ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 111/05/1 Dnro PSY-2005-Y-75 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 111/05/1 Dnro PSY-2005-Y-75 Annettu julkipanon jälkeen 24.10.2005 ASIA LUVAN HAKIJAT Koneellinen kullankaivu Miessijoen varrella kaivospiirissä Hepo-oja 854/1a, Inari Kaivosyhtymä Telilä Ay Torisevantie 55 37310 Tottijärvi

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitaloushakemuksen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVA LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 4 Kuvaus toiminnasta...4 Polttoaineet ja jätehuolto... 5 Toiminnan lopettaminen... 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Alueen luonto ja suojelukohteet... 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 7 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 7 Hakijan vastine... 9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 9 VESITALOUSLUPARATKAISU... 10 LUPAMÄÄRÄYKSET... 10 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 10 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 10 Vesitalousluvan määräykset... 11 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 11 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 11 Tarkkailu- ja raportointi... 11 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 12 Ympäristölupaa koskeva hanke... 12 Vesitaloushanke... 12 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 12 Luvan myöntämisen edellytykset... 13 Vesitalouslupa... 13 Lupamääräysten perustelut... 13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 14 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 15 Päätöksen voimassaolo... 15 Lupamääräysten tarkistaminen... 15 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 15 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 15 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 15 SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET... 16 KÄSITTELYMAKSU... 16 Ratkaisu... 16 Perusteet... 16 Oikeusohje... 16 MUUTOKSENHAKU... 17

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kaivosyhtymä Telilä Ay on 24.5.2005 ympäristölupavirastoon toimitetulla hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa valtion maalla Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen Lemmenjoen kansallispuiston perusosassa kultaalueella Miessijoen keskiosalla olevalla kaivospiirillä Hepo-ojan 854/1a, jonka pinta-ala on noin 9 ha. Kaivospiiriltä noin 6 km:n etäisyydellä Miessijoki laskee Postijokeen ja se edelleen noin 13 km:n etäisyydellä Vaskojokeen. Alueelle ei johda tietä. Huolto tapahtuu talvella moottorikelkoilla ja kesällä moottoriveneellä ja mönkijällä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. Vesitaloushakemuksen peruste Vesilain 1 luvun 15 :n mukaisesti vesistössä tai maalla ei saa ilman lupaa ryhtyä toimenpiteisiin, jonka seurauksena voi aiheutua haitallinen vesiympäristön muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti veden johtaminen vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi, muun kuin vesialueen omistajan toimesta edellyttää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain 2 luvun 2 :n mukaisesti ympäristölupavirasto voi myöntää luvan toimenpiteeseen, josta voi aiheutua vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettu muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee lupa-asian, joka koskee veden johtamista nesteenä käytettäväksi.

