Pohjavesinäytteenoton suunnittelu ja näytteenottomenetelmät

Samankaltaiset tiedostot
Taustaa pohjavedenottamoiden pohjavesitarkkailuista

Pohjavesiyhteistarkkailujen kehittäminen

Pohjavesien yhteistarkkailun kehittämishanke

Pohjavesiyhteistarkkailujen hyödyt ja haasteet hankkeen keskeiset tulokset

Pohjaveden pilaantumisriskit ja pohjaveden pilaantuneisuuden tutkiminen

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna

Passiivinäytteenotto pilaantuneiden pohjavesialueiden tutkimisessa ja seurannassa. Heidi Ahkola Suomen ympäristökeskus

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

Riskinhallinta pohjavesialueilla - vedenmuodostumis- ja valumaalue sekä vedenotto

MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

Pohjavesien yhteistarkkailun kehittäminen Vuosiraportti 2016

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

Pohjavesien yhteistarkkailun kehittäminen Loppuraportti

RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

Pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen

HAUSJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN VANHA KAATOPAIKKA Tutkimus ja seurantasuunnitelma

2. MAASTOTUTKIMUKSET Tutkimusalue ja poraustulokset Pumppaustulokset Vedenottoalueen suojelu 5 3. YHTEENVETO 5

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TE TAPÄIVÄ

Syväpohjavesiesiintymän raakavesi ja sen hyödyntäminen talousveden tuotannossa

Keski-Pohjanmaan kuntien suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailu 2017-

Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte m Sr Kiviä Maanpinta m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

In situ kunnostusmenetelmän valinta MUTKU-PÄIVÄT

PINNOITETTAVIEN ALUEIDEN VAIKUTUS POHJAVEDEN MUODOSTUMISEEN BIOJALOSTAMON HANKEALUEELLA

BJ-EKLUND OY RÄNNARSTEN MAA-AINESTEN OTTOALUEEN VESIENTARKKAILUOHJELMA. Kohde: Hornhattas ja Knutsbacka

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Savonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella. Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella

HAUSJÄRVEN KUNTA RYTTYLÄN VANHA KAATOPAIKKA Tutkimus ja seurantasuunnitelma

SUOMEN VESIENSUOJELUYHDISTYSTEN LIITTO RY. FÖRBUNDET FÖR VATTENSKYDDSFÖRENINGARNA I FINLAN D RF.

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Länkimaan vedenottamoiden tarkkailuohjelman uusiminen

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI

YMPÄRISTÖVAHINKOJEN MONITOROINTI. ÄLYKÖ loppuseminaari Vuokko Malk

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

SUUNNITTELUOHJEEN LUONNOKSEN ESITTELY OHJELUONNOS 03/2018. Liikenneviraston sidosryhmätilaisuus Pohjaveden suojaukset päivittyvät ohjeet

Maa-ainesten ottotoiminta pohjavesialueet ja niiden suojelu Sanna-Liisa Suojasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA

DH/Panfur. Demonstraatiohanke: klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskienhallinta

Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Inarin kunnassa

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK)

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

Helsingin kaupunki Pöytäkirja

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

/ Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin

Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat työkaluna. Iisalmen reitti-seminaari Sari Pyyny

Pohjavesien yhteistarkkailun kehittäminen Väliraportti 2015

Pirkanmaan keskuspuhdistamo YVA-selostus 1

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella

Vedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet

Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä. Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri

Lisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä vesitaloussuunnittelija Elina Strandman (puh.

Pohjavesialueen rajaus

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Mitä uusi pohjavesialueluokitus merkitsee? Johtava hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus/ktk Seinäjoki Pohjavesityöpaja

Pohjavesialueen määrittäminen

TUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä

LAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta

Jarkko Rapala WSP:ssä tarpeelliset lähtötiedot

Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT

Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti)

Ajankohtaista POVET:ista ja joitakin havaintoja

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

PIMA-selvitys/raportti

VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

IMEYTYSKAIVOJEN KÄYTTÖ TEKOPOHJAVESIHANKKEISSA. Ympäristö- ja yhdyskunta-alan messut 6. lokakuuta 2010 Riku Hakoniemi

Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Esitys Pertunmaan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista

Perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) ympäristötutkimukset ja riskinarviointi - PFARA

Pohjaveden suojelu Pohjois- Savossa

Teilinummen tekopohjavesihanke. Projektisuunnitelma ja tilannekatsaus 1. YLEISTÄ

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS. MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Transkriptio:

Pohjavesinäytteenoton suunnittelu ja näytteenottomenetelmät Laboratorioalan Luentopäivät 7.5.2018, Tampere Anna Liisa Kivimäki, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 1

