PRO SOS -hankkeen Pikassos alueen osahankkeen arviointisuunnitelma Yleistä PRO SOS -hankkeen arvioinnista PRO SOS -hankkeen arviointisuunnitelman mukaisesti koko hankkeen arvioinnin vastuuhenkilöinä toimivat erityisasiantuntijat Sinikka Volanto ja Minna Zechner Seinäjoen ammattikorkeakoulusta (SeAMK, hallinnoijataho). He ovat laatineet hankkeen alkukartoitusraportin. Kokonaisarviointi toteutetaan yhteistyössä hankejohtaja Jutta Paavolan (SONet BOTNIA, koordinoijataho) sekä osahanketoteuttajien kanssa. Koko hankkeen tulosten lisäksi arviointi kohdentuu päähanketyön prosesseihin. Osahankkeen henkilöstö vastaa alueensa toiminnan raportoinnista sovitulla tavalla ja päähanke tuottaa yhteen kokoavia raportteja ja julkaisuja. Erityisasiantuntija Sinikka Volanto on käynyt osahankehenkilöstön kanssa arviointia ohjeistavat keskustelut vuoden 2017 loppupuolella. Koko hankkeen arviointia käsitellään yhteisesti PRO SOS -hankkeen tiimikokouksessa helmikuussa 2018. PRO SOS -osahankkeen arviointi (Pikassos alue) Osahankkeen hankehenkilöstö laatii osahankkeiden arviointisuunnitelmat. Pikassos PRO SOS -osahankkeen arviointisuunnitelman (ks. alla oleva aineistonhankintastrategiataulukko) ovat laatineet PRO SOS -hankekoordinaattori Sirpa Karjalainen, Pikassoksen erityissuunnittelija Seija Junno sekä PRO SOS -hankesuunnittelija Heli Niemi. Osahankkeen väliarviointi toteutetaan yhteistyössä hankekuntien edustajista muodostetun projektiryhmän kokouksessa tammikuussa 2018. Arviointitilaisuuksien vastuuhenkilönä toimii erityissuunnittelija Seija Junno Pikassoksen Hämeenlinnan yksiköstä. Arviointimateriaalia hyödynnetään hankkeen toteuttamisessa vuoden 2018 aikana. Osahankkeen loppuarviointi toteutetaan projektiryhmän kokouksessa loka- tai marraskuussa 2018.
Arvioinnin viitekehys Osahankkeen arviointikehikon rakentamisessa käytetään sovitusti Collin Robsonin arviointiasetelman viitekehystä (Collin Robson, Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille. Tammi. Helsinki). Robsonin mukaan ohjelmateoria tarkoittaa tietoon ja kokemukseen perustuvia näkemyksiä siitä, miksi joku toiminta etenee tietyllä tavalla, ja miksi siitä on odotettavissa tiettyjä tuloksia. Osahankkeen toimijat olettavat, että PRO SOS hankkeen päätavoite vahva, asiakaslähtöinen ja vaikuttava sosiaalityö maakunnissa on saavutettavissa osahankkeen kolmen päätavoitteeseen tähtäävän toiminnan kautta. Yhteistyön tiivistäminen, selkeät yhteistyörakenteet ja yhdessä tuotettu yhteistoimintamalli kuntien/maakunnan ja Kelan välille mahdollistavat laadukkaan palvelun heikoimmassa asemassa oleville asiakkaille. Sosiaalityön työmuotojen uudistamisen myötä sosiaalisesti ja taloudellisesti vaikeassa elämäntilanteessa olevat asiakkaat pääsevät entistä useammin asettamiinsa tavoitteisiin. Yhteiskehittämisen viitekehyksessä tapahtuva sosiaalityön toimintamuotojen uudistaminen edistää sosiaalityön orientaatiomuutosta kohti asiakkaan vahvaa osallisuutta. Yhteistoiminnassa tehty kehittämistyö rakentaa yhteistä näkemystä kohti vahvempaa maakunnallista sosiaalityötä. Arvioinnin tarkoituksena on kuvata sitä, mikä merkitys hankkeella on ollut tavoitteiden mukaisten toimintojen kehittymisessä kunnissa ja miten eri kohderyhmät ovat hyötyneet hankkeen toiminnasta. Tarkoituksena on kuvata sitä, miten asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuuden vahvistuminen on toteutunut kehittämistyössä. Arviointikysymyksillä haetaan vastauksia siihen, mitä on saatu aikaan ja mitä hyötyä siitä on ollut. Osahankkeen arviointi kohdistuu sekä toiminnan, tulosten ja vaikutusten että hankeprosessin kokonaisarviointiin. Seuraavalla sivulla olevaan aineistonhankintastrategiataulukkoon on koottu Robsonin arviointiasetelman viitekehystä mukaillen aikajanalle hankkeen tavoitteet, toiminnat sekä tulokset/tuotokset (siniset alueet). Taulukkoon on koottu myös tavoitteiden mukaisen toiminnan arviointikysymykset, aineistot ja menetelmät (valkoiset alueet). Taulukon lopussa on kuvattu hankeprosessin kokonaisarvioinnin aineistot ja tuotokset/tulokset.