4 TOIMINTAA KOSKEVA LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hepo-ojan kaivospiiri on perustettu Jalmari Hepo-ojan hakemuksesta pidetyssä toimituksessa 30.6.1951. Kaivospiiri on siirretty Mika Telilälle kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä 29.3.2005. Kaivosoikeuden siirto on merkitty kaivosrekisteriin 22.3.2005, jolloin siirto on tullut voimaan. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Pohjois-Lapin maakuntakaavan laatiminen on aloitettu ja sen on arvioitu valmistuvan vuonna 2006. TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Kaivospiiriin kuuluu Miessijoen ranta-alueita joen molemmin puolin noin 700 metrin matkalta ja 100 200 metrin leveydeltä. Alueella on kaivettu kymmeniä vuosia. Kaivospiiri on perustettu vuonna 1951. Konekaivun työvaiheet ovat annottoman pintamaan poistaminen ja kasaaminen kaivualueen läheisyyteen, kultasoran seulonta ja rännitys, rännitetyn maan käsittely ja alueen jälkimaisemointi. Alue kaivetaan ylävirtaan päin kultapitoisen suonen mukaisesti eli 20 50 metrin leveydeltä. Kaivusyvyys on 0 3 m. Kaivu tapahtuu kahdella noin 30 tonnin telaalustaisella kaivinkoneella. Käsiteltävä maamäärä on arviolta 10 000 m 3 vuodessa. Kulta erotetaan kaivusorasta virtaavalla vedellä rännissä olevien rihlojen avulla. Kulta painuu muuta ainesta raskaampana rihlojen väliin, josta se vaskaamalla saadaan eroteltua muusta maa-aineksesta. Saatava kultahiekka eli upakulta lähetetään edelleen puhdistettavaksi jalometallien puhdistuslaitokseen. Karkea kulta toimitetaan sellaisenaan mm. kultasepille koruhipputuotannon raaka-aineeksi. Huuhdonnassa käytetään vettä 4 000 litraa minuutissa. Koneellinen huuhdonta toimii, kun kiertovesijärjestelmässä on vettä vähintään 50 000 litraa. Huuhdonnassa käytettävä vesi kierrätetään takaisin prosessiin painovoimaisesti ja pumpuilla selkeytysaltaiden kautta. Selkeytysaltaat muodostuvat kaivutyön edetessä. Ne rakennetaan jokiuomasta erilleen. Kiertovesijärjestelmän pääaltaan tilavuus on vähintään 300 m 3 ja vara-altaan 200 m 3. Käytettävä vesi selkeytyy altaissa. Osa vedestä suotautuu altaista maaperään. Huuhdontavetenä käytetään Miessijoen vettä ja kiertovesijärjestelmään otetaan tarvittaessa lisävettä Miessijoesta. Kaivupaikan ohitse kaivetaan ohitusoja, jonne Miessijoki ohjataan. Kaivutyön edetessä kuiviksi imeytyneet saostusaltaat täytetään huuhdotulla maalla ja maisemoidaan pintamaalla. Kaivospiirin alueella on työmaa-asunto, sauna ja varasto. Mahdollinen kaivuaika on vuodessa noin neljä kuukautta. Kaivuaika alkaa roudan sulaessa maasta ja jatkuu syyskuun lopulle, jolloin huuhdontavesi alkaa jäätyä. Kaivuaika on 15.5. 15.10. välisenä aikana. Toiminta on jaksottaista ja kaivu tapahtuu kesäisin enintään 100 vuorokauden ajan.

5 Polttoaineet ja jätehuolto Poltto- ja voiteluaineet kuljetetaan alueelle talvella roudan ja lumipeitteen aikana. Ne varastoidaan tynnyreissä toiminta-alueen reunoille annettujen ohjeiden mukaisesti. Koneiden hydrauliikassa käytetään luonnossa hajoavia semi- ja täyssynteettisiä biohydrauliöljyjä. Muovi-, metalli- ja lasijätteet kerätään erillisiin tynnyreihin ja kuljetetaan Ivalon kaatopaikalle talvella. Jäteöljyt ja akut kootaan lukittuun, tiivisalustaiseen, katettuun välivarastoon. Ne kuljetetaan sieltä talvella ongelmajätteiden keräilypisteeseen. Jäteöljyä syntyy noin 150 litraa, romuakkuja noin 30 kiloa ja talousjätettä noin 200 litraa vuodessa. Käymälän alunen ja muut orgaaniset jätteet kompostoidaan. Toiminnan lopettaminen Kaivutyön edetessä kuiviksi imeytyneet saostusaltaat täytetään huuhdotuilla kaivumailla ja maisemoidaan pintamaalla. Kaivun päätyttyä alue maisemoidaan ja kaivulaitteisto kuljetaan pois. Myös rakennelmat puretaan ja kuljetaan pois. YMPÄRISTÖKUORMITUS Toiminnanharjoittajalla on yli kolmenkymmenen vuoden kaivukokemus ja taloudelliset tosiasiat ohjaavat parhaan mahdollisen tekniikan käyttämiseen. Kaivulaitteiston ja koneiden säännöllinen huolto sekä kaluston uusiminen vähentävät päästöjä, kuten myös taloudellinen kaivutapa niin, että koneita ei ryntäytetä tarpeettomasti. Käyttämällä pitkän vaihtovälin öljyjä ja lajittelemalla jätteet vähennetään syntyvien jätteiden määrää. Toiminnan päästöt ilmaan aiheutuvat lähinnä kaivinkoneiden sekä aggregaatin, vesipumpun ja seulan tai huuhdontarummun käytöstä. Ne myös aiheuttavat toimiessaan melua. Suljettua kiertovesijärjestelmää käytettäessä kiintoainetta ei pääse kulkeutumaan alapuoliseen vesistöön. Ympäristön viihtyisyydelle ei aiheuteta haittaa, sillä alueella ei ole puustoa eikä alue sijaitse turistireittien välittömässä läheisyydessä. Kulttuuriarvoihin liittyviä asioita ei alueella ole. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Kaivospiiri sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa. Alue on kaavoittamatonta erämaa-aluetta. Kaivospiiri ja sen ympäristö kuuluu Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueeseen. Kaivospiiri kuuluu Sallivaaran paliskuntaan. Kaivospiirin läheisyydessä ei ole vakituista asutusta. Miessijoen varrella on useita valtauksia ja kaivospiirejä. Alueella on harjoitettu kullankaivua kymmeniä vuosia ja kaivutoiminnan jälkiä on nähtävissä. Kaivospiirin alueen maaperä on ohuen turvekerroksen alla soramoreenia ja soraa, jossa on hienoainespitoista silttiä ja hienoa hiekkaa. Kaivospiiri rajoittuu etelässä ja pohjoisessa kangasmaastoon ja idässä sekä lännessä toisiin kaivospiireihin.

