Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 181/2011/1 Dnro LSSAVI/441/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Klupikistonnevan turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen, Kauhajoki Kauhanummi Oy Kulmalanperä 214 61910 Nummijärvi Kauhanummi Oy on 2.11.2010 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle saapuneella hakemuksella pyytänyt Klupikistonnevan turvetuotantoalueen lupamääräysten tarkistamista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Klupikistonnevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 15.10.2002 antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 56/2002/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli viimeistään 31.10.2010 tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 2.11.2002 antamallaan päätöksellä nro 56/2002/2 myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan. Lupa koskee yhteensä 84,6 ha:n suuruista hankealuetta. Tarkistamisen kannalta keskeiset lupamääräykset ovat: 1) Turvetuotantoa saadaan harjoittaa enintään suunnitelman mukaisella 78,8 ha:n alueella. Toimenpiteet alueilla on ajoitettava ja suoritettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueilta tulevat kuivatusvedet on johdettava alapuolisiin laskuojiin sarkaoja-altaiden ja tuotantolohkojen pinta-alojen mukaan riittävän suuriksi mitoitettujen laskeutusaltaiden kautta. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi
Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietetaskut ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden poistopäihin on rakennettava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja laskeutusaltaiden ohitse. Laskeutusaltaiden viereen on rakennettava läjitysalueet altaista ja ojastosta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. 2 6) Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Tuotantotoimet on pyrittävä ajoittamaan siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma voi pölytä häiritsevästi. Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. 10) Luvan saajan on huolehdittava tuotantotoiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Altaiden ja ojastojen puhdistuksista sekä muista ympäristön vuoksi tehtävistä toimenpiteistä on pidettävä päiväkirjaa, joka on tarvittaessa esitettävä asianomaiselle viranomaiselle. Päästötarkkailun on oltava ympärivuotista. 11) Luvan saajan on kustannuksellaan tarkkailtava vesiensuojelurakenteiden toimivuutta ja niiden, erityisesti virtaaman säädön, tehoa, kuivatusvesien määrää ja laatua sekä vaikutuksia vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalatalousvaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. 12) Luvan saajan on mitattava pölymäärä tuotannon aikana alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevien asuinrakennusten luona kahtena vuotena tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. 13) Luvan saajan on kustannuksellaan tarkkailtava Nummikangas B- pohjavesialueen veden korkeutta ja laatua lohkon 2 lounaiskulmaan asennettavalla pohjavesiputkella vähintään kaksi kertaa vuodessa. Jos pohjaveden tarkkailussa tai muutoin ilmenee, että hanke aiheuttaa Nummikangas B-pohjavesiesiintymälle haittaa, luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä sellaisiin toimiin, joilla haitta estetään. Tarvittaessa asia voidaan saattaa ympäristölupaviraston ratkaistavaksi.
