Asia HE 123/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019

Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Eduskunnan sivistysvaliokunta Lausunto 3.10.2018 TEM/22/00.01.02/2018 Viite Eduskunnan sivistysvaliokunnan lausuntopyyntö 25.09.2018 Asia HE 123/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMIN TOIMEENPANON ETENEMINEN JA SIIHEN SUUNNATUT ERI HANKKEET Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanemiseksi on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) johdolla rakennettu lukuisten ohjaus-, kehittämis- ja valmisteluryhmien kokonaisuus. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on erityisesti työvoimakoulutuksen näkökulmasta ollut mukana varsin kattavasti eri ryhmissä niin reformin valmisteluvaiheessa kuin myös toimeenpanon seurantavaiheessa kuluvan vuoden aikana. TEM on yhdessä elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskusten kanssa voinut ministeriöiden välisessä vuoropuhelussa vaikuttaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäkentän muotoutumiseen ja koulutusresurssien järjestäjäkohtaiseen ja alueelliseen kohdentumiseen. Myös korkeakouluille suunnatun hankerahoituksen kohdentamisessa OKM on kuullut TEM:n näkemykset. Lisäksi TEM on osallistunut myös aikuisten perusopetusta ja OKM:n rahoittamaa kotoutujille suunnattua koulutusta koskevaan valmisteluun. Tästä laajasta kokonaisuudesta OKM kertoo kattavasti omassa lausunnossaan, joten TEM keskittyy omassa lausunnossaan koulutuksen ja työelämän kohtaanto-ongelmia koskeviin näkökulmiin. KOHTAANTO-ONGELMIEN TILANNEKUVA Viimeaikainen työllisyyskehitys Työllisten määrässä on Suomessa ollut 2000 -luvulla aaltoilua. Korkeimmillaan työllisten määrä on ollut vuoden 2008 lopussa. Tuolloin työllisten määrä oli yli 2,5 miljoonan (trendi noin 2 530 000). Vuonna 2009 työllisten määrän trendi painui alle 2,5 miljoonan. Alle tämän tason ollaan oltu siitä lähtien aina vuoteen 2018 asti. Viime aikoina tapahtunut työllisyyden kasvu on nostanut Suomen työllisten määrän tason jälleen yli 2,5 miljoonan. Vuoden 2008 lopun tasolle ei kuitenkaan ole aivan vielä päästy. Vuoden 2018 puolessa välissä työllisten määrän trendi oli noin 2 515 000:n tasolla. Viimeaikainen työllisten määrän kehitys on vaihdellut toimialoittain. Parasta työllisyyskehitys on muutaman viime vuoden aikana ollut muun hallinto-ja tukipalvelutoiminnan alalla ja rakentamisessa. Näillä aloilla työllisten määrän taso on noussut yli 15 prosentilla vuoden 2015 alun tilanteesta. Muun hallinto-ja tukipalvelun aloja ovat: Työ-ja elinkeinoministeriö PL 32,0002.3 Valtioneuvosto Puhelin 029 516 OOl Faksi 09 1606 2160 www.tem.fi Arbets- och näringsministeriet PB 32,00023 Statsrädet Tfn 029 516 001 Fax 09 1606 2160 www.tem.fi

2/12 vuokraus- ja leasing -toiminta, työnvälitystoiminta, matkanjärjestäjien toiminta, turvallisuus-ja vartiointipalvelut sekä hallinto-ja tukipalvelut liike-elämälle. Muutosta toimialojen työllisyyskehityksessä tapahtuu koko ajan. Vuoden 2017 alusta lähtien työllisyys on lisääntynyt parhaiten koneiden ja laitteiden huollossa, arkkitehti ja insinööripalveluissa, moottoriajoneuvojen kaupassa, hallinto-ja tukipalvelutoiminnassa sekä informaatio-ja viestintäalalla. Rakennusalalla on edelleen positiivista työllisyyskehitystä, mutta alan työllisyys ei enää kasva suuresti. Kuva 1. Toimialat, joissa työllisyyden viimeaikaiset muutokset ovat olleet suurimpia, tammikuu 2017=100 Koneiden ja laitteiden huolto ja asennus, huonekalujen valm. Arkkitehti-ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus Muu hallinto- ja tukipalvelutoiminta Informaatio ja viestintä ------ KAIKKI TOIMIALAT Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) Metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, viemäri-ja jätevesihuolto Työvoiman saatavuustilanne työnantajien näkökulmasta Työvoiman saatavuusongelmat ovat olleet voimakkaassa kasvussa viimeisten kahden vuoden aikana. Uusimpien selvitysten mukaan jo yli 40 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista on kokenut vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa avoinna olleeseen työtehtävään.

