVIKKEET TYÖKALUT YM. TYÖKÄSINEET JA -VAATTEET PUHDISTUSAINEET JA -TARVIKKEET UUTTA! WALLIUS-HITSAUSKONEET JA -TARVIKKEET Puh. (013) 561 747, 0500 561 747 itasuomen@sahkotarvike.fi www.issahkotarvike.com Pohjoisahonkatu 9, 83500 OUTOKUMPU Verkonrakennukseen liittyvät laitteet, sähkö- ja puhelinlaitoksille sekä alan urakoitsijoille. PRT-Sähkö Sähköä elämään sähkö- ja LVI-asennukset antenniasennukset lämpöpumppuasennukset tarvikemyynti Yrittäjäntie 2, 72600 KEITELE, puh. 010 548 9599 www.prt-sahko.fi
16 SAVON YRITYSUUTISET RAKENTAMINEN Itä-Suomen suhdanne: tuotanto lähdössä kasvuun, mutta kannattavuus uhkaa heikentyä Rakentamisen suhdanteet ovat kääntymässä ylöspäin Itä-Suomessa Rakennusalan suhdannenäkymät ovat kohenemassa tänä vuonna Itä-Suomessa parin viime vuoden laskusuhdanteesta. Rakennustöiden tilaajat ja suunnittelijat pitävät kuluvan vuoden suhdanteita jo hyvinä ja uskovat töiden määrän kasvavan. Tilaajat tosin arvelevat asuntotuotannon vielä supistuvan, mutta vastapainoksi toimitilojen rakentaminen ja korjaustoiminta kasvavat. Miinuksena on uhka kannattavuuden heikkenemisestä hintojen laskun ja tuotantopanosten nousun vuoksi. Rakennusteollisuus RT:n Itä- Suomen piirin suhdannebarometrin julkistuksessa Joensuussa 20.4. talonrakennusurakoitsijat arvioivat asuntotuotannon kasvavan, mutta toimitilarakentamisen supistuvan ensi syksyyn mennessä. Sen sijaan korjausrakentaminen näyttäisi lisääntyvän tuntuvasti. Kokonaisuutena suhdannenäkymä on talonrakennusurakoitsijoidenkin mielestä hyvä yleiseen taloustilanteeseen nähden, mutta alan kannattavuus on heikkenemässä. Suotuisa rakennuslupakehitys vahvistaa kuitenkin optimismia. Erikoisurakoitsijat pitävät tämä vuoden suhdannetilannetta tyydyttävänä, vaikka työkanta näyttäisi vähenevän ja kannattavuus heikkenevän. He ennakoivat talonrakentamisen pohja- ja perustustöiden pysyvän ennallaan, kunnallisteknisten töiden supistuvan sekä tieja kadunrakennustöiden kasvavan ensi syksyyn mennessä. Tärkeimpänä lähiaikojen näkymiin vaikuttavana tekijänä tilaajat ja rakennuttajat pitävät ympäristöasioita, ammattityövoiman puutetta ja kireitä aikatauluja. Urakoitsijat nostavat ykkösasioiksi kannattavuutta rasittavan tuotannon panoshintojen kasvun, urakkahintojen laskun ja töiden niukkuuden. Erikoisurakoitsijat painottavat töiden vähäistä määrää, tuotannon panoshintojen nousua ja kireitä aikatauluja. Itä-Suomen rakennustuote- teollisuus pitää tämän vuoden suhdannetta tyydyttävänä. Se odottaa tilausten lisääntyvän ja kannattavuuden paranevan loppuvuoteen mennessä. Myös asuntotuotanto ja toimitilarakentaminen kuten korjausrakentaminenkin kasvavat. Tärkeimpinä toimintaan vaikuttavina tekijöinä rakennustuoteteollisuus pitää tilausten niukkuutta ja tuotannon panoshintojen nousua. Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Veikko Matikainen katsoo rakennusalan toimeliaisuuden supistuneen Itä-Suomessa varsinkin uudistuotannossa, mutta silti taso on hänen mielestään tyydyttävä plus. Etenkin korjausrakentaminen pitää toimeliaisuutta yllä. Matikainen varoittaa kuitenkin syksyä ja ensi vuotta kohti synkistyvistä suhdanteista ellei talonrakennus vauhditu tai jos korot lähtevät merkittävään nousuun. -Talonrakentamisessa ovat uustuotantokohteiden aloitukset yhä alamäessä useimmissa osissa Itä-Suomea eikä korjausrakentamisen kasvu korvaa sitä. Etenkin vapaarahoitteinen asuntotuotanto on vähäistä. Ilmeisesti kansantalouden syöksy taantumaan puolitoista vuotta sitten on vielä muistissa. Maaja vesirakentamisessa sekä rakennustuoteteollisuudessa näkymät ovat optimistisemmat, toteaa Matikainen. Asuntotuotantoon toivotaan vauhtia Myös Lemminkäinen Talo Oy:n Itä- ja Pohjois-Suomen toimitusjohtaja Ari Laamanen harmittelee asuntotuotannon jähmeää käynnistymistä, sillä asuntomarkkinat ovat hänen mielestään heräämässä. -Liikeja toimitilarakentaminen on aika hiljaista joskin Kuopion seudulla on eloa toisin kuin Joensuussa. Korjausrakentaminen on säilynyt vireänä. Kilpailu on talonrakentamisessa kiristymässä ja hinnat ovat tulleet alaspäin kannattavuutta nakertaen. Toimitusajat ovat pidentyneet etenkin elementeillä, mikä voi kieliä rakentamisen vilkastumisesta Etelä-Suomessa. Itä-Suomessa rakentaminen keskittyy selvästi maakuntakeskuksiin. Skanska Talonrakennus Oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Tarmo Stjerna yhtyy suhdannebarometrin tuloksiin