Alueelta ei ole käytettävissä virtaama- tai valumatietoja. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmien mukaan lähin seurannassa oleva pieni valuma-alue on Laanioja Inarin Laanilan alueella. Laaniojan vuosien 1977 2000 keskivalumat ovat olleet toukokuussa 44,8 l/s km 2, kesäkuussa 38 l/s km 2, heinäkuussa 17 l/s km 2, elokuussa 14,5 l/s km 2 ja syyskuussa 14,6 l/s km 2. Miessijoen virtaama on pitkinä kuivina kausina alle 20 l/s. Vedenkorkeus vaihtelee muutamasta senttimetristä 20 senttimetriin. Miessijoessa on korkeuseroa noin neljä metriä kaivospiirin alueella. Vuosikymmeniä jatkuneen kullankaivun seurauksena Miessijoen uomaa on siirretty useita kertoja paikasta toiseen. Veden mukana kulkeutuneet maa-ainekset ovat tasoittaneet ja kuluttaneet joen pohjaa pitkälle kaivospiirin alapuolellekin, missä on ollut vastaavaa kaivutoimintaa. Näin jokeen ei ole muodostunut omaa vesiluontoa, jolle syntyisi vahingollista muuttumista. Miessijoessa ei hakemussuunnitelman mukaan ole tavattu kaloja 50 vuotta kestäneen kullankaivun aikana. Puron vettä käytetään juoma- ja talousvetenä. 6 Alueen luonto ja suojelukohteet Kaivospiiri on kokonaisuudessaan Lemmenjoen kansallispuiston alueella, joka on tärkeä pohjoisten metsien, soiden ja jokiluonnon suojelualue. Kansallispuisto on Suomen suurin (2 855 km 2 ) ja osa Euroopan laajimpia jäljellä olevia erämaita. Kansallispuisto kuuluu Natura 2000 -verkostoon (FI1300201). Lemmenjoen kansallispuiston tyypillisimpiä luontotyyppejä ovat mäntyvaltaiset vanhat metsät, aapasuot, tunturikankaat, kuusivaltaiset vanhat metsät, tunturikoivikot ja subarktiset pajupensaikot. Alueelta tavataan mm. kaikkia suomen suurpetoja ja useita uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Kansallispuiston alueella pesii runsas linnusto. Kaivospiirissä tai sen läheisyydessä ei ole sellaista luonnon biodiversiteettiä eli monimuotoisuutta, jota ei löytyisi viereiseltä purolta. Luonnonkauneus kärsii kaivutöiden aikana, mutta se on vain väliaikaista. Kaivun päätyttyä alue maisemoidaan ja kaivulaitteisto sekä muut rakennelmat puretaan ja kuljetetaan pois. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta aiheutuvan melun ja pakokaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat kaivospiirin välittömään läheisyyteen, jossa ei ole kullankaivun ohella muuta vakiintunutta maankäyttöä. Suljettua kiertovesijärjestelmää käyttämällä toiminnan vaikutukset vesistöön ovat mahdollisimman pienet. Toiminta muuttaa kaivospiirin alueella Miessijoen nykyisen, jo siirretyn uoman sijaintia. Tällä ei kuitenkaan arvioida olevan joen pienuus huomioon ottaen haitallisia vaikutuksia. Kaivutoiminta muuttaa kaivospiirin alueen luonnonolosuhteita ja maisemaa. Kaivualueen tasaamisella ja maisemoinnilla toiminnan loppumisen jälkeen varmistetaan alueen palaaminen mahdollisimman nopeasti lähelle luonnontilaa.

