ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Technopolis Kiinteistöt Tampere Oy Hermiankatu 6-8 F 33720 Tampere KUNNOSTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA Peltokatu 26, Tampere kiinteistö: 837-115-442-1 Technopolis Kiinteistöt Tampere Oy VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 ASIAN VIREILLETULOAIKA 14.11.2017 KIINTEISTÖJEN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Kiinteistö on toiminut Valtion Rautateiden varastointialueena. Siellä ovat sijainneet tavara-aseman laiturit sekä laiturikatos, jotka on purettu 2000- luvun alussa. Sen jälkeen aluetta on käytetty rakennustyömaiden varastoalueena ja maa-ainesten läjitysalueena. Mahdollisesta pilaavasta toiminnasta ei ole tietoa, mutta alueella on täyttömaata noin 0-3,0 metriin. Täyttömaan alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Alue on kaavoitettu keskustoimintojen korttelialueeksi (C-4) ja alueelle on tarkoitus rakentaa toimistorakennus. MAKSU 440
MAAPERÄ- JA POHJAVESITIEDOT Maanpinta korttelin alueella vaihtelee pääosin tasolla + 95,0 + 97,0 mpy. Alueen pohjoisosassa, Erkkilänkadun puolella, kaivuluiska nousee noin tasolle + 101 + 102 mpy ja itäosassa, Peltokadun puolella, kaivuluiska nousee noin tasolle + 99 + 100 mpy. Korttelin länsireunaa rajaava Ratapihankatu on noin tasolla + 97,0-+ 97,5 mpy. Alueella on tutkimusten perusteella 0-3,0 metrin kerros täyttöä. Pohjatutkimuksen perusteella täyttömaan alla on silttimoreenia tai kallio. Tiivis moreeni on noin tasolla + 93 +94 mpy. Kalliopinta on tasolla + 89,9 + 93,8 mpy. Näytteenotto ulotettiin noin 1-3,5 m syvyyteen maanpinnasta. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Aakkulanharju, I-luokka, 0483701) sijaitsee noin 2,9 km päässä kiinteistöstä. Lähin pohjavedenottamo (Hyhkyn vedenottamo) sijaitsee noin 4,8 km päässä kiinteistöstä. Tontin läheisyydessä sijaitsevassa pohjavesiputkessa veden pinta on vaihdellut mittausten perusteella tasolla + 94,22 + 95,18 mpy vuosina 1992 2017. Lähimmät pintavesialueet ovat noin 600 m kiinteistöltä pohjoiseen sijaitseva Näsijärvi ja noin 600 m kiinteistöstä länteen sijaitseva Tammerkoski. ALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET Alueella on tehty maaperätutkimuksia syksyllä 2016 ja kesällä 2017. Syksyllä 2016 alueelle tehtiin neljä tutkimuspistettä, joista otettiin näytteet kahdelta syvyydeltä (1-2 m ja 2-3 m). Tutkimuksessa todettiin alueen eteläosan täyttömaasta otetussa näytteessä (N7/2-3 m) valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason ylittävä pitoisuus raskaita öljyjakeita (>C 21 -C 40 : 1 100 mg/kg). Lisäksi tutkimuksessa todettiin täyttömaassa VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ylittäviä koboltti-, arsee-ni-, elohopea- ja öljyhiilivetypitoisuuksia. Kesällä 2016 alueelta otettiin 11 koekuopasta yhteensä 39 maanäytettä. Näytteistä tutkittiin laboratoriossa raskasmetallit (27 näytettä), öljyhiilivedyt (30 näytettä), PAH-yhdisteet (25 näytettä) ja PCB-yhdisteet (13 näytettä). Tutkimuksissa todettiin kahden koekuopan alueella maaperässä VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia (KK102/2-2,5 m: antimoni 11 mg/kg ja KK104/0-1
m: kupari 179,2 mg/kg). Lisäksi koekuopassa KK104 todettiin kohonneita, VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ylittäviä koboltti- ja antimonipitoisuuksia. Koekuopassa KK102/1-2 m todettiin myös alemman ohjearvotason (600 mg/kg) ylittävä pitoisuus raskaita öljyjakeita (>C 21 -C 40 : 700 mg/kg). Kyseisen koekuopan pintamaakerroksessa (0,3-1 m) todettiin lisäksi kohonnut, kynnysarvotason ylittävä kokonaishiilivetypitoisuus. Kesän 2017 tutkimuksissa todettiin lisäksi kahdessa koekuopassa kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä (bentso(a)pyreeniä, fenanteenia ja fluoranteenia). Pilaantunutta maata arvioidaan olevan alueella noin 3000 m 3 itd (n. 5 000 t). Pilaantuneen alueen pinta-ala on noin 1000 m 2. KUNNOSTUSTARVE Kohteen maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta on arvioitu VNa 214/2007 mukaisesti. Kohteessa todetut pilaantuneet maat tullaan poistamaan rakentamisen vuoksi. KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -SUUNNITELMA Pilaantunut maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Alueella todetut pilaantuneet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset kaivetaan rakentamisen vuoksi pois ja toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa niitä. Pilaantuneiden maiden kuormista laaditaan siirtoasiakirjat. Kaivun aikana maa-ainesten laatua seurataan kenttä- ja laboratoriokokein. Kunnostuksen lopuksi kunnostustavoitteiden saavuttaminen varmistetaan jäännöspitoisuusnäytteiden avulla. Työmaalla varaudutaan pumppaamaan kaivantoon kulkeutuvia pohja- ja hulevesiä. Vettä pumpataan selkeytysaltaaseen, minkä kautta se johdetaan kaupungin hulevesiviemäriin. Ennen veden pumppaamista viemäriin, varmistetaan näytteenotolla, että pumpattava vesi täyttää Tampereen kaupungin ympäristönsuojelun asettamat vedenlaatua koskevat kriteerit. Mikäli kriteerit eivät täyty, vedet käsitellään ennen viemäriin johtamista. Maanrakennustyöt on suunniteltu aloitettavan keväällä 2018