3/12 Kuva 2. Työvoiman saatavuusongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (työvoimaa hakeneista) % Rekrytointiongelmat ovat olleet yleisimpiä informaatio- ja viestintäalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä rakennusalalla. Harvinaisempia ongelmat ovat olleet julkisissa ja muissa palveluissa sekä kaupan alalla. Eri alojen rekrytointiongelmien kokeminen on yhteydessä alan työvoiman kysynnän muutoksiin. Työvoiman saatavuus on vaikeutunut kaikkialla Suomessa. Kainuussa lähestytään jo tilannetta, että puolella työvoimaa hakeneista on vaikeuksia rekrytoinneissaan. Rekrytointivaikeudet ovat olleet Suomen keskimääräistä tasoa yleisempiä myös Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Pohjois-Karjalassa ovat ongelmat olleet harvinaisempia ja alueella tilanne ei ole suuresti muuttunut vuoteen 2015 verrattuna. Kuva 3. Työvoiman saatavuusongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus Ely-alueittain Vuosi 2015 Vuosi 2018!4 Koko maa 27 % a Koko maa 40 % 45 % ja yli 40 % -44 % ö 35 % -39 % 1 1 30 % -34 % 25 % -29 % 20 % -24 % Pohjanrha3 Pohjanmaa Keski-, 23 24 Hame,, Kaakkois.Suomj 20 27 t Varsinäis-Suomr Varsin,

4/12 Avoimet työpaikat julkisessa työnvälityksessä Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen määrä on ollut kasvussa vuoden 2014 alusta, jolloin avoimia työpaikkoja oli keskimäärin kuukaudessa noin 72 000. Vuonna 2017 paikkoja oli keskimäärin kuukaudessa jo noin 93 000. Vuonna 2018 julkisessa työnvälityksessä olevia avoimia paikkoja tulee nykyisellä kasvuvauhdilla olemaan kuukauden aikana keskimäärin jo reilusti yli 100 000:n. Eniten paikkoja on ollut työllistämistoimen toimialalla (n. 33 %, sisältää yksityisen työnvälityksen ja työvoiman vuokrauksen). Seuraavaksi eniten avoimia työpaikkoja on ollut julkisessa hallinnossa (10 %), liike-elämän palvelujen (6 %) ja vähittäiskaupan (5 %) toimialoilla. Työvoiman kysyntä kasvaa nykyisin monella eri alalla. Noin vuosi sitten kysynnän kasvua oli erityisesti rakennusalan ammateissa. Vieläkin rakennusalalla on ammatteja, joissa paikkamäärät ovat selvässä kasvussa (talonrakentajat ja rakennusalan avustavat työntekijät), mutta rakennusalan paikkamäärien kasvu on vuodentakaisesta tilanteesta vähentynyt. Vahvaa avointen paikkojen määrän kasvua on nyt myyjien ja siivoojien ammateissa. Kuljetussektorilla avointen paikkojen määrä on myös lisääntynyt selvästi vuodentakaiseen tilanteeseen nähden. Avointen paikkojen määrät ovat viime aikoina vähentyneet erityisesti myyntiedustustyössä sekä haastatteluja puhelinpalveluneuvontatyössä. Taulukko 1. Ammatit, joissa uusien avointen työpaikkojen määrän taso on muuttunut eniten vuoden aikana1 Avointen työpaikkojen trenditason muutos ammattialoittain elokuu 2017 - elokuu 2018 Eniten paikkamäärän lisäystä tasomuutos Eniten paikkamäärän vähennystä tasomuutos Myyjät 753 Myyntiedustajat -630 Toimisto-ja laitossiivoojat ym. 692 Tutkimus-ja markkinatutkimushaastatt. -209 Talonrakentajat 402 Luokittelemattomat työntekijät -204 Henkilö-, taksi-ja pakettiautonkulj. 