Päätös Nro 95/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/88/04.09/2010

Päätös Nro 95/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/88/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.11.2012 ASIA HAKIJA Pohjaveden imeytyskoetta koskeva tutkimuslupahakemus sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Kangasala Tavase Oy HAKEMUS Tavase Oy on Kangasalan kunnan ympäristölautakunnalle 25.4.2008 toimitetussa hakemuksessa pyytänyt vesilain (264/1961) 1 luvun 31 :n mukaista tutkimuslupaa tekopohjaveden imeytyskoetta varten Vehoniemen alueella Kangasalan kunnassa sekä lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupahakemusta on täydennetty 21.12.2009 ja 15.6.2010. Kangasalan kunnan ympäristöpäällikkö on kirjeellään 5.7.2010 siirtänyt asian Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi, koska hankkeesta saattaa aiheutua vesilain (264/1961) 1 luvun 18 :n mukainen seuraus. AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 6.7.2010 saapunutta hakemusta on täydennetty 10.9.2010, 1.3.2011, 21.4.2011, 30.5.2011, 8.7.2011, 14.11.2011 ja 24.9.2012. Lisäksi on haettu lupaa pysyttää havaintoputket ja imeytyskaivot sekä tehdä niistä mittauksia siihen saakka, kun vireillä olevaan Vehoniemen-Isokankaan harjualueen tekopohjavesihankehakemukseen saadaan lainvoimainen päätös. Tavase Oy on tehnyt Vehoniemenharjulla Kangasalan kunnassa tämän tutkimuslupahakemuksen kohteena olevalla tutkimusalueella tekopohjavesilaitoksen suunnitteluun liittyviä tutkimuksia aiempina vuosina. Tutkimukset ovat perustuneet maanomistajien antamiin erillisiin suostumuksiin ja Kangasalan kunnan ympäristölautakunnan 9.11.2004 myöntämään tutkimuslupaan, josta tehdyn valituksen Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt 31.1.2006. Hakijalla ei ole tällä hetkellä voimassa olevia tutkimuslupia suunnitellulla tutkimusalueella. Kangasalan ympäristölautakunta on 25.6.2006 tekemällään päätöksellä määrännyt maksettavaksi Sipilän tilan RN:o 1:61 omistajalle korvausta kaadetusta puusta ja kuudesta pohjavesiputkesta 620 euroa. Vaasan hallintooikeus 13.5.2008 ja korkein hallinto-oikeus 7.3.2011 ovat pysyttäneet ympäristölautakunnan päätöksen. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

Kangasalan kunnalla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä lupa ottaa Vehoniemenharjulla sijaitsevalta Raikun vedenottamolta pohjavettä enintään 4500 m 3 /d (päätös nro 40/2000/1). Tässä tutkimuksessa imeytettävä vesi otetaan Raikun vedenottamolta. 2 SUUNNITELMA Kaavoitus Hankkeen yleiskuvaus Hankealueella on voimassa 20.3.2008 vahvistettu Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Kaavaselostuksen mukaan talousveden laadun ja turvallisuuden parantamiseksi kaava-alueella pyritään siirtymään pintaveden käytöstä pohjavesialueiden parempaan hyödyntämiseen. Kaavassa on osoitettu harjualueen suodatusominaisuuksia hyödyntämään teknisen huollon kehittämisen kohdealue tk1 Kangasalan ja Pälkäneen väliselle Vehoniemen-Isokankaan- Syrjänharjun harjualueelle. Suunniteltu koeimeytys tehdään kohdealueella tk1. Maakuntakaavassa Keisarinharju-Vehoniemenharju kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Ensisijainen tavoite on, että harjujen luonteenomaiset geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet eivät saa sanottavasti muuttua. Tavoitteena on estää ohjelmaan kuuluvien harjujen luonnontilaa ja maisemakuvaa olennaisesti ja peruuttamattomasti heikentävät toimet, kuten maa-ainesten otto. Hankkeen toiminnot sijoittuvat pääasiassa Vehoniemen harjualueen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan (SisM 27.4.1983) SL-alueelle. Maaseutualueiden osayleiskaava ja Kangasalan rantaosayleiskaavan muutos on tulossa nähtäville vuoden 2012 aikana. Koeimeytysalueet ja kaivoalueet eivät sijaitse ko. kaava-alueella, pohjaveden havaintoputket sijaitsevat pääosin ehdotetun kaava-alueen sisällä. Tutkimus liittyy tekopohjavesihankkeeseen, jonka tarkoituksena on turvata Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankinta pitkällä aikavälillä. Tutkimusten tarkoituksena on optimoida imeytysalueen sijaintia ja toimivuutta tutkimusalueella 1 Vehoniemenharjulla Kangasalan kunnassa sekä selvittää Raikun vedenottamon kaivojen käyttöä ja kaivojen veden laadun eroja nykyistä vedenottoa suuremmalla teholla. Tutkimuksilla pyritään minimoimaan alueen maankäytölle, ympäristölle ja maanomistajille aiheutuvaa haittaa tekopohjavesilaitoksen toiminnan aikana. Tutkimuksista saatavia tuloksia tarvitaan tekopohjavesihankkeen suunnittelussa. Hakemusta on muutettu käsittelyn kuluessa. Hakemus kuulutettiin 28.2.2011 päivätyn tutkimussuunnitelman mukaisena. Hakija muutti suunnitelmaa kuulemisen jälkeen ja päätöksen kertoelmaosa on kirjoitettu tämän 4.11.2011 päivitetyn hakemussuunnitelman mukaisesti. Merkittävimmät muutokset ovat

tarkkailusuunnitelman täydennys, arvio vaikutuksesta Raikun vedenottamon käyttöön, kolmen pohjavesiputken lisääminen ja neljän putken paikan muuttaminen sekä imeytysalueen laajennus. Lisäksi on päivitetty maanomistajatietoja ja tehty pieni muutos alustavaan siirtovesilinjaan. Tutkimusaluetta 2 koskevat osat on poistettu. Muutoksista on kuultu erikseen niitä, joita ne koskevat. Hakija on esittänyt, että tutkimus- ja tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä tarkennuksia ja pieniä muutoksia sopimalla Kangasalan Vesi-liikelaitoksen, Kangasalan ympäristönsuojeluviranomaisen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Imeytyskoe tutkimusalueella 1 Aikaisemmat tutkimukset tutkimusalueella ja sen lähiympäristössä Tutkimusalueella 1 on tehty koepumppaus ja imeytyskoe vuosina 1997-1998. Imeytyskokeessa kierrätettiin muodostuman omaa vettä ja pumppausmäärä oli noin 4200 m 3 /d. Pohjavesimallinnuksesta saatujen tulosten perusteella rajattiin imeytysalueen itäpuolelta alustava laajennusalue. Laajennusalueella on tämän jälkeen tehty kairauksia ja asennettu yhteensä 10 pohjaveden havaintoputkea (putket 299-301, 303-307 ja 341-342). Tavase Oy on seurannut pohjavedenpinnan korkeutta havaintoputkista säännöllisesti vuoden 2007 alusta lähtien niiltä osin kuin maanomistajat eivät ole kieltäneet maa-alueillaan olevien putkien seuraamista. Hajanaisia pohjavedenpinnan seurantatuloksia alueelta on jo vuodesta 1996 lähtien. Vuosina 2010-2011 tutkimusalue 1:llä on tehty maatutkaluotauksia. Kairausten, pohjaveden havaintoputkista tehtyjen mittausten sekä maatutkaluotausten avulla on saatu tarkentavaa tietoa alueen maaperä- ja pohjavesioloista. Näiden tulosten perusteella on päädytty hakemussuunnitelmassa (4.11.2011) esitettyihin imeytysalueisiin. Pohjaveden pinta on tasolla 84,4 87 m mpy. Imeytys- ja kaivoalueella sekä niiden välissä pohjaveden pinta on 15 40 metrin syvyydellä maan pinnasta. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Kairauksissa ei ole havaittu orsivettä. Alueen yksityiskaivot kartoitettiin kesällä 2010. Tutkimusalueella tai sen lähiympäristössä on noin 80 yksityiskaivoa, joista juomavesikäytössä on noin 55 kaivoa. Tavase Oy on vuoden 2007 alusta lähtien seurannut pohjavedenpinnan korkeutta säännöllisesti kuudesta talousvesikaivosta. Kesällä 2011 on kartoitettu tutkimusalueella sijaitsevaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta ampumarata-aluetta. Raikun vedenottamon ympäristöön on asennettu pohjavesiputkia vedenottamon tarkkailuohjelman mukaista vaikutusten seurantaa varten. Lisäksi Tavase Oy:n havaintoputkia hyödynnetään Raikun vedenottamon pohjavesitarkkailussa. 3