talonrakentamisen osalta. Hänen mielestään laskusuhdanne on Itä-Suomessa taittunut ja kääntymässä maltilliseen kasvuun asunto- ja liiketilarakentamisessa. -Rakennusurakoita ei ole liikaa ja kilpailu niistä on kireää, mikä rasittaa kannattavuutta. Teollisuustilojen rakentaminen on yhä jumissa. Korjausrakentaminen on hyvällä tasolla ja jatkaa kasvua. Itä-Suomessa maakuntien keskuksissa toimeliaisuus on selvästi muita alueita parempaa ja valtakunnallisestikin kohtuullisen hyvää. Pullonkauloja ei suhdanteiden paranemisessa ole alalla, toteaa Stjerna. Toimitusjohtaja Seppo Huttunen Kesälahden Maansiirto Oy:stä yhtyy erikoisurakoitsijoiden hieman pessimistisiin suhdanneodotuksiin. Hänen mukaansa töiden määrä on vähentynyt ja kilpailu urakoitsijoiden kesken kiristynyt, mikä näkyy hintatason ja kannattavuuden heikkenemisenä. Merkittävästi parempaa ei ole näköpiirissä loppuvuotena. Valoa tuovat valtiovallan aikaistetut elvytyshankkeet kuten Kallansillat Kuopiossa, Savonlinnan ohitustie ja Joensuun kehätie muutamien radanparannushankkeiden lisäksi. Kuntien infraurakat sen sijaan ovat vähentyneet. Sama koskee asfaltointeja, mikä kasvattaa tiestön peruskunnostusvelkaa. -Itä-Suomi ei poikkea koko maan yleisnäkymistä. Pudotus tosin on ollut idässä ruuhka- Suomea lievempää, mut-ta se on tavanomaista suhdannemuutoksissa kumpaankin suuntaan. Tyypillistä on infrarakentamisen markkinoiden vaihtelu talonrakennustoimintaa hitaammin. Näin on käynyt nytkin, huomauttaa Seppo Huttunen. Lakan Betoni Oy:n toimitusjohtaja Pertti Halonen tähystää rakennustuoteteollisuuden tämän ja ensi vuoden suhdanteita positiivisena. -Viime vuosi oli alan heikoin 15 vuoteen. Liikevaihto putosi 34 prosenttia. Tämänhetkisten varovaisten kasvunäkymien valossa rakennustuoteteollisuuden kuluvan vuoden liikevaihto voisi kasvaa 10-20 prosenttia. Sillä ei yllettäne viimeisimmän hyvän vuoden 2008 tasolle mutta toipuminen romahduksesta on alkanut. Meillä ei ole tälle vuodelle näkyvissä lomautuksia ja työkantaa on varastossa pitkälle ensi kesää. Halonen perustaa optimismin asuntotuotannon viriämiseen. -Pientalorakentamisen elpyminen on näkynyt harkko-, laasti- ja elementtikysynnässä. Elementtien vahvistunut menekki voi johtaa kesällä tilausaikojen pidentymiseen. Varsinkin Etelä-Suomessa rakennustuoteteollisuuden markkinat ovat nousussa. Itä-Suomessakin suunta on ylöspäin. Etenkin Kuopiossa toimeliaisuus on säilynyt kohtalaisena suurten rakennushankkeiden ansiosta. Pertti Halonen uskoo, että rakennustuoteteollisuuden kannattavuus voi nousta viime vuoden kehnoista lukemista, vaikka tuotantokustannukset kääntyisivät nousuun. -Pieniä nostopaineita on kehkeytymässä myyntihintoihimme, mutta tuskin alalle kovin vahvaa nousupiikkiä on odotettavissa jollei rakentaminen ala ylikuumentua. Pullonkauloja ei ole odotettavissa ainakaan lähiaikoina työvoimasta eikä raaka-aineiden saannistakaan. Rakentaminen supistui koko maassa käyrät lähdössä taas kasvuun Rakentamisen kokonaistuotannon arvo oli Suomessa viime vuonna VTT:n mukaan 25,3 mrd euroa, missä on vähennystä 13 prosenttia. Rakentamisen suhdannehuippu oli vuonna 2007, jonka jälkeen tuotanto on supistunut. Talonrakennustöiden aloitukset ovat vähentyneet huipusta viime vuoden lopulle 40 prosenttia. Talonrakentamisia käynnistyi v. 2009 lähes 31 milj. kuutiometriä eli neljännes edellisvuotta vähemmän. Supistuminen kohdistui kaikkeen rakentamiseen. Se ei kuitenkaan nä-kynyt täysimääräisesti rakennusalan työllisyydessä, joka heikkeni viime vuonna odotettua vähemmin 11 000 henkilöllä. Tänä vuonna rakentaminen supistuu arviolta kaksi prosenttia. Väheneminen koskee lähinnä toimitilarakentamista sekä maa- ja vesirakentamista. Uustuotantoon lähtee 27 500 asuntoa vapaarahoitteisen asuntorakentamisen vilkastuttua viime vuoden lopulla matalien korkojen ansiosta. Lisäksi valtion elvytystoimet lisäsivät tuetun rakennustuotannon aloituksia tuntuvasti. Toimitilarakentamisenkin alamäki tasoittuu tänä vuonna. Toimitilahankkeita on paljon vireillä, mutta niiden aloituksia on lykätty. Talonrakennustöitä käynnistyy tänä vuonna Suomessa yhteensä 33 milj. kuutiometriä eli 7 prosenttia viime vuotta enemmän. Ensi vuonnakin aloitusmäärien odotetaan hieman kasvavan. Rakentaminen väheni Itä-Suomessakin viime vuonna Itä-Suomen rakennusmarkkinat olivat viime vuonna noin 2,3 miljardia euroa eli 9 prosenttia koko maasta. Rakentaminen