14) Kalataloustarkkailuohjelma on toimitettava Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja muut tarkkailuohjelmaesitykset Länsi-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailujen tulokset on vuosittain raportoitava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. 3 Alueen kaavoitustilanne Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. Karvianjoen vesistö, jolla Klupikistonneva sijaitsee, kuuluu turvetuotantovyöhykkeeseen tt-2, jota koskevan suunnittelumääräyksen III mukaan turvetuotannossa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Klupikistonnevan turvetuotantoalue on turvetuotantokäytössä. Hankealue koostuu viidestä erillisestä tuotantolohkosta. Tuotanto on aloitettu 1980- luvun alussa lohkolla 1 ja viimeisenä tuotantokuntoon on saatettu lohko 3, vuonna 2002. Yhteensä 24,6 ha tuotantoalueesta on jo poistunut käytöstä turpeen loppumisen vuoksi. Lupaa haetaan noin 60 ha:n tuotantoon. Alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta sekä lohkolta 4 palaturvetta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 24 000 m 3. Vuotuinen tuotantomäärä tulee kuitenkin vähitellen pienenemään pinta-alan supistumisen vuoksi. Vuosituotannon toimitus asiakkaille käsittää noin 160 rekan ajosuoritetta. Toimitus keskittyy noin 1-2 kuukauden mittaiseen jaksoon talven ja kesän aikana. Kuljetus tapahtuu lohkoilta 1 ja 5 Kulmalanperäntietä, lohkolta 2 ja 3 Klupikistonnevantietä ja lohkolta 4 Hakalantietä Nummijärvi- Karvia -tielle. Lohkon 1 tuotantoajaksi on arvioitu viisi vuotta, lohkojen 2, 3 4 b ja 5 kolme vuotta ja lohkon 4 a tuotantoajaksi 10 vuotta. Tuotannosta on hakemuksen täydennyksen mukaan poistunut 24,6 ha. Tuotannosta poistuvien alueiden kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta. Tuotannosta poistuneet ja poistuvat alueet otetaan maatalouskäyttöön. Lohkoilla 1, 2, 3, 4 b ja 5 käytetään perustason vesiensuojelumenetelmiä lisättynä laskeutusaltaiden yhteyteen rakennetulla virtaamansäädöllä. Lohkon 4 keskelle, vanhalle tuotannosta poistuneelle turvetuotantoalueelle, rakennetaan kasvillisuuskenttä. Kentän pinta-ala on 1,3 ha ja sinne johdetaan tarvittaessa pumppaamalla lohkon 4 a (12,5 ha) kuivatusvedet.
Tuotantoalueella ei varastoida poltto- ja voiteluaineita. Tuotantokauden aikana varikkoalueella on farmarisäiliö, jossa on valuma-allas. Säilytyspaikka on sellainen, että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksessa. Tuotantoalueella säilytettävä polttoaineen määrä on enintään 1500-3000 litraa. Syntyvät jätteet kuljetetaan oman hallitilan säilytysastioihin. Jätteiden kuljetuksen hoitaa kunnallinen jätteen kerääjä. Jäteöljyt ja -rasvat kuljetetaan kunnalliseen keräyspisteeseen. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Arvio vuotuisista jätemääristä: öljyt 80 l, kiinteä öljyjäte <20 kg, paristot ja akut <5 kg, metallit <5 kg, sekajäte <1 m 3, aumamuovi 1000 kg, öljysuodattimet 5 kpl, voitelupatruunat < 10 kpl. Hakija on tehnyt kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Nummijoki saa alkunsa Nummijärvestä. Nummijärvi (478 ha) on Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 luokiteltu matalaksi runsashumuksiseksi järveksi, joka on kalaston perusteella tyydyttävässä, veden fysikaalis-kemiallisen osalta hyvässä ja muun asiantuntija-arvion mukaan tyydyttävässä tilassa. Nummijoki on keskisuuri turvemaiden joki, joka fysikaalis-kemiallisen tilan osalta välttävä ja muun asiantuntija-arvion mukaan tyydyttävässä tilassa. Molempien osalta on toimenpideohjelmassa asetettu tavoitteeksi hyvän tilan saavuttaminen vuonna 2027. Hakemuksessa on esitetty vuosina 