HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 3/1998 vp Hallituksen esitys laiksi poliisin henkilörekistereistä annetun lain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 1 päivänä huhtikuuta 1998 lähettänyt hallintovaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen 22/1998 vp laiksi poliisin henkilörekistereistä annetun lain muuttamisesta. Lausunto Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 1411998 vp ), joka on tämän mietinnön liitteenä. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - tietohallintopäällikkö Aulis Gerlander, sisäasiainministeriö - lainsäädäntösihteeri Laura Yli-Vakkuri, ulkoasiainministeriö lainsäädäntöneuvos Leena Vettenranta, oikeusministeriö - budjettineuvos Raija Koskinen, valtiovarainministeriö - tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio - tullisihteeri Petra Mäyrä, Tullihallitus - osastopäällikkö Juhani Uusitalo, Rajavartiolaitos - rikostarkastaja Markku Ryymin, Keskusrikospoliisi. Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry, Poliisin lääninjohdon viranhaltijat ry, Suomen Nimismiesyhdistys ry, Tulliliitto ry, Rajavartioliitto ry, Tullivirkamiesliitto ry ja Pako1aisneuvonta ry ovat antaneet asiasta kirjalliset lausunnot. HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi poliisin henkilörekistereistä annettua lakia. Muutokset johtuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyyn yleissopimukseen eli Schengenin yleissopimukseen. Schengenin sopimuksen ja yleissopimuksen keskeinen sisältö on henkilöiden rajatarkastus- HE 22/1998 vp ten lakkauttaminen sopimusvaltioiden välisiltä rajoilta ja yhdenmukaisten, Schengenin yleissopimuksessa määriteltyjen tarkastusten suorittaminen alueen ulkorajoilla. Yleissopimuksessa on myös määräyksiä liikkumisvapauden vastapainoksi toteutettavista rajatarkastuksia korvaavista toimenpiteistä, joiden avulla tehostetaan sisäisestä turvallisuudesta ja järjestyksestä vastaavien viranomaisten yhteistyötä. Yleissopimuksen pe- 280337
rusteella otetaan myös käyttöön sopimusvaltioiden yhteinen tietojärjestelmä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä ehdotetuin muutoksin. Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten hallintovaliokunta toteaa, että lakiehdotus voidaan käsitellä valtiopäiväjärjestyksen 66 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Lakiehdotuksen 1 sisältää lain sove1tamisalanja määritelmät. Pykälän 3 momentin määritelmät poikkeavat kuitenkin Schengenin sopimuksia koskevaan hallituksen esitykseen (HE 20/1998 vp) liittyvien lakiehdotusten määritelmistä. Valiokunnan käsityksen mukaan olisi asianmukaista, että samaa kansainvälistä sopimusta koskevat kysymykset olisi määritelty lainsäädännössä yhdenmukaisesti. Lisäksi 1 :n 3 momentin 2 kohdassa viitataan yleisesti "yhteistyösopimuksen tehneisiin valtioihin". Täsmällisyyden vuoksi valiokunta ehdottaa viittaamista Islannin ja Norjan valtioihin, joiden kanssa yhteistyösopimus on tehty. Schengenin tietojärjestelmä koostuu yleissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaan teknisen tuen yksikössä pidettävästä keskustietokannasta ja sen kanssa sisällöltään identtisestä kansallisesta osasta. Lakiehdotuksen 3 b :n 2 momentin mukaan kansallisen Schengen-tietojärjestelmän osarekistereitä ovat Schengen-kyselyrekisteri ja Schengen-talletusrekisteri. Shengenin yleissopimuksen 102 artiklan 1 kohdan pääsäännön mukaan sopimuspuolet voivat käyttää 95-100 artiklassa määrättyjä tietoja ainoastaan tarkoituksiin, jotka on määrätty kullekin näissä artikloissa tarkoitetuille ilmoitustyy- peille. Artiklan 3 kohta sallii poikkeamisen tästä