Imatra2013 Palvelurakenne- ja organisaatiouudistus Alueiden kehittamisehdotukset
2.4 Vuoksenniska ja kaupungin pohjoisosat Ikaryhmittainen vaestokehitys v. 2000-2013 Vaestokehitys ikaryhmittain Vuoksenniska ja kaupungin pohjoisosat 1500 00-03 04-06 07-12 13-15 16-17 18-24 25-44 45-64 66-74 75-84 85- B2000 260 259 533 234 191 576 1930 2421 849 637 204 0 2007 277 190 412 292 192 468 1628 2332 915 692 216 62010 307 167 434 271 180 451 1650 2177 1051 576 235 62013 337 153 403 254 168 418 1563 2063 1173 549 241 Kuva 7. Vaestokehitys ikaryhmittain Vuoksenniskalla ja kaupungin pohjoisosissa vuosina 2000, 2007 ja ennusteet vuosille 2010 ja 2013 Tyopaikat toimialoittain vuonna 2007 Tyopaikat toimialoittain Vuoksenniskalla ja kaupungin pohjoisosissa v. 2007 O Muut yhteiskunnalliset ja henkilokohtaiset palvelut N Terveydenhuolto-ja sosiaalipajveiut M Koulutus L Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus : \0 K Kiinteisto-, vuokraus-ja tutkimuspalvelut, liike-elaman palvelut ^ 90 J Rahoitustoiminta IKuljetus, varastointijatietoliikenne ^ ^ ^ M 330 H Majoitus-jaravitsemistoiminta G Tukku-ja vahittaiskauppa, huolto, korjaus F Rakentaminen E Sahko-, kaasu-ja vesihuolto D Teollisuus C Kaivostoiminta ja louhinta B Kalatalous A Maa-, riista- ja metsatalous Kuva 8. Tyopaikat toimialoittain Vuoksenniskalla ja kaupungin pohjoisosissa vuonna 2007 11
nm^tra201 Alueen kehittaminen Immalan ranta-alue > Rantaraitin jatkaminen Myllyksenkadulta Kohokujalle (ja hiihtomaahan?) ja valaiseminen. > Alueen kunnossapidon ohjeistaminen raivaussuunnitelmalla asukasyhdistykselle (toteutus). > Venepaikkojen parantaminen asukkaiden toimesta (soraa tms.) > Kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen rannan lahella Rautiosta Kymalahden suuntaan golf-kentan alueen kautta. > Immalan uimalaitoksen ranta-alueen laajentaminen Rajavartioston puolelle. Tyyiia Raution kylaraitille > Liikenteen ja paikoituksen jarjestelyt Siwan ja R-kioskin pihoilla ja valilla. > Katualueen selkeampi rajaaminen, istutuksia alueelle (ent. Osuuspankin edusta hoitamaton). > Paikoitusalue paivakodin kentan/tenniskentan kohdalle. > Jatepisteen ulkoasun parantaminen tai siirto hieman syrjemmalle. > Katulamppujen uusiminen kauniimmiksi. > Bussikatoksen (keskella kylaa) uusiminen samanlaiseksi kuin Kaukopaankadulla ja Niskapietilantie 18 kohdalla. Kaukopaan koulun piha-alue > Viihtyisyyden lisaaminen pihan kunnostuksella ja kasvillisuuden lisaamisella. Muu kehittaminen > Opetuspalveluiden taloudellinen ja tasapuolinen jarjestaminen on ensiarvoista. Vuoksenniskan alueen 2. asteen koulutustarjontaan voidaan vaikuttaa tehostamalla jo alkanutta seudullista lukioyhteistyota pohjoisten kuntien kanssa, mikali muut kunnat ovat tahan halukkaita. > Opetuksen kehittaminen yhdessa niin, etta Vuoksenniskan ja seutukunnan lukiopalvelut sailyvat vetovoimaisina. Pienten ja keskikokoisten lukioiden kurssitarjonta ei enaa pysty yksin vastaamaan jatkuvasti uudistuvan ylioppilastutkinnon vaatimuksiin. 12
