LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 113/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 209 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Vinnoolinsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho T:mi Jukka Peltokangas TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vinnoolinsuo sijaitsee Perhon kunnassa Oksakosken kylässä, noin 13 km Perhon kuntakeskuksesta luoteeseen. Vinnoolinsuon alueella on nykyisin turvetuotannossa noin 34 ha:n suuruinen tuotantoalue. T:mi Jukka Peltokangas on 1.7.2005 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 27.9.2005 täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa Vinnoolinsuon turvetuotantoon. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Länsi Suomen ympäristökeskus on 8.12.2004 velvoittanut toiminnanharjoittajan hakemaan turvetuotannolle ympäristölupaa ympäristölupavirastolta 30.6.2005 mennessä. Koko tuotantoalue on hakijan hallinnassa. Alueella ei ole voimassa olevia kaavamääräyksiä.
2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö Hankealueen pinta ala on 38 ha, josta tuotantoalueen osuus on 33,9 ha. Tuotantoalasta on entistä peltoa noin 10 ha. Loput alueesta on kuivatusojitettu jo ennen turvetuotannon aloittamista. Turvetuotanto on aloitettu vuonna 1985. Tuotantoala jakaantuu kolmeen lohkoon, joiden pinta alat ovat 8,3 ha, 21,2 ha ja 4,5 ha. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole asutusta. Lähin vakituinen asukas on noin 2 kilometrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Lähistöllä turvetuotannon lisäksi muita elinkeinoja ovat maanviljely ja metsätalous. Turvetuotantoalueen ympärillä on ojitettua metsämaata ja rajanaapurilla on pieni alue maata maatalouskäytössä. Hankealueen lähietäisyydellä tai saman purkuvesistön varrella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita. Lähin turvetuotantoalue sijaitsee Vinnoolinsuosta noin 15 km itään. Turvetuotantoalue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin suojelualue Isorainion ja Pilleskydön natura 2000 verkostoon kuuluva alue sijaitsee noin 3 km tuotantoalueelta lounaaseen. Vinnoolinsuon valumavedet johdetaan metsäojien kautta Koivupuroon, josta vesistö jatkuu edelleen Patananjokeen ja Patanan tekojärveen. Patananjoesta tai Koivupurosta ei ole virtaama tai vedenlaatutietoja. Patanan tekojärven veden laatua on seurattu yhtäjaksoisesti vuodesta 1967 lähtien. Tekojärven veden rauta ja humuspitoisuudet ovat suuret ja väriluku on korkea. Tekojärven säännöstelypadosta juoksutetaan Patananjokeen järven alusvettä, joka on varsinkin kevättalvisin hapetonta ja runsaasti ravinteita ja rautaa sisältävää. Patanan tekojärven omalta lähivaluma alueelta tuleva ulkoinen fosforikuormitus on noin 2 500 kg/a. Maatalous on suurin kuormittaja. Ulkoista kuormitusta tärkeämpi tekijä on kuitenkin tekojärven sisäinen kuormitus. Valuma alueelta tuleva kiintoainekuormitus on noin 480 tn/a, josta peltoviljelyn osuus on 47 %, metsätalouden 50 % ja turvetuotannon 3 %. Tekojärven tärkein virkistyskäyttömuoto on kalastus. Pyynti rajoittuu pariin viikkoon keväällä hauen kudun aikoihin. Tekojärven kalojen elohopeapitoisuudet ovat laskeneet jonkin verran 1970 luvun lopun suhteellisen korkeista arvoista. Tekojärvellä esiintyy runsaasti vesilintuja, mikä lisää järven virkistyskäyttöarvoa sorsastukseen. Koivupurossa ei kalasteta.