7 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Mahdollisia selkeytysaltaiden ylivuotovesiä tarkkaillaan huuhdontapäivinä päivittäin. Hetkellinen ylivuoto on mahdollinen altaan täytyttyä hienojakoisella maalla silloin, kun kiertovesijärjestelmä sammutetaan ja letkuissa oleva vesi palaa altaaseen ja nostaa hetkellisesti veden pintaa. Mikäli samentumaa havaitaan, syy selvitetään ja korjataan esimerkiksi ruoppaamalla selkeytysallas syvemmäksi. Alapuolista vesistöä on tarkkailtu viranomaisten toimesta kohta kaksikymmentä vuotta ja mitään vesiluontoon aiheutunutta haittaa ei tänä aikana ole havaittu. Kulta-alueella ollaan vesinäytteiden osalta siirtymässä koko alueen yhteistarkkailuun, johon myös hakija osallistuu. Näytteidenottopaikat on merkitty hakemussuunnitelman liitekarttaan. Kaksi näytepaikkaa on kaivualueiden ylävirran puolella. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskejä on pyritty ehkäisemään siten, että sateiden ja tulvien varalta kaivualue on suojattu ohitusojin. Kaivualueella on varattuna öljynimeytyskankaita ja turvetta sekä alkusammutuskalustoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Inarin kunnassa 14.6. 14.7.2005 sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Inarin kunnalle, sen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Inarin kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa 15.6.2005. Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Lapin ympäristökeskus ilmoittaa, ettei Miessijoen varrella Hepo-ojanimisellä valtauksella ole Hertta-rekisterin mukaan uhanalaisien eliöiden (kasvien, sienten, eläinten) tunnettuja esiintymiä. Kaivualueen ympäristössä ei ole suurten petolintujen pesiä. Kaivualue sijoittuu Natura 2000- alueelle FI 1300201 Lemmenjoki. Koska valtausalue sijaitsee Natura 2000- verkostoon kuuluvalla alueella, tulee ottaa huomioon, mitä luonnonsuojelulain 65 :ssä säädetään hankkeiden ja suunnitelmien arvioinnista. Näkökohtia, joita Natura-arvioinnin tarveharkinnassa on tarkasteltava ovat mm. hankkeen vaikutukset alueen suojeluperusteena olevien luontotyyppien pinta-alan mahdolliseen vähenemiseen, luontotyypin tai lajin suotuisan suojelun tasoon kohdistuvat muutokset, muutoksien merkittävyys ja todennäköisyys. Mikäli hankkeen vaikutukset eivät ole todennäköisesti merkittävästi heikentäviä, ei arviointia tarvitse tehdä. Niissäkin tilanteissa, joissa arviointikynnysharkinnassa päädytään siihen, ettei arviointi ole tarpeellista, on tärkeää perustella ratkaisu kirjallisesti hankkeen asiakirjoissa.

Edellä mainitun lisäksi ympäristölupapäätöstä tehtäessä tulee ottaa huomioon mm. seuraavat asiat. - Kaivua ja huuhdontaa suoritetaan koneellisesti Hepo-oja 854/1 a- nimisellä valtauksella hakemuksen mukaisesti. Kaivukausi on 15.5. 15.10. Kaivun aloittamisesta ja lopettamisesta tehdään ilmoitus vuosittain Lapin ympäristökeskukselle. - Valtaukselle tehtävät kaivannot luiskataan kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai ne aidataan. - Huuhdonnassa käytetään suljettua kiertovesijärjestelmää. Selkeytysallas rakennetaan riittävän suureksi. Kierrosta poistettava vesi pyritään imeyttämään maaperään. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet johdetaan vesijärjestelmään. - Kaivutyön yhteydessä huolehditaan, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maaainesta vesistöön. Työn yhteydessä polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Kaivukoneissa ja muissakin koneissa käytetään biohajoavaa öljyä. - Syksyisin kaivun päätyttyä altaat, joihin hienojakoinen maa-aines on kerääntynyt, peitetään karkeammalla maa-aineksella niillä alueilla, mihin tulva voi nousta. - Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan valtausalueella tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt varastoidaan sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. - Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, ilmoitetaan viipymättä Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä ilmoitetaan välittömästi myös Ivalon pelastuslaitokselle. Tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi on ryhdyttävä viipymättä. - Alueella tulee olla varastoituna riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen estämiseksi. - Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen alue saatetaan muuhun ympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara alapuoliseen vesistöön estyy. Suunnitelma esitetään Lapin ympäristökeskukselle hy-väksyttäväksi kuusi kuukautta ennen töiden lopettamista. - Huuhdontapäivinä kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden kuntoa seurataan. Kaivualueista ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista pidetään kirjaa. - Toiminnan vaikutuksia tarkkaillaan Miessijoen veden laatuun Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma toimitetaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen luvan mukaisen kaivutoiminnan aloittamista. - Toimintaa harjoitetaan siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteiden varastointi ja kuljetus järjestetään voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti - Vahingonkärsijä voi hakea luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen. 8 2. Lapin TE-keskus