BIP\TRA 201 > Onnistuessaan seudullinen yhteistyo turvaa lukion saavutettavuuden yli kuntarajojen ja mahdollistaa yhteisen laajan kurssitarjonnan. Yhteinen opetussuunnitelma ja kurssitarjonta tekevat koulutuksesta mybs taloudellista. > Ennen kaikkea seutulukio takaa nuorille mahdollisuuden opiskeluun omalla lahialueella tai omassa kunnassa. Alueesta ei silloin mybskaan muodostu vain seniorikansalaisten kaupunginosaa tai autioituvaa kylaa. Vuoksenniska ja sen lahialue elaa ja voi hyvin silloin, kun emme "meneta" nuoriamme muualle, vaan pystymme tarjoamaan heille omalla alueellaan laadukasta, tulevaisuuden haasteisiin vastaavaa opetusta. > Seutukunnallinen yhteistyb syventaa lisaksi lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteistyota ja tarjoaa mahdollisuuden kahden tutkinnon koulutuksen tehostamiseen. Ammatillista perustutkintoa ja samanaikaisesti lukiota opiskelevalle tarjoutuu mahdollisuus opiskella lukioaineita halutessaan omalla paikkakunnallaan, etalukiossa iltaajoilla tai verkkokursseina. > Seutulukio tehostaa mybs etalukio- ja verkko-opetuksen kayttba ja uusien tieto- ja viestintatekniikkamallien kehittamista niin, etta opetuksen tasavertaisuus ja korkea laatu sailyvat. Korkean laadun takaavat laaja-alaisen kurssitarjonnan lisaksi erilaiset viestintamuodot videoneuvottelusta, metsalukiosta, kansainvalisesta yhteisopetuksesta, lahiopetukseen ja lukiodiplomien suorittamiseen. > Uudet viestimet siirtavat ja tallentavat tietoa tehokkaasti ja aikaa jaa enemman asioiden pohtimiseen ja omaksumiseen ja uuden luomiseen. > Kaikkiin kouluihin riittaa oppilaita luokilla 1-6, yhden opetusryhman koko n. 20 oppilasta jokaiselle luokalle kussakin koulussa. > Vuoksenniskan koulu tulee v. 2013 olemaan 7-9-luokkien yleisopetuksen osalta 3-sarjainen (n. 60-70 oppilasta/luokka-aste) yht. n. 190 oppilasta. > Kaukopaan kouluun on mahdollista sijoittaa esim. seutuyhteistybn kautta lisaantyvaa pienryhmaopetusta. > Paivakotien rakennemuutos on toteutettu v. 2008. > Virasojan koululta vapautuu yksi luokkatila, sinne on mahdollista sijoittaa yksi paivahoitoryhma lisaa, jos perhepaivahoitopaikoista on pulaa. > Pienryhmaopetusta erityisoppilaille (emu, edy) Vuoksenniskan ja Kaukopaan kouluissa. > Harjaantumisopetusta (eha) Vuoksenniskan koulussa. 13
> Eta- ja kuvayhteysopetuksena a2-kielen opetusta 5. luokalta ja b2- kielen opetusta 8. luokalta lahtien esim. venaja, ranska ja saksa. > Et-ja ortodoksiuskonnon opetusta. > Varhaiskasvatuspalveluja yhteistyossa pohjoisten kuntien kanssa, jos nama kunnat ovat siihen halukkaita. > Paiva- ja vuorohoito- seka esiopetuspalveluja on mahdollista tarjota myos pohjoispaan yhteistyokunnille. > Kaupungin tai muiden yhteisbjen palvelut, joiden oletetaan sailyvan tulevaisuudessa ovat Kaukopaan koulu, Raution paivakoti, Raution kylatupa (Raution kaupunginosayhdistys), Raution palvelutalo (Imatran Palvelutaloyhdistys) ja Raution toimintakeskus (Satakielen Laulu ry). > INTOa Tyosta ry. toimii sosiaalisen tybllistamisen toimialalla. Yhdistys kehittaa ja yllapitaa sosiaalista tyollistamista seka sita tukevia toimintamalleja hankkeistamisen ja palvelutuotannon avulla. Palvelutuotteita ovat mielenterveyskuntoutujien yksilb- ja ryhmapalvelut, nuorten tybpajatoiminta, tyb-ja toimintakyvyn arvioinnit, toimintakykya yllapitavat ja parantavat yksilb- ja ryhmapalvelut seka tybvoimapoliittiset koulutukset. Yhdistys yllapitaa tybpajoja, jotka tarjoavat mm. siivous-, lounasruokala-, kudonta-, atk- ja huonekalujen kunnostuspalveluja Imatran seudun asukkaille, yhteisbille ja yrityksille. Liikunta, nuoriso ja vapaa-aikapalvelut > Monipuolisen lahiliikuntapaikan rakentaminen Vuoksenniskan koulun alueelle, jossa huomioidaan erityisryhmien tarpeet. Paikka varustetaan ulkokuntosali-valineilla, monipuolisella peiikentalla