pääsäännöstä vain, jos tietoja on tarpeen käyttää yleistäjärjestystä tai turvallisuutta uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi, valtion turvallisuuteen liittyvän vakavan syyn vuoksi tai vakavan rangaistavan teon ehkäisemiseksi. Tätä varten on lisäksi saatava lupa siltä sopimuspuolelta, joka on ilmoittanut tiedot Schengenin tietojärjestelmään. Schengenin yleissopimuksen 102 artiklan 4 kohdassa pääsääntönä on, ettei tietojärjestelmän tietoja saa käyttää hallinnollisiin tarkoituksiin. Tietojen käyttämistä muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen koskevan poliisin henkilörekisterilain 22 :n 2 momentiksi ehdotetaan esityksessä lisättäväksi Schengenin yleissopimuksen 102 artiklan 3 ja 4 kohdan mukainen säännös poliisin oikeudesta käyttää Schengen-kyselyrekisterin tietoja muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen. Sen sijaan lakiehdotukseen ei sisälly vastaavaa säännöstä Schengen-talletusrekisterin tietojen käyttämisestä muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen. Ottaen huomioon, että Schengenin yleissopimuksen 102 artiklan 4 kohta rajoittaa 95-100 artiklassa määrättyjen tietojen käyttämistä hallinnollisiin tarkoituksiin, valiokunta ehdottaa 22 :n 2 momentin muuttamista siten, että myös Schengen-talletusrekisteriä koskeviita osin lakiehdotus vastaa Schengenin yleissopimuksen määräyksiä. Edellä mainittu kysymys Schengen-talletusrekisterin tietojen käyttämisestä hallinnollisiin tarkoituksiin liittyy myös tietojen luovuttamista muille kuin poliisille koskevaan lakiehdotuksen 2
19 :ään. Valiokunta ehdottaakin 19 :n 1 ja 3 momenttiin 22 :ään ehdotettua muutosta vastaavaa muutosta. Ehdotetut muutokset merkitsevät sitä, että kansallisen Schengen-tietojärjestelmän tietoja saa käyttää ja luovuttaa vain Schengenin yleissopimuksen tarkoittamassa laajuudessa. Valiokunta viittaa lopuksi mietintöönsä 30/ 1997 vp koskien tarvetta poliisin henkilörekistereitä koskevien säännösten tarkistamiseen kokonaisuutena muun muassa henkilörekisterilain uudistamisen johdosta. Päätösehdotus Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta kunnioittavasti ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisesti paitsi 1, 19 ja 22 muutettuina seuraavasti: 1 Lain soveltamisalaja määritelmiä (2 mom. kuten HE) Tässä laissa tarkoitetaan: 1) Schengenin yleissopimuksella tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla (poist.) tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta ( poist.) tehtyä yleissopimusta; 2) Schengen-valtiolla Schengenin yleissopimuksen sopimuspuolta sekä Islantiaja Norjaa; (3-5 kohta kuten HE) 19 Tietojen luovuttaminen muille kuin poliisille Poliisi saa luovuttaa poliisin henkilörekistereistä, lukuun ottamatta 3 b :ssä tarkoitettua kansallista Schengen-tietojärjestelmää, teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja, jotka ovat tarpeen: (1-8 kohta kuten HE) Poliisi saa luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla toimivaltaisille Schengen-viranomaisille 3 b :ssä tarkoitetun kansallisen Schengen-tietojärjestelmän tietoja Schengenin yleissopimuksen 95-100 artiklassa määrättyihin tarkoituksiin. Rekisteriin talletettuja tietoja poliisi saa myös luovuttaa toimivaltaisille Schengen-viranomaisille muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen, jos se on välttämätöntä yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi, valtion turvallisuuteen liittyvien vakavien syiden vuoksi tai vakavan rikoksen estämiseksi, edellyttäen että tiedot Schengenin tietojärjestelmän keskustietokantaan toimittanut Schengenin sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen, on ennalta antanut tähän suostumuksensa. Rekisteriin talletettuja maahantulokieltoon määrättyjä ulkomaalaisia koskevia tietoja poliisi saa luovuttaa toimivaltaisille Schengen-viranomaisille ulkomaalaislaissa säädettyjen tehtävien suorittamista varten. 