355 Puutarhurit, kasvihuoneviljelijät -114 Lähihoitajat 342 Sovellussuunnittelijat -67 Postinkantajat ja -lajittelijat 283 Sähkötekniikan erityisasiantuntijat -57 Kuorma-auton ja erikoisajon. kulj. 275 Metallien jalostuksen prosessinhoitajat -40 Rakennusalan avustavat työntekijät 225 Tuote-esittelijät -36 Sairaanhoitajat 224 Sanomalehtien jakajat, lähetit ja kantajat -35 Lastenhoitotyöntekijät 220 Muut liike-elämän asiantuntijat -28 Työnvälitykseen ilmoitetuissa avoimissa työpaikoissa avoinnaolon kesto lyheni vuonna 2017 edellisvuosista. Vuonna 2017 avoinnaolon keskimääräinen kesto oli noin 35 vuorokautta. Vuonna 2018 tilanne on muuttumassa; avoimeksi ilmoitettujen paikkojen avoinnaolon kestot ovat viime kuukausina olleet selvästi pidempiä kuin vuotta aikaisemmin. Pitkiä työpaikkojen avoinnaolon kestoja on vuonna 2018 ollut mm. seuraavissa ammateissa: avoinnaolon paikat keskim. kesto keskimäärin talonrakennuksen arkkitehdit 113 vrk 48 vartijat 81 vrk 999 yrittäjät 81 vrk 285 kääntäjät/tulkit 75 vrk 267 kauppiaat 63 vrk 112 1 Taulukossa avointen työpaikkojen määrien muutosta on tarkasteltu kausitasoitetuilla luvuilla. Suuret vuodenaikaiset vaihtelut työvoiman kysynnässä on siten eliminoitu.

5/12 Työttömien työnhakijoiden määrän kehitys Työttömiä työnhakijoita oli TEM:n tilastojen mukaan vuonna 2017 keskimäärin noin 303 000 (Tilastokeskuksen määritysten mukaan keskimäärin noin 234 000). TEM:n määrityksen mukaisen työttömyyden kasvu taittui keväällä 2016 ja on nyt selvässä laskussa. Tilastokeskuksen määrityksen mukainen työttömyyden kasvu taittui hieman aikaisemmin, vuoden 2016 alussa ja lasku on ollut vähäisempää kuin TEM:llä. Vuoden 2018 alussa myös Tilastokeskuksen määrityksen mukainen työttömyys on lähtenyt selvään laskuun. Kuva 4. Työttömien määrien kehitys Tilastokeskuksen ja TEM:n tilastossa TE M ennusti kesällä 2018, että työttömien työnhakijoiden (TEM) määrä alenisi tänä vuonna noin 252 000:n tasolle. Vuonna 2019 työttömien työnhakijoiden määrä laskisi 214 000:n tasolle. Tilastokeskuksen määrityksen mukaisen työttömien määrän ennustetaan olevan vuonna 2018 noin 210 000:n tasolla ja vuonna 2019 noin 193 000:n tasolla. Työnvälitystilastoissa on viime aikoina ollut työttömiä eniten seuraavissa ammateissa (suluissa työttömien määrät elokuussa 2018): henkilöllä ei ole ammattia (28 700) myyjä (10 900) henkilön ammatti ei ole tiedossa (7 900) yleissihteeri (7 300) lähihoitaja (6 400) toimisto-/ laitossiivooja (5 800) ravintola- tai suurtaloustyöntekijä (5 400) lastenhoitotyöntekijä (4 400) rahdinkäsittelijä, varastotyöntekijä (3 900) kuorma-auton / erikoisajoneuvon kuljettaja (3 900). Työttömyyden kärkiammattien osalta viimeaikaiset muutokset ovat olleet vähäisiä. Suurin muutos on se, että rakennusalan ammatit, talonrakentaja ja kirvesmies, eivät enää ole listalla. Eniten työttömyyden vähenemistä onkin viime aikoina tapahtunut myyjien osalta sekä ei ammattia -luokassa, (ks. taulukko 2) Vaikka työttömyys on kokonaisuudessaan laskussa, on työttömyyden lisäystä vuoden aikana tapahtunut mm. luokittelemattomien toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden ja rahoituspalvelujen johtajien ammateissa. Työttömyyden kasvu näillä aloilla on kuitenkin hyvin vähäistä.