ja leikkivalineilla. > Koulun alueen laheisyydessa kiertavan kuntoradan peruskorjaaminen ja valaistuksen lisaaminen. Kentan yhteydessa olevan kuntosalin uudistaminen. > Urheilukentan palveluiden monipuolistaminen. Urheilu-, jalkapallo-ja tenniskentat ovat hyvin hoidettuja ja niiden kayttbaste on korkea. Lahiliikuntapaikalla on huomioitu ohjatun terveysliikunnan tarve. > Lempeenlietteen rannasta viihtyisa keskus, joka on aktiivisessa kaytbssa. Se tarjoaa kayttajille hyvin hoidetun uimarannan lisaksi beach volley -kentan, leikkipaikan ja rantakahvilan. Uimaranta toimii kesaisin asukkaiden "olohuoneena". Toinen yieinen uimaranta on Rautiossa. > Alueella olevien koulujen kentat ovat koululaisten ja jarjestbjen kayttba varten. Kumppanuustalon liikuntasali on iltaisin jarjestbjen kaytbssa, paivisin salia kayttavat paivakoti, fysioterapia, ten/eysliikunta, ryhmat ja jarjestbt. 14
DMATRA 201 > Nuorisokahvila keskustaan katutasoon, joka on auki iltapaivisin ja iltaisin. Nuorisokahvila on viihtyisa ja tun/allinen kohtaamispaikka, johon kaikkien on helppo tulla. Nuorisokahvilan toiminnasta vastaa moniammatillinen tyoryhma. Kahvilan toiminnassa on hyodynnetty mybs kolmas sektori. Kahvila on nolla promille paikka. > Nuoriso-ohjaajat tekevat tiivista yhteistyota koulun henkilbkunnan kanssa. Avointen ovien toiminnasta vahennetyt resurssit suunnataan kohdennettuun nuorisotybhbn ja pienryhmatoimintoihin. Edella mainituissa toiminnoissa hybdynnetaan moniammatillista tybotetta, jolloin yhteistybta tekevat esimerkiksi nuoriso-ohjaajat, seurakunnasta ja kunnalta, sosiaalitybntekijat, koulun henkilbkunta ja kolmas sektori. > Lahikirjaston asemaa Vuoksenniskalla tulee kaikin tavoin tukea. Yhteispalvelupisteena seka kaupungin ja alueen toimijoiden infonnaatiokeskuksena sen tarve tulee korostumaan. > Nuorille tilat hybdyntavia aktiviteetteja. Esim. alueen nuorten itse valmistama elokuva (kulttuurin ja nuorisopuolen yhteistyb) omine esitysmahdollisuuksineen (Bio Vuoksi) voi kohottaa yhteenkuuluvuutta ja ohjata yhteiseen tekemiseen. > Nuorisotoimen ja seurojen yhteistyblla nuorille mielekasta tekemista illoiksi ja viikonlopuiksi. Miten mieluummin korjataan kuin rikotaan! > Maailman ja Suomen tuoreimmat elokuvat pybrivat Bio Vuoksessa. Golf-kentta on golfin kasvaneen harrastajaryhman tiiviissa kaytbssa. Tanssin han-astajat kokoontuvat viikoittain tanssimaan suosittujen esiintyjien tahdittamana kolmannen sektorin jarjestamiin tilaisuuksiin Vuoksenniskan tybvaentalolle. Alueen lime > Teollisuuden (Stora Enso, Harakka, Immolan kartano, vanha keskus ja tori satamassa) kehitysvaiheeseen sijoittuvat tarinat ylelsbtilaisuuksiksi (alueella on viela paljon asioiden tietajia ja muistajia). Tassa asiassa asukkaat, yhdistykset, kaupungin vapaa-aikatoimi, museotoimi ja lahikirjasto voivat toimia yhteistybssa. > Nakyvyytta Vuoksenniskalle. Kaupungin parhaat lahekkain olevat suuret kokoontumistilat (Tybvaentalo, Bio Vuoksi, Vuoksenniskan koulu) mahdollistavat suurtenkin massatilaisuuksien jarjestamisen (valtakunnalliset kokoukset, messut jne.) > Vapaiden liikehuoneistojen kayttaminen esim. lyhytaikaisiin nayttelyihin. Katukuva elavbityy ja kulttuuritarjonta tulee lahelle ihmisia. > Rautionkylan-Huhtasen alueen merkityksen korostaminen viihtyisana omakotialueena esim. kesaisilla kylakekkereilla yhdessa asukasyhdistysten kanssa. Erityisesti on nostettava esille Immalanjarven keskeinen vaikutus kaupunginosan viihtyvyydessa. 15