2007-2010 laskeutusaltaan alapuolelta otetut päästötarkkailun tulokset. Niiden mukaan kokonaistyppipitoisuus on vaihdellut välillä 940-2000 µg/l, kokonaisfosfori 21-190 µg/l ja kiintoaine 5-140 mg/l. Päästötarkkailu ei ole ollut luvan mukainen. Hakemuksessa on arvioitu turvetuotannon vaikutuksen Nummijoen vedenlaatuun olevan vähäinen. Laskennallisesti turvetuotanto aiheuttaa kuitenkin selvää typpitason nousua ja fosforipitoisuuskin nousee, mutta suhteellisesti vähemmän. Kiintoainekuormituksella on merkitystä veden laatuun lähinnä rankkasadehuippuina, jolloin kiintoainetta voi karata suolta. Tuotantopinta-alojen pienentyessä myös vesistövaikutukset vähenevät. Hanke ei myöskään heikennä kalaston säilymisen edellytyksiä tai heikennä kalatalouden toimintaedellytyksiä. Kalataloudellisen tarkkailun perusteella Nummijoen kalasto ei juuri poikkea turvetuotantoalueen ylä- ja alapuolella, eivätkä tulokset viitanneet siihen, että Klupikistonnevan turvetuotannolla olisi vaikutusta kalastoon. Hakemuksen mukaan Nummijoen valuma-alueella on Klupikistonnevan turvetuotantoalueen lisäksi noin 1 100 ha turvetuotantoa. Tuotantoalueen vaikutusalueella olevan Karvian luomat Natura-alueen (FI0200091) suojelun perusteena ovat luontodirektiivin liitteen I mukaiset luontotyypit Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit sekä Pikkujoet ja purot. Klupikistonnevan turvetuotanto ei määräävästi vaikuta Nummijoen veden 4
Pöly ja melu Muut vaikutukset tilaan, aiheuta pohjan liettymistä eikä myöskään pitkän etäisyyden vuoksi aiheuta pölyhaittoja Natura-alueelle. Klupikistonnevan lupamääräyksen mukainen pölymäärän mittaaminen on tehty vuonna 13.7.-12.8.2006. Lähimmillä asutuksilla (Huvikumpu 232-411- 7-335 ja Petäjäneva 232-411-7-80) kiintoaineen laskeuman tasot olivat 6,44 g/m 2 /kk ja 8,44 g/m 2 /kk. Vastaavat orgaanisen aineksen osuutta (turvepöly) osoittavat hehkutusjäännökset olivat 4,47 g/m 2 /kk ja 6,14 g/m 2 /kk. Klupikistonnevan vaikutusalueella suoritettiin vuonna 2010 Vapo Oy:n tarkkailuohjelmaan kuuluvia laskeuma- ja melumittauksia. Vapo Oy:n Lupikistonnevan turvetuotantoalue on kiinni nyt käsiteltävänä olevassa Klupikistonnevan turvetuotantoalueessa. Laskeumamittauksessa mukana oli kaksi lähintä häiriintyvää kohdetta sekä vertailupiste turvetuotantoalueella. Tutkimuksen perusteella ei voida selvästi sanoa, vaikuttivatko turvetuotantoalueen pölypäästöt merkittävästi laskeuman määrään. Viihtyvyysrajan ylittäviä laskeumia ei kuitenkaan havaittu. Melumittausten osalta häiriöäänet haittasivat mittauksia. 21.8.2010 Klupikistonnevan läheisellä asuinkiinteistöllä mitattiin tuotannon ollessa käynnissä 48 db arvo, kun vertailualueella arvo oli 55 db. Hakija on velvoitettu asentamaan pohjavesiputki lohkon 2 lounaiskulmaan ja seuraamaan veden korkeutta ja laatua kaksi kertaa vuodessa. Hakemuksen täydennyksenä on toimitettu taulukko, jossa on pohjaveden tarkkailutuloksia vuosilta 2005-2010. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Alueelle suunnitellut rakenteet ovat hakijan näkemyksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. 5 Vahingot Hakija ei ole esittänyt arviota toiminnan mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Hakija on esittänyt tuotannossa olevan pinta-alan tarkistamista siten, että lupa käsittäisi tällä hetkellä tuotannossa olevan noin 60 ha:n pinta-alan. Voimassa oleva lupa käsitti 78,8 ha. Toiminnan vaikutuksia hakija on esittänyt tarkkailtavan voimassaolevien suunnitelmien mukaisesti.