työllisti keskimäärin 16 600 henkilöä. Viime vuonna työllisyys heikkeni 1 100:llä. Ennakkotietojen mukaan Itä-Suomessa käynnistyi viime vuonna 2,8 milj. kuutiometriä talonrakennustöitä, mikä oli 37 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Rakennuslupien määrä supistui 19 prosenttia. Asuntotuotannon aloitukset vähenivät viime vuonna 24 prosenttia ja jäivät 1 683 asuntoon. Kerrostaloasuntojen aloitukset kasvoivat kuitenkin neljä ja luvat viisi prosenttia. Erillispientalohankkeiden aloitukset supistuivat 27 prosenttia, mutta luvat vain 12 prosenttia. Rivitalojen aloitukset vähenivät merkittävästi mutta niiden rakennuslupien määrä kasvoi merkittävästi toisella vuosipuoliskolla. Toimitilarakentamisen aloitukset vähenivät Itä-Suomessa viime vuonna 41 prosenttia. Etenkin teollisuus- ja varastorakennusprojekteja käynnistyi huomattavasti vähemmän kuin edellisvuonna. Liike- ja toimistorakennusten aloitukset supistuivat lähes kolmanneksen, mutta luvat kasvoivat miltei saman verran. Julkisten palvelurakennusten aloitukset lisääntyivät 14 prosenttia ja luvat peräti 67 prosenttia. Lisätietoja: Aluepäällikkö Veikko Matikainen, Talonrakennusteollisuus ry (017) 760 6600, 0500 570 233 Savonlinna Toimitusjohtaja Terho Kaskinen Rakennusliike Terho Kaskinen Oy 044 7475 211 Joensuu Toimitusjohtaja Ari Laamanen Lemminkäinen Talo Oy Itä- ja PS 0400 576 282 Kuopio Aluejohtaja Tarmo Stjerna Skanska Talonrakennus Oy 020 7195 450 Iisalmi Toimitusjohtaja Tapio Leinonen Tapio Leinonen Oy 0400 574 241 Mikkeli Hallituksen puheenjohtaja Juhani Liukkonen JL- Rakentajat Oy 0400 658361 Betonituoteteollisuus: Toimitusjohtaja Pertti Halonen Lakan Betoni Oy 0400 655791 Infratoimiala: Toimitusjohtaja Seppo Huttunen Kesälahden Maansiirto Oy 040 5792640 Teräs- ja alumiinirakenteiset saranaovet Kaikentyyppiset teräs- ja alumiiniovet kaikkiin kohteisiin maatalousrakennuksista julkiseen rakentamiseen saakka, kuten navetat, sikalat, hevosrakennukset, varastot, toimistotalot, koulut, sairaalat, liiketalot, kerrostalot ym. Asiakaskohtaiset ratkaisut, pintamateriaalit, heloitukset, varustelut, pintavärit pulverimaalaus (polttomaalaus) tai märkämaalaus myös kuumasinkittynä sekä paikalle asennettuna. käyntiovet julkisivut pariovet lasiovet tuulikaapit teräsrakenteita alihankintaa KIMMO KORTESMAA Sarapohjantie 863, 39980 Sara Puh. 05-562 2150 kimmo.kortesmaa@elisanet.fi Rak akenna ennatk tko? Remontoitk emontoitko? o? Laadukasta rakentamista jo vuodesta 1980 Kaikki rakennus- ja remonttityöt Yksityisille ja yrityksille Iisalmessa ja lähikunnissa 0400 946 486 Arto Huttunen www.ihrky.fi Perinteiset betonilattiatyöt & sirotepintaiset betonilattiat Saniaispolku 6, 77600 Suonenjoki Auraskari Matti 040 703 4744, fax 017-368 017 mb-lattiat@pp.inet.fi www.mb-lattiat.fi
Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n asiantuntijaraati on valinnut Kuopion asuntomessualueella rakennus-, energia- ja talotekniikan mallikohteet. Kohteita arvioitiin ennen kaikkea omakotitalon käyttäjiä eli tulevia asukkaita ajatellen. Kolmen mallikohteen valinta perustuu RKL:n rakennusasiantuntemukseen ja pitkäaikaiseen yhteistyöhön Suomen Asuntomessujen kanssa. Motiva Oy tekee yhdessä LVI-talotekniikkateollisuuden kanssa energia- ja talotekniikan näkökulmasta syvällisempään tekniseen analyysiin perustuvat valintansa messujen avajaisiin mennessä. Aamunsäde rakennusteknisesti mallikkain Rakennusteknisesti mallikkaasti toteutetuksi kohteeksi valittiin talo numero 28 Aamusäde. Näytteilleasettaja on Pohjolan Design-Talo Oy, Gloria House. Gloria Housen Aamusäde on moderni puutalo, jossa puuarkkitehtuuri on otettu huomioon hyvin. Talo on rakennettu luonnon puumateriaaleista, joten lopputulos on aito ja ekologinen. Pilari- ja palkki- SAVON YRITYSUUTISET Asiantuntijaraati valitsi Kuopion asuntomessualueen mallikohteet liitoksissa ei ole käytetty metallisia asennus- ja sidoslevyjä, vaan liitokset on tehty noudattaen perinteisiä puunliitoksia kuten lohenpyrstö- tai koirankaulaliitoksia. Eristelasiset ikkunat on kiinnitetty suoraan runkoon ja ne ulottuvat yleensä lattiasta kattoon saakka. Siro, paneelipintainen yläpohja nousee liimapuupalkkien varassa talon harjalle vesikaton kaltevuudessa. Päätykolmiot ja väliseinien yläosat on lasitettu, joten harjan alta voi nähdä esteettä talon päästä päähän. Teematalo valittiin energianäkökulmasta Energianäkökulmasta