22 Tietojen käyttäminen muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen Poliisilla on oikeus käyttää myös 3 b :ssä tarkoitetun kansallisen Schengen-tietojärjestelmän tietoja muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen, jos se on välttämätöntä yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi, valtion turvallisuuteen liittyvien vakavien syiden vuoksi tai vakavan rikoksen estämiseksi, edellyttäen että tiedot Schengenin tietojärjestelmän keskustietokantaan toimittanut Schengenin sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen on ennalta antanut tähän suostumuksensa. Sen lisäksi poliisilla on oikeus käyttää rekisteriin talletettu ja maahantulokieltoon määrättyjä ulkomaalaisia koskevia tietoja,jos tiedot ovat tarpeen ulkomaalaislaissa säädettyjen poliisille kuuluvien tehtävien suorittamiseksi. 3
Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Matti Väistö lkesk Kaarina Dromberg /kok Ulla Juurola /sd Timo Järvilahti /kesk Reijo Kallio /sd Toimi Kankaanniemi /skl Juha Karpio lkok Osmo Kurola /kok Pehr Löv /r Hannes Manninen /kesk Jukka Mikkola /sd Tuija Pohjola /sd Iivo Polvi /vas Veijo Puhjo /va-r Erkki Pulliainen /vihr Aulis Ranta-Muotio /kesk. 4
Ha VM 3/1998 vp - HE 22/1998 vp Liite PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 14/1998 vp Hallituksen esitys laiksi poliisin henkilörekistereistä llallintovaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 1 päivänä huhtikuuta 1998 lähettäessään hallituksen esityksen 22/1998 vp laiksi poliisin henkilörekistereistä valmistelevasti käsiteltäväksi hallintovaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto hallintovaliokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - tietohallintopäällikkö Aulis Gerlander, sisäasiainministeriö - lainsäädäntöneuvos Leena Vettenranta, oikeusministeriö - tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio - professori Mikael Hiden - professori Antero Jyränki - professori Timo Konstari - professori Olli Mäenpää - professori Kaarlo Tuori. HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan poliisin henkilörekistereistä annettua lakia muutettavaksi sen johdosta, että Suomi liittyy Schengenin yleissopimukseen. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa selostetaan lakiehdotuksen kannalta merkityksellisiä Schengenin yleissopimuksen määräyksiä. Perusteluissa katsotaan, että kun otetaan huomioon rekisteröinnin taustalla oleva tärkeä yhteiskunnallinen tarve ja lakiehdotuksessa henkilöä koskevien tietojen keräämiselle, tallettamiselle ja käytölle asetetut tiukat Schengenin yleissopimuksen, tietosuojasopimuksen ja tietosuojasuosituksen mukaiset edellytykset, ei lakiehdotus ole ongelmallinen hallitusmuodon 8 :n kannalta. Hallitus on kuitenkin pitänyt suotavana, että asiasta hankitaan perustuslakivaliokunnan lausunto. 5
VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Henkilötietojen suoja perusoikeutena Esityksen valtiosääntöoikeudellinen merkitys perustuu hallitusmuodon 8 :n 1 momenttiin. Siinä säädetään: "Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla." Perusoikeusuudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan "säännös viittaa tarpeeseen lainsäädännöllisesti turvata yksilön oikeusturva ja yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä, rekisteröinnissä ja käyttämisessä" (HE 309/1993 vp, s. 53). Säännöksen lakiviittaus henkilötietojen suojasta edellyttää perusoikeusuudistuksen tarkoituksen mukaisesti (Pe VM 25/1994 vp, s. 6/I) lainsäätäjän säätävän tästä oikeudesta, mutta se jättää sääntelyn yksityiskohdat lainsäätäjän harkintaan. Tällainen perusoikeussäännös sitoo lainsäätäjän sisällöllistä harkintaa vähemmän kuin sen tapainen sääntelyvarauksen sisältävä säännös, jossa perusoikeuden todetaan olevan olemassa sen mukaan kuin lailla säädetään. Lainsäätäjän liikkuma-alaa rajoittaa kuitenkin se, että henkilötietojen suoja osittain sisältyy samassa momentissa lähtökohtaisesti suojatun yksityiselämän piiriin. Valiokunta arvioi hallitusmuodon 8 :n l momentin säännöksiä pian perusoikeusuudistuksen voimaantulon jälkeen lausunnossa, joka koski lakiehdotusta poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa (Pe VL 8/1995 vp ). Valiokunta korosti yleisesti lain yksityiskohtaisten säännösten täsmällisyyden tärkeyttä (ks. myös PeVL 26/1996 vp sekä 7, 28 ja 29/1997 vp). Valiokunta erikseen totesi, että myös kysymys henkilörekistereihin talletettujen tietojen säilytysajoista kuuluu kyseisessä perustuslainkohdassa ilmaistun lailla säätämisen vaatimuksen piiriin. Tämän näkemyksen valiokunta uudisti lausunnossa 7/1997 vp. Henkilötietojen suojaa koskevan hallitusmuodon 8 :n l momentin perusoikeussäännöksen kannalta tärkeitä sääntelykohteita ovat ainakin rekisteröinnin tavoite, rekisteröitävien henkilötietojen sisältö, niiden sallitut käyttötarkoi- tukset mukaan luettuna tietojen luovutettavuus ja tietojen säilytysaika henkilörekisterissä sekä rekisteröidyn oikeusturva samoin kuin näiden seikkojen sääntelemisen kattavuus ja yksityiskohtaisuus lain tasolla. Schengenin tietojärjestelmä ja kansallinen henkilörekisteri Lakiehdotus perustuu siihen, että Suomi liittyy tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehtyyn ns. Schengenin yleissopimukseen (HE 20/1998 vp) ja tämän myötä Schengenin tietojärjestelmään. Schengenin tietojärjestelmä muodostuu Strasbourgissa sijaitsevasta keskusrekisteristä eli teknisen tuen yksiköstä ja jokaisen jäsenvaltion ylläpitämästä omasta kansallisesta rekisteristä. Kunkin kansallisen rekisterin tiedosto saatetaan tietosisällöltään yhtäpitäväksi kaikkien muiden kansallisten osien tiedostojen kanssa teknisen tuen yksikön avulla. Syötettäessä tietoja kansalliseen rekisteriin ne tallentuvat samanaikaisesti myös keskusrekisteriin. Kunkin sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen voi hakea ja selata tietoja rekisteristä teknisen käyttöyhteyden välityksellä. Tietojen hallinta tapahtuu ns. omistajaperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että vain tiedon alun perin järjestelmään syöttänyt valtio voi muuttaa tai poistaa tiedon rekisteristä. Schengenin tietojärjestelmään liittymisen vuoksi on lailla perustettava tämän tietojärjestelmän kansallinen osa sekä säänneltävä tietojen luovuttaminen Schengenin tietojärjestelmän keskustietokantaan ja kansallisille toimivaltaisille Schengen-viranomaisille. Mainittu keskustietokanta on Schengenin sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön tarkoitettu henkilörekisteri. Nämä viranomaiset saavat tähän rekisteriin kerätä ja luovuttaa talletettavaksi ja edelleen Schengenin sopimusvaltioiden kansallisiin osiin toimitettavaksi Schengenin yleissopimuksen 94-100 artiklassa määrättyjä tietoja yleisenjärjestyksen ja turvallisuuden sekä valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi ja henkilöiden liikkumista koskevien yleissopimuksen määräysten soveltamiseksi. 6