6/12 Taulukko 2. Ammatit, joissa työttömien työnhakijoiden määrä on muuttunut vuoden aikana eniten Työttömien työnhakijoiden trenditason muutos ammattialoittain elokuu 2017 - elokuu 2018 Eniten työttömien määrän lisäystä tasomuutos Eniten työttömien määrän vähennystä tasomuutos Muut pääluokan 7 luokittelemattomat työntekijät 28 Myyjät -2142 Rahoitus-ja vakuutuspalvelujen johtajat 18 Ei ammattia -2 049 Opiskelijat perusaste 14 Ei tiedossa oleva ammatti -1775 Rahoitusanalyytikot 11 Yleissihteerit -1715 Vastaanoton ja neuvonnan hoitajat 11 Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät -1398 Suoramyyjät 9 Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettaj -1250 Tekstiili-, nahka- yms. käsityötuotteiden tekijät 9 Lähihoitajat -1200 Jätteiden lajittelijat 8 Toimisto-ja laitossiivoojat ym. -1198 Yhd. maan-ja vihannesvilj., puutarhanhoidon harj. 6 Ravintola-ja suurtaloustyöntekijät -1135 Informaatiopisteen asiakasneuvojat 5 Talonrakentajat -1113 Työvoiman kysynnän ia tarjonnan suhteet ia niiden muuttuminen Jokaista kuukauden aikana avoinna ollutta työpaikkaa kohden on TE -toimistoissa ollut viimeisimpien kuukausitietojen mukaan noin 2,9 työtöntä työnhakijaa. Tämä suhdeluku on laskenut selvästi viimeisten 2 vuoden aikana. Vuosi sitten elokuussa oli jokaista avointa työpaikkaa kohden vielä noin 4,1 työtöntä työnhakijaa. Vuoden 2016 elokuussa tämä työttömien ja paikkojen suhdeluku oli 4,8. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhde vaihtelee suuresti ammateittain. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan epäsuhta on ollut suurta mm. myyntityössä, jossa kysyntä (avoimia paikkoja) on paljon, mutta tarjontaa (työttömyyttä) vähän. Vastaavasti mm. kulttuuri-ja taidealoilla on paljon työvoiman ylitarjontaa työvoiman kysyntään nähden. Taulukko 3. Työttömien työnhakijoiden määrä kutakin TE -toimistossa avoinna ollutta paikkaa kohden Vähän työttömyyttä työvoiman kysyntään nähden Ammatit, joissa paikkoja on ollut yli 200 Paljon työttömyyttä työvoiman kysyntään nähden Ammatit, joissa työttömiä on ollut yli 1000 Mainosten jakajat ym. 0,1 Kuvataiteilijat 179 Tutkimus-ja markkinatutkimushaastatte 1 ij 0,1 Graafiset multimediasuunnittelijat 58 Suoramyyjät 0,1 Yhteiskunta-ja kulttuuritutkijat 57 Puhelin-ja asiakaspalv.keskusten myyjät 0,2 Muusikot, laulajat, säveltäjät 45 Muut myyntityöntekijät 0,3 Toimittajat 38 Sanomalehtien jakajat ja lähetit 0,3 Vaatturit, pukuompelijat 36 Tuote-esittelijät 0,3 Huonekalupuusepät 30 Puhelinpalveluneuvojat 0,4 Tietokantasuunnitte 1 ijat ja -vastaavat 22 Myyntiedustajat 0,4 Tieto-ja viestintätekn. asentajat 19 Ylilääkärit ja erikoislääkärit 0,4 Metsurit ja metsätyöntekijät 16 Näkemyksiä lähiajan tilanteesta: ammattibarometri Työ-ja elinkeinotoimistoissa on tehty kaksi kertaa vuodessa arvio hieman yli 200 ammatin kysynnän ja tarjonnan suhteista lähitulevaisuudessa. Viimeisimmät ammattibarometrin tulokset ovat syyskuulta 2018. Ammattibarometrissä on niiden ammattien lista, joissa on pulaa työvoimasta, pula ollut kasvussa ja tämä kasvu jatkuu edelleen. Valtakunnan tasolla työvoimapula-ammateiksi määriteltiin nyt 48 ammattia. Vuotta aiemmin syksyllä työvoimapula-ammatteja oli 32 ja kaksi vuotta sitten vain 15.