4 Aikataulu Tutkimukset alkavat välittömästi tutkimusluvan myöntämisen jälkeen pohjavedenpinnan korkeuksien sekä pohjaveden ja pintaveden laadun ennakkoseurannalla. Varsinainen imeytyskoe käynnistetään vuoden 2012 lopulla tai vuoden 2013 alussa. Imeytyskokeen kestoksi arvioidaan 6-8 kuukautta ja jälkitarkkailua tehdään vähintään 2 kuukautta. Tutkimuksen kokonaiskesto on noin 2 vuotta. Imeytyskokeen jälkeen jatketaan pohjaveden tilan perusseurantaa, joka käsittää kerran kuukaudessa havaintoputkista ja valikoiduista talousvesikaivoista tehtävät pohjaveden pinnan mittaukset ja vesinäytteiden oton kaksi kertaa vuodessa. Koeimeytykseen liittyvät rakenteet ja laitteet Kairaukset ja pohjavesiputket Tutkimusalueella tehdään noin 20 pisteessä kalliovarmennetut kairaukset. Hakemussuunnitelman liitteenä olevassa kartassa 1 (18.10.2011) kairauspisteitä on yhteensä 22 ja ne on numeroitu 410-420, 426-433, 437-439. Kuulutettuun suunnitelmaan verrattuna kairauspisteet 437-439 ovat uusia ja pisteiden 417, 429, 430 ja 432 paikat ovat muuttuneet. Kairauspisteisiin asennetaan muoviset pohjaveden havaintoputket, jotka suojataan lukittavalla kannella. Kairauspisteeseen asennetaan orsivesi-pohjavesiputkipari, mikäli kairauksissa havaitaan orsivettä. Kairauspisteiden paikat ovat alustavia ja tarkentuvat maanomistajien kanssa pidettävissä katselmuksissa. Imeytyskaivot ja haravat Koeimeytysalueella TUA1-IA1.12 sijaitsevien pohjavesiputkipisteiden viereen on suunniteltu rakennettavaksi kolme imeytyskaivoa, IK10, IK11, IK12. (Kartta 1,18.10.2011). Imeytysaluetta TUA1-IA1 on laajennettu kuuluttamisen jälkeisessä suunnitelmassa. Kaivontekokoneen kulkureitti koeimeytysalueelle kulkee nykyisiä kulku-uria pitkin. Koneen tarvitsema kulku-ura on noin 5 m leveä. Sadetusimeytysalueen pintamaan soveltuvuus sadetusimeytykseen varmistetaan luotaamalla maatutkalla. Imeytysharavien ja imeytyskaivojen lopullista sijaintia tarkennetaan maastotutkimustulosten perusteella laadittavassa tarkemmassa tutkimussuunnitelmassa. Ennen kokeen aloittamista sovitaan teknisistä järjestelyistä yhdessä Kangasalan Vesi - liikelaitoksen kanssa. Imeytyskaivo on vedenottokaivoon verrattava rakenne. Kaivo on suojattu painavalla pohjallisella, halkaisijaltaan 1 m betonirenkaalla. Vedensiirtolinja ja sähköliittymä Imeytysvesi pumpataan Raikun vedenottamolla sijaitsevista Tavase Oy:n ja Kangasalan Vesi liikelaitoksen tuotantokaivoista. Imeytysvesi johdetaan tilapäistä imeytysputkistoa pitkin imeytyskaivoille ja/tai imeytysharaville. Vedensiirtoputkisto rakennetaan maanpäällisenä vetona nykyisten kulku-urien mukaisesti ja se poistetaan kokeen loputtua. Imeytysalueelle tarvittava tilapäinen sähköliittymä rakennetaan sähköntoimittajan määrittämää linjaa pitkin. Koeimeytys

Imeytyskoe tehdään imeyttämällä imeytysharavan ja/tai imeytyskaivojen IK10-IK12 kautta alueen omaa pohjavettä koeimeytysalueille TUA1-IA1.1 ja TUA1-IA1.2. Imeytyskoe tehdään vaiheittain lisäämällä tuottoa ja testaamalla imeytyskaivoja ja/tai imeytysharava-alueita erikseen, ryhmässä ja vuorotellen. Imeytyskokeessa pumpataan pohjavettä maksimissaan 6000 m 3 /d. Imeytyskokeen kesto on arviolta 6-8 kuukautta. Poikkeustilanteet Tarkkailusuunnitelma Ennen kokeen aloittamista laaditaan yhteistyössä Kangasalan Vesi liikelaitoksen kanssa varautumissuunnitelma mahdollisten poikkeustilanteiden varalle. Pumppauksen kulkua valvotaan Tampereen Veden Ruskon valvomoilla, josta poikkeustilanteista kulkeutuu sähköisesti tieto Tavase Oy:n ja Kangasalan Vesi liikelaitoksen edustajalle. Kokeen vaikutuksia Kangasalan kunnan Raikun vedenottamon käyttöön ja vedenlaatuun seurataan varautumissuunnitelmaan liitettävän yksityiskohtaisen seurantaohjelman mukaisesti. Mikäli imeytyskokeen aikana syntyy haitallisia vaikutuksia Raikun vedenottamolla, voidaan haitan minimoimiseksi koejärjestelyjä muuttaa esim. veden pumppausmäärää pienentämällä. Tarvittaessa koe voidaan keskeyttää. Hakija varautuu hoitamaan juomavesikäytössä olevien yksityiskaivojen tilapäiset vesihuoltojärjestelyt kokeen aikana, mikäli tähän tulee tarvetta. Vaikutusten tarkkailu Tarkkailu käsittää pohjaveden pinnan ja laadun seurannan ennen kokeen aloittamista, kokeen aikana ja jälkitarkkailun kokeen loputtua. Lisäksi mitataan pohjaveden purkaumien virtaamaa ja seurataan tutkimusalueen kasvillisuutta perustettavilla koealoilla ja valokuvaamalla imeytysalueita. Pohjaveden pinnan tarkkailu aloitetaan heti tutkimusluvan myöntämisen jälkeen. Pinnankorkeutta mitataan 39 havaintoputkesta, 21 tarkkailuun valitusta yksityisestä rengaskaivosta sekä muista alueen yksityisistä kaivoista. Mittaus tehdään kerran kuukaudessa. Kolme kuukautta ennen imeytyksen aloittamista havaintoputkien ja tarkkailussa olevien kaivojen mittaukset ryhdytään tekemään kaksi kertaa kuukaudessa. Automaattisia pinnankorkeusmittareita asennetaan 10-15 havaintoputkeen tai kaivoon ja niistä pinnankorkeus mitataan kerran viikossa. Tutkimusalueen länsipuoliselta peltoaukealta kartoitetaan mahdolliset pohjaveden purkautumispaikat. Ojien virtaama mitataan mittapadolla tai siivikolla kerran kuukaudessa. Kolme kuukautta ennen imeytyskokeen alkua mittausta ryhdytään tekemään kaksi kertaa kuukaudessa. 5