6 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on 4.4.2011, 11.4.2011, 26.5.2011, 27.5.2011, 15.6.2011 ja 13.9.2011 sekä 4.11.2011 täydentänyt hakemustaan muun muassa tarkemmilla tiedoilla vesiensuojelurakenteista ja vesien johtamisesta, tarkennetulla suunnitelmapiirustuksella, pölymittausten tuloksilla ja luonnonsuojelulain 65 :n mukaisella selvityksellä turvetuotannon vaikutuksista Karvian luomat (FI0200091) Natura-alueen luontoarvoihin sekä tiedolla tuotannosta poistuneiden alueiden määrästä. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kauhajoen kaupungissa 26.8.2011 26.9.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 26.8.2011 Kauhajoki -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Kauhajoen kaupungilta sekä Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut puoltavan lausunnon ympäristölupahakemuksen lupamääräysten tarkistamisesta. Lohkoilla 1, 2, 3 ja 5 on arvioitu tuotannon kestävän 3-5 vuotta. Niille tulee antaa määräaikainen lupa tai vesien käsittelyä tulee tehostaa. Kasvillisuuskentän suunnitelmapiirros ei ole asianmukainen. Kenttää ympäröivät ojat. Jotta vesi pysyisi kasvillisuuskentällä, tulisi kenttä ympäröidä penkereillä. Nykyisen suunnitelman mukaan vesi saattaa valua heti ympäröiviin ojiin ja suoraan purkupisteeseen. Lisäksi kentän korkeustietoja sekä tulevia vedenkorkeuksia ei ole esitetty. Hyvä suunnitelma on pohja luvitukselle, toteutukselle ja valvonnalle. Hakemuksesta olisi tullut lisäksi käydä selkeämmin ilmi vesien johtaminen alueilta, joista tuotanto on loppunut sekä vesienjohtamiskartta alapuoliseen vesistöön. Virtaaman säädön tavoitteena on saada suurten valumien aikana turvetuotantoalueelta huuhtoutuvaa kiintoainetta laskeutumaan sarka- ja kokoojaojiin rajoittamalla virtausta. Virtaamansäätöpadot rakennetaan kokoojaojiin. Hakemuksen mukaan virtaamansäätöpadot on sijoitettu laskeutusaltaiden alapuolelle. Virtaamansäätöpadot olisi tullut asentaa jo edellisen lupakauden alussa. Lohko 2 on lähimmillään 160 metrin päässä Nummikangas B:n tärkeän pohjavesialueen rajasta. Hakemuksen etäisyystieto on virheellinen. Hakemuksessa esitetty pohjaveden laadun tarkkailu on riittävä. Pohjavesialueen läheisyyteen ei tule sijoittaa uusia toimintoja.
7 Käyttötarkkailua ei ole tehty asianmukaisesti. Tarkkailuohjelmapäätöksen mukaan kuormitusnäytteet tuli ottaa lohkon 1 alapuolelta sekä vuosina 2005-2008 myös maalis-huhtikuussa ylivaluman aikana. Tarkkailupäätöksessä on myös lisätty määräyksiä. Hakemuksessa on esitetty vesinäytetiedot laskeutusaltaan alapuolelta ja ainoastaan vuosilta 2007-2010. Lisäksi hakemuksesta puuttuvat tarkkailuraportit vuosilta 2005-2010. Raportit tulee toimittaa aluehallintovirastoon. Hakijan tulee toimittaa ELY-keskukselle sähköisesti (TYVI-palvelimen kautta) vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ennen niiden käyttöönottoa ELY-keskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta tuotannon päätyttyäkin kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. Vesiensuojelurakenteiden käytöstä poistamisesta tulee ilmoittaa etukäteen ELY-keskukselle. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Nummijoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja vesienhoidon edellyttämän hyvän tilan saavuttaminen vaatii merkittävää panostusta vesiensuojeluun lähivuosina. Nummijoki on myös kalataloudellisesti tärkeä joki, jossa esiintyy muun muassa luonnontilainen purotaimenkanta. Tuotantoaika tulee lohkoilla 1, 2, 3, 5 ja lohkon 4 pienemmällä alueella rajata hakemuksen mukaisesti 3-5 vuoteen. Mikäli tuotanto jatkuu tämän kauemmin, tulee myös näille lohkoille järjestää tehostettu vesiensuojelu. Luvan saajan on vuosittain