HaVM 311998 vp- HE 2211998 vp Ehdotuksen mukaan poliisin käytettäväksi tulee kansallinen Schengen-tietojärjestelmä -niminen uusi henkilörekisteri, jonka osarekistereitä ovat Schengen-kyselyrekisterija Schengen-talletusrekisteri. Kyselyrekisteri on Schengenin tietojärjestelmän keskustietokannan Suomen kansallinen osa, johon tiedot saadaan keskustietokannasta ja joka on sisällöltään identtinen sen kanssa. Suomen toimivaltaiset Schengen-viranomaiset saavat kerätä ja tallettaa talletusrekisteriin tietoja, jotka ovat tarpeen Schengenin yleissopimuksen 95-100 artiklassa määrättyihin tarkoituksiin. Kyseiset viranomaiset toimittavat tähän rekisteriin Schengenin keskustietokantaan talletettavaksi haluamiaan tietoja. Keskusrikospoliisin asiana on tehdä tiedoille laatu- ja laillisuustarkastukset sekä toimittaa ne tarvittaessa muokattuina talletettavaksi keskustieto kantaan. Talletusrekisteri olisi sellainen poliisin henkilörekisteri, jonka perustaminen ei johdu Schengenin yleissopimuksesta. Henkilötietojen rekisteröinti Rekisteröinnin tarkoitus liittyy Schengenin sopimusten mukaiseen rajatarkastusten poistamiseen sopimusvaltioiden välisiltä rajoilta, millä pyritään toteuttamaan henkilöiden ja tavaroiden vapaata liikkumista. Liikkumisvapauden tavoitteesta syntyy johdonmukaisena ja väistämättömänä seurauksena tarve tehostaa sopimusvaltioiden viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Henkilötietojen rekisteröinnin avulla tavoitellaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä valtion turvallisuuden ylläpitämistä ja henkilöiden vapaasta liikkumisesta Schengen-alueen sisäpuolella aiheutuvien turvallisuusriskien ja muiden epäkohtien vähentämistä. Rekisteröintiin kytkeytyy näin ollen tärkeä yhteiskunnallinen tarve. Rekisteröinnin liittyminen mainitunlaisiin tarkoitusperiin on valiokunnan mielestä hallitusmuodon 8 :n 1 momentin kannalta hyväksyttävää ja oikeuttaa kansallisen henkilörekisterin perustamisen. Rekisteröitävät henkilötiedot määritellään Schengenin yleissopimuksen 94-100 artiklassa (lakiehdotuksen 3 b :n 2 momentti). Nämä tiedot ovat suureksi osaksi tavalla tai toisella arkaluonteisia esimerkiksi koskiessaan rikostuomioi- ta ja rikosepäilyjä. Eräiden arkaluonteisten tietojen kerääminen ja tallettaminen kielletään lakiehdotuksen II :n 3 momentissa. Valiokunnan käsityksen mukaan rekisteröitävät tiedot on rajattu niin, että sääntely pysyy hallitusmuodon 8 :n 1 momentista Iainsäätäjälie johtuvan harkintamarginaalin rajoissa. Rekisteritietoja luovutetaan Schengenin tietojärjestelmän kautta, ja tiedot päätyvät niin muiden sopimusvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kuin poliisin välityksellä kyselyrekisteristä toisille kansallisille toimivattaisille Schengen-viranomaisille. Poliisi saa käyttää tietoja muuhunkin kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen, jos se on välttämätöntä yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi, valtion turvallisuuteen liittyvien vakavien syiden vuoksi tai vakavan rikoksen estämiseksi (22 :n 2 momentti). Samoin edellytyksin poliisi voi luovuttaa tietoja kansalliselle toimivaltaiselle Schengen-viranomaiselle muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen (19 :n 3 momentti). Näissä tapauksissa vaaditaan vielä, että kyseiset tiedot Schengenin keskustietokantaan toimittanut Schengenin sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen on ennalta antanut tähän suostumuksensa. Tällainen rekisteritietojen käytön sääntely on perustuslain kannalta hyväksyttävää asiaan kytkeytyvän vahvan julkisen intressin turvaamiseksi. Tietojen poistaminen Schengenin tietojärjestelmän keskustietokannasta ja kansallisesta