6 Pohjaveden laatua tarkkaillaan 12 havaintoputkesta ja 25 talousvesikaivosta. Uusia asennettavia havaintoputkia otetaan mukaan. Näytteet otetaan noin 2 kuukautta ennen imeytyksen alkua ja niistä analysoidaan koliformiset bakteerit, E. coli, kokonaispesäkeluku, ph, happipitoisuus, kloridi, sähkönjohtavuus, väri, sameus, haju, maku, rauta, mangaani, nitraatti, nitriitti, ammonium, orgaanisen hiilen määrä, hiilidioksidi, alkaliteetti, kokonaiskovuus, kalsium ja magnesium. Lisäksi neljän havaintoputken vedestä analysoidaan haihtuvat hiilivedyt, pestisidit ja raskasmetallit. ja seitsemän havaintoputken ja Roineen vedestä määritetään happi-isotooppisuhde. Imeytyskokeen aikana pohjaveden pinnankorkeutta seurataan 1-2 kertaa/kk ja automaattimittareilla vähintään kerran päivässä. Virtaamamittauksia tehdään joka toinen viikko. Veden laatua mitataan 2 viikkoa, 2 kuukautta ja 4 kuukautta kokeen aloittamisen jälkeen ja kerran ennen kokeen lopettamista. Haihtuvat hiilivedyt, pestisidit ja raskasmetallit analysoidaan 2 kuukautta kokeen aloittamisen jälkeen ja kerran ennen kokeen lopettamista. Isotooppinäytteet otetaan viikko ja kuukausi kokeen aloittamisen jälkeen ja sen jälkeen kerran kuukaudessa kokeen ajan. Pohjaveden pinnankorkeutta seurataan kokeen jälkeen kahden kuukauden ajan tai siihen saakka, kun korkeus on palannut ennen koetta vallinneeseen tilanteeseen. Virtaamia mitataan kahden kuukauden ajan kaksi kertaa kuukaudessa ja veden laatua mitataan kerran noin kuukausi kokeen lopettamisen jälkeen. Tarkkailukäynneistä ilmoitetaan etukäteen maanomistajalle. Koeimeytyksen ja pumppauksen tuottoa mitataan automaattisesti vähintään tunnin välein. Kasvillisuusseuranta tehdään imeytysalueelle perustettavilta koealoilta. Koealoja on yhteensä 15 ja ne ovat kooltaan 50 cm x 50 cm. Koealat merkitään maastoon. Kasvillisuuskartoitus tehdään valokuvaamalla ja arvioimalla putkilokasvien peitteisyys. Kartoituksia on tehty vuosina 2010 ja 2011 ja täydennetään vuonna 2012. Kartoitus tehdään ennen koetta ja kokeen aikana valokuvaamalla kuukausittain sekä peitteisyysarvionti heinä-elokuussa. Kasvillisuusseurantaa jatketaan kahden kasvukauden ajan. Raikun vedenottamon imeytymiskokeen aikainen tarkkailuohjelma sekä jälkitarkkailuohjelma laaditaan ennen koetta tehtävän varautumissuunnitelman yhteydessä. Jälkitarkkailuohjelmaa tarkennetaan tarvittaessa ennen kokeen päättymistä. Tarkkailun lopettamisesta sovitaan Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Tiedotus ja raportointi Imeytyskokeen aloittamisesta tiedotetaan kirjallisesti Kangasalan Vesi liikelaitokselle, Kangasalan kunnan ympäristölautakunnalle, Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä imeytyskokeen vaikutusalueen asukkaille, maanomis-

Ympäristövaikutukset tajille ja haltijoille. Muille kuntalaisille tiedotetaan yleisesti paikallislehdessä. Lisäksi pidetään tiedotustilaisuus. Seurannassa olevien yksityisten kaivojen omistajille toimitetaan mittaustiedot yhden kerran ennakkotarkkailun lopussa ennen imeytyskokeen aloittamista, 2 kuukauden välein imeytyskokeen aikana ja kerran ennen kokeen jälkitarkkailun lopettamista. Talousvesikäytössä olevien kaivojen vedenlaatutiedot toimitetaan kiinteistöjen omistajille heti tulosten valmistuttua. Yksityiskaivojen vedenlaatutulokset ilmoitetaan välittömästi kaivon omistajalle ja terveysviranomaiselle, mikäli tulokset ylittävät sosiaali- ja terveysministeriön asettamat talousveden laatuvaatimukset. Raikun vedenottamolta otettavien näytteiden tulokset toimitetaan Kangasalan Vesi liikelaitokselle ja Kangasalan kunnan terveysviranomaiselle. Loppuraportti laaditaan viimeistään 2 kuukauden kuluttua kokeen jälkitarkkailun päättymisestä. Kokeita edeltävän ajan ja kokeen aikaisen kasvillisuusseurannan tulokset raportoidaan tarkkailun loppuraportoinnin yhteydessä. Tarkkailussa ilmenevistä poikkeavista tuloksista ilmoitetaan välittömästi Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Kangasalan kunnan ympäristölautakunnalle. Vaikutukset luontoarvoihin ja rakenteisiin Tutkimusalue sijoittuu pääosin Keisarinharjun-Vehoniemenharjun Natura 2000 alueelle (FI0316001). Lähin muu suojelualue on Vehoniemen yksityinen luonnonsuojelualue tilalla Riihimäki (RN:o 3:79) lähimmillään 195 metrin etäisyydellä koeimeytysalueesta etelään. Luonnonsuojelualue on osittain Natura-alueella. Puolet Keisarinharjun-Vehoniemenharjun Natura 2000-alueesta kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Harjujensuojeluohjelma-alue ja Vehoniemenharjun luonnonsuojelualue sijaitsevat lähimmillään noin 740 metrin etäisyydellä koeimeytysalueesta pohjoiseen. Luonnonsuojelualueet ja harjujensuojeluohjelma-alue eivät sijoitu koeimeytysalueen vaikutusalueelle. Keiniänrannan Natura-alue (FI0338005) sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä koeimeytysalueesta etelään. Keisarinharjun-Vehoniemenharjun alue kuuluu Natura 2000 verkostoon harjumetsien ja tulvametsän luontotyyppien perusteella. Alueen pinta-ala on 268 ha ja siitä 83 % on harjumetsien luontotyyppiä. Imeytysalueen pinta-ala on 4,4 ha ja siitä 3,9 ha sijoittuu Natura-alueelle. Sähkölinjan pituus 390 m ja putkilinjan pituus noin 1 300 m. Ne sijoittuvat nykyisille kulku-urille ja sijaitsevat kokonaan Natura-alueella. Tutkimusalue ja putkilinja kattavat 1,2 % Natura-alueen pinta-alasta. 7

Vahingot ja haitat Imeytyskokeen vaikutukset kohdistuvat vain harjumetsien luontotyyppiin. Sadetusimeytysalueella seinä- ja kynsisammalet sekä varpu- ja jäkälälajisto paikoin taantuvat ja lehväsammaleet sekä ruoho- ja heinäkasvit runsastuvat. Kasvillisuus palautuu 1-2 kasvukauden jälkeen. Imeytyskoe heikentää harjumetsien luontotyyppiä kohtalaisesti. Vaikutukset ovat suurelta osin väliaikaisia ja lyhytkestoisia. Natura-alueen ekologinen rakenne ja toiminta säilyvät pitkällä aikavälillä elinkelpoisina ja hanke ei vaikuta kielteisesti harjun eheyteen. Hankkeella ei ole Keisarinharjun-Vehoniemenharjun Naturaalueen suojeluarvoille eikä lähimmälle luonnonsuojelualueelle merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Maaperän väliaikaista pientä lammikoitumista voi hakemuksen mukaan esiintyä ja pohjaveden pinnan alenema kaivoalueella on luokkaa 0,5 m. Imeytyskaivoja rakennettaessa maan pintakerros rikkoutuu ja kasvillisuutta joudutaan poistamaan kaivojen lähialueelta. Kokeen loputtua alue kunnostetaan mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan. Yksityiskaivoille ei hakijan mukaan aiheudu haitallisia vaikutuksia. Imeytyskokeesta ei myöskään aiheudu rakennuksille tai rakenteille vaurioita. Kasvillisuudelle ei aiheudu pysyviä muutoksia aiemman, vuosien 1997-1998 imeytyskokeen vaikutusten perusteella. Vaikutukset Raikun vedenottamon käyttöön Kangasalan kunnan Raikun vedenottamolla on vedentuotantoa varten kaksi kaivoa (K1 ja K6). Vedenottamon nykytilaraportin mukaan kaivojen vedenlaadussa on havaittavissa eroja. Kaivon K6 tuottamassa vedessä on mm. mangaanipitoisuus selkeästi suurempi kuin kaivon K1 tuottamassa vedessä. Koetoiminnan aikana vedenottomäärä Raikun vedenottoalueella kasvaa huomattavasti nykyisestä ja on mahdollista, että mangaanipitoisuus nousee nykyisestä. Mangaanipitoisuuden liiallinen nousu otetaan huomioon varautumalla vedenjakelukaivojen ja lähivyöhykkeen hapettamiseen hapetuskaivojen avulla. Vastaava tekniikka on käytössä Kangasalan kunnan Rikun vedenottamolla. Muiden vedenlaatuominaisuuksien suhteen tai vedenantoisuuden suhteen ei ole odotettavissa haitallisia muutoksia. Rikun laitoksen saneerauksen oletetaan valmistuvan ennen kokeen aloittamista, jolloin vedenottoa Rikun vedenottamon kaivoista voidaan kokeen aikana tehostaa. Varautumissuunnitelmassa esitetään kokeen aikainen Raikun vedenottamon tarkkailuohjelma. Hakija vastaa kaikista vahinkojen, haittojen ja edunmenetysten korvaamisesta. Maanomistajille suoritetaan korvaukset pysyvistä metsävaurioista asiantuntija-arvion mukaan. Arvioinnissa todetut haitat maksetaan kaksinkertaisina. 8