mallikohteeksi valittiin passiivitalo numero 31 Teematalo. Näytteilleasettaja on Teematalot Oy. RKL:n raati totesi suunnittelun lähtökohtana olleen rakennuksen sijoittamisen tontille energiatehokkaasti ilmansuunnat huomioiden. Myös talon rakenteet täyttävät hyvin passiivitalon vaatimukset. Ulkovaipan ja sen osien lämmöneristävyys, rakenteiden ilmanpitävyys ja ilmanvaihdon lämmön talteenoton vuosihyötysuhde ovat kohteen keinoja saavuttaa määritelmän mukainen lämmitysenergian tarvevaatimus. Valaistus on toteutettu energiaa säästävillä ratkaisuilla; talossa ei ole yhtään hehku- tai halogenilamppua, vain led- ja tai loisteputkivalaisimia. Passiivitalon määräysten saavuttamiseksi muun muassa ikkunoiden kokoa ja sijoittamista on suunnitteluvaiheessa jouduttu pohtimaan. Ikkunat ovat kooltaan suuremmat etelään ja vastaavasti pohjoissivulle on sijoitettu tilat, joihin tarvitaan vähemmän luonnonvaloa. Talossa on ilmanvaihtolämmitys, jonka vuotuinen käytön hyötysuhde on tamän hetken huippua. Lisäksi talossa on takka-leivinuuni antamassa lisäenergiaa. Luodussa Teema-passiivitalo -konseptissa rakennuksen energiantarve on taloudellisesti minimoitu, mutta samalla on taattu rakennuksen hyvä sisäilmasto. Passiivitalon lämpöhäviöt ovat niin pienet, että tavanomainen lämmitysjärjestelmä on tarpeeton. LämpöHelmi talotekniikan mallikohde Talotekniikan näkökulmasta mallikohteeksi valittiin talon numero 33 LämpöHelmi. Näytteilleasettaja on LämpöPlus Oy. Kohteessa on toteutettu rohkeasti innovaatioita, hyödynnetty aurinko- ja järvivesienergiaa sekä toteutettu lämmitysjärjestelmä ensisijaisesti ilmavesilämpöpumpuilla. Rakennuksessa on otettu huomioon tämän päivän ja tulevat, kiristyvät energiamääräykset. Hyvin suunnitellun ja toteutetun talotekniikan antamat energiatiedot ja laitteiston huoltotiedot välitetään sähköisesti verkkopalvelimella olevaan käyttö- ja huolto-ohjetiedostoon, josta voidaan välittää automaattisesti tieto laitteen huolto- tai korjaustarpeesta huoltoliikkeeseen. Kohteeseen valittu talotekniikan väyläohjaus mahdollistaa energiataloudellisen lämmityksen huonekohtaisesti, jolloin voidaan hyödyntää ilmalämmityspumppujen tuottamaa lämpöenergiaa. Kohteiden arviointiraatiin kuuluivat: Puheenjohtaja Eero Reijonen, RKL:n puheenjohtaja Esittelijä Esa Koponen, Kuopion asuntomessujen aluevastaava Sihteeri Matti Antikainen, Kuopion Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry Jäsenet Aira Pesonen, Kuopion Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n puheenjohtaja Ahti Junttila, RKL:n toimitusjohtaja * * * Lisätietoja: Matti Antikainen gsm: 0400 670 620 email: matti.antikainen @dnainternet.net Ahti Junttila gsm: 040 772 6866 email: ahti.junttila@rkl.fi SUOSI SAVOLAISTA 17 Lisätietoja kohteista: Aamusäde Gloria House Esa Kurkela gsm: 0500 392 711 Teematalo Teema-Talot Oy puh: 06 429 5300 LämpöHelmi Lämpöplus Oy Juho Valli gsm: 0447870 711 email: juho.valli @lampoplus.fi Jouni Tar arvainen ainen Ky 5,0 t minikaivuri + vasar asara Pihatyöt Salaojitukset Kaa aapelik pelikaivuut p. 040 553 7455 PARVEKE- ja TERASSILASITUKSET 30 vuoden kokemuksella P. 040 378 1131 / Riku www.alari.fi Pienkoneur oneurak akointi Kar arjalainen Ky j Konetyötä pihoille ja rakennuksille Ahtaiden paikkojen tehokas monitoimikone Traktori - Trukki - Kaivuri Jukka Karjalainen, puh. 040 506 0971 y KAIKKEEN RAKENTAMISEEN kerrostalot rivitalot omakotitalot loma-asunnot saneerauskohteet PÄÄKONTTORI Kantolan Teollisuusalue 88900 KUHMO puh. / faksi 0207 940 660 kuhmonikkuna@kuhmonikkuna.com MYYNTIKONTTORIT Järvihaantie 16 01800 KLAUKKALA puh. / faksi 0207 940 665 ari-pekka.mustonen@kuhmonikkuna.com Rovakatu 13 96100 ROVANIEMI puh. / faksi 0207 940 664 jari.haste@kuhmonikkuna.com PUU- JA PUUALUMIINI-IKKUNAT LAATUA MITTOJEN MUKAAN www.kuhmonikkuna.com Suoritamme lakisääteisiä NOSTURI- TARKASTUKSIA kuormausnostimet puutavaranostimet henkilönostimet hydrauliset perä- ja sivulaidat teollisuusnosturit Määräaikais-, käyttöönottoja 10-vuotistarkastukset. Takman Oy/Sonkajärvi p. 044 721 0444 tapani.katainen@takman.fi Pyydä tarjous nettisivuiltamme: www.takman.fi www.inststo-savolainen.fi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton jäsen RILin uudet julkaisut: RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen Asuinrakennukset > Ohje matalaenergia- ja passiivitalojen uudisrakentamiseen ja energiakorjauksiin. 291 sivua. 114 euroa. RIL 252-2009 Asuinkerrostalojen linjasaneeraus - hankeprosessi ja tekniset ratkaisut 60- ja 70-lukujen kerrostaloissa > Osa 1: Perusteet ja ohjeet, Osa 2: Malliratkaisut. Yht. n. 300 sivua. 125 euroa. Tilaukset ja lisätietoja: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