maksettava 600 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Luvan saajan on lisäksi tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta (Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen) on puoltanut turvetuotannon ympäristölupahakemuksen lupamääräysten tarkistamista seuraavin lisäyksin. Hakijan turvetuotanto ei saa vaarantaa vedenhankintaa varten tärkeän Nummikangas B -pohjavesialueen antoisuutta tai huonontaa sen käyttömahdollisuuksia. Lohkon 2 lounaiskulmassa sijaitsevasta pohjavesiputkesta tulee kaksi kertaa vuodessa tutkituttaa pohjaveden laatu sekä samalla
mitata pohjaveden pinnankorkeudet. Tulokset on kirjattava tarkkailuohjelmaan ja kirjanpitopäiväkirjaan. Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteilla on pyrittävä minimoimaan turvetuotantoalueen alapuoliseen vesistöön aiheutuva kuormitus. Hakija tulee velvoittaa huolehtimaan vesiensuojelurakenteiden kunnosta, puhdistuksesta ja huollosta, tarvittaessa myös tuotantokaudella. Rakenteiden toimintahäiriöt on korjattava viivytyksettä. Vesiensuojelurakenteiden tulee edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Hakija tulee velvoittaa huolehtimaan turvetuotannon loputtua vähintään 3-5 vuoden ajan vesiensuojelurakenteiden kunnosta ja hoidosta. Hakijan on kustannuksellaan suoritettava vesistötarkkailua. Tarkkailusta ja saaduista tuloksista sekä pohjavesiputken tarkkailutuloksista on tiedotettava vuosittain myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnalle. Lohkon 4 kuivatusvesien käsittelyä varten rakennettavan kasvillisuuskenttä rakennetaan vanhalle tuotannosta jo poistuneelle alueelle. Kasvillisuuskentän tulee saada ensin kunnon kasvillisuus ja kenttä otettava käyttöön vasta kasvien kunnolla juurruttua. Kasvillisuuskenttä tulee rakentaa huolellisesti oikovirtausten estämiseksi. Mikäli meluhaittaa ilmenee, tulee hakija edellyttää tarvittaessa suorittamaan melumittauksia. Jos tarvetta melun rajaamiseen ilmenee, tulee varsinkin yöaikaista toimintaa asutuksen läheisyydessä rajoittaa. Hakijan on järjestettävä alueen jätehuolto jätelain ja sen pohjalta annettujen Botniarosk Oy:n toimialueen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Koneiden ja laitteiden käyttämä polttoaine sekä voiteluaineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käyttää niin, ettei valumia maastoon pääse syntymään. Hakijan on pidettävä kirjaa toiminnassa syntyvistä jätteistä. Tuotantoalueen varikkoalueella sijaitseva valuma-altaallinen polttoainesäiliö tulee varustaa laponestolla ja sijoittaa tiiviille alustalle ja mahdollisuuksien mukaan lukittuun tilaan. 8 Hakijan vastine 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon osalta hakija on todennut, että lohkojen 1, 2, 3, 5 ja lohkon 4 pienemmällä alueella tuotanto loppuu kolmen tai maksimissaan viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kasvillisuuskentän reunat pengerretään rakennusvaiheessa ja hakija on esittänyt kentän korkeustiedot. Kasvillisuuskenttä perustetaan kesän 2012 aikana ja se on toimintakunnossa vuoden 2013 toukokuun lopussa. Kentän koko on 1,3 ha eli noin 10 % kyseisen lohkon tuotantoalasta. Niiltä lohkoilta, joilta tuotanto on loppunut, johdetaan vedet edelleen nykyisten vesienkäsittelyrakenteiden kautta. Virtaamansäätörakenteita on rakennettu joko ennen laskeutusaltaita tai osittain lohkoilla olevien laskuojien välille. Klupikistonnevan vesiensuojelurakenteet on rakennettu ja ne ovat olleet toiminnassa 10 vuotta sitten vallitsevien käytännön ja ohjeiden mukaisesti. Käyttötarkkailua on suoritettu puutteellisesti. Päivitetty tarkkailusuunnitelma toimitetaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi päätöksen lainvoimaiseksi tultua.