Maanomistajille maksetaan kertaluonteisesti havaintoputkien sijoittamisesta 100 /havaintoputki ja imeytyskaivojen sijoittamisesta 400 /imeytyskaivo. Putkilinjan ja imeytysharavien tilapäisestä sijoittamisesta ei makseta käyttöoikeuskorvausta. Korvaus maksetaan myös aiemmin asennetuista havaintoputkista. Korvaukset käyttöoikeuksista: 9 Tila Nimi Pohjavesiputket Imeytys- Yhteensä RN:o nykyiset uudet kaivot Vehoniemen kylä 53:0 Vehoniemi 300 300 3:70 Hallila 400 300 700 6:24 Perä-Siurola 400 400 1:61 Sipilä 1100 700 400 2200 1:89 Tapiola 100 100 1:72 Ajakainen 200 100 300 3:23 Ottamo 300 100 400 2:100 Mustalukko 100 100 1:77 Linna 300 500 800 1600 3:90 Riihimäki I 100 100 1:90 Riikkala 100 100 1:75 Honkalinna 100 100 1:76 Mäntylinna 100 100 2:116 Toukomaa 100 100 2:22 Yleinen tie 100 100 200 Raikun kylä 2:104 Pajunen 100 100 3:25 Epilä 200 100 300 1:48 Kangas 100 100 Hakijan mukaan metsävaurioiden lisäksi tutkimuksista ei aiheudu muita vahinkoja, haittoja tai edunmenetyksiä. Mikäli odottamattomia kokeesta aiheutuvia haittoja kuitenkin aiheutuu, ne korvataan vähintään täysimääräisenä. Hankkeen oikeudelliset edellytykset Töidenaloittamislupa Tutkimukset ovat tärkeitä koko hankkeen teknis-taloudellisen optimoinnin kannalta sekä alueen maankäytölle, ympäristölle ja maanomistajille aiheutuvien haittojen minimoimisen kannalta. Tekopohjavesihanke on yleisen edun vaatima ja siitä saatava hyöty on siitä johtuvaa haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi.

Hakija on pyytänyt oikeutta tutkimusten aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupahakemuksessa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan mahdollisen muutoksenhaun myötä. Tutkimushankkeen välittömällä toteuttamisella on merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lupa pysyttää imeytyskaivot ja pohjaveden havaintoputket sekä tehdä niistä mittauksia HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Tutkimusalueen 1 havaintoputkia on seurattu vuodesta 1996 alkaen ja säännöllisesti vuodesta 2007 lähtien. Koejaksoon liittyy tehostettu pohjavesiseuranta. Imeytyskokeen tulosten perusteella voi ilmetä jatkotutkimustarpeita. Tämän vuoksi on tarpeellista, että jo asennetut ja tämän tutkimushankkeen yhteydessä asennettavat uudet havaintoputket ja imeytyskaivot voivat sijaita kiinteistöillä sekä että niistä voidaan seurata pohjaveden pinnan korkeutta ja laatua siihen saakka, kunnes aluehallintovirastossa vireillä olevaan Vehoniemen-Isokankaan harjualueen tekopohjavesihanketta koskevaan hakemukseen on saatu lainvoimainen päätös. Mikäli asennettuja tutkimusputkia joudutaan poistamaan ja asentamaan uudelleen, aiheutuu siitä tarpeettomia kustannuksia ja haitallisia ympäristövaikutuksia. Kuulutetussa hakemuksessa haettiin lupaa pysyttää havaintoputket myös tutkimusalueella 2, mutta hakija on poistanut sen tarkistetusta, 4.11.2011 päivätystä hakemuksesta. Aluehallintovirasto on vesilain (264/1961) 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kangasalan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 29.8.2011. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Kuulutettu hakemussuunnitelma on päivätty 28.2.2011. 1) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat on esittänyt seuraavaa: Yleistä Tutkimushankkeella on mahdollista saada tietoa sekä laitoksen optimointiin että varsinaisesta tekopohjavesilaitoksesta maanomistajille mahdollisesti aiheutuvien haittojen ennakointiin. Hakemusasiakirjan täydennetyssä liitekar- 10

tassa 6.4.2011 on esitetty hakemuksessa rajatun tutkimusalueen ulkopuolella runsaasti hakemuksen tekstiosasta puuttuvia tutkimuspisteitä merkinnällä muu suunniteltu kairaus tai pohjavesiputki. Lisäksi tutkimusalueelle 2 aiemmin maanomistajien suostumuksella asennetuille pohjavesiputkille haetaan nyt putkien pysyttämislupaa. Lupakäsittely tulisi kokonaisuudessaan rajata tutkimusalueelle 1, kuten hakija ilmoittaa hakemuksessaan. Mikäli hakija hakee kairauksia ja pohjavesiputkien asentamista varten tutkimuslupaa myös tutkimusalueelle 2, tulisi lupa myös aikaisemmin asennettujen havaintoputkien pitämiseen käsitellä siinä yhteydessä. Hakemusasiakirjan ja liitekarttojen sisällön on vastattava tutkimusaluerajauksen ja tutkimustoimenpiteiden osalta toisiaan ja tutkimusalueen maanomistajatiedot on oltava ajan tasalla. Kangasalan kunnalla on lupa ottaa Raikun vedenottamolta enintään 4500 mᵌ/vrk pohjavettä. Imeytyskokeessa imeytettäisiin enimmillään 6000 mᵌ/vrk. Hakemuksesta ei selviä, onko tarkoitus jakaa kunnan verkostoon vettä samaan aikaan, kun imeytetään maksimimääriä. Yhteenlaskettu pohjaveden oton enimmäismäärä olisi tällöin 10 500 mᵌ/vrk. Luvassa tulee todeta Raikun vedenottokaivolta tutkimuksen aikana pumpattava enimmäismäärä. Tekopohjavesilaitoksen lupakäsittelyä ja laitoksen suunnittelua varten suunnitellun raakavesilähteen, Roineen, veden laadun ja sen vaihtelun riittävän pitkäkestoinen seuranta on tärkeää. Pintaveden laadun seurantaa ei tule kuitenkaan käsitellä nyt vireillä olevan tutkimuslupa-asian yhteydessä. Tekopohjavesilaitoksen suunnitellun raakaveden laadun seuranta ei liity imeytysalueen sijainnin ja toimivuuden optimointiin koealueella 1 eikä Raikun vedenottamon kaivojen käytön optimointiin. Tutkimushanke tehtäisiin hakemuksen mukaan Tavase Oy:n ja Kangasalan Vesi liikelaitoksen yhteistyönä. Luvassa tulee käydä ilmi, miten vastuut mahdollisesti yksityisille maanomistajille tai Raikun vedenottamolle ilmenevien haittojen korjaamisesta ja korvaamisesta jakautuvat yhteistyöosapuolten kesken. Kaavoitustilanne Hakemuksen mukaisella tutkimusalueella on voimassa sisäasiainministeriön vuonna 1983 osittain vahvistama Vehoniemen harjualueen osayleiskaava. Kaava on oikeusvaikutteinen pääosalla imeytyskokeen tutkimusaluetta. Niitä tutkimusalueen osia, jotka sijoittuvat yleiskaavan luonnonsuojelualueelle (SL) tai retkeily- ja ulkoilualueelle (VR) koskee kaavassa rakennuslain 124 a :n nojalla annettu toimenpidekielto. Määräys on nykyisessä maankäyttö- ja rakennuslaissa 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta on selvitettävä ennen tutkimushankkeen toimeenpanoa MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan tarve. Tässä yhteydessä tulee huomioida myös tutkimusalueella sijaitsevan Vehoniemen korpraalikunnan ampumaradan jäännösten vaikutus tutkimushankkeeseen. Ulkoilureitistön jatkuvuus ja esteettömyys on turvattava myös imeytyskokeen aikana. 11

