BC työpaja 11.11.2013, Helsinki. LIFE+ 09 Environment Policy and Governance

Samankaltaiset tiedostot
Musta hiili arktisella alueella

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

Arktinen neuvosto päästöasioiden käsittely ja päästövähennyskeinot meillä ja muualla

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Suomen Ilmastopaneeli Raportti

Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,

Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta

IPCC:n 5. arviointiraportti: tieteellinen tausta ja yhteys ilmanlaatuun. Veli-Matti Kerminen University of Helsinki Department of Physics

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään?

Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?

Julia hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Ilmaston ja sen muutoksen

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Ilmastonmuutokset skenaariot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

LUONNOS /SISÄLLYSLUETTELO JA LUKU 5. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Mustan hiilen ja muiden lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien aineiden vaikutukset arktisella alueella

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE MEAN (NCEP) 03/01/

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Puun pienpolton päästöt ja niiden vähentäminen

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Kuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö

Pohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta. Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi Suomalainen Tiedeakatemia

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut

Tampereen ilmanlaadun tarkkailu

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Poikkitieteellisen tiedon merkitys ilmakehätutkimuksessa. Markku Kulmala University of Helsinki Department of Physics Finland

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Johanna Tamminen, Iolanda Ialongo, Anu-Maija Sundström, Hanna-Kaisa Lindqvist, Ella Kivimäki, Janne Hakkarainen, Seppo Hassinen Ilmatieteen laitos

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

EEDI -hanke ja laivamittauskampanja

Luento Kyösti Ryynänen

Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa

Transkriptio:

Mitigation of Arctic warming by controlling European black carbon emissions (MACEB) Arktisen alueen lämpenemisen hillintä kontrolloimalla Euroopaan mustahiilipäästöjä BC työpaja 11.11.2013, Helsinki LIFE+ 09 Environment Policy and Governance 20.11.2013

Mustahiili vastuussa puolesta Arktisen alueen lämpötilan noususta vuodesta 1890 vuoteen 2007 Climate response to regional radiative forcing during the twentieth century Drew Shindell & Greg Faluvegi Nature Geoscience 2, 294-300 (2009) Black carbon is responsible for 50 percent of the total temperature increases in the Arctic from 1890 to 2007 according to a study published in Nature Geoscience. Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 20.11.2013 2

http://blogs.nasa.gov/cm/blog/whatonearth/posts/post_1292991500275.html Growing Arctic ship traffic will bring with it air pollution that has the potential to accelerate climate change in the world's northern reaches. And it's more than a greenhouse gas problem - engine exhaust particles could increase warming by some 17-78 percent, the researchers say. Corbett et al, ACP, 2010 Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 20.11.2013 3

Mustahiilen elinikä ilmakehässä on todella lyhyt verrattuna CO 2 -vähennykset vaikuttaisivat nopeasti Karen Bice, Andrew Eil, Bilal Habib,Pamela Heijmans, Robert Kopp, Juan Nogues, Frank Norcross, Maragaret Sweitzer-Hamilton, Alex Whitworth, Black Carbon A Review and Policy Recommendations, 2009 Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 20.11.2013 4

MACEB Koordinoiva laitos; Ilmatieteen laitos Muut laitokset; Suomen Ympäristökeskus Helsingin Yliopisto International Institute for Applied System Analysis (Itävalta) Hankkeen kesto 2011-2013 Kokonaisbudjetti ~1 650 000 eur EU rahoitus 49.9 % (LIFE+ 09 Environment Policy and Governance) Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 20.11.2013 5

MACEB, päätavoitteet 1. Demonstroida että mustan hiilen päästövähennyksillä keskileveysasteilla, erityisesti Euroopassa, voidaan vähentää Arktisten alueiden lämpenemistä 2. Määrittää mikä vaikutus nykyisillä ilmanlaatu ja ilmaston kannalta merkittävällä lainsäädännöllä pohjoisella pallonpuoliskolla on mustan hiilen päästöihin, miten ne vaikuttavat Arktisten alueiden lämpenemiseen 3. Perustetaan web-portaali, jonka avulla voidaan havainnoida Artkisten alueiden kannalta tärkeimmät mustan hiilen lähteet ja miten ne vaikuttavat Arktiseen ilmastoon. Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 20.11.2013 6

Yhteydet direktiiveihin: Ambient Air Quality (Directive 2008/50/EC) the eco-design of Energy-using Products (2005/32/EC) European Climate Change Programme (ECCP) Euro-standardit jotka määrittävät ajoneuvojen hiukkaspäästöjä Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 20.11.2013 7

Metodit Projektissa käytetty menetelmä yhdistää globaalit (GAINS) ja kansalliset (Suomi, FRES) päästötiedot globaalin ilmastomalliin (ECHAM5-HAM) ja todelliset mustahiilen mittaukset ilmassa ja lumessa Ilmastomalli: ECHAM-HAM2 Malli: GAINS FRES Vertailu mittaustuloksiin Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 20.11.2013 8

Demonstroidut päästöskenaariot Referenssi skenaario (CLEC), nykyiset sovitut ilmansaastepäästöjä vähentävät lainsäädännöt Referenssi skenario jossa kasvihuonekaasuvähennys toimet (CLECC), eli edellinen + kasvihuonekaasupäästövähennykset Hillitsemisskenaario, jossa tähdätään erityisesti mustan hiilen vähentämisen (BCadd) Hillitsemisskenaario jossa otettu huomioon maksimaalinen teknisesti saavutettavat vähennykset BC, OC ja SO 2 päästöihin (MTFR) Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 20.11.2013 9

Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 20.11.2013 10

Kun pyritään vähentämään mustahiili päästöjä, vähennetään paljon muutakin Mustahiili hiukkaset lämmittävät, orgaaninen hiili ja sulfaatti hiukkaset viilentävät Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 20.11.2013 11

Euroopan vaikutus Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 20.11.2013 12

Aerosolien suoran säteilypakotteen muutos Euroopassa vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä nykyisin hyväksytyillä päästörajoituksilla (CLEC)

Aerosolien suoran säteilypakotteen muutos Euroopassa vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä nykyisin hyväksytyillä päästörajoituksilla + kasvihuonekaasuja tähtäävät toimet (CLECC)

Tilanne on ilmaston kannalta vielä huonompi, jos käyttöön otetaan teknisesti maksimaaliset päästörajoitukset (MFTR)

mutta selkeästi parempi, jos päästöt kohdennetaan sellaisiin lähteisiin, joissa mustan hiilen osuus suuri (BCadd) Aerolien aihetuttama suora säteilypakote BCadd ja MTFR skenaarioiden välillä ennustetaan olevan 1 W/m 2 osassa itäistä Eurooppa ja 0.1 W/m 2 osassa Artktista aluetta

Projektin tuotoksia, tiedon välittäminen Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 20.11.2013 17

Keskeiset tulokset (1): Euroopan hiukkasia muodostavat päästöt aiheuttavat tällä hetkellä negatiivisen suoran säteilypakotteen (jäähdytysvaikutuksen) ilmakehän yläosassa. Pakote on suurin Keski-Euroopan alueella ja ulottuu arktisen alueen yläpuolelle. Jo päätetyt ilmansaasteiden päästöjä rajoittavat toimet vähentävät hiukkasten viilentävää vaikutusta (ts. voimistavat lämpenemistä) nykytilanteeseen verrattuna sekä Euroopassa että arktisilla alueilla seuraavien vuosikymmenien aikana. Lämmitysvaikutus on pienempi, jos päästövähennykset kohdistetaan lähteisiin, joiden päästöissä mustahiilen osuus on suuri. Ilmakehän lämpeneminen voimistuu kuitenkin entisestään, jos ilmansaastepäästöjen, erityisesti rikkidioksidin, vähentämiseksi otetaan käyttöön kaikki teknisesti toteuttamiskelpoiset keinot. Mustahiilipäästöjä on mahdollista vähentää merkittävästi olemassa olevilla teknologioilla. Nykyiset, päästöihin vaikuttavat säädökset eivät merkittävästi tue päästövähennysten saavuttamiseksi tarvittavia teknologiamuutoksia. Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 20.11.2013 18

Keskeiset tulokset (2): Ei ole mahdollista vähentää pelkkiä mustahiilipäästöjä. Ilmastovaikutusten näkökulmasta on tärkeää arvioida samanaikaisesti päästövähennysteknologioiden ja -tavoitteiden vaikutuksia useisiin päästökomponentteihin, erityisesti orgaanisen hiilen ja rikkidioksidin päästöihin. Puun pienpoltto on merkittävä mustahiilipäästöjen lähde monissa maissa sekä Euroopassa että kehitysmaissa. Pienpolttoteknologian lisäksi päästöihin vaikuttavat merkittävästi laitteiden käyttötavat ja käytettävän polttoaineen laatu. Käyttäjien toimintaan voidaan vaikuttaa valistuskampanjoilla oikeista uunien käyttötavoista. Mustahiilipäästöt ovat suurimmillaan talvella, mikä lisää niiden merkitystä lumen ja jään sulamisessa. Vuodenaikaisvaihtelu näkyy mustahiilen mittauksissa Suomen maatausta-mittausasemilla. Todennäköinen syy tähän on puun pienpoltto Suurimmat epävarmuudet mustahiilen ilmastovaikutusten arvioinnissa arktisilla alueilla johtuvat vaikeuksista mallintaa mustahiilihiukkasten kulkeuma päästölähteestä arktiseen ilmakehään sekä sen ymmärtämisestä, kuinka nämä hiukkaset ovat vuorovaikutuksessa arktisten pilvien kanssa. Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 20.11.2013 19

Mustan hiilen päästövähennyksillä voidaan hillitä lämpenemistä väliaikaisesti. MUTTA ne eivät ole vaihtoehto kasvihuonekaasupäästövähennyksille Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus 20.11.2013 20

Kiitokset: MACEB crew: Veli-Matti Kerminen, Kaarle Kupiainen, Aki Virkkula, Tuukka Petäjä, Antti Hyvärinen, Outi Tolonen-Kivimäki, Niko Karvosenoja, Mikko Savilahti, Pirke Suomheimo Joni-Pekka Pietikäinen, Risto Karinkanta, Niko Tuominen, John Backman, David Brus, Vili Lehtisalo, Klimont Zbigniew Ohjausryhmä: Pekka Plathan, Yrjö Viisanen, Outi Mähönen, Markku Kulmala Ilmatieteen laitos / yleisesittely 20.11.2013 21