2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen lausunnon osalta hakija on todennut, että lohkojen 1, 2, 3, 5 ja lohkon 4 pienemmällä alueella tuotanto loppuu kolmen tai viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvan hakijalla ei ole huomautettavaa kalatalousmaksun tai tarkkailusuunnitelman osalta. 3) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan (Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen) lausunnon osalta ei hakijalla ole huomautettavaa. 9 MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman Klupikistonnevan turvetuotantoaluetta koskevan lupapäätöksen nro 56/2002/2 perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Kauhanummi Oy:n Klupikistonnevan Länsi- Suomen ympäristölupaviraston 15.10.2002 antaman ympäristölupapäätöksen nro 56/2002/2 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pintaala auma-alueineen ja vesiensuojelurakenteineen on 60 ha. Tuotannosta poistettua aluetta on 24,6 ha. Lupa myönnetään määräaikaiseksi. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava 10.6.2011 päivätyn hakemuksen täydennyksen liitteenä olevien tuotantoaluekarttojen mukaisesti Nummijokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä 10.6.2011 ja 26.10.2011 päivättyjen hakemuksen täydennysten tuotantoaluekarttojen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtaamansäätöpatojen ja laskeutusaltaiden sekä lohkolta 4 a (12,5 ha) vähintään 1,3 hehtaarin suuruisen kasvillisuuskentän avulla sulan maan aikana. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Kasvillisuuskentän rakenteet on mitoitettava siten, että vesi jakaantuu tasaisesti kentälle. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.
Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Kasvillisuuskenttä on rakennettava 30.6.2012 mennessä ja otettava käyttöön viimeistään 31.7.2013. Rakenteet on esitettävä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava jätelain ja sen pohjalta annettujen Botniarosk Oy:n määräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan 10
saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponesto. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Turvetuotannon vaikutuksia Nummikankaan B-pohjavesialueen veden korkeuteen ja vedenlaatuun on tarkkailtava tuotantolohkon 2 lounaiskulmaan asennetusta pohjavesiputkesta. Pohjavesinäytteet otetaan vuosittain touko-kesäkuussa ja elo-syyskuussa. Näytteistä analysoitavat muuttujat ovat sameus, ph, alkaliteetti, rauta, mangaani, COD Mn, ammoniumtyppi, nitriittityppi ja nitraattityppi. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11
12 Luvansaajan on tarkkailtava vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus kalataloustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit sekä pohjavesinäytteiden tulokset on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kauhajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutulokset ja raportti on toimitettava myös sähköisessä muodossa. Kalastoa ja kalastusta koskevan tarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Kauhajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan saajan on maksettava vuodesta 2012 alkaen vuosittain tammikuun aikana 600 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Vuoden 2012 maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei kyseisen vuoden kalatalousmaksua ole vielä tuolloin suoritettu. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
13 Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa tuotantolohkoilla 2, 3, 4 b ja 5 vuoden 2014 loppuun saakka, tuotantolohkolla 1 vuoden 2016 loppuun saakka sekä tuotantolohkolla 4 a vuoden 2021 loppuun saakka. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 15.10.2002 antamalla ympäristölupapäätöksellä nro 56/2002/2. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Päästöjen rajoittamiseksi lupa on myönnetty määräaikaisena, jolloin lohkojen 2, 3, 4 b ja 5 toiminta lakkaa vuoden 2014 loppuun mennessä yhteensä 32,3 ha:n alueelta sekä lohkon 1 osalta 14,0 ha:n alueelta vuoden 2016 loppuun mennessä. Toiminta lopullakin pintaalalla (12,5 ha) lohkolla 4 a lakkaa viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä. Aikataulu on hakijan esittämän mukainen. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Turvetuotantoalueen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamää-