7/12 Vastaavasti niiden ammattien lista, joissa on työvoiman ylitarjontaa, on pienentynyt. Viimeisimmässä, syksyn 2018 arvioinnissa, ylitarjonta-ammatteja oli enää 25. Vuotta aikaisemmin ylitarjonta-ammatteja oli 43. Kuva 5. Ammattibarometriarvioinnissa mukana olleiden ammattien työmarkkinanäkymien jakauma 250 200 150 Suurta ylitarjontaa * Ylitarjontaa Tasapaino 100 Pulaa Paljon pulaa 2014/3 2015/1 2015/2 2015/3 2016/1 2016/2 2017/1 2017/2 2018/1 2018/2 Arvioitsijoiden mukaan pulaa on laajalti puheterapeuteista, rakennusalan työnjohtajista ja rakennusinsinööreistä, sairaanhoitajista ja lääkäreistä. Muutokset pula-ammattien kärkipäässä ovat viime aikoina olleet varsin vähäisiä. Uusina ammatteina pula-ammattinen top 15 -listalle ovat nousseet hitsaajat ja kaasuleikkaajat. Ylitarjontaa työvoimasta on erityisesti yleissihteerin ammatissa. Ylitarjonta-ammattien listalla viimeaikaiset muutokset ovat myös olleet vähäisiä. Uutena ammattina ylitarjonnan top 15 -listalle ovat nousseet matkatoimistovirkailijat. Taulukko 4. Ammatit, joissa on elo - syyskuun 2018 arvioinnin mukaan yleisimmin pulaa työvoimasta ja joissa on työvoiman ylitarjontaa TOP 15 PULAA TYÖVOIMASTA TOP 15 YLITARJONTAA TYÖVOIMASTA Puheterapeutit J Yleissihteerit ^Rakennusalan työnjohtajat Ivaatturit, pukuompelijat, turkkurit, hatuntekijät Bl Rakennusinsinöörit Käytön tukihenkilöt B Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat johdon sihteerit ja osastosihteerit BlSosiaalityön erityisasiantuntijat Graafiset ja multi media suunnittelijat H Laste nta rha nopettaj a t Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat [Ylilääkärit ja erikoislääkärit Huonekalupuusepät B Myyntiedustajat Tieto- ja viestintäteknologian asentajat [Yleislääkä rit Konepuusepät B Hammas lääkärit [Toimittajat Hitsaajat ja kaasuleikkaajat Painajat BBetonirakentajat ja raudoittajat Painopinnan valmistajat H Puhelin- ia asiakaspa Ivelukeskusten myyjät [Yhteiskunta- ja kulttuuritutkijat BlVIuut rakennustyöntekijät 1 Matkatoimistovirkailijat Toimisto- ja laitossiivoojat Pankki ym. toimihenkilöt Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Tasapaino Ylitarjontaa työvoimasta Suurta ylitarjontaa Kursivoituna ovat listalle nousseet ammatit

8/12 Edellisen kerran hitsaajista, kuten myös muistakin konetekniikan ammatin osaajasta, oli selkeää pulaa vuosituhannen alussa. Kone-ja metalliteollisuudessa työvoiman saatavuusongelmat ovat jälleen yleistymässä. Pulaa on mm. seuraavissa ammateissa: konetekniikan erityisasiantuntijat, koneistajat, konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat ja moottoriajoneuvojen asentajat. Ongelmia on nykyisin myös kuljetus-ja maanrakennusalan ammatteihin rekrytoinneissa. Mm. henkilö-, taxi- ja pakettiauton kuljettajia, kuorma-auton kuljettajia ja maansiirtokoneiden kuljettajia on usein vaikea löytää. Lisäksi rekrytointiongelmia on monessa palvelualan