3 TURVETUOTANTO Palaturpeen nosto on aloitettu vuonna 1985. Jyrsinturvetuotanto on aloitettu vuonna 2002 ja koko nykyinen pinta ala on saatu tuotantoon vuonna 2004. Arvioitu tuotantomäärä koko alueelta on 22 500 m 3 vuosittain ja yhteensä 337 500 m 3 vuosina 2005 2020. Tuotannosta poistuu 4,5 ha:n suuruinen lohko 3 noin viiden vuoden kuluttua. Alueen jälkikäytöksi on suunniteltu metsän istuttamista. Hakijan tarkoituksena on tuottaa turpeita ympäristönhoitoon ja energiakäyttöön. Heikoimmin maatuneet turpeet sopivat mm. eläinten kuivikkeiksi, lietteiden imeytykseen ja maan parannukseen. Maatuneet turpeet sopivat polttoaineeksi lähiseudun kiinteistöihin ja lämpölaitoksiin. Hankealueelta tuotetaan jyrsinturvetta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Vesiensuojelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan vesiensuojeluohjeistuksessa esitettyjä periaatteita. Tuotantoalueiden vedet johdetaan sarkaojissa lietetaskujen ja päisteputkipidättimien kautta laskeutusaltaisiin. Tuotantoalueen pohjoisosan (lohkot 1 ja 2) vedet laskevat pumpun avulla laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentälle ja sieltä edelleen Koivupuroon. Tuotantoalueen eteläosan (lohko 3) vedet laskevat laskeutusaltaan ja kasvillisuusaltaan kautta Vinnoolinojaan ja siitä edelleen Koivupuroon. Koivupurosta vedet jatkavat Patananjokeen ja Patanan tekojärveen. Laskeutusaltaat varustetaan virtausta säätelevillä mittapadoilla ja tyhjennetään vuosittain lietteestä kuivaan ja mahdollisimman vähävetiseen aikaan. Tuotantoalueen pohjoisosan (noin 29,5 ha) pintavalutuskentän pinta ala on 2,5 ha. Tuotantoalueen eteläosan (noin 4,5 ha) kasvillisuusaltaan pinta ala on 200 m 2. Turvetuotantoalueen 29,5 ha:n suuruisen pohjoisosan (lohkot 1 ja 2) kuormitus on seuraava: Kiintoaine (22 g/ha/vrk) 0,65 kg/vrk Org. aines (198 g/ha/vrk) 5,8 kg/vrk Fosfori (0,19 g/ha/vrk) 0,006 kg/vrk Typpi (5,5 g/vrk) 0,16 kg/vrk Tuotantoalueen 4,5 ha:n suuruisen alaosan (lohko 3) kuormitus on seuraava: Kiintoaine (331 g/ha/vrk) 1,5 kg/vrk Org. aines (566 g/ha/vrk) 2,5 kg/vrk Fosfori (1,2 g/ha/vrk) 0,005 kg/vrk Typpi (38,1 g/ha/vrk) 0,17 kg/vrk
4 Kriittisin aika alapuolisten vesien kuormituksen kannalta on uuden suon ojituksen jälkeinen vuosi, jolloin vuosivalunta on noin kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Vielä seuraavanakin vuonna vuosivalunta on noin kolmanneksen normaalia suurempi. Myöhemmin valunta tasoittuu ja lähenee ojitusta edeltäneelle tasolle. Pöly, melu ja liikenne Vinnoolinsuon turvetuotannosta aiheutuva pöly, melu ja pakokaasuhaitta ei liene mainittava. Asutut talot sijaitsevat suhteellisen etäällä tuotantoalueesta. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 2 km. Turpeen keruu suoritetaan mekaanisella vaunulla. Turvetuotannon ympäristövaikutusten arvioinnista annettujen ohjeiden mukaan pölylaskeuma yli 0,5 km päässä tuotantoalueesta ei ole enää merkittävä eikä se ole erotettavissa muusta pölylaskeumasta. Turpeen kuljetuksesta käyttöpaikalle syntyy lähinnä vetokaluston aiheuttamia melu ja pakokaasuhaittoja. Meluarvot jäävät ohjearvojen (VNp 29.10.1992/993) alapuolelle. Turpeen kuljetus tapahtuu valtatie 13:a pitkin. Tien kunnossapidosta vastaa Perhon kunta. Turpeen kuljetusmäärä on arviolta 22 500 m 3 /vuosi. Varastointi ja jätteet Tuotantoalueella ei varastoida poltto ja voiteluaineita. Tuotantokauden aikana varastoalueella on farmarisäiliö, jossa on valuma allas. Syntyvät jätteet kuljetetaan oman tilan säilytysastioihin. Jätteiden kuljetuksen hoitaa kunnallinen jätteen kerääjä. Jäteöljyt ja rasvat kuljetetaan kunnalliseen keräyspisteeseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Hakijan mukaan hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta veden laatuun, virtaamiin, kalastoon, kalastukseen, vesistön käyttöön eikä lähiympäristön luonnonarvoihin. Pöly, melu ja pakokaasut eivät aiheuta mainittavaa haittaa. Vinnoolinsuon turvetuotantoalueelle rakennetaan 10 palokaivoa ja tuotantoalueella on käytössä tuulipussi ja tuulimittari. Kovan tuulen aikana työskentelyä pyritään välttämään. Vinnoolinsuolle laaditaan paloturvallisuussuunnitelma, joka toimitetaan paikalliselle paloviranomaiselle tiedoksi. Suunnitelmaan sisältyvät tarpeelliset tiedot paloturvallisuuden hoitamisesta ja mm. tukikohdan koordinaatit. Työkoneissa on hätäilmoitustarra, josta löytyvät ohjeet hätäilmoituksen tekemistä varten. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on liittänyt hakemukseen ehdotuksen käyttö ja päästötarkkailusuunnitelmaksi.
