Radioamatööritoimintaa ja radioyhteyksien pitoa partiolaisille Janne Strang OH6LSL 18.9.2017
Radioamatöörit mitä ne ovat? Radioamatööri on henkilö joka on suorittanut radioamatöörin pätevyystutkinnon. Tutkinnossa tulee osata radioamatöörimääräykset, liikenteen perusteet (K) ja sähkötekniikan perusteet T1 ja T2 moduli. Sähkötysvaatimus (CW) on poistunut pätevyystutkinnosta 2003. Radioamatöörikerhot järjestävät myös kursseja tutkintoja varten. Henkilö jolla on hyväksytysti suoritettu pätevyystodistus, voi hakea asemalupaa (oma radioamatööritunnus) Esim. Kokkolan kerhon tunnus on OH6AI. Pätevyystodistuksen ja asemaluvan myöntää viestintävirasto (vivi). Vivi kerää myös vuosittain lupamaksun n. 20 euroa/asemalupa. Muita pakollisia kuluja harrasteesta ei ole. Radioamatööritoiminta on harraste ja sen harjoittamisesta ei saa pyytää palkkaa. Esim. Pelastuspalvelussa tapahtuvasta viestinnästä ei voi pyytää rahallista korvausta.
Radioamatööriluokat Radioamatööriluokkia on kaksi. Perusluokka ja yleisluokka. Vähimmäisvaatimuksena K1 ja T1 moduli. Nämä kaksi modulia oikeuttavat perusluokan radioamatöörin pätevyyteen. Max lähetysteho 120W. Lisäksi T2 modulin suorittaminen oikeuttaa perusluokan pätevyystodistukseen. -> Laajemmat oikeudet ja isommat tehot. Max lähetysteho 1500W (HF). Pätevyystodistuksen omaava henkilö on oikeutettu itsenäisesti pitämään radioamatööriyhteyksiä radioamatööribandeilla. Yhteyksiä voi kuitenkin pitää ns. Second Operator periatteella kuka vain, kunhan operointi tapahtuu luvan omaavan henkilön valvonnassa.
Taajuusalueet (Bandit) Radioamatööreille on varattuna useita eri taajuusalueita eli Bandeja. Taajuudet alkavat 120kHz ja päättyvä 300GHz asti. Tähän väliin mahtuu monta eri bandia joiden käyttötarkoitus ja etenemistavat ovat hyvin erillaisia. Perinteiset HF taajuudet 1.8-30MHz mahdollistavat mailmanlaajuisen yhteydenpidon puheella, sähkötyksellä tai digitaalisesti (textiä). Näillä taajuuksilla on myös käytettävissä suuri lähetysteho yleisluokassa 1500W. Korkeammat taajuudet 50Mhz -> paikallisyhteyksiä, tai sitten kaukoyhteyksiä erikoisantenneilla ja tehoilla. Yhteydet pidetään suoraan asemien välillä. Joten esimerkiksi puhelin/internetin rikkoutuminen ei vaikuta asiaan mitenkään. Riittää että akussa on sähköä ja antenni toimintavalmiina.
HF taajuusalueet HF (High Frequency) taajuudet mahdollistavat pitkät yhteydet 500km jopa tuhansiin kilometreihin. HF taajuuksia voidaan kuitenkin käyttää myös lyhyempiin yhteyksiin 100-300km. Varsinkin 80m ja 40m bandit soveltuvat kotimaan yhteyksiin. Antennin rakenne ratkaisee miten signaali lähtee etenemään. Puhe (SSB), sähkötys (CW) ja digitaaliset modet. Matalat taajuudet vaativat isokokoiset antennit. Kenttäolosuhteissa usein käytetään kevyitä lanka-antenneja. Maasto ja antennin korkeus vaikuttaa oleellisesti yhteyden laatuun. Lähetysteho 12v akulla yleisesti 100w, voidaan myös käyttää jopa 1500w lähetystehoa. Vaatii kuitenkin jo 230V sähkön.
VHF/UHF taajuusalueet VHF (Very High Frequence) 30-300MHz 6m 50-52MHz, hyvä kuuluvuus metsässä. 2m 144-146MHz, pienempi antenni. Yleisin käytetty VHF bandi. Soveltuvat hyvin paikallisyhteyksiin. Käsipuhelin (5W) 5-10km ja toistinaseman avulla 20-40km. Myös pitempiä yhteyksiä isommilla antenneilla ja tehoilla (25-100W) 50-100km maastosta riippuen jopa ylikin. Ajoneuvoaseman teho yleensä 25-50W. RHA68 on Suomessa käytetty nimitys luvasta vapaille alemman VHF-kaistan radioille. Ennen vuotta 2017 RHA68-radiosta täytyi maksaa vuosittainen taajuuskaistamaksu, mutta pätevyystutkintoa kuten meri-vhf:ssä tai amatööriradiossa ei ollut. Kuuluvuus vastaa 6m bandia.