9 Mikäli Lapin TE-keskus myöhemmin katsoo, että kyseisellä vesistöalueella on tarpeen järjestää kalataloudellista tarkkailua kullankaivun mahdollisista vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen, tulee luvan saajan osallistua järjestettävään yhteistarkkailuun. Huuhdonta tehdään kiertovesiperiaatteella, jolloin vesistövaikutukset ovat vähäisiä eikä kalataloudellinen kompensaatio ole tarpeen. Tarkkailua ei ole syytä määrätä yksittäiselle kaivospiirille, mutta tarvittaessa järjestettävään tarkkailuun tulee luvan saajan osallistua. Hakijan vastine Hakija on 22.8.2005 toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistutuksista ja vaatimuksista. 1. Lapin ympäristökeskus Kaivospiiri sijoittuu Lemmenjoen Natura-alueelle. Kaivospiiri on perustettu vuonna 1951 eli 20 vuotta ennen Lemmenjoen kulta-alueen liittämistä kansallispuistoon kyseistä kaivospiiriä lukuunottamatta. Hepo-ojan kaivospiiri jäi yksinäiseksi kansallispuistoon kuulumattomaksi kullankaivutyömaasaarekkeeksi. Kaivospiirin kyseessä ollessa tulee kulloisessakin asiassa noudattaa silloin voimassa ollutta kaivoslakia, johon kaivospiirin oikeudet perustuvat. Ympäristökeskuksen ylitarkastaja Herva on ympäristökatselmusta tehdessään todennut, että kultapuroilla ei ole luonnon biodiversiteetin kannalta mitään sellaisia lajeja, joita ei viereisellä kullankaivun ulkopuolisella purolla olisi. Hertta-rekisterin mukaan näin myös on. Kaivospiiri on ympäröivään kansallispuistoon nähden häviävän pieni. Lisäksi tulee huomioida se, että aktiivinen kaivutyö tapahtuu vain pienellä osalla kaivospiiriä kerrallaan. Natura-arviointia ei tarvita. Lausunnossa ranskalaisin viivoin eritellyissä kappaleissa viimeisessä olevan varauman hyväksyminen merkitsisi koko lupapäätöksen kyseenalaistamista. Sanottu kohta on hylättävä, koska kyseistä toimintaa sekä sitä koskevia tai siihen liittyviä oikeuksia sääntelevät muutenkin kaikki voimassa olevat lait ja vain ne. Mitään ennalta arvaamattomia seurauksia aiheuttavia erityissäännöksiä ei tässä lupamenettelyssä voida säätää. Muilta osin kirjelmässä esitetty on hyväksyttävissä. 2. Lapin TE-keskus Vaatimus yhteistarkkailuun osallistumisesta on hyväksyttävissä, mikäli yhteistarkkailulla tarkoitetaan kaikkien koneellisesti ja lapiolla tai muulla menetelmällä kaivavia ja vesistöalueella Miessijokea ja siihen laskevia puroja. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kaivosyhtymä Telilä Ay:lle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen kullan koneelliseen kaivuun Hepoojan 854/1a kaivospiirillä Inarin kunnassa.

Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. 10 VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää kaivosyhtymä Telilä Ay:lle luvan siirtää kaivun aikana Miessijoen uomaa ja ottaa siitä tarvittaessa vettä kiertovesialtaisiin Hepo-ojan kaivospiirillä Inarin kunnassa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kullan koneellista kaivua ja huuhdontaa saa suorittaa Hepo-ojanimisellä kaivospiirillä vuosittain 15.5. 15.10. Kaivun aloittamisesta ja lopettamisesta on vuosittain ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 2. Kaivospiirille tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Kaikkien koneyksikköjen on huuhdonnassa käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytysaltaan kautta takaisin prosessiin. Sekä pääaltaan että vara-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 500 m 3. Huuhdonnassa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen veden kierrätykseen. Ylimääräistä huuhdontavettä ei saa johtaa suoraan Miessijokeen, vaan se on imeytettävä kaivospiirin maaperään tai johdettava kiintoainetta pidättävän suotopadon kautta jokeen. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta vesistöön. 4. Koneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. 5. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoaineen irtosäiliöt on sijoitettava selvästi maasta irti oleville alustoille. Säiliöryhmien alle on asennettava hiekalla tai muulla vastaavalla materiaalilla peitetty ja reunoiltaan ylös nostettu muovikalvo, jonka rajaaman allastilavuuden on oltava vähintään suu-

rimman ryhmässä olevan irtosäiliön kokoinen. Polttoaine on vuodon sattuessa kerättävä talteen tai imeytettävä imeytysaineeseen. 6. Muodostuvat jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. 11 Vesitalousluvan määräykset 7. Uoman siirrot on tehtävä vähän veden aikaan. Uoman siirtämiseksi tehtävät kanavat on rakennettava kooltaan sellaisiksi, ettei joen vedenpinta runsassateisenakaan aikana nouse kaivualueelle. Kanavista on rakentamisvaiheessa poistettava hienojakoinen pintamaa ja humuskerros. Kaivun loputtua on uoma palautettava entiseen paikkaan. 8. Tarvittava lisävesi Miessijoesta on otettava niin, ettei toimenpiteestä aiheudu vedenoton estymistä alapuolisen vesistön varrella olevilla kaivospiireillä tai valtauksilla. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 9. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 400 litraa imeytysturvetta tai vastaavat ominaisuudet omaavaa materiaalia. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 10. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Miessijoen tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan Miessijoen vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. 11. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet ja kiertovesialtaat on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen. Koko aluetta koskeva yksityiskohtainen maisemointisuunnitelma, joka sisältää muun ohella suunnitelman alueen kasvittamisesta ja metsittämisestä, on toimitettava hyväksyttäväksi Lapin ympäristökeskukselle kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Tarkkailu- ja raportointi 12. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä päiväkirjaa kaivualueista ja -ajoista,

muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia Miessijoen veden laatuun Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Yksityiskohtainen suunnitelma käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun järjestämisestä on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kahden (2) kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkentaa ohjelmaa. 14. Luvan saajan on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun ja kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellaiset toteutetaan päätöksen voimassaoloaikana. 15. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä, muodostuneista jätteistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 12 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Ympäristölupaa koskeva hanke Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. Vesitaloushanke Vahingon kärsijä voi vaatia luvanhaltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi hakea luvan haltijan velvoittamista vahinkojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan saajalla on kaivosrekisteriin merkityn kaivoskirjan nojalla oikeus kaivospiirin alueella olevan huuhdontakullan hyväksikäyttämiseen. Asetuksen eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallis- ja luonnonpuistoista (932/81) muutoksen (583/91) mukaisesti koneellinen kullanhuuhdonta ei ole sallittua Lemmenjoen kansallispuiston alueella 10.4.1991 jälkeen. Luonnonsuojelulaki ja sen nojalla tehdyt päätökset eivät rajoita ennen rauhoitusmääräyksen voimaantuloa hankittua oikeutta luonnonsuojelualuee-