ammatissa, esimerkkinä kotiapulaiset, kodinhoitajat ja lähihoitajat. Seuraavilla kartoilla on esitetty eräiden pulan ja ylitarjonnan kärkiammattien tilannetta Ely -alueittain. Puheterapeuteista on pulaa lähes koko maassa. Pula-ammattien top15 -listalle nousseen hitsaajan ammatin työmarkkinanäkymissä on jo enemmän alueellista vaihtelua. Kuva 6. Pula-ammattien tilanteita alueittain Puheterapeutit Hitsaajat Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Tasapaino Ylitarjontaa työvoimasta Paljon ylitarjontaa Yleissihteerien ylitarjonta on suurta lähes koko maassa. Yleissihteerien tilanne on jatkunut tämän kaltaisena jo vuosia. Ylitarjonta-alan kärkipäähän nousseessa matkatoimistovirkailijan ammatissa on ylitarjontaa työvoimasta laajalti, mutta tilanne ei ole muuttunut niin, että voitaisiin puhua suuresta ylitarjonnasta millään alueella.

9/12 Kuva 7. Ylitarjonta-ammattien tilanteita alueittain Yleissihteerit Matkatoimistovirkailijat Paljon pulaa hakijoista 3 Pulaa hakijoista I I Tasapaino I I Ylitarjontaa työvoimasta U Paljon ylitarjontaa Alueelliset erot kasvavat, kun tarkastellaan niitä pula-ammatteja, jotka eivät ole ammattibarometriarvioinnissa top 15 listalla. Seuraavilla kartoilla on eräitä ammatteja, joissa pula työvoimasta on yleistynyt ja joissa pula vaihtelee alueittain. Kuva 8. Ammatteja, joissa työmarkkinatilanteessa on alueellisia vaihteluja Koneistajat Kuorma-auton kuljettajat

10/12 Kotiapulaiset ja siivoojat Lähihoitajat Hl Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista I Tasapaino Ylitarjontaa työvoimasta PS Paljon ylitarjontaa Suhteellisesti eniten työvoimapula-ammatteja oli arvioiduista noin 200 ammatista Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Suhteellisesti eniten työvoiman ylitarjonta-ammatteja oli syksyn 2018 ammatti barometrissä Pohjois-Karjalassa. Lähitulevaisuuden tilanteesta TE -toimistot arvioivat, että rekrytointitarpeet kasvavat mm. seuraavissa ammateissa: sovellussuunnittelijat, konetekniikan erityisasiantuntijat, sovellusohjelmoijat ja lastentarhanopettajat. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN KOHDENTUMINEN SUHTEESSA KYSYNTÄÄN Vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ammatillisesti suuntautuneen työvoimakoulutuksen (sekä TE-hallinnon hankkiman että valtionosuusrahoitetun) aloittaneita henkilöitä oli 15 811. Kymmenen suurinta koulutusalaa tavoiteammatin (2-numerotasolla) mukaan olivat: Konepaja- ja valimotyöntekijät 2371 aloittanutta Yrittäjät 1972 Rakennustyöntekijät 1916 Kuljetustyöntekijät 1464 Palvelutyöntekijät 872 Tieto- ja viestintäteknologian asiantuntijat 802 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntek. 785 Myyjät, kauppiaat, yms. 769 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat 768 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 439 Kun listaa verrataan edellä kerrottuun työvoiman kysynnän ja tarjonnan kokonaiskuvaan nähdään, että työvoimakoulutus kohdentuu varsin hyvin niille toimialoille ja niihin tehtäviin, joista eri puolilla maata vallitsee työvoiman kysyntää.