PRO SOS -hankkeen (Pikassos alue) aineistonhankintastrategia Tavoite Toiminta 2016 Toiminta 2017 Toiminta 2018 Tulokset ja tuotokset I Tavoitteena on luoda selkeät yhteistyörakenteet ja yhteistyömalli kuntien/maakunnan ja Kelan välille. -Eri toimijoiden välinen verkostoituminen käynnistyi paikallisesti ja hankealueella. -Verkoston toiminta ja kehittämistyö käynnistyivät esimiesten, kehittäjien ja kuntaliiton toimijoiden yhteisissä työpajoissa (3). -Monitoimijaisen verkoston kehittämistyö jatkuu työpajoissa. Yhteistoimintamalli selkeytyy. -Kuntien ja Kelan yhteistoimintamalli -Opinnäytetyöt I Tavoitteen mukaisen toiminnan arviointi -Kelan asiakas- ja kumppanuusraadit toteutuivat (6). -Paikalliset asiakkaiden ja työntekijöiden yhteiset työpajat toteutuivat. -Pirkanmaan pilotin työryhmä käynnistyi (1) ja vuoden -18 toimintasuunnitelma vahvistettiin. -Valtakunnalliset työpajat (2) toteutuvat aikuissosiaalityön päivillä. -Pirkanmaan pilotin työkokoukset (3) ja vuorovaikutteiset teematapaamiset (3) toteutetaan toimintasuunnitelman mukaisesti. -Tulokset kehittämiskokeiluista eri alueilla -Toimivat yhteistyökäytännöt ja maakunnallisten verkostojen vakiintuminen - Miten yhteistyöverkostot ja vuorovaikutus Kelan ja kuntien välillä ovat kehittyneet hankkeen aikana ja mikä rooli hankkeella on ollut? -Miten ja millaisia ratkaisumalleja on onnistuttu löytämään asiakasprosessin ongelmakohtiin? -Miten asiakkaan osallisuus on huomioitu kehittämistyössä ja onko sitä pystytty vahvistamaan? Kehittämisprosessin ja siihen osallistuvien tahojen kuvaus väliraportissa. 1. Yhteenveto asiakasprosessissa ja yhteistoiminnassa ilmenneistä ongelmista, ratkaisuista ja kehittämistoimista. (asiakkaat, työntekijät, esimiehet, kehittäjät) 2. Alueellisten pilottien toimintasuunnitelmat syntyivät tarpeiden arvioinnin pohjalta (työntekijät, esimiehet, kehittäjät). 1. Yhteenveto hankealueen yhteistyötyökokousten materiaaleista ja kehittämisprosessin kuvaus ja arviointi (asiakkaat, työntekijät, esimiehet, kehittäjät) 2. Paikallisten pilottien kehittämisprosessin arviointi ja palautekeskustelut (työntekijät, esimiehet, kehittäjät) Miten osallisuutta voitaisiin vielä edistää? 3. Yhteenveto Kelan asiakas- ja kumppanuusraadeista (asiakkaat, työntekijät, kehittäjät) 4. Yhteistoimintamallin 1.versio 3. Yhteistoimintamallin arviointi 4. Aikuissosiaalityön päivien työpajatuotos ja palaute (työntekijät, esimiehet, kehittäjät) 5. Opinnäytetyö/SeAMK (näkökulma) 5. Projektiryhmän väli- ja loppuarvioinnin materiaalit (esimiehet, kehittäjät)