18 SAVON YRITYSUUTISET Forcit tuntee räjähteet Forcit Explosives on johtava suomalainen räjähdealan asiantuntija. Sen tuotantolaitokset sijaitsevat viidellä eri paikkakunnalla, ja sen jakeluasemaverkosto kattaa koko Suomen. Kuopion alueella Forcitin räjähdetoimituksia käytetään muun muassa Kallansiltojen rakennushankkeeseen. Forcit Oy on toiminut räjähdevalmistajana jo vuodesta 1893 lähtien. Vanhaksi mutta nuorekkaaksi organisaatioksi Forcitia kuvaileva Janne Järvinen lisää, että vaikka räjähteitä on Suomessa suhteellisen helppo saada, on työn suurin haaste räjähteiden oikea-aikaisessa ja lain vaatimukset täyttävässä logistiikassa. Räjähteiden kuljetukseen liittyy paljon erityisvaateita, ja Suomessa räjähteiden varastointikin on suhteellisen hankalaa. -Alan logistisiin haasteisiin pystymme vastaamaan 15 palveluaseman voimin, jotka löytyvät Suomesta Hangon ja Kemin välillä. Kuopiossa palveluasemamme löytyy Korvaharjusta. Kemiittiasemia on puolestaan Vihtavuoressa, Kemissä, Urjalassa ja Lapualla. Viides kemiittiasema aloittaa toimituksensa tämän vuoden elokuussa Tuusulan Terrikalliolta, Orikorven palveluaseman välittömästä läheisyydestä käsin, Järvinen kertoo. Kallansilloilla riittää räjäyteltävää Forcit myy ja valmistaa nalleja ja räjähdysaineita infrarakentamiseen ja kaivostoimintaan. Heidän räjähteensä on käytössä myös Kuopion Kallansiltojen projektissa, jossa uutta moottoritietä rakennetaan yhteensä viisi kilometriä. Vanha Kemiitti 510-panostusta Kuopion Sorsasalossa. Letkussa ei ole räjähdysainetta, vaan emulsio ja siihen pumppauksen yhteydessä sekoitettu herkistysaine. Räjähdysaineeksi nämä yhdistyvät vasta porareiässä. valtatie 5 levennetään moottoritien leveyteen ja eritasoliittymiä parannetaan. Urakka on valmis vuonna 2014, ja sen kokonaiskustannusarvio on noin 73 miljoonaa euroa. - Kallansillat -hankkeen yhden suurimmista louhintaurakoista urakoi Lemminkäinen Infra Oy, jossa se irrottaa noin 2.8 miljoonaa kuutiota kiviainesta Kuopion Sorsasalosta. Ensimmäiset räjäytykset alkoivat marraskuussa 2009, ja työt jatkuvat aina syyskuulle 2011 saakka. Haastavuutta räjäytyksiin tuo tärinänhallinnan ja ilmoitusvelvollisuuksien lisäksi alueella toimivat teollisuusyritykset. Tärinät ovat pysyneet hallinnassa huolellisella ennakko- suunnittelulla sekä ammattitaitoisella toteutuksella. Sorsasalon mittava louhintaurakka etenee aikataulussa, ja sen työn tulokset ovat jo selvästi autoilijoiden nähtävissä Viitostiellä. Forcit toimittaa Sorsasaloon ja muihin Kallansillat hankkeen tarvittaviin kohteisiin räjähdysaineet ja sytytysvälineet. Räjähdysaineita tuodaan Kuopion palveluaseman lisäksi Vihtavuoresta ja Talvivaarasta, kertoo Järvinen. Kemiitti 510 ja 610 louhinnan toimiva ratkaisu Forcitin Kemiitti 510 ja 610 ovat pumpattavia emulsioräjähdysaineita, jotka toimitetaan aina reikään pumpattuna työmaalle. Emulsioräjähdysaine on nykysuuntaus asutusalueen ulkopuolisissa louhinnoissa. Räjäytettävän kentän muussa panostuksessa ja räjäytystyössä voidaan hyödyntää Forcitin monipuolisia panostuspalveluita. Kemiitti 510 -emulsio valmistetaan raaka-aineliuoksista panostusajoneuvossa, mutta Kemiitti 610 -emulsio tehdään Vihtavuoren tai Kemin emulsiotehtaissa ja herkistetään panostuksen yhteydessä. -Kemiitti 510 ja 610 -räjähdysaineita käytettäessä saadaan hyötyjä korkeasta panostusasteesta, vähenevistä porametreistä sekä panostustyön nopeudesta. Reikiä ei tarvitse kuivata, sillä Kemiitit kestävät täydellisesti vettä ja pumpattaessa ne syrjäyttävät veden pois porareiästä. Modernin laitetekniikan ansiosta emulsio herkistyy räjähdysaineeksi pumppauksen yhteydessä, kun siihen lisätään herkistäviä aineita. Kemiittien ominaisuuksia on mahdollista säätää panostustyön aikana. Kansikorkeus on mahdollista määrittää reikäkohtaisesti. Panostusajoneuvolla voidaan toimittaa kerrallaan enintään 12 tonnia Kemiitti 510:ä tai 20 tonnia Kemiitti 610:a, opastaa Järvinen. Kemiitti 510 ja Kemiitti 610 -räjähdysaineita valmistetaan vain työkohteessa tarvittava määrä. Huolellisen panostustyön ja aineen liukenemattomuuden ansiosta ympäristön kuormitus on vähäistä eikä sen käytöstä synny hävitettäviä pakkausmateriaaleja. Työkohteessa varastoitavien räjähdysaineiden tarve sekä kuljettaminen vähenevät huomattavasti. Lisä-/Yhteystiedot: Forcit Oy Janne Järvinen Pun. 0207 440 554 www.forcit.fi Kuopion Sorsasalossa on meneillään Lemminkäinen Infra Oy:n urakka, johon toimitetaan Forcitin Kemitti-510 pumpattavaa emulsioräjähdettä.