11/12 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN OSAAMISTARPEIDEN KOH- TAANTO-ONGELMAT JA NIIDEN RATKAISUVAIHTOEHDOT Talouden yleisen myönteisen kehityksen myötä ovat elinkeinoelämän osaamis- ja työvoimatarpeet nopeasti kasvaneet ja muuttuneet. Seurauksena on ollut kohtaantoongelmia, joiden syyt ovat hyvin moninaiset. Osin ne liittyvät muun muassa työnhakijoiden elämäntilanteisiin, etuusjärjestelmien kannustavuuteen ja muihin olosuhteisiin, osin yhteiskunnan järjestelmien kuten työvoimapalveluiden ja koulutusjärjestelmän palvelukykyyn sekä osin työpaikkoihin ja työnantajiin liittyviin kysymyksiin. Monitahoiseen ongelmaan ei voida vastata yhdellä tai kahdella kohdennetulla toimenpiteellä, vaan tarvitaan laaja-alainen toimien kokonaisuus. Ratkaisuehdotuksia Suomessa työvoiman osaaminen on korkeatasoista. Silti olemme menettämässä osaamiseen perustuvaa talouden kilpailuetua. Menestyvä yritystoiminta rakentuu osaamisen varaan. Osaavan työvoiman saatavuus on ratkaisevan tärkeää kestävän talouskasvun ja sitä kautta aineellisen elintason ylläpitämisessä, varsinkin taloudellisen huoltosuhteen heiketessä väestörakenteen muutoksen seurauksena. Samaan aikaan maassa on laaja heikosti hyödynnetty osaamisreservi, jonka käyttöönotto vaatii työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkaisemista. Kohtaanto-ongelmien ratkaisuja tulee hakea usean hallinnonalan yhteistyönä. Kokonaisuuteen liittyviä näkökulmia on ainakin niin TEM:n, OKM:n, liikenne-ja viestintäministeriön, sisäasiainministeriön kuin sosiaali-ja terveysministeriön toimialoilla. Muun muassa seuraavia teemoja on noussut esiin: Ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistäminen o Monipuolisten koulutuspalvelujen saavutettavuuden säilyttäminen myös haja-asutusalueilla o Liikenneyhteydet - julkisten liikenneyhteyksien kattavuus ja toimivuus sekä kustannustaso. Tehokkaat liikenneyhteydet mahdollistavat työssäkäyntialueiden laajenemisen muuten harvaan asutussa maassa. Koulutusjärjestelmän tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen sekä resursointi siten, että järjestelmä kykenee tuottamaan aidosti alansa hallitsevia osaajia Koulutusresurssien harkitusti painotettu kohdentaminen työvoimaa kysyville aloille Koulutuksen rahoitusta suunnattava siten, että se tukee myös aikuisväestön mahdollisuuksia (ml. ikääntyneet, heikossa työmarkkina-asemassa olevat, osatyökykyiset ja maahanmuuttajat) saada osaamisensa uudistamiseksi tarpeellista jatko- ja täydennyskoulutusta. o Lisättävä aikuisille kohdennettuja väyliä osaamisen kehittämiseen, jotta heidän ei ole tarpeen kilpailla ensi sijassa nuorille suunnatuista perustutkintokoulutuspaikoista. Nyt selkeä painopiste koulutuksen rahoituksessa on nuorisoikäluokkien koulutuksessa. Opetusohjelmien sisältöjen jatkuva uudistaminen ja