Tavoite Toiminta 2016 Toiminta 2017 Toiminta 2018 Tulokset ja tuotokset II Tavoitteena on uudistaa sosiaalityön työmuotoja, joita hyödyntäen taloudellisesti ja sosiaalisesti vaikeassa elämäntilanteessa olevat asiakkaat voivat nykyistä useammin päästä asettamiinsa tavoitteisiin. -Kehittämistarpeiden teemojen kartoittaminen: 1. Ryhmämuotinen sosiaalityö/matalan kynnyksen toiminta/jalkautuva sosiaalityö 2. Moniammatillinen yhteistyö -Moniammatillista yhteistyötä tukevan työpajasarja (4) toteutuu. -Ryhmämuotoista sosiaalityötä, matalan kynnyksen toimintaa ja jalkautuvaa sosiaalityötä tukeva työpajasarja (4-5) toteutuu. -Kokoavat teematyöpajat (n.5) tarpeiden ja palautteen pohjalta -Toimivien käytäntöjen kokoaminen -Taloussosiaalityön työryhmän kokoukset ja toimintasuunnitelman toteuttaminen. -Kooste toimivista käytännöistä -Taloussosiaalityön toimintamalli ja materiaalipankki II Tavoitteen mukaisen toiminnan arviointi 3. Asiakkaiden osallisuus -Pilottitiimien ensimmäiset kokoontumiset toteutuvat. -Taloussosiaalityön teematyöpajat (2) ja työryhmän kokoukset (2) toteutuvat sekä työryhmä vahvistaa toimintasuunnitelman vuodelle 2018. -Kykyviisaripilotti -Opinnäytetyö taloussosiaalityöstä -Julkaisu taloussosiaalityöstä -Arvio Kykyviisarikokeiluista -Miten hanke on lisännyt valmiuksia kehittää uusiutuvia sosiaalityön työmuotoja? -Ovatko vaikeassa elämäntilanteessa olevat asiakkaat hyötyneet kehitetyistä työmuodoista ja miten? -Miten asiakkaan osallisuus on huomioitu kehittämistyössä ja onko sitä kyetty vahvistamaan? 1. Kehittämistarpeiden kartoittaminen esimiesten haastattelulla. 2. Pilottitiimien kokoaminen ja alustava nykytilankartoitus (esimiehet, työntekijät, kehittäjät). 1. Palautekyselyt, kokoavat palautekeskustelut ja raportit teematyöpajoista. Arvioinnin pohjalta toteutussuunnitelma vuodelle 2018 (asiakkaat, työntekijät, esimiehet, kehittäjät). 2. Webropol -kysely hyvistä käytännöistä kuntien työntekijöille ja esimiehille. 3. Opinnäytetyö taloussosiaalityöstä 1. Palautekyselyt ja -keskustelut sekä raportit työpajoista (asiakkaat, työntekijät, esimiehet, kehittäjät). 2. Toimivien käytäntöjen kuvaus ja kuntakohtainen webropol-kysely työntekijöille ja esimiehille 3. Taloussosiaalityön toimintamallin kuvaus ja toimintasuunnitelman arviointi (työntekijät, esimiehet, kehittäjät) 4. Taloussosiaalityön työryhmän dokumentit ja toimintasuunnitelma (työntekijät, kehittäjät). 4. Kykyviisari -pilottien arviointi (asiakkaat, työntekijät, kehittäjät) 5. Projektiryhmän väli- ja loppuarvioinnin materiaalit (esimiehet, kehittäjät)