Schengen-tietojärjestelmästä säännellään lakiehdotuksen 24 e :ssä. Sääntely täyttää yksityiskohtaisuudessaan hallitusmuodon 8 :stä johtuvan lailla säätämisen vaatimuksen. Valiokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että lakiehdotuksessa on kunkin tietotyypin osalta asiaa enemmälti perustelematta omaksuttu Schengenin yleissopimuksen mukainen tietojen poistamisen enimmäisaika. Rekisteröidyn oikeusturva Rekisteröidyn oikeusturvaan vaikuttavia järjestelyjä sisältyy lakiehdotuksen 15 :n 1 momenttiin ja 16 b :ään tarkastusoikeudesta. Näistä edellinen koskee kansallista Schengen-tietojär- 7
jestelmää, johon tarkastusoikeutta ei ole Schengenin yleissopimuksen 109 (2) artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa. Tällöinkin tietosuojavaltuutettu voi rekisteröidyn pyynnöstä tarkistaa rekisteritietojen lainmukaisuuden pykälän voimassa olevan 2 momentin nojalla. Rekisteröidyn tarkastusoikeuden yleissopimukseen pohjautuvaa rajoitusta on pidettävä tärkeän yhteiskunnallisen intressin vaatimana. Schengenin yleissopimuksen nojalla henkilön oikeus päästä tietojärjestelmään liitettyihin itseään koskeviin tietoihin määräytyy sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jossa hän käyttää tätä oikeuttaan. Lakiehdotuksen mukaan Schengenin tietojärjestelmän keskustietokannan osalta tarkastusoikeus toteutuu tietojärjestelmän toimivuudesta huolehtivan teknisen tuen yksikön valvontaa varten perustetun yhteisen valvontaviranomaisen välityksellä. Valvontaviranomaisen päätöksiin ei ole muutoksenhakumahdollisuutta. Lakiehdotuksen 16 b :n mukaan jokaisella on oikeus pyytää tätä viranomaista varmistamaan, että hänen henkilötietojensa kerääminen, tallettaminen, käsittely ja käyttö tapahtuu lainmukaisesti ja oikein. Tarkastuspyyntö tehdään tietosuojavaltuutetulle tai poliisille, jonka tulee toimittaa pyyntö tietosuojavaltuutetulle. Yhteisen valvontaviranomaisen riippumattomuudesta (vrt. PeVL 28/1997 vp) ei sisälly määräyksiä Schengenin yleissopimukseen. Sillä on kuitenkin luonnehdittu olevan tällainen asema, minkä takeena on Schengen-yh- teistyön organisaatiosta erillinen ja itsenäinen asema (HE 2011998 vp, s. 15/II ja 71/1). Niinpä toimeenpanevalla komitealla ei ole valtuuksia ohjata valvontaviranomaisen toimintaa. Valiokunnan käsityksen mukaan esityksen mukaiset oikeusturvajärjestelyt ovat riittävät niin hallitusmuodon 8 :n 1 momentin kuin 16 :n kannalta. Yleisarvio sääntelystä Lakiehdotuksen mukainen henkilötietojen rekisteröinnin sääntely on valiokunnan mielestä lain tasolla kokonaisuudessaan kattava ja riittävän yksityiskohtainen. Tähän liittyen valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että henkilötietojen suojan tason osalta perusoikeusuudistusta koskevassa hallituksen esityksessä viitattiin Euroopan neuvoston piirissä hyväksyttyyn yleissopimukseen, joka koskee yksilöiden suojelua henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä (ns. tietosuojasopimus). Tämän seikan kannalta riittävät takeet sisältyvät Schengenin yleissopimuksen 117 artiklaan, minkä lisäksi 118 artiklan määräykset ovat merkityksellisiä. Lausunto Edellä esitetyn perusteella perustuslakivaliokunta kunnioittavasti esittää, että lakiehdotus voidaan käsitellä valtiopäiväjärjestyksen 66 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1998 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. jäs. Ville Itälä /kok Tuija Brax /vihr Esko Helle /vas Gunnar Jansson /r Anneli Jäätteenmäki /kesk Marjut Kaarilahti /kok Juha Korkeaoja /kesk Heikki Koskinen /kok Osmo Kurola /kok Jukka Mikkola /sd Riitta Prusti /sd Veijo Puhjo /va-r Maija-Liisa Veteläinen /kesk. 8