12 Luonnonsuojelu Tutkimusalue sijoittuu pääosin Keisarinharjun-Vehoniemenharjun Natura 2000 verkostoon kuuluvalle alueelle, jonka kokonaispinta-ala on 267,8 hehtaaria. Luontodirektiivin (SCI) perusteella suojellun alueen luontotyyppejä ovat kohteen Natura-tietolomakkeen mukaan harjumetsät 83 % kohteen pinta-alasta ja tulvametsät 2 % kohteen pinta-alasta. Tulvametsät luontotyyppiä ei esiinny tutkimushankkeen vaikutusalueella. Luontodirektiivin liitteen IV a lajeja ei ole tavattu tutkimusalueelta tai sen läheisyydestä. Hankesuunnitelmassa kasvillisuuden seurantaan tulee sisällyttää riittävän tarkka kasvillisuuden inventointi myös kokeiden jälkeisenä kahtena kasvukautena. Koeimeytysalueista (pinta-ala 3,4 ha) Natura 2000 alueen puolelle sijoittuu hakijan selvityksen mukaan noin kolme hehtaaria. ELY-keskuksen tekemän karttatarkastelun perusteella noin puolet Natura-alueella sijaitsevista imeytysalueista edustaa joko hyvää tai erinomaista harjumetsien luontotyyppiä loppujen ollessa edustavuusluokaltaan ei merkittävää. Imeytysalueille suunniteltu vedensiirtoputkistolinja sijoittuu ELY-keskuksen tekemän karttatarkastelun perusteella osittain edustavuudeltaan hyväksi luokitellulle harjumetsä-luontotyypille ja imeytysalueiden välissä myös erinomaiseksi luokitellulle alueelle. Hyväksi tai erinomaiseksi luokiteltua harjumetsien luontotyyppiä sijoittuu koeimeytysalueille ja putkilinjalle koko Natura-alueen harjumetsien luontotyypistä alle 1 %. Koko tutkimusalueelle asennettavista 20 pohjaveden havaintoputkesta muutama sijoittuu Natura 2000- alueelle. Havaintoputkien asentamisesta seuraa maastoon jäävät telaketjujen jäljet ja lisäksi joitakin puita saatetaan joutua kaatamaan. Hakemuksessa esitetyistä suunnitelmista ei selviä vedetäänkö sähköyhteys imeytysalueiden välillekin maakaapelina. Tällöin myös siitä seuraisi maanmuokkausta ja vähäistä vaikutusta harjumetsien luontotyyppiin. Eroosion riski jyrkässä rinteessä myös kasvaisi. Tutkimushanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Keisarinharjun- Vehoniemenharjun suojelun perusteena olevaa harjumetsät-luontotyyppiä eikä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia tarvita. Kaikki tutkimushankkeeseen liittyvä liikenne tulee kuitenkin minimoida maastoon jäävien jälkien välttämiseksi. Imeytysalueiden välinen jyrkkä rinne on erityisen herkkää eroosiolle, mikäli tutkimusjärjestelyistä johtuen maan pintakerros rikkoontuu. Häiriötä tuottavien toimintojen ajoittaminen lintujen pesimäajan ulkopuolelle on suositeltavaa, 31.7.-15.4. väliselle ajalle. Pohjavesiputken nro 429 sijoittaminen yksityismaan luonnonsuojelualueelle ei ole mahdollista. Suojelualue sijaitsee lähimmillään 195 metrin etäisyydellä imeytysalueelta. Luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset kieltävät mm. kaikenlaisen maaperän ja kallioperän vahingoittamisen ja muuttamisen. Muilta osin tutkimushankkeella ei ole haitallisia suojelualueelle ulottuvia vaikutuksia.

13 Havaintoputket ja imeytyskaivot Uudet pohjavesiputket tulee suojata teräksisellä maahan ankkuroitavalla suojaputkella ja lukittavalla kannella. Kaikkien tutkimusalueen putkien, joita hakemus koskee, on oltava lukittuja. Havaintoputkien pitämistä ja niistä havaintojen tekemistä koskevassa asiassa ELY-keskus on viitannut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 19.5.2006 antamaan Tavase Oy:n tutkimuslupaa koskevaan päätökseen (56/2006/4), joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 23.5.2008 (taltionro 1289). Havaintoputkien pitämiseen maassa myönnettiin lupa siihen saakka kunnes ympäristölupavirastossa vireillä olevaan Vehoniemen-Isokankaan tekopohjavesihanketta koskevaan hakemukseen (Dnro LSY-2003-Y-282) on saatu lainvoimainen päätös. ELY-keskus pitää perusteltuna myöntää tutkimusluvan yhteydessä lupa havaintoputkien pitämiseen myös nyt käsiteltävänä olevalla tutkimusalueella 1. Havaintoputkien pitämistä koskevassa lupamääräyksessä tulisi määrätä pitämis- ja käyttöoikeuden kesto mahdollisen tekopohjavesilaitoksen käytönaikaisesta tarkkailusta tehtävän päätöksen lainvoimaiseen ratkaisuun asti. Imeytyskaivojen rakenteen tulee olla sellainen, että mahdollinen voimakas alipaine huomioon ottaen korvausilman imeytyminen kaivoon on pohjaveden laadun kannalta turvallisesti toteutettu. Mikäli imeytyskaivojen rakentamiseen liittyy huuhtelupumppausta huomattavilla vesimäärillä, tulee myös huuhteluvesien johtaminen käsitellä tutkimusluvassa. Mikäli imeytyskaivojen rakentamiselle annetaan lupa tutkimusluvassa, on tarkoituksenmukaista antaa lupa myös niiden pitämiseen tutkimusalueella kunnes yllä mainittu tekopohjavesihankkeen lupahakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. Luvassa tulee määrätä myös kaivoalueen tilan palauttamisesta olennaisilta osiltaan tutkimushanketta edeltäneeseen tilaan siinä tapauksessa, että lupa muutoksenhausta evätään tai sen ehtoja muutetaan tai tekopohjavesilaitoksen rakentamiselle ei myönnetä lupaa. Imeytyskokeen vaikutusten tarkkailu Tutkimusten ympäristövaikutusten tarkkailusta tulisi antaa riittävät määräykset jo tutkimusluvassa eikä määrätä tarkkailusuunnitelmalle erillistä hyväksymismenettelyä. Tekopohjavesilaitoksen optimointia selvittävässä tutkimuksessa pohjaveden korkeuden ja veden laadun muutosten havainnointi on huomattavasti tiheämpää ja tarkempaa kuin esimerkiksi pelkän vedenoton vaikutusten tarkkailussa tai pelkässä imeytyskokeen vaikutusten tarkkailussa. Tarkkailu on voitava käynnistää riittävän aikaisessa vaiheessa ennen varsinaista imeytyskoetta. Lupahakemusta tulisi tarkkailun osalta täydentää mm. seuraavilta osin: - Ennakkoseurannan tulee sisältää tutkimusalueen yksityiset talousvesikäytössä olevat kaivot kattavasti. Hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty talousvesikaivojen veden laadun ennakkoseurantaa. Myös imeytyskokeen aikana talousvesikaivojen veden laadun seuranta tulisi olla kattavaa, jotta mahdolliset muutokset on luotettavasti todettavissa.