seen. Hakemuksen mukaiselle alueelle on perustettu kaivospiiri 30.6.1951. Kaivoslain mukainen oikeus maaperässä olevan kullan hyödyntämiseksi on siten saatu ennen asetuksen 583/91 voimaantuloa, eikä koneellista kullankaivua koskeva kielto koske aluetta. Lemmenjoen kansallispuiston sisällyttäminen Natura 2000 -verkostoon on tehty tietoisena alueella olevasta kullanhuuhdontatoiminnasta. Näin ollen toiminnan ei voida katsoa vaarantavan niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on mainittuun verkostoon hyväksytty. Lapin ympäristökeskuksen lausunnossa esitettyä Naturaarviointia ei ole siten tarpeen enempää tehdä. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. 13 Luvan myöntämisen edellytykset Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioiden toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumista johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Lupamääräyksien mukaisesti toimittaessa alueella tapahtuva huuhdonta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät alapuolisen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai veden laatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät nykyisestä. Vesitalouslupa Kaivu Miessijoen rantavyöhykkeellä, uoman siirrot ja vedenotto eivät ennalta arvioiden aiheuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuja luvan myöntämisen ehdottomana esteenä olevia vaikutuksia. Alueella ei harjoiteta kalastusta. Kaivun aiheuttama vesiympäristön muutos vähentää luonnon kauneutta maaston muodot huomioon ottaen vain pienellä alueella, jolla ei ole esim. virallisia retkeilyreittejä. Hanke ei näin ollen sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja lupa voidaan myöntää vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin ja 9 luvun 2 :n perusteella. Lupamääräysten perustelut Huuhdonta-aika on rajattu, jolloin toiminta on toteutettavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. Ilmoitusvelvollisuudella töiden aloittamisesta, lopettamisesta ja poikkeuksellisista tilanteista sekä vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta. Määräys on tarpeen, koska alueella oletettavasti tulee liikkumaan poroja ja on siten mahdollista, että haittoja syntyy, ellei niitä pyritä estämään. Kiertovesiperiaatteen käytöllä rajoitetaan hienoaineksen kulkeutumista alapuoliseen vesistöön. Huuhdontavesien kierrättämisen voidaan katsoa olevan parasta taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen

kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamisessa. Kooltaan 500 m 3 :n kiertovesialtaat on katsottu käytettävä ja käsiteltävä vesimäärä huomioon ottaen riittäviksi. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään tai suotopatojen käyttämisellä rajoitetaan kiintoainepäästöjä vesistöön. Kaivutoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Niiden rajoittamiseksi on annettu määräyksiä, jotka koskevat sade- ja valumavesien johtamista ja Miessijoen uoman kaivua. Valumavesien johtamisella selkeytysaltaaseen varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön ja lisävedenotto prosessiin Miessijoesta vähenee. Uusien uomien osalta määräyksellä varmistetaan, että rakennustyö tehdään siten, että kiintoainepäästö vesistöön on mahdollisimman vähäinen. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi imeytysturvetta noin 200 öljylitran imeyttämiseen. Määrä vastaa yhden varastoinnissa käytettävän polttoainetynnyrin sisältöä. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen paluuta takaisin luonnontilaan. Maisemointisuunnitelman erillinen hyväksyttäminen varmistaa maisemoinnin toteutumisen. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistötarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. 14 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lapin ympäristökeskuksen ja Lapin TE-keskuksen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevästi huomioon. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupaan sisällytetään ohjausluonteinen lupamääräys, jonka mukaan toiminnanharjoittajalta voidaan ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella hakea korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä aiheutuvasta vahingosta ja että samalla voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. Hakija on vastustanut esitystä. Ympäristölupavirasto on ottanut vaatimuksen huomioon edellä kohdasta "Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle" ilmenevästi. Ohjauksen mukaan ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta, josta toiminnanhar-

joittaja on ympäristönsuojelulain 11 luvun mukaisesti korvausvelvollinen, voidaan hakea korvausta ympäristölupavirastolle toimitettavalla hakemuksella ja että hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. Ympäristönsuojelulain 72 :n mukaan toiminnanharjoittaja on vastuussa ennakoimattoman vahingon korvaamisesta, joten tätä koskeva ohjaus on syytä liittää lupamääräykseen. Lupa on annettu toistaiseksi voimassa olevana, koska luvan saajalla on toistaiseksi voimassa oleva kaivoskirja toiminnan harjoittamiseksi alueella. Luvan saaja on kuitenkin määrätty jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi noin 10 vuoden kuluttua luvan myöntämisestä. 15 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on 1.4.2015 mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä, mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 13 :ssä säädetään. Hakemuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota tarkkailun tulosten esittämiseen ja mahdollisten ympäristövaikutuksissa ilmenneiden muutosten kuvaamiseen. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

16 SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1,3 ja 4 momentti, 52 1 momentti ja 55 2 momentti Vesilaki 1 luku 15, 2 luku 3, 6 1 momentti, 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6 Luonnonsuojelulaki 71 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 960 euroa. Perusteet Ilmoitettu kaivumäärä (10 000 m 3 vuodessa) ylittää maksutaulukossa olevan koneellisen kullankaivun korkeamman maksuluokan rajan 1 000 m 3 vuodessa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Simo Perkkiö Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500 MK/lk Liite Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 23.11.2005, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.