ajantasaistaminen o Räätälöidymmät koulutussisällöt o Osaamistarpeiden ja niiden muutosten ennakointi o Työnantajien osallistuminen suunnitteluun /rahoitukseen Koulutusaikojen lyhentäminen o Tutkintojen laajuuden kriittinen tarkastelu o Ei tutkintotavoitteisten tai tutkinnon osiin tähtäävien täydennys- ja muuntokoulutustyyppisten ohjelmien kehittäminen ja lisääminen Aikuisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen ja nuorten opinto-ohjauksen kehittäminen ja resursointi siten, että kyetään antamaan tukea soveltuvan opiskelualan ja - muodon valinnalle, jotta vältytään virhevalinnoilta Opintojen aikaisen tuen lisääminen tavoitteena opintojen turhien keskeytysten vähentäminen

12/12 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukea kehitettävä lisäämällä työpaikkaohjaajien koulutusta sekä mahdollistamalla laajassa mitassa opetushenkilöstön jalkautuminen työpaikoille. Työn ohessa tapahtuvan osaamisen kehittämisen lisääminen. Edellyttää mm. opintovapaiden ja työajan käyttöä, opintojen aikaisia toimeentulon tukimuotoja sekä opintojen kustannusten jakautumista koskevia ratkaisuja. Riittävä asuntojen saatavuus kasvukeskuksissa on edellytys sille, että asumisen hintataso säilyy kohtuullisena ja työvoima voi liikkua. Keskeisimpiä keinoja parantaa asuntojen saatavuutta ovat kaavoituksen lisääminen ja asuntojen rakentamiseen liittyvän sääntelyn keventäminen. Opintojen aikainen toimeentulo o Opintotuen riittävyyden ja kannustavuuden sekä eri tukimuotojen yhteensovittamisen ja päällekkäisyyksien uudelleen arviointi Rahoituksen uudistaminen - yritysten, yksilöiden ja yhteiskunnan vastuunjaon uudelleen arviointi koulutusjärjestelmän ylläpitämisessä ja kehittämisessä tulevaisuudessa Suomi kilpailee työvoimasta ja erityisesti parhaista osaajista muun maailman kanssa. Laajamittaisemman osaavan työvoiman tarpeen ohella yrityksillä on tarvetta erityisosaamiselle, jota ei ole saatavissa Suomesta. Tämä edellyttää systemaattista työtä ja pysyviä rakenteita erityisosaajien ja heidän perheiden houkutteluun Suomeen ja tänne jäämiseen. OECD on arvioissaan korostanut maamme tarvetta lisätä innovaatiotoimintaa inhimillisen pääoman kautta. Suomi tarvitsee huomattavasti nykyistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Ulkomaisen työvoiman palkkaamisen tuleekin jatkossa olla nykyistä helpompaa ja nopeampaa. Laadukas työelämä on tässä yksi houkuttelutekijä. Yksi avainkysymys on kotoutumistoimien onnistuminen. Työvoiman ulkopuolisen väestön osallistumista työmarkkinoille tulee merkittävästi edistää. Huoltosuhteen heikkenemisen ja julkisen talouden kestävyyden kannalta on ratkaisevaa, että rakenteellisen työttömyyden alentamisessa onnistutaan ja tehokasta työvoiman tarjontaa voidaan ylläpitää eri alueilla ja ammateissa. IviUI IXIXV1 V II Ull IX.I I Neuvotteleva virkamies