- Tarkkailu tulee esittää siten, että siitä käy ilmi havaintokohteiden määrä, sijoittuminen, mittaus- ja analyysitiheys, analysoitavat muuttujat sekä havaintokohteiden ja tiheyden että analyysivalikoiman muutosten perusteena käytettävät tekijät ja tarkkailun raportointi. - Kasvillisuusseurantaa on täydennettävä kohdan Luonnonsuojelu mukaisesti - Tutkimustulosten toimittamisesta maanomistajille tämän omalla alueella tehdyistä mittauksista ja analyyseistä esitetyllä tiheydellä on annettava määräys. Talousvesikaivojen analyysitulokset tulee toimittaa kiinteistöjen omistajille heti tulosten valmistuttua. Tarkkailua tulee voida muuttaa tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella siten, että havaintopisteitä voidaan joko poistaa tai lisätä tarkkailun laajuuden kuitenkaan pienenemättä. Myös havaintotiheyttä ja pohjaveden laadusta tehtävien analyysien valikoimaa tulee voida muuttaa saatavien tulosten mukaan. Ohjelmaan tehtävistä muutoksista tulee sopia myös ELY-keskuksen, ei pelkästään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, kuten hakemuksessa esitetään. Tarkkailusta tulee laatia tarkkailuohjelma, joka päivitetään niissä vaiheissa, kun siihen tehdään edellisten tutkimusvaiheiden tulosten johdosta oleellisia muutoksia. Tarkkailuohjelma tulee toimittaa Kangasalan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaiselle sekä Pirkanmaan ELYkeskukselle. Tutkimussuunnitelma ja varautumissuunnitelma Hakemusasiakirjassa mainittu maastotutkimusten perusteella tehtävä tarkempi tutkimussuunnitelma tulee määrätä toimitettavaksi tiedoksi valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen imeytyskokeen aloittamista. Luvassa tulee määrätä varautumissuunnitelman tekemisestä poikkeustilanteita varten. Suunnitelmassa tulee käsitellä etenkin Kangasalan kunnan vedenjakelun varmistaminen, mikäli imeytyskoe aiheuttaa haittaa Raikun vedenottamolle sekä yksityisten talousvesikaivojen tilapäiset tai pysyvät vesihuoltoratkaisut, mikäli imeytyskoe aiheuttaa haittaa niille. Vuosina 1997-1998 Vehoniemen harjun alueella tehtyjen imeytyskokeiden yhteydessä ei täysin vältytty ongelmilta yksityisissä vedenottokaivoissa. Töidenaloittamislupa Hakemuksen mukaisesta tutkimuksesta ei todennäköisesti aiheudu sellaista vahinkoa tai muutoksia luonnossa, jotka eivät ole oleellisilta osin palautettavissa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Näin ollen estettä töidenaloittamislupaan ei olisi. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on kuitenkin käsiteltävä mahdollisen maankäyttö- ja rakennuslain 128 ;n mukaisen maisematyöluvan tarve ja otettava siinä yhteydessä huomioon myös Vehoniemen korpraalikunnan ampumaradan jäännösten vaikutus tutkimushankkeeseen suunnitellulla imeytyskaivoalueella ja putkireitillä. 14

2) Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on esittänyt, että ennen kokeen aloittamista on hakijan selvitettävä, onko alueelta mahdollista pumpata vettä Raikun vedenottamon luvassa olevaa enimmäismäärä 4500 m 3 /vrk enemmän. Kangasalan Vesi-liikelaitoksen kanssa laadittavassa varautumissuunnitelmassa poikkeustilanteita varten tulee ottaa huomioon hankkeen seuranta siten, ettei missään olosuhteissa hankkeesta aiheudu kunnan vedenjakeluun haitallisia seurauksia. Samoin yksityiskaivojen osalta tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin hankkeesta johtuvien mahdollisten ongelmien poistamiseksi. Kaikista muutoksista yksityiskaivojen veden laadussa ja määrässä tulee välittömästi ilmoittaa kaivon omistajalle. Mikäli haitallisten vaikutusten vuoksi koejärjestelyjä joudutaan muuttamaan, tulee muutosten pysyä luvan puitteissa tai ohjelman tarkennuksista/muutoksista on sovittava joko lupaviranomaisen tai valvontaviranomaisen (Pirkanmaan ELY-keskus) kanssa. Lupapäätöksessä tulee selvästi ilmetä, minkälaiset muutokset ovat sovittavissa. Ennen rakentamiseen ryhtymistä tulee hakijan selvittää mahdollinen maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaisen maisematyöluvan tarve. Hankkeen toiminnot sijoittuvat pääasiassa Vehoniemen harjualueen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan SL-alueelle. Hankkeen pääosin sijoittuessa Natura 2000-alueelle on huomioitava, ettei toiminta heikennä alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Toiminta-aluekartan mukaan hankkeen rakentaminen (imeytyskaivoalue TUA1-IA2) sijoittuu vanhalle ampumarata-alueelle. Hanketta toteutettaessa on otettava huomioon Pirkanmaan Maakuntamuseon antamassa 24.9.2008 päivätyssä lausunnossa Vehoniemen korpraalikunnan ampumaradan jäännökset Kangasalan Vehoniemenharjulla esitetty. Hakemusasiakirjoissa ei ole lausuntoa mukana. Lupahakemuksessa on esitetty, että lupamääräyksin olisi mahdollistettava, että imeytyskaivot ja pohjavesiputket saisivat olla kiinteistöillä, kunnes Etelä- Suomen aluehallintovirastossa vireillä oleva Vehoniemen-Isokankaan harjualueen tekopohjavesihanketta koskevaan hakemukseen on saatu lainvoimainen päätös. Hakemuksen mukaan määräys tulisi koskemaan myös tutkimusalueella 2 sijaitsevia havaintoputkia. Lupahakemusasiakirjoihin ei ole liitetty karttaa toiminta-alue 2:sta eikä putkien paikkoja. Ainoastaan maanomistajat on ilmoitettu. Luvassa tulee määrätä tutkimuslaitteiden ja pohjavesiputkien käytöstä tutkimusluvan voimassaolon jälkeen. 3) Pirkanmaan maakuntamuseo on esittänyt, että Vehoniemen harjualueella sijaitsevat Vehoniemen korpraalikunnan käytöstä jääneen ampumaradan jäännökset. Museo on edellyttänyt 24.9.2008 antamassaan lausunnossa (TRE 4973/12.03.20/2008) arkeologisen inventoinnin tekemistä, mikäli ampumarata-alueelle suunnitellaan maankäyttöä hankkeen yhteydessä. Pohjavesihanketta suunniteltaessa tulee ottaa hyvissä ajoin selko siitä, saattaako hanke tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä (MML 13 ). Museon lausunnon jälkeen historiallisen ajan arkeologisoituneita jäännöksiä koskevat suojeluohjeet ovat myös tarkentuneet, mikä tulee ottaa huomioon 15