imatra 201 > Vuoksenniskalle viihtyisa kesainen ulkokokoontumistila (kahvila, puisto, Immalanjarvi hyodyntaen), missa on mahdollisuus jarjestaa esim. lauluiltoja, luentoja jne. > Rautatien taakse rakentuvan uuden keskuksen suunnittelussa on huomioitava siella asioivien paikallisten asukkaiden viihtyvyys seka ohitustielta poikkeavien houkuteltavuus. Ensivaikutelma on ratkaiseva seuraavia kertoja ajatellen! > Vuoksenniskan omaleimaista "kaupunki kaupungissa" -tunnelmaa korostaen paikallisten asukkaiden innostaminen vahvaan kulttuuripohjaan perustuen toimimaan alueensa parhaaksi. > YIeisilmeen parantaminen houkuttelevammaksi ja kauniimmaksi (imagon parantaminen). Yhtenainen ilme koko keskustan kadulle. Kylan asukkaiden panostaminen ilmeen parantamiseen mybs omissa pihoissaan ja yhteisissa tiloissa jne. > Toimintojen elvyttaminen vaikka talkootbilla (taloyhtibt ja kylayhdistykset ja seurat). Pienella taloudellisella tuella. Muutaman sadan euron tuki voi olla merkittava. Jarjestetaan pieni kilpailu, jossa pyydetaan suunnittelemaan toimiva, kaunis ja puhdas kyla, katu tms. seka pieni huomion osoitus. Lehteen juttuja Vuoksenniskan elpyvasta asukasyhteisbsta. Houkutuksia, ideoita kansalaisilta. > Eri tapahtumien joka "kylassa" ei pelkastaan Imatrankoskella elavbittaminen ja kierrattaminen. Joko samat tapahtumat eri aikaan molemmissa "paissa" tai vuorosysteemilla. Ensin joku tapahtuma Imatrankoskella sitten toinen tapahtuma Vuoksenniskalla jne. Saataisiin eri osaamista ja eri paikkoja tutuiksi koko Imatralla. > Kauppojen laajat aukioloajat heti aamusta, etteivat ruokolahtelaiset ja jopa vuoksenniskalaiset aja ohi Imatralle. > Nuoret ja vanhat toimimaan keskustaan pois takapihoilta. Avoimella paikalla rbtbkset on vaikeampi tehda. Nuorten vastuuttaminen huolehtimaan paikoista ja siisteydesta. Mybs nuorten suosimat ketjuruokalat saattaisivat kiinnostua Vuoksenniskan liikehuoneistoista. > Erikoisliikkeiden eli pienten putiikkien houkutteleminen mybs Niskalle vaikka edullisemmilla vuokrilla ja pienilla liiketiloilla. Naapurimaan ostosmatkailijat suosivat putiikkeja ja erikoistuotteita (merkkitavaroita). > Vanhan patsaan (pieni pissaava poika) esiin tuominen ja ymparistbn kohennus. > Vuoksenniskan lukiolaisten toiveena on upean harjuluonnon sailyttaminen ja hybdyntaminen. > Huomion kiinnittaminen koko Vuoksenniskan alueen valaistukseen pybrateilla, latujen ja reittien varrella. 16
> Vapaiden liiketilojen markkinoinnin kehittaminen. > Kesabussi, osta lomapassi ja aja ostoksille Imatrankoski-Mansikkala- Vuoksenniska valilla. Bussien kyljet myydaan yrittajille mainostilaksi. > Immalan ranta -alueen kehittaminen ohikulkeville lomalaisille virkistaytymispaikaksi. Siisti uimaranta ja kesakioski. > Kauppojen aukioloaikojen tarkentaminen. Kesa/talvi aukioloajat. > Elektroninen infotaulu matkailijoille ja kaupunkilaisille. Paivan tapahtumat esilla infotaululla seka kaupungin nettisivuilla. > Kaupunginosan siisteys tulee ottaa teemaksi ajatuksella "Siisteys ja puhtaus luo viihtyisyytta seka kaupallisuutta". > llkivallan torjumiseksi kadulle webbikamera. Tarkkailun jarjestaminen? > Muualta muuttaneille Stora Enson tybntekijoille on heti jarjestynyt paivahoitopaikat ja asunnot Ruokolahdelta. Miksi Imatralta ei naita pystyta jarjestamaan? > Vuoksenniskan asunnoista houkuttelevia. Ne sijaitsevat