SAVON YRITYSUUTISET Valtatie 5:n parantaminen välillä Päiväranta Vuorela on edennyt aikataulussaan 19 Kallansillat -hankkeessa muutetaan nykyistä vilkasta kaksiajorataista viitostietä moottoritieksi kuuden kilometrin matkalla ja eritasoliittymiä parannetaan. Urakkaan kuuluu kolmen eritasoliittymän (Päiväranta, Sorsasalo ja Vuorela) ja ramppien parantaminen sekä melusuojauksen tekeminen noin 4 km matkalle. Myös valtatietä 17 parannetaan Vuorelan eritasoliittymän kohdalla. Valtatie 5:n ja rautatien itäpuolelle toteutetaan rinnakkaistie ja kevyen liikenteen väylä. Lisäksi hankkeeseen kuuluu joitakin katujen ja yksityisteiden parannuksia. Tikkalansaaren kohdalla Kuopio-Iisalmi -pääradan linjausta muutetaan. Hankkeen yhteydessä rakennetaan vesistöpenkereitä ja korjataan/rakennetaan kaikkiaan 26 siltaa. Nykyisiä siltoja puretaan 8 kpl. Hanke ulottuu vuoteen 2014 asti. Uudet Kallansillat tulevat muuttamaan vesistömaisemaa huomattavasti Suurimmat muutokset tulevat olemaan Tikkalansaaren korkeiden siltojen lisäksi neljästä aina 14 metriin nousevat maapenkereet sekä sillan meluesteet. Kallansillat tulevat nousemaan uuden laivaväylän kohdalta 12 metrin korkeuteen. Kuopio Iisalmi -laivaväylä siirre- tään Suosaaren ja Tikkalansaaren väliin Päivärannan läppäsiltojenkohdalta. Uutta laivaväylää varten rakennettavista Tikkalansaaren silloista tulee kiinteät ja myös nykyinen Päivärannan avattava läppäsilta muutetaan kiinteäksi. Uusille Kallansilloille tulee myös melusuojaukset, jotka toteutetaan järvinäkymät säilyttäen. Kallansiltojen itäpuolelle tulee rinnakkaistie ja kevyen liikenteen väylä. Radalle rakennetaan 4,5 metriä korkea avattava ratasilta, joka nousee avattuna 12 metrin korkeuteen. -Tällä hetkellä Kallansilloilla on käynnissä järvipenkereen tekeminen välillä Tikkalansaari-Suosaari. Rantaviivalle on ajettu lähes 350 000 kiintokuutiota louhetta. Kivenajo kestää tällä alueella noin vuoden verran. Suosaaren kohdalle tulee rinnakkaistien ja radan uusi linjaus, nämä penkeret tullaan rakennetaan kesän aikana. Myös Virtasalman kohdalla on pengerrystyöt käynnissä, Työyhteenliittymä Kalsiumin työpäällikkö Jorma Härkönen kertoo. Sorsasalon mutkan oikaisun kohdalla kalliolouhinta on pääosin jo tehty, länsipuolen penger on valmis. Vuorelassa radan varren kalliolouhinnasta on tehty reilu puolet. Vuorelassa on käynnistymässä kahden radanylityssillan rakentaminen. Toivalassa käynnissä oleva maanrakennusurakka on noin puolessa välissä. Helmikuussa aloitettiin Sorsasalon ja Tikkalansaaren välillä kahden sillan rakennustyöt ja nyt käynnistymässä on Tikkalansaaren ratasillan rakentaminen paalutustöillä, Härkönen selvittää. - Kesän aikana aloitetaan moottoritien yli menevien siltojen rakentaminen Vuorelan eritasoliittymässä, pohjoisen puolen rampit joudutaan rakentamisen ajaksi sulkemaan. Siilinjärveltä Joensuuhun päin ja vastakkaiseen suuntaan ajavat ajoneuvot opastetaan Toivalan eritasoliittymän ja Toivalan yhdystien kautta, Jorma Härkönen kertoo. Härkösen mukaan päätien nopeusrajoitusta pudotetaan Toivalan kohdalla kesällä silta- Kuvasovitus Kallansiltojen vesistöpenkereistä ja Tikkalansaaren uuden laivaväylän silloista lopputilanteessa. (Kuvasovite Ramboll Finland Oy) töiden vuoksi. Suurimmat liikenteelle aiheutuvat muutokset tapahtuvat vasta rakennustöiden loppuvaiheessa, jolloin Päivärannan ja Suosaaren läppäsillat muutetaan kiinteiksi. Silloin joudutaan tekemään Päivärannan läppäsillalle kiertotie Viitostien ja rautatien väliin. Tämä tapahtuu vuosina 2013-14. Myös laivat saavat vielä ensi kesänä kulkea Kallansiltojen ali totuttuun tapaan. Laivaliikenne siirretään uuteen väylään Tikkalansaaren siltojen valmistuttua. Tämä tapahtuu aikaisintaan vuoden 2013 keväällä. Vuorelan tuleva kiertoliittymärakenteinen eritasoliittymä pohjoisesta nähtynä, valokuva pienoismallista. (mallintekijä Heikki Oikkonen) Räjäytetyn kentän purkua rinnakkaistien louhintatyömaalla, Vuorelan nykyinen eritasoliittymä taustalla. (Kuva TYL Kalsium) Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa www.yritma.fi Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs 70100 Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma E-mail: kuopio.kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700, 050 521 5656 Fax. 013-312 199 Toimittajat: Laura Kotilainen puh. 010 820 5728 Eini Kettunen puh. 010 820 5715 Ilmoitukset: Kari Brola Puh. 010 820 5718 Fax 010 820 5730 Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki Osoitelähde: Itella, TGM YRITYSKOHDERYHMÄT