inventointia tehtäessä ja maankäyttöä suunniteltaessa. Arkeologinen inventointi tulee tehdä ja toimittaa museolle selvitystä koskeva raportti. Museo ottaa inventointituloksen perusteella kantaa suunniteltujen imeytyskokeiden vaikutuksiin historiallisella ampumarata-alueella. Maakuntamuseosta ja Museovirastosta saa tarkempia ohjeita arkeologisten inventointien tekemisestä. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta museolla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. 4) Kangasalan Vesi liikelaitos on viitannut Tavase Oy:lle antamaansa ennakkokannanottoon, jossa on esitetty tarkennuksia tarkkailuun ja varautumista poikkeustilanteiden varalle ja todennut, että imeytyskokeiden suorittaminen ei saa vaarantaa tai heikentää Raikun vedenkäsittelylaitoksen pohjaveden laatua tai vedenottoluvan mukaisen pohjaveden ottoa. 5) AA:t (Sipilä RN:o 1:61) ovat vaatineet, että Tavase Oy:lle ei tule myöntää tutkimuslupaa eikä töidenaloittamislupaa. Tutkimuslupahakemuksen mukaiset toimenpiteet tulee tehdä vasta tekopohjavesilaitoksen rakentamispäätöksen jälkeen ja hakemus tulee käsitellä yhdessä varsinaisen tekopohjavesilaitoksen lupahakemuksen kanssa. Tutkimukset ja pohjavesikaivojen käyttö suuremmalla teholla voivat pilata Raikun vedenottamon pohjaveden. Pohjaveden ottoon liittyvät vastuu- ja korvauskysymykset sekä tutkimusten kustannukset ja maksaja tulee olla selvät ennen tutkimuslupapäätöstä. Myös tutkimusluvan todellinen tarve tulee selvittää. Hakemuksessa esitetyt toimenpiteet ovat kaavamääräysten vastaisia. Tutkimusalueella on vanha ampumarata, jonka vaikutus maankäyttöön tulee selvittää museovirastolta. Alueen kyläteiden käyttö käytännön mittaustyössä vaatii selvennystä. Asennetuille pohjaveden havaintoputkille ei tule jälkikäteen antaa oikeutta sijaita nykyisellä paikallaan ja alueen orsivesi on selvitettävä asentamalla 50 orsivesiputkea maastoon. Alueen yksityiskaivot on kartoitettava ja hakijan on talletettava 10 M alueen vedenottamon ja yksityiskaivojen vesihuollon turvaamiseksi. Yksityiskaivoselvitys on annettava nähtäville. Paahderinteen kasvit tutkimusalueella on selvitettävä. Imeytyskokeen vaikutuksista Natura 2000 alueille tulee olla luotettava selvitys. Vanhan kaatopaikan alueen vaikutus tutkimuslupahakemukseen on selvitettävä. Maanomistajille on toimitettava sovittuja tietoja havaintoputkista. Tutkimusaluetta ei voida palauttaa ennalleen, jos lupa kumotaan. Jos aloittamislupa myönnetään, jokainen toimenpide on yksilöitävä ja määrättävä 10 M :n vakuus alueen ennallistamiseen. Maanomistajille on etukäteen korvattava tapahtuvat vahingot. Päätöstä ei saa tehdä ennen kuin oikeuskansleri on käsitellyt asian siirrosta Kangasalan kunnassa tehdyn päätöksen lainmukaisuuden ja kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta on hankittu lainvoimainen siirtopäätös. Muistuttajat asuvat yhä Sipilän tilalla. 6) Raikun kyläyhdistys ry sekä elinkeinonharjoittajat BB (Peltola RN:o 1:50, Raikku, Kangasala) ja CC (Epilä RN:o 3:25, Raikku, Kangasala) ovat ilmoittaneet vastustavansa hanketta ja valmistelutöiden aloittamista ennen luvan tuloa lainvoimaiseksi. Porakaivovesien pilaaminen aiheuttaisi suuria taloudellisia menetyksiä isoja vesimääriä tarvitseville alueen yrittäjille. Alueen kaivojen vedenlaatu on tutkittava ennen imeytyskokeen aloittamista. 16

7) DD, EE, FF ja GG (Hallila RN:o 3:70) ovat ilmoittaneet vastustavansa tutkimusluvan myöntämistä ja lupaa töiden aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Muistuttajat ovat kieltäneet putkien sijoittamisen kiinteistölleen sekä vaatineet poistamaan aiemmin asennetut putket. Tutkimuslupahakemusta ei saa käsitellä ennen tekopohjavesilaitoksen lainvoimaista lupaa eikä ennen kuin kunnan päättävät elimet ovat tehneet päätöksen tutkimukseen osallistumisesta. Hakemusasiakirjassa ei ole riittäviä perusteita luvan hakemiselle ja myöntämiselle. Hakemusasiakirjoissa on myös ristiriitaisuuksia. Tutkimuksesta aiheutuu pohjaveden pilaamisen riski kunnan vedenottamon lisäksi myös alueen yksityiskaivoille sekä Vehoniemen vesiyhtymän kaivolle. Kustannus- ja korvausasioiden on oltava selvät. Tutkimusalueella on vanha ampumarata, jonka vaikutus maankäyttöön tulee selvittää museovirastolta. Tavase Oy:ltä tulee vaatia uusi ympäristövaikutusten arviointi, hakemuksessa oleva vaikutusarviointi luonnonsuojelu- ja Natura alueisiin ei ole riittävä arvioitaessa suunnitellun tutkimuksen vaikutuksia ja riskejä ympäristölle. Havaintoputket eivät saa vaikeuttaa metsänhoitoa ja alueen muuta käyttöä. Tutkimusten yhteydessä tehtävät metsänhoitotoimet edellyttävät maisematyölupaa. Tutkimuksilla ei saa heikentää maakuntakaavaa. Muistuttajat pyytävät selvitystä siitä, miksi tutkimusalue on laajennettu Kaivantoon Vehoniemenharjun luonnonsuojelualueelle, liito-oravan esiintymisalueelle, saakka ja miksi laajennus ei koske Raikunjärveä eikä Raikun kylää. Lupamääräyksellä on varmistettava putkien poisto ja niistä aiheutuneiden haittojen korvaaminen määritellyn ajan, enimmillään yhden vuoden, kuluessa. Tutkimuksessa vaurioituneita alueita ei pystytä ennallistamaan. 8) HH (Vanhala RN:o 2:79) on ensisijaisesti vastustanut tutkimusluvan myöntämistä sekä lupaa töiden aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Lupahakemusta ei pitäisi käsitellä aluehallintovirastossa ennen kuin kunnan siirtopäätöksestä on annettu oikeuskanslerin päätös. Mikäli tutkimuslupa myönnetään, luvassa on määriteltävä korvausvelvolliset ja korvausperusteet välittömistä ja välillisistä haitoista. Hakijan on laadittava perusteellinen ja luotettava riskianalyysi ja riskienhallintasuunnitelma ennen tutkimusluvan myöntämistä sekä täydennettävä yva-selosteensa käsittämään koko tekopohjavesilaitos. Tutkimuksen vaatimat sähkölinjat on toteutettava riippukierrejohdolla eikä yva -selosteessa mainitulla maakaapelilla. Vuoden 1998 imeytyskokeessa havaittiin yksi yksityiskaivon pilaantuminen. Silloin pumppausmäärät olivat pienempiä eikä vedenottamo ollut käytössä. Korvaavalla Rikun vedenottamolla mangaanipitoisuus ylittää suosituksen ja pitoisuus on kohonnut myös Raikun vedenottamolla. Riskit ovat niin suuret, että kyse on pohjaveden pilaamisesta. Tutkimus ei ole tarpeen nyt, vaan se on osa tekopohjavesilaitoksen toteuttamista, mihin viittaa myös maakaapelin käyttö sähkön vetämisessä. 9) II (Linna RN:o 1:77) on vastustanut tutkimusluvan myöntämistä sekä lupaa töiden aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Hankesuunnitelmassa kuvatut laitteet sekä alueelle jäävät rakenteet haittaavat työkoneilla alueella liikkumista. Muistuttajan tilan metsään suunniteltu koeimeytysalue haittaa muistuttajan joulukuusien viljelyä. Hankesuunnitelmassa esitetyt toimet rajoittavat muistuttajan perustuslaillisia oikeuksia omaisuuden suojaan ja elinkeinon harjoittamiseen. Hakemussuunnitelman maanomistajatiedot eivät 17