kuitenkin hyvien linja-autoyhteyksien varrella. > Miten saavutettaisiin Saimaa? Vuoksenniskalla ainut sataman kohta Imatralla, josta olisi mahdollisuus menna kavellen kauppaan. Onko realistinen ajatus? Satama tehdasalueella - tun/allisuus- ym. tekijat. > Taloyhtiot, kaupunginosayhdistykset ja seurat mukaan talkoisiin miettimaan Vuoksenniskan elavoittamista. > Vanha jaahalli kayttobn urheiluseuroille esim. jalkapalloilijoille. Kaupunki voi poistaa kylmalaitteet ja luovuttaa hallin siina kunnossa seurojen kayttoon siten, etta ne huolehtivat kayttokustannuksista. > Kilpailun jarjestaminen arkkitehtiopiskelijoille, jossa he harjoitustbina suunnittelevat Vuoksenniskan ilmetta. > Mietittava mika on kaupungin ja asukasyhdistysten rooli. Jotkin asiat kuuluvat kaupungin kehitettavaksi ja osa asukkaiden. Kaupunginosien aktivointi saatava syntymaan yhteisbissa itsessaan. > lloisen karjalaisuuden mieliin palauttaminen. YIeisbnosastot taynna negatiivista kirjoittelua. Joskus sita saa lukea mybs paikallislehden paakirjoituksestakin. > Kylayhdistyksien vetajien kurssittaminen toimimaan alueillaan. > Toiminta-avustukset alueille. Pienikin raha kannustaisi, esim. 500. Paikallislehteen juttuja mita avustuksilla on saatu aikaan. Julkinen nakyvyys kannustaisi muitakin mukaan. 17
> Jokaiselle Imatran "kylalle" sille ominainen tapahtuma. Esim. Lietteella rantalentista, Kuparilla kattohaikarat, Ukoskassa metsaretket, Meltolassa lintujen bongausta jne. Tapahtumat keraisivat perheita yhteen ja tutustumaan muihinkin kaupunginosiin. > Alvar Aallon Kolmen Ristin Kirkon, golfkentan, Immalanjan/en, Neitsytniemen kartanon ja Vuoksen hybdyntaminen matkailullisesti. Selkeat viitoitukset, etteivat matkailijat aja ohi. > Taideyhdistyksen kesakursseja Imatralle. Taideoppilaitos naihin suunnitelmiin mukaan. > Vuoksenniskalle keskittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen rypas. Tama ei leimaa aluetta vaan tybpaikkojen lisaantyessa tybntekijat asettuvat asumaankin Vuoksenniskalle. > Sairaalan remontin ja uusien ryhmakotien mybta kauniit siistiksi laitetut pihapiirit nostavat kaupunginosan imagoa. > Parkkipaikkaongelman ratkaiseminen. > Kaupallisten vetovoimatekijbiden (kaavoitus) lisaaminen. > llkivaltaongelman ratkaiseminen. > Liiketilojen tuunaus: nyt vapaat liiketilat osaksi sopimattomia nykyaikaiseen liiketoimintaan. Tyopaikkojen kehitys - > Kaakkois-Suomen rajavartioston koko henkilbstbn maaraa on suunniteitu kasvatettavan hieman nykyisesta. Imatran seudulla kasvu kohdistunee Pelkolaan, mutta enimmakseen Imatran seudun etelapuolelle Nuijamaanja Vaalimaan alueelle. > Immolassa toimii Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunta seka Raja-ja merivartiokoulun Imatran koulutuskeskus ja kouluun kuuluva Erikoisrajajaakarikomppania. Immolan alueen tybpaikat ovat kaytannbssa meiko pysyvia, ja pidemmalla aikavalilla alueelle voi tulla muutama tybpaikka lisaa. > Rajavartiolaitoksen henkilbstbn vaihtuvuudesta johtuen Imatralle Immolaan tai lahialueille tulee joka tapauksessa uusia henkilbita tbihin. Naille viihtyisan asuinymparistbn ja houkuttelevan kauppakeskittyman tarjoaminen Vuoksenniskalla vetaisi heita sinne mybs asumaan. > Stora Enson tybpaikkojen maara on laskenut viime vuosina. V. 2003 Stora Ensolla oli Imatralla n. 2700 tybntekijaa ja v. 2008 n. 2300 tybntekijaa. On vaikea esittaa luotettavaa arviota tulevasta kehityksesta. 18