5 Tuotantoalueen syrjäisestä sijainnista johtuen pöly ja melumittauksia ei tehdä. Pöly ja meluvaikutukset arvioidaan kuitenkin vuosittain tarkkailuraporteissa kirjallisuustietojen perusteella. Vinnoolinsuon turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia tullaan selvittämään myöhemmin määriteltävällä tavalla. HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN JA EHKÄISEMINEN Kalatalousmaksu/ velvoitteet KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija ei ole esittänyt suoritettavaksi kalatalousmaksua tai kalatalousvelvoitteita. Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Perhon kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 20.10. 21.11.2005 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 13.10.2005 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Perhon kunnalta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Perhonjokilaakso lehdessä. Asia on kuulutettu uudelleen ympäristölupavirastossa ja Perhon kunnassa 15.12. 16.1.2006, koska kuulutus ei aiemmin ollut yleisesti nähtävillä Perhon kunnassa. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että ympäristölupa voidaan myöntää, jos vesiensuojelurakenteet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakijan esittämät tehostetut kuivatusvesien puhdistusmenetelmät perustason vesiensuojelutoimenpiteiden lisäksi ovat riittävät. Tuotannosta tulee pitää käyttö ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Kuormitus ja vesistötarkkailu voidaan toteuttaa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten.
6 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että tiedot Vinnoolinojasta, Koivupurosta ja Patananjoesta ovat osin puutteelliset. TE keskus on myös huomauttanut, että turvetuotantosuo kuormittaa alapuolista vesistöä ympärivuotisesti. TE keskus on katsonut, että lupa hankkeelle voidaan myöntää. Kuivatusvesien aiheuttama kuorma alapuolisessa vesistössä on kuitenkin pidettävä mahdollisimman alhaisella tasolla. Tämä edellyttää hakemuksessa esitettyjen tehostettujen vesienkäsittelytoimenpiteiden käyttöönottoa sekä mm. sarkaojien puhtaanapitoa, lietesyvennysten ja altaiden tyhjentämistä ja vesiensuojelurakenteiden kunnostuksia sekä toiminnan tarkkailua ja välitöntä puuttumista havaittuihin puutteisiin. Luvansaajan on selvitettävä hankkeen vaikutusalueen kalastoa Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tulosten perusteella arvioidaan tarkkailutarve jatkossa. Hakijan vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntojen johdosta. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnon osalta hakija toteaa, että ympäristölupahakemuksissa on vakiintunut käytäntö esittää kuormitus vain avovesikauden osalta. Yleensä velvoitetarkkailuja ei tehdä talvisin ja taustatiedot talviajan kuormituksesta ovat puutteellisia. Turvesuon kuormituksesta valtaosa syntyy avovesikaudella. Vinnoolinsuo on ollut turvetuotannossa jo vuodesta 1985, joten suuria vuosivaluntoja ei enää esiinny. Kalataloustarkkailuohjelma lähetetään Pohjanmaa TE keskukselle hyväksyttäväksi heti, kun myönteinen lupapäätös on saatu. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Ympäristölupavirasto myöntää T:mi Jukka Peltokankaalle luvan Vinnoolinsuon turvetuotantoon Perhon kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 34 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.
7 Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet on johdettava lisäksi vähintään 2,5 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta ja lohkon 3 vedet vähintään 200 m 2 :n suuruisen kasvillisuusaltaan kautta ympärivuotisesti vesistöön. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.8.2008 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
8 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti.
9 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 300 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.
10 Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Vinnoolinsuo on tuotannossa oleva alue, tuotanto on aloitettu vuonna 1985. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Turvetuotannon vesienkäsittelyssä se on yleensä ympärivuotinen pintavalutus, joka on määrätty osalle aluetta kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi. Muulle osalle aluetta eli lohkolle 3 on määrätty kuivatusvesien tehostetuksi käsittelymenetelmäksi kasvillisuusallas. Ottaen huomioon lohkon koon ja jäljellä olevan tuotantoajan pituuden vastaa kuivatusvesien käsittely tältä osin ja tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Vinnoolinsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen vähentämiseksi on annettu lupamääräys 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät
11 lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN 1) Ympäristölupavirasto ottaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen vesienkäsittelystä huomioon lupamääräyksessä 2) ja vesiensuojelurakenteiden valmistumista ja käyttöönottoa koskevan vaatimuksen lupamääräyksessä 3). Vaatimus käyttö ja hoitotarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 13). 2) Ympäristölupavirasto ottaa Pohjanmaan TE keskuksen vaatimuksen vesienkäsittelytoimenpiteistä huomioon lupamääräyksissä 1), 2), 4) ja 5) ja vaatimukset tarkkailusta lupamääräyksissä 13) ja 14). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa lohkon 3 osalta 31.12.2011 saakka ja muilta osin toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 30.9.2017 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.
12 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 940 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
13 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Juha Helin Raija Aaltonen Liisa Selvenius Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Raija Aaltonen. Asian on esitellyt Liisa Selvenius. LiS/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.11.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 Vinnoolinsuon turvetuotantoalue
Liite 3 VINNOOLINSUON KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pölyja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan pintavalutuskentälle ja pintavalutuskentältä vesistöön johdettavista vesistä. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesäheinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) neljän vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa.
Raportointi Laadunvarmistus Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.