LAUSUNNON ANTAJAT Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut 20.12.2017 pilaantuneen alueen kunnostuksesta Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön kanssa, minkä kannanotot on huomioitu päätöksessä. PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Technopolis Kiinteistöt Tampere Oy:n ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Tampereella, osoitteessa Peltokatu 26, sijaitsevalla kiinteistöllä 837-115-442-1 ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Kunnostustavoitteet 1. Kiinteistöiltä on poistettava rakentamisen edellyttämässä laajuudessa pilaantuneet maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason. 2. Mikäli kunnostustöiden aikana pilaantuneisuuden ja/tai jätteensekaisen maaaineksen todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kyseisen alueen maanomistajalle. Maa-ainesten käsittely, varastointi ja kuljettaminen 3. Kiinteistöiltä poistettavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita, VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä määräyksen 5. mukaisesti täyttöihin, on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi kohteisiin, joissa niiden hyödyntäminen on sallittua ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa niitä. 4. Mikäli hyödynnettäviksi suunniteltuja, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia on tarpeen välivarastoida kiinteistöllä ennen hyödyntämistä, on varastoinnin oltava mahdollisimman lyhytaikaista eikä siitä saa aiheutua välivarastointialueen maaperän pilaantumista. Haittaainepitoiset maa-ainekset on tarvittaessa peitettävä vettä läpäisemättömällä peitteellä ja sade- sekä sulamisvesien pääsy välivarastointialueelle on estettävä. 5. Alueelta kaivettavia maa-aineksia, joiden haitta-aineiden pitoisuudet alittavat alemman ohjearvotason, voidaan hyödyntää kiinteistöllä kaivantojen
täytöissä. Mikäli täytöissä hyödynnetään kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason välissä olevia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, tulee niiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoida. 6. Kunnostuksen aikainen maankaivu ja liikenne on toteutettava siten, ettei niistä aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirjat jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti ja niihin on merkittävä valtioneuvoston asetuksen (86/2015) 24 :n mukaiset tiedot. Siirtoasiakirja on oltava mukana kuljetuksen aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Pilaantuneen veden käsittely 7. Sade- ja hulevesien pääsy pilaantuneelle alueelle kaivettuihin kaivantoihin tulee estää. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on veden haitta-ainepitoisuus tukittava ennen sen pois johtamista. Vedestä on analysoitava alueella tehdyissä tutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla, jonka käytön Pirkanmaan ELY-keskus on hyväksynyt. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on siihen pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita. Talteen otettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti. Kunnostuksen aikaiset ja jälkeiset tutkimukset 8. Alueelta kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata työn aikana. Työnäytteistä on analysoitava vähintään kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitteita, on mittausten luotettavuus varmistettava analysoimalla näytteistä laboratoriossa vähintään 10 %. 9. Maaperän puhdistustoimien riittävyys on varmistettava puhdistustyön loputtua kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettavien, edustavien jäännöspitoisuusnäytteiden avulla. Jäännöspitoisuusnäytteet on otettava niin, että kukin näyte edustaa enintään 200 m 2-400 m 2 :n suuruista puhdistettua