20 SAVON YRITYSUUTISET Matalaenergiarakennus kuluttaa puolet vähemmän energiaa kuin standardirakennus Matalaenergia ja Passiivienergiatalo on rakennus jonka tilojen lämmitykseen kuluvan energian kulutus on tavanomaista pienempi, korkeintaan 60 kwh/m² vuodessa eli puolet rakennusmääräykset täyttävän omakotitalon keskimääräisestä kulutuksesta. Määritelmä on Euroopassa jokseenkin vakiintunut. Matalaenergiatalojen rakentaminen on mahdollista tavanomaisella nykytekniikalla: riittävällä vaipan eristämisellä yhdistettynä energiatehokkaaseen ilmanvaihtoon. Euroopassa energiaa säästävä rakentaminen ei ole uutta. 1970-luvulta asti on rakennettu matalaenergiarakennuksia ja aiheesta on tehty useita tutkimuksia. Viimeisen vuosikymmenen aikana energiaa säästävät rakennukset ovat yleistyneet ja tekniikan kehittelyä on jatkettu. Tekninen osaaminen on korkea ja tällä hetkellä tarvetta uusista laitteista tai materiaaleista ei ole. Jopa passiivitalon voi nykypäivänä rakentaa perineteisillä menetelmillä. Domino Block on kokonaisvaltainen tapa rakentaa -Energiatehokkaan talon rakentaminen ei vaadi erikoisratkaisuja, vaan se voidaan tehdä yleisesti käytössä olevilla ratkaisuilla, EPS-Talot Oy:n Kalevi Kärkkäinen sanoo. EPS-Talot Oy on vuonna 2008 perustettu nykyaikainen energiaystävälliseen rakentamiseen erikoistunut yritys, jonka tuotteet täyttävät kaikki nykyiset voimassa olevat energiansäästöön tähtäävät määräykset myös pitkälle tulevaisuuteen. EPS-Talot Oy valmistaa DominoBlock-elementtejä, joilla päästään jopa 0,096 U arvoon. Elementit valmistetaan Keski- Suomessa, Vilppulassa -Palveluihimme kuuluu erilaisten energiaystävällisten rakennusten suunnittelu ja tarvittaessa toteutus asiakkaan toivomusten mukaisesti. Ratkaisun perustana on blokki, sandwichrakenteinen, tehokkaasti eristetty yleiselementti, jota käyttäen voidaan kätevästi rakentaa talon ulkoseinät, alapohjat ja yläpohjat myös väliseinät voidaan rakentaa ko. rakennetta käyttäen. Elementin etuna on vielä korkealaatuinen lämmöneristysarvo ja rakentamisen nopeus. 100m2 talon saa pystytettyä kolmella miehellä sateelta suojaan kahdessa päivässä, Kärkkäinen kertoo. -DominoBlock-elementit ovat vapaasti ja helposti muokattavissa käsityökaluilla sopivaksi. Elementit ovat itsekantavia eli ei tarvitse rakentaa erillistä runkoa. Seinät kuten myös ala -eli rossipohjat ja yläpohjat voidaan rakentaa edullisesti samoja elementtejä käyttäen. - Energiatehokkaassa talossa on hyvä sisäilman laatu ja kosteusteknisesti toimivat rakenteet. Näistä tekijöistä ei saa tinkiä energiatehokkuuteen pyrittäessä, Kärkkäinen korostaa. -Selkeät suunnittelu- ja työohjeet sekä yrityksen tarjoama tekninen tuki ovat asiakkaan ulottuvilla ja auttavat projektin käynnistämisessä. Suunnittelijoillamme on jo valmiita ratkaisuja erityyppisille rakennuksille kuten autotallit, teollisuushallit, kesäasunnot, omakotitalot ja muut asuinrakennukset. Voimme toimittaa elementit ja selkeät asennusohjeet rakentajille tai toimittaa talon valmiiksi pystytettynä. Kokoaminen on nopeaa ja edullista, Kärkkäinen sanoo. DominoBlock elementtirakentaminen sopii erinomaisesti omatoimirakentajalle -Blokki on kevyt, yhden tai kahden henkilön käsiteltävissä oleva, kosteudenkestävää liimaa käyttäen valmistettu rakennuskappale. Blokin ulkopinnat ovat lujaa, kosteuden kestävää liimaa käyttäen valmistettua 9 mm:n vaneria. Eriste on lämmöneristysarvoltaan korkealaatuista solumuovia, joka on täysin säänkestävää. Huonot sääolosuhteet eivät siis ole esteenä blokkien kuljetukselle, varastoinnille ja elementtien pystytykselle työmaalla. Blokki on helposti työstettävissä tavanomaisin työvälinein, joten mitoitus voi tapahtua melko vapaasti Rakennuksessa suositellaan ensisijaisesti käytettävän moduulimittaan sovitettuja ikkunoita ja ovia, mutta myös erikoismitat ovat mahdollisia. Samoin