Esityksen sisältö 1) Pohjavesinäytteenoton tavoitteiden määrittäminen 2) Tutkimuksen tavoitteisiin soveltuvat havaintopaikat ja havaintoputken asennuksen suunnittelu Pohjavesimuodostuman konseptuaalinen malli Mahdollisten haitta aineiden kulkeutumisominaisuudet Edustava havaintoputkiverkosto Havaintoputkien soveltuvuuden varmistaminen 3) Pohjaveden laadun tutkimusmenetelmät Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 2

Pohjavesinäytteenoton lähtökohta ja tavoitteet Pohjavesinäytteenoton suunnittelu alkaa tavoitteen määrittelystä A. Pohjaveden yleisen tilan selvittäminen B. Vedenhankintaan liittyvät pohjavesitutkimukset (vedenottoaluetutkimukset, koepumppaukset, pohjavedenottamoiden ennakoivat tarkkailut) C. Toiminnan mahdollisten pohjavesivaikutusten tarkkailu (esim. ympäristölupien mukaiset velvoitetarkkailut) D. Pohjaveden pilaantuneisuuden selvittäminen ja haitta aineiden levinneisyyden rajaus Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 3

Tavoite A: Pohjaveden yleisen tilan selvittäminen Pohjavesimuodostumaan varastoituneen pohjaveden keskimääräinen laatu. Vedenottamon vedenottokaivon raakavesi, merkittävän purkautumisalueen lähdevesi tai pohjavesimuodostumassa vettä hyvin johtavissa maakerroksissa ja kuormittamattomalla alueella sijaitseva havaintoputki. Kuvastaa ko. pohjavesialueen taustapitoisuuksia. Usean vuoden tulosten perusteella voidaan arvioida pohjaveden laadun yleisiä muutoksia, joihin eivät vaikuta mahdolliset pistemäiset päästöt. Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 4

Tavoite B: Vedenhankintaan liittyvät pohjavesitutkimukset Pohjavedenottoon antoisuudeltaan soveltuvan paikan pohjaveden vakaan laadun varmistaminen. Koepumppausten aikana pohjaveden laatua tutkitaan eri pumppaustehoilla. Havaintopaikkana vedenottokaivo tai antoisuudeltaan hyvä havaintoputki, joka ulottuu läpi koko vettä johtavan kerroksen. Pohjavedenottamoiden ennakoivassa tarkkailussa pohjaveden laatua seurataan etäämmällä vedenottokaivoista sijaitsevista havaintoputkista => mahdolliset pohjaveden laadun muutokset/haitta aineet havaitaan ennen kuin veden laatu kaivoissa heikkenee. Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 5

Tavoite C: Toiminnan mahdollisten pohjavesivaikutusten tarkkailu Pohjaveden laadun tarkkailu mahdollisten päästölähteiden läheisyyteen (pohjaveden virtaussuunnassa alapuolella) asennettavista havaintoputkista JA taustapitoisuutta edustavasta havaintoputkesta. Tunnistettava mahdolliset haitta aineet ja tiedettävä niiden kulkeutumisominaisuudet maaperässä ja pohjavedessä. Käytetään yleensä havaintoputkia, joissa pitkä siiviläosa => saadaan yleiskuva pohjaveden laadusta tai haitta aineiden esiintymisestä pohjavesikerroksessa. Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 6

Tavoite D: Pohjaveden pilaantuneisuuden selvittäminen ja haitta aineiden levinneisyyden rajaus Keskittyy tiettyihin jo tunnistettuihin haitta aineisiin. Tiedettävä tutkittavien haitta aineiden kulkeutumisominaisuudet pohjavedessä. Tavoitteena selvittää haitta aineiden levinneisyys sekä syvyyssuunnassa että eri etäisyyksillä päästölähteestä. Konseptuaalisen mallin avulla arvioidaan haitta aineiden pääkulkeutumisreitit. Otetaan tiettyjä pohjavesikerrosta edustavia näytteitä (monitasoputket eri syvyyksissä, sulkimilla varustettu näytteenottopumppu). Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 7

Pohjavesimuodostuman konseptuaalinen malli Lähtötietoina mm. Geologian tutkimuskeskuksen geologiset ja geofysikaaliset aineistot ja rakenneselvitykset. Pohjavesimuodostuman maakerrosten paksuus, maalajivaihtelut, pohjavesikerroksen paksuus, kallion pinta. Pohjaveden paikalliset virtaussuunnat. Edustava havaintoputkiverkosto päävirtausreiteille. Kuva: Samrit Luoma, Geologian tutkimuskeskus Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 8

Haitta aineen tiheyden ja liukoisuuden vaikutus kulkeutumiseen DNAPL (esim. TCE, PCE): leviäminen erillisfaasina läpäisemättömän kerroksen pinnalla ja leviäminen pohjaveteen liuenneena; LNAPL (esim. öljy yhdisteet): leviäminen erillisfaasina pohjavesikerroksen pinnalla ja pohjaveteen liuenneena pohjavesikerroksen ylemmässä osassa; VETEEN SEKOITTUMATTOMAT KEVYET HIILIVETY YHDISTEET: leviäminen pohjavesikerroksen pinnalla ja haihtuminen huokostilaan; VETEEN LIUKENEVAT HAITTA AINEET: leviäminen pohjaveden virtauksen mukana Kuva: Nielsen, D.M. Practical Handbook of Groundwater Monitoring Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 9