aluetta ja siten, että kunnostusalueen maaperän haitta-ainepitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Seinämänäytteet on otettava maalajikerroksittain. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. 10. Mikäli kunnostusalueen maaperään jää kunnostuksen jälkeen kunnostustavoitteiden ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tulee niitä koskien laatia riskinarviointi, joka on liitettävä määräyksen 13 mukaiseen loppuraporttiin. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi 11. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Kyseisen henkilön nimi- ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamis- ja lopettamisajankohdat on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kunnostusalueen kiinteistön maanomistajalle sekä kirjallisesti Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Kunnostuksen aikana on pidettävä kirjaa näytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen ja muiden jätejakeiden määristä ja sijoituskohteista. 13. Kunnostuksesta on laadittava loppuraportti, joka on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle. Kunnostusta koskevassa raportissa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - kunnostetun alueen tunnistetiedot, - kunnostustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä työn kokonaiskesto, - kunnostuksen aikaisten kenttämittausten tulokset ja kenttämittaustulosten varmistamiseksi tehtyjen laboratorioanalyysien tulokset, käytetyt mittausmenetelmät sekä tarkkuudet, - kartta, jossa on esitetty, mistä kohdista ja miltä syvyyksiltä pilaantuneet maat on poistettu sekä jäännöspitoisuusnäytteiden sijainti, - kunnostuksen jälkeen alueelta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden laboratorioanalyysien tulokset sekä käytetyt mittausmenetelmät ja tarkkuudet,
- poistettujen maa-ainesten ja muiden jätejakeiden käsittelypaikkatiedot (laitos, osoite) ja niihin toimitettujen jätejakeiden ja maiden kokonaismäärät sekä haitta-ainepitoisuudet, - maa-ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, - selvitys alueelta kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä kaivantojen täytöissä, - yhteenveto mahdollisten kaivantovesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä, - arvio siitä, miten puhdistustyön tavoitteet on saavutettu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät sekä - määräyksen 10. mukainen riskinarviointi, mikäli alueen maaperään jää kunnostuksen jälkeen kunnostustavoitteiden ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Kunnostuksen loppuraportti on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan, maa-ainesten kaivulla, seulonnalla tai kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. Kiinteistöltä poistettavat maa-ainekset on määrätty toimittamaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaiseksi loppukäsiteltäväksi luvan omaavaan vastaanotto- ja käsittelypaikkaan, koska jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. Kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edellytetty tutkimaan näytteenoton avulla, jotta maa-ainekset pystytään toimittamaan niiden ominaisuuksien vaatimaan käsittelyyn. Kaivantojen seinämistä ja pohjista on edellytetty ottamaan jäännöspitoisuusnäytteet, joiden avulla varmennetaan kunnostustavoitteiden saavuttaminen. Kunnostus toteutetaan rakentamisen edellyttämässä laajuudessa.
Päätöksessä on edellytetty kaivantojen täytöissä mahdollisesti hyödynnettävien haitta-ainepitoisten maa-ainesten määrien, haittaainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta ne voidaan huomioida asianmukaisesti mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. Kaivantoihin kertyvät vedet on edellytetty tutkimaan ja pilaantuneet vedet käsittelemään, jotta vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle, eivätkä aiheuta maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. MAKSUPERUSTE SOVELLETUT OIKEUSOHJEET PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA MUUTOKSENHAKU Valtioneuvosto on antanut asetuksen (1554/2016) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017. Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 55 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 8 tuntia, joten maksu on 440 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 133, 136, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus (86/2015) jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus (1554/2016) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Tämä päätös on voimassa 22.12.2022 saakka.
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä 2. LISÄTIETO Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueen ympäristönsuojeluyksikössä. Lisätietoa asiasta antaa ylitarkastaja Emmi Pajunen, puh. 0295 021 381, s-posti: emmi.pajunen@elykeskus.fi ASIAKIRJAN HYVÄKSYNTÄ Tämän lausunnon on esitellyt ylitarkastaja Emmi Pajunen ja ratkaissut yksikön päällikkö Tuija Sievi-Korte. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. PÄÄTÖS TIEDOKSI LIITTEET Ilmoituksen tekijälle Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Liite 1. Kunnostusalueen sijainti Liite 2. Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeus Puh 029 5642 611 PL 204, 65101 Vaasa Telekopio 029 5642 760 vaasa.hao@om.fi Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Pajunen Emmi 22.12.2017 08:34 Ratkaisija Sievi-Korte Tuija 22.12.2017 08:26