rakennuksen leveys- ja pituusmitat voidaan valita mielivaltaisesti ja sahata blokit tarvittaviin mittoihin, Kärkkäinen selvittää. -Blokkien välisissä saumoissa pystytyksen yhteydessä kiinnitettävät listajärjestelmät. Saumojen eristyksenä normaalitapauksessa on PUR-saumavaahto. Taloudelliseen lopputulokseen pyrittäessä talon muotoilulla on suuri vaikutus ulkovaipan rakennemenekkiin ja sitä kautta sekä rakennus- että käyttökustannuksiin. Rakennuksen ulkomitat, kuten myös sen aukotus ja ulkoverhoilu ovat rakennusluvan myöntäjänkin mielestä primäärejä asioita, joiden muutoksiin vaaditaan lupa, Kärkkäinen kertoo. Matalaenergiatalojen ja passiivienergia rakentamisessa riittää tavanomainen nykytekniikka - Näin ollen rakentamisen kustannukset pysyvät kohtuullisina, Kärkkäinen toteaa. Pohjaratkaisun joustavuus on tärkeä ominaisuus rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. Kevyiden väliseinien rakentaminen ja muuttelu jälkeenpäin ei vaadi lupamenettelyjä. Väliseinien muunteluvapautta rajoittavat lähinnä viemäri- ja vesijohtoasennukset keittiöissä ja pesutiloissa. Varsinkin paksuja 318-blokkeja käytettäessä johdotukset voidaan kuitenkin asentaa alapojissa ja seinissä melko vapaasti. Ne voidaan sijoittaa mahdollisen saneerauksen yhteydessä myös uuteen paikkaan, kunhan vältetään katkomasta pintalevyjä kriittisissä paikoissa ja suunnissa. - Mullistavan rakenteen avulla työmaaprosessi yksinkertaistuu, monimutkaiset tavaravirrat selkenevät ja työaika lyhenee, Kalevi Kärkkäinen määrittelee. Pieksämäkeläinen Montolan kattoveljet Oy tekee huopakattotöitä missä tahansa Suomessa. Pari vuotta vanhaa yritystä ei ole koskettanut taantuma eikä talouskriisi, sillä yrityksen ammattitaitoiselle väelle on riittänyt töitä myös sesongin ulkopuolella. Yrittäjä Jari Putkoselle kattotyöt ovat tulleet tutuiksi, sillä hän on työskennellyt irti maasta jo 10 vuoden ajan. Put- Huopakattojen taituri konen kertookin, ettei kattomieheksi voi opiskella missään koulussa, vaikka rakennusalan koulutuksesta onkin hiukan apua. -Kattotyöntekijöille saatikka huopakattotyöntekijöille ei ole olemassa valmista koulutusta, vaan työ on opittava työssä. Jos otamme uuden työntekijän, ei hänellä todennäköisesti ole mitään koulutusta tai kokemusta tästä alasta. Vaikka rakennuspuolen koulutuksesta on etua, oppii kattotöihin vain mestarikisälli periaatteella, muistuttaa Putkonen. Putkonen itse päätyi alalle, sillä häntä viehätti urakkaluontoinen työ. Hänen yrityksensä työllistää tällä hetkellä seitsemän henkilöä. Huopakatto taipuu sinne minne pelti ei Huopakattoihin erikoistunut yritys urakoi koko Suomessa. Sen asiakkaita ovat yksityiset ja yritykset. Suurimpia työllistäjiä ovat Lemminkäinen rakennustuotteet Oy:n Lahden, Lohjan ja Tampereen piirit. Lisäksi Montolan kattoveljet on jättänyt ennakkotarjouksen Jyväskylään myöhemmin tänä vuonna urakoitavasta logistiikkahallista, jonka kattopinta-ala on Mäntyharjun uuden ABC-aseman S-marketin katto on Montolan kattoveljesten aliurakointi Lemmikäinen rakennustuotteet Oy Lahden piirille. Kuvassa Montolan kattoveljet Oy:n museokohde Helsingin Seurasaaresta. noin 13000 neliötä. Tällä hetkellä kattoveljet urakoivat Kirkkonummella saneerauskohteeseen uutta huopalappukattoa. Kohteessa poistetaan vanhat huovat ja vesieristeet ja tehdään tilalle uudet. Valtaosa kattoveljesten töistä onkin saneerauskohteita. -Huopakatto sopii erityisesti suuriin tai erikoisiin kohteisiin, jonne pelti yksinkertaisesti ei taivu. Lisäksi teollisuusrakentamisessa suositaan huopakattoja sen edullisuuden takia. Kesämökkiasukkaat puolestaan pitävät huopakatosta, sillä se ei pidä ääntä sateella eikä tuulella, kertoo Putkonen. Putkonen myös muistuttaa, että huopakaton kunto kannattaa tarkastaa kerran vuodessa. Lisäksi katto on hyvä puhdistaa pari kertaa vuodessa varsinkin silloin, jos kiinteistön lähellä on suuria puita tai muuta, joka roskaa kattoa. -Huopakaton paikkauksella voidaan lykätä pari vuotta koko katon uusintaa, hän lisää. Tulevaisuudessa Montolan kattoveljet haluavat olla entistä voimakkaammin mukana suurien,yli 5000 kattoneliön kohteiden kilpailuissa. -Suurissa kohteissa voimme työllistää itse itseämme, ja aliurakoiden määrä jäisi pienemmälle, Putkonen perustelee. Lisä-/Yhteystiedot: Montolan Kattoveljet Oy Hukankoskentie 300 77520 Haapakoski Jani Putkonen Puh. 050-4014236 janiputkonen@luukku.com