Tavoite Toiminta 2016 Toiminta 2017 Toiminta 2018 Tulokset ja tuotokset Tulokse III Tavoitteena on vakiinnuttaa yhteiskehittäminen osaksi asiakastyötä ja kehittämistoimintaa. Yhteiskehittämistä on tavoitteena edistää asiakastyössä, kuntien välisessä työssä ja maakunnallisessa työssä sekä maakuntien välisessä työssä. -Kehittämistoimintaa toteutetaan yhteiskehittämisen viitekehyksessä. -Painopisteenä on kuntien välinen työntekijöiden ja esimiesten yhteistyö. -Kehittämistoimintaa toteutetaan yhteiskehittämisen viitekehyksessä. -Painopisteenä on kuntien välinen työntekijöiden ja esimiesten yhteistyö ja asiakkaan osallisuus. -Maku-sote valmistelutyöhön osallistuminen. -Kehittämistoimintaa toteutetaan yhteiskehittämisen viitekehyksessä. -Painopisteenä on kuntien välinen työntekijöiden ja esimiesten yhteistyö ja asiakkaan osallisuus sekä hankealueiden välinen yhteistyö. -Maku-sote valmistelutyöhön osallistuminen. -Kuntien yhteiskehittämisen käytännöt -Toimijoiden väliset yhteistyöverkostot eri tasoilla -Tuotoksia hyödynnetään maku-sote valmistelutyössä - -Maakunnallinen sosiaalityö - verkoston suunnittelu käynnistyy. -Maakunnallinen sosiaalityö - verkostoon osallistuminen. III Tavoitteen mukaisen toiminnan arviointi -Miten yhteiskehittäjyys ja asiakkaiden osallisuus on edennyt hankkeen aikana? -Millä tavoin kuntien välinen työntekijöiden ja esimiesten vuoropuhelu on vahvistunut hankkeen aikana? -Arviointi kehittämistoiminnan arvioinnin yhteydessä (työntekijät, esimiehet, kehittäjät). -Arviointi kehittämistoiminnan arvioinnin yhteydessä (asiakkaat, työntekijät, esimiehet, kehittäjät). -Arviointi kehittämistoiminnan arvioinnin yhteydessä (asiakkaat, työntekijät, esimiehet, kehittäjät). -Projektiryhmän väli- ja loppuarvioinnin materiaalit (esimiehet, kehittäjät) Prosessin kokonaisarvionti Toiminta, aineistot, menetelmät Toiminta, aineistot ja menetelmät Toiminta, aineistot ja menetelmät -Alkukartoitukset Väliarviointi -Mitkä ovat olleet hankeprosessin onnistumisia ja haasteita? -Mitä olisi hyvä tehdä, jotta hankkeen tavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvin? Loppuarviointi -Mitkä ovat olleet hankeprosessin onnistumisia ja haasteita? 1. Alkukartoituksena Pikassos alueella toteutettiin kuntakierros esimiehille kehittämistarpeiden päivittämiseksi. 2. Väliraportti ajalta 1.8 31.12.2016. 3. Projektiryhmän kokoaminen 4. Kehittämisprosessien kuvaus ja analyysi -prosessiarviointi 1. Rahoituspäätös 2/-17 2. Projektiryhmän järjestäytyminen 2. Väliraportit: 4/-17, 8/-17, 12/-17 3. Koko hankkeen alkukartoitus 4. Projektiryhmän kokoukset ja arviointi 4. Kehittämisprosessien kuvaus ja analyysi -prosessiarviointi 1. Projektiryhmän tekemä väliarviointi, 1/-18 ja 10/-18 2. Väliraportit (3): 4/-18, 8/-18, 12/-18 3. Koko hankkeen loppuraportti ja loppukartoitus 4. Kehittämisprosessien kuvaus ja analyysi -prosessiarviointi 5. Osahankekohtainen itsearviointi -Väliraportit ja maksatushakemukset (7) -Loppuraportti -Hankehallinnon asiakirjat -Työkokousasiakirjat -Koosteet ja yhteenvedot -Hankkeen arviointiasiakirjat