VHF/UHF taajuusalueet UHF (Ultra High Frequency) 300-3000MHz. 70cm 432-438MHz ja 1240-1300MHz. Teholuokka yleensä 1-5W Käsipuhelimet 5-10km ja toistinaseman avulla 20-40km. PMR 446 radiot toimivat vastaavasti 446MHz alueella ja kuuluvuus samaa luokkaa. Tosin PMR puhelimien teho on rajoitettu 0.5W ja antenni on kiinteä käsipuhelimessa. Kuuluvuus 1-5km riippuen maastosta.
Radioyhteyden pitäminen Yhteyteen tarvitaan vähintään kaksi asemaa jotka työskentelevät samalla taajuudella ja lähetemuodolla. Taajuus ja kellonaika pitää olla sovittuna jos halutaan rakentaa toimivat yhteydet vaikkapa kahden leirin välillä. Aseman pystytys ja koeyhteydet tulee tehdä hyvissä ajoin. Virran saanti on turvattava. Yleisin virtalähde on auton 12V akku, josta riittää virtaa useiksi tunneiksi. Raidioamatööriyhteyksissäkin voidaan sopia ns. skedi mutta yleensä yhteys syntyy sattuman varaisesti. Tämä kuuluu osana RA toimintaan.
Asemapaikan valinta VHF Yhteyden luotettavuuden kannalta on tärkeä valita asemapaikaksi muuta maastoa korkeampi kohta. Toisena vaihtoentona on saada antenni mahdollisemman korkealle ja nostaa lähetystehoa. Antennin korkeus on erittäin merkittävä tekijä VHF taajuuksilla. Yleensä 5-10m korkeus maasta on riittävä jos maasto ei ole kovin mäkistä tai vaadittava etäisyys on pieni (alle 5-10km). Hankalissa olosuhteissa yli 10m ja 25w lähetysteho usein tarpeen. Jos käytössä on vain käsipuhelimet, hakeudu korkealle paikalle tai kytke lisäantenni jos mahdollista. Käsipuhelimen 5w teho hyvällä ulkoisella antennilla 5-10m korkeudessa kantaa helposti 10-20km.
Asemapaikan valinta HF Yhteyden luotettavuuden kannalta on tärkeä valita asemapaikaksi muuta maastoa korkeampi kohta. HF lanka-antenni voidaan ripustaa esim. puihin. Useimmiten 8-10m korkeuteen saatu lanka on riittävä. Maaston johtavuus vaikuttaa asiaan. Kuiva kangas huono. Kostea maasto hyvä.
Yhteyden pitäminen Yhteyden pitämisessä on tärkeintä tietää kenen kanssa yhteyttä pitää ja välittää viesti tarkalleen siinä muodossa kuin se on annettu tehtäväksi. RA yhteydessä ei varsinaisesti viestejä lähetetä koska itse yhteyden saaminen on se tärken juttu. RA-määräyksissä on kuitenkin kerrottu että aseman tunnus on kerrottava yhteyden alussa ja lopussa sekä 10min välein jos yhteys kestää pitempään. Yhteydessä voidaan käyttää myös lyhenteitä, mutta myös täysin selväkielisiäkin yhteyksiä voidaan puheella pitää. lyhenteet ovat käytännöllisä varsinkin sähkötysyhteyksissä. Lyhenteet ovat kansainvälisesti sovittuja ja kaikki radioamatöörit eri maissa osaavat niitä käyttää.
Muutama Q-lyhenne, muita lyhenteitä Lyhenteitä käytetään varsinkin CW-liikenteessä, koska ne nopeuttavat liikennöintiä ja ovat kansainvälisesti sovittuja asioita. Monesti myös puheliikenteessä käytetään jopa suomen kielessä. QTH = Aseman sijaintipaikka, yleensä kaupunki. QTH? = Mikä on asemanne sijaintipaikka? CL = Suljen aseman QRT = Lopetan lähettämisen QRV = Olen valmis vastaanottamaan QRV? = Oletko valmis vastaanottamaan QSY = Vaihdetaan taajuutta PSE = Please QRP = pieni lähetysteho -> esim. PSE QRP = Pienentäkää lähetystehoanne
Yhteyden pitäminen Tyypillinen RA-yhteys voisi olla seuraavanlainen Tässä OH6AI, OH6AI, yleiskutsu, yleiskutsu, kuuntelen. OH6AI tässä OH6LSL, OH6LSL kuulee, tulet 59 raporttia tänne Kälviälle, nimi Janne. Otappa sinne OH6AI, OH6LSL. OH6LSL tässä OH6AI, kiitos vastauksesta, tulet 57 tänne yxpihlajaan, QTH yxpihlaja operaattorina Leif, tämä on kokkolan kerhoasema. Otappa sinne OH6LSL, OH6AI. Selvä juttu Leif, täällä alkoi juuri satamaan ja taitaa ukkonenkin painaa päälle. Joudun sulkemaan nyt aseman ukkosen takia. 73 OH6AI ja OH6LSL CL. Kiitos hei OH6LSL OH6AI lopettaa.
Yhteyden jälkeen Kirjataan lokikirjaan yhteyden alkamis- ja päättymisaika Myös vasta-aseman tietoja: nimi, QTH, yms. voidaan kirjoittaa ylös