Tarkistettujen lupamääräysten perustelut räyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Tuotantoalueen vaikutusalueella on Karvian luomat Natura-alue (FI0200091). Lähimmillään turvetuotantoalue on noin 2 km päässä Naturaalueen pohjoisrajasta. Aluehallintovirasto arvioi, kuivatusvesien puhdistuksen tehostuminen huomioon ottaen, ettei Klupikistonnevan turvetuotanto vaaranna Karvian luomat Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan nykykäytännön mukaiset toimenpiteet turvetuotannossa ovat riittävät tilatavoitteiden saavuttamiseen, koska ympäristönsuojelulaki edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaan käytännön periaatteen noudattamista. Klupikistonnevan vesienkäsittely on, toiminnassa olevalla ja pääosin lähivuosina käytöstä poistuvalla tuotantoalueella, järjestetty toimenpideohjelman suositusten mukaisesti. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1-4. Määräys kokoojaojiin rakennettavista virtaamansäätöpadoista on pidetty ennallaan. Lohkoa 4 a lukuun ottamatta tuotantolohkot ovat käytössä enää korkeintaan 5 vuotta, minkä vuoksi tehostettu vesienkäsittely ei niillä ole tarpeen. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan velvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Lähin asutus on vajaan 500 metrin etäisyydellä. Toiminnasta ei ennakolta arvioiden aiheudu melu- tai pölyhaittaa asutukselle. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoai- 14
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN neiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kala- ja raputaloudellinen arvo. Hakijalla ei ole ollut huomauttamista maksun määrästä. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Aluehallintovirasto ottaa 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen lohkojen 1, 2, 3 ja 5 toiminnan määräaikaisuutta koskevan vaatimuksen huomioon kohdassa Luvan voimassaolo. Kasvillisuuskenttää koskevat vaatimukset on huomioitu lupamääräyksessä 2. Lupamääräyksen 3 mukaisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy vesiensuojelurakenteet. Vesien johtamisesta toiminnan loputtua määrätään lupamääräyksessä 15. Vaatimus virtausta säätävien patojen asentamiseksi kokoojaojiin on huomioitu lupamääräyksessä 2. Patoja ei kuitenkaan määrätty rakennettavaksi tuotantolohkoille, joilla toiminta-aika on määrätty päättyvän vuoden 2014 loppuun mennessä. Pohjaveden laadun tarkkailua ja käyttö- päästö- ja vesistötarkkailuja koskevat vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä 11 ja 12. Aluehallintovirasto ottaa 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen lohkojen 1, 2, 3, 5 ja lohkon 4 pienemmän alueen toiminnan määräaikaisuutta koskevan vaatimuksen huomioon kohdassa Luvan voimassaolo. Kalatalousmaksua koskeva vaatimus 15
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO otetaan huomioon lupamääräyksessä 14 ja kalataloustarkkailu koskeva vaatimus lupamääräyksessä 12. Aluehallintovirasto ottaa 3) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan (Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen) vaatimuksen koskien pohjaveden laatua ja sen tarkkailua huomioon lupamääräyksestä 12 ilmenevällä tavalla. Vesiensuojelurakenteita koskevat vaatimukset on huomioitu lupamääräyksistä 1-4 ja tarkkailua koskevat vaatimukset lupamääräyksistä 11 ja 12 ilmenevällä tavalla. Vaatimus kasvillisuuskentän käyttöönotosta vasta kentän kasvittumisen jälkeen on otettu huomioon lupamääräyksestä 3 ilmenevällä tavalla. Asumiseen käytettävien alueiden melutasolle on annettu enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Varastointia ja jätehuoltoa koskevat vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä 7 ja 8 ja jälkihoitovaatimukset lupamääräyksessä 15. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merienhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 3 655 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan 30-300 hehtaarin suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 7 310 euroa. Ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisen lupamääräysten tarkistamishakemuksen käsittelymaksu on 50 % taulukon mukaista maksua pienempi. 16
17 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kauhajoen kaupunki Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Kauhajoki -lehdessä.
18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1. Valitusosoitus 2. Kartat 3. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Raija Aaltonen Lasse Känsälä Ville Salonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Raija Aaltonen ja Lasse Känsälä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Ville Salonen.
VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.12.2011. Mikäli valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu seuraavaan arkipäivään. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi
20 Klupikistonnevan tuotantolohkot 1, 2 ja 3 LIITE 2A
21 Klupikistonnevan tuotantolohkot 4 ja 5 LIITE 2B
22 KLUPIKISTONNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA LIITE 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan lohkoilta 1 ja 4 laskuojiin johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen lohkon 4 kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tuotannon lopettamista sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 μg/l, kokonaistyppi 500 μg/l ja kiintoaine 2 mg/l.
23 Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailutulokset ja raportti on toimitettava myös sähköisessä muodossa. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.