Vettä tiheämmän erillisfaasin (DNAPL) kulkeutuminen pohjavesikerroksessa Kuva: Nielsen,D.M. Practical Handbook of Groundwater Monitoring Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 10

Vettä kevyemmän erillisfaasin (LNAPL) kulkeutuminen pohjavesikerroksessa Kuva: Nielsen,D.M. Practical Handbook of Groundwater Monitoring Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 11

Havaintoputken soveltuvuuden varmistaminen Pohjaveden laadun havaintoputket oltava inerttiä PEH/HDPE muovia, halkaisija 52 66 mm. Havaintoputkien putkikortit käytävä läpi näytteenoton suunnitteluvaiheessa: siiviläosat, maalajivaihtelut, kalliovarmistus. Vedenjohtavuusmittaukset (slugtestit, kerroksittaiset vedenjohtavuusmittaukset). Antoisuuspumppaukset ja niiden yhteydessä tehtävät pohjaveden laadun kenttämittaukset. Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 12

Pohjaveden laadun tutkimusmenetelmät Perinteinen pohjavesinäytteenotto (yksittäiset näytteet tiettynä ajankohtana, näytteiden analysointi laboratoriossa) Pohjavesinäytteenottomenetelmistä Jari Rintalan esitys klo 14.00 15.50! Pohjaveden laadun kenttämittaukset (mittaukset läpivirtauskammion kautta pumpatusta vedestä, profiilimittaukset havaintoputkista) Jatkuvatoimiset anturimittaukset Passiivikeräimet Eri menetelmillä tehtyjen tutkimusten tulokset täydentävät toisiaan, eivätkä tee muita menetelmiä tarpeettomiksi! Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 13

Pohjaveden laadun kenttämittaukset Yleisimmin mitataan kenttämittareilla lämpötilaa, ph:ta, sähkönjohtavuutta, happipitoisuutta ja hapetuspelkistys potentiaalia. Läpivirtauskammion kautta pumpatun veden mittaustulokset kuvaavat pohjaveden laatua in situ. Pohjaveden laadun profiilimittauksilla voidaan tunnistaa osa alueet ja syvyydet, joissa pohjaveden laatu poikkeaa taustapitoisuudesta. Laadun poikkeamien avulla voidaan tunnistaa pilaantuneet alueet ja kerrokset. Kuvat: GWM Engineering Oy (yllä), Samrit Luoma GTK (alla) Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 14

Kenttämittaukset vs. laboratoriomääritykset 8.50 8.30 8.10 ph Laboratoriomääritys 7.90 7.70 7.50 7.30 7.10 6.90 6.70 y = 0.5944x + 3.3123 R² = 0.6902 6.50 6.50 6.70 6.90 7.10 7.30 7.50 7.70 7.90 8.10 8.30 8.50 Kenttämittaus Esimerkkiaineisto savipeitteisen pohjavesimuodostuman pohjaveden ph:n kenttämittausten ja laboratoriomääritysten tulosten eroista. Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 15

Pohjaveden laadun jatkuvatoimiset anturimittaukset Pohjaveden laadun anturimittauksilla saadaan kriittisillä alueilla jäljitettyä pohjaveden laadun nopeat muutokset ja vaihteluväli. Pohjavesien yhteistarkkailun kehittämishankkeessa (POVEYTKE 2015 2017) kehitettiin anturimittausasema, jossa mittaus kyvetissä S::CAN UV VIS spektrometrillä (sameus, DOC, NO 3 NO 2 N). Anturimittaustulosten kalibroimiseksi otettava eri pitoisuustasolla näytteitä laboratoriossa määritettäväksi. Kuvat: Kivimäki ym., POVEYTKE hankkeen loppuraportti, VHVSY ry:n Julkaisu 77/2017 Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 16

Passiivikeräimet pohjavesitutkimuksissa Pohjaveden havaintoputkeen asennettava passiivikeräin kerää kemikaalin liuenneen osion (biosaatava osio). Passiivikeräimet perustuvat o Diffusioon o Kauhaisuun (grab sampling) o Adsorbenttiin. Keräimessä sorbentti, johon tutkittavat yhdisteet sitoutuvat. Erilaisia sorbentteja eri yhdisteille o VOCit, torjunta aineet o Metallit o Ammoniumtyppi, nitraattityppi. Kuvat ja teksti: Heidi Ahkola Suomen ympäristökeskus Kuvat: Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 17

Kiitokset mielenkiinnosta! Anna Liisa Kivimäki Pohjavesiasiantuntija Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry anna liisa.kivimaki@vesiensuojelu.fi 044 767 4491 www.vantaanjoki.fi Anna Liisa Kivimäki VHVSY 27.4.2018 18