ole ajan tasalla, suunnitelma sisältää huomattavia asiaristiriitaisuuksia sekä esityksiä oikeustoimista, jotka eivät liity suunniteltuun tutkimukseen, mutta olisivat huomattavia rasitteita alueen maanomistajille. Kokeiden tarpeellisuudelle ei ole hakemussuunnitelmassa esitetty perusteita. 10) JJ (Honkalinna RN:o 1:75) on vastustanut luvan myöntämistä tutkimusten tekoon muistuttajan omistamilla mailla, joilla on pohjavesiputki aiemmista tutkimuksista. Muistuttaja kyseenalaistaa 100 korvauksen riittävyyden putken pysyttämiseen. Tutkimushankkeen tarpeellisuutta ei ole perusteltu ja hanke loukkaa muistuttajan oikeuksia maanomistajana. 11) KK (Linna RN:o 1:30) on ilmoittanut kärsineensä tekopohjavesitutkimuksista vuonna 1998, kun imeytyksiä tehtiin Vehoniemenharjussa. Tilalla aiemmin 11 vuotta moitteettomasti toiminut ja antoisa porakaivo tukkeutui ja alkoi uuvuttava taistelu Tavasen, Kangasalan kunnan ja ympäristökeskuksen välillä. Lopulta ympäristökeskus maksoi kaivon puhdistuksesta aiheutuneet välittömät kustannukset. Elämä pitkään ilman vettä aiheutti muistuttajalle muitakin kustannuksia kuin vain kaivon putkiston uusiminen. Muistuttaja on vaatinut vastuiden selvittämistä, mikäli Tavase jatkaa tutkimuksiaan, ja avoimuutta ja asiallisuutta asioiden hoitoon. Kiinteistön vesihuolto on turvattava. 12) LL:t (Tapiola RN:o 1:89V) omistavat kiinteistön, joka jää suunnitellun imeytysalueen ja vedenottamon väliin. Muistuttajat ovat porakaivonsa puolesta erittäin huolissaan Tavase Oy:n suunnittelemista imeytys/pumppauskokeista, koska edellisen kokeen aikana naapurin kaivon veden laatu heikkeni ja asiaa oli puitava oikeudessa. Suunnitelluissa kokeissa puhutaan vielä suuremmista vesimääristä. Muistuttajien kiinteistön kohdalla on muutaman metrin syvyydessä tiivis savikerros, jonka painuminen on mahdollista kokeen aikana. Muistuttajien pihassa on noin 15 metrin etäisyydellä havaintoputki, jolla käydään kuukausittain mittailemassa asiasta etukäteen ilmoittamatta tai sopimatta. Muistuttajat ovat vaatineet ensisijaisesti, ettei tutkimuslupaa myönnetä. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, tulee Tavase Oy:n vastata kaikista mahdollisista vahingoista ja kuluista, joita muistuttajien kiinteistölle ja perheelle aiheutuu. 13) MM (Ketola RN:o 2:4P), 14) NN (Salomäki RN:o 3:88), 15) Vehoniemen vesiyhtymä, 16) OO:t (Riihimäki I RN:o 3:90) ovat vastustaneet samansisältöisissä muistutuksissaan tutkimusluvan myöntämistä sekä lupaa töiden aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Tutkimus uhkaa asukkaiden juomavettä ja Vehoniemenharjun herkkää luontoa. Tutkimuksen tarve ja perusteet eivät selviä hakemuksesta. Hakemusasiakirjoista puuttuu yksityiskaivoja, harjun pohjavedenpinnan korkeuskäyrästö, yhteenvetokartta suojelualuerajauksilla sekä aiempien tutkimusten tulokset. Kustannus- ja korvausasioiden on oltava selvät. Tutkimusalueella on vanha ampumarata, jonka vaikutus maankäyttöön tulee selvittää museovirastolta. Kaikki tutkimusta varten tehdyt rakenteet on poistettava tutkimuksen päätyttyä. Jos lupa myönnetään, yhtiöltä tulee vaatia riittävän suuri, esimerkiksi 5 M :n suuruinen, vakuus pohjaveden laadun huononemisen varalta. Hanke on osa tekopohjavesihankkeen toteuttamista. 18

17) Kangasalan luonto ry ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry ovat ilmoittaneet vastustavansa tutkimusluvan myöntämistä ja lupaa töiden aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Tutkimuslupa on vailla perusteita ja sen käsittely tulee siirtää koko laitoksen rakentamisluvan jälkeiseen aikaan. Mitään oleellista uutta tietoa ei tutkimuksella saada. Vehoniemenharjun käyttäminen tekopohjaveden muodostamisalueena on uhka ja kohdistuu pääosin harjun Natura 2000 alueelle. Harjun käyttäminen tekopohjaveden tuotantoalueena ja järviveden puhdistusalueena muuttaa ja heikentää pohjaveden laatua pysyvästi sekä muuttaa harjun kasvillisuutta pitkäaikaisesti ja osin pysyvästi. Vaikutus on suhteutettava vain Vehoniemenharjun Naturaalueeseen erillisenä kokonaisuutena suojeluarvojen heikkenemistä arvioitaessa. Vaikutusarviointi on riittämätön ja siinä on otettava huomioon jo tehdyt luontovahingot. Tavase Oy on velvoitettava tekemään uusi ympäristövaikutusten arviointi, mikäli tutkimuslupa myönnetään. Kaikki Vehoniemenharjussa jo nyt olevat tutkimusputket ja maastoon mahdollisesti asennettavat uudet putket, imeytyskaivot ja sähkölinjat tulee poistaa maastosta heti tutkimusten päättymisen jälkeen. Tavasen anoma lupa säilyttää ne maastossa, kunnes tekopohjavesilaitoksen lupa saa lainvoiman on kohtuuton. Osa putkista on ollut Vehoniemenharjussa jo 16 vuotta. Muistutukseen on liitetty metsämaatieteen professori SS:n lausunto, jossa todetaan, että pintaveden imeytyksen aiheuttamien maaperä- ja kasvillisuusmuutosten vuoksi imeytyksen vaikutuspiiriin ei voi kuulua arvokkaita elinympäristöjä tai luonnontilaisina säilytettäviä alueita (Natura-alueet). Pohjaveden korkea ph ja korkeat emäsravinteiden pitoisuudet todennäköisesti aiheuttavat maaperä- ja kasvillisuusmuutoksia, joita on havaittu imetysalueilla. Muutoksia voi aiheutua myös mekaanisesti ja ne näyttävät olevan pitkäaikaisia imeytyksen lopettamisen jälkeenkin. Myöskään kokeita ei tule sallia luonnonsuojelualueilla. 18) PP:t (Hiekkala RN:o 1:25) ovat esittäneet, että Tavase Oy:lle ei tule myöntää tutkimuslupaa eikä töidenaloittamislupaa. Tutkimus ei anna luotettavia vastauksia tekopohjaveden muodostuksen toimivuudesta tutkimusalueella ja se tuottaa vain vähän uutta tutkimustietoa. Lupahakemuksesta puuttuu tietoa kustannuksista, vastuista ja korvauksista ja siinä on virheellistä tietoa orsivedestä tutkimusalueella. Muistuttajien noin 5 m syvä talousvesikaivo on orsivesikerroksessa. Muistuttajat ovat vaatineet Tavase Oy:tä korvaamaan mahdolliset haitat, joita tutkimukset aiheuttavat muistuttajien rakennukselle, kaivovedelle, tontille ja kiinteistön arvolle. Yhtiön on talletettava huomattava rahasumma haittojen ja vaurioiden korvaamista varten. 19) QQ:t (Kylä-Tiitola RN:o 2:114) ovat ilmoittaneet vastustavansa tutkimusluvan myöntämistä ja lupaa töiden aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Vedenhankinnan järjestäminen on yleisen edun mukaista, mutta hakemuksen mukainen toimintatapa vahingoittaa suurta aluetta. Tutkimuslupa kuuluu aikaan, jolloin tekopohjavesihankkeella on jo lainvoimainen lupa. Maatilojen elinkeinot ovat maa- ja metsätalous, kotieläinten pitäminen ja hoito sekä maatilamatkailu. Lisäksi Vehoniemenharjulla on merkittävä virkistyskäyttö. Alueesta ei saa tehdä teollista vedentuotantoaluetta eikä tutkimuksilla saa haitata maaseudun elinkeinoja. 19

20) Maatalousyhtymä RR:t (Sipilä RN:o 1:61) on esittänyt, että Tavase Oy:lle ei tule myöntää tutkimuslupaa eikä töidenaloittamislupaa. Asian käsittelyssä on odotettava oikeuskanslerin päätöstä kunnassa tehdystä asian siirrosta aluehallintovirastoon ja kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta on hankittu lainvoimainen siirtopäätös. Tutkimuslupahakemuksen mukaiset toimenpiteet tulee tehdä vasta tekopohjavesilaitoksen rakentamispäätöksen jälkeen ja hakemus tulee käsitellä yhdessä varsinaisen tekopohjavesilaitoksen lupahakemuksen kanssa. Tutkimuksen tekemiselle ei ole tarvetta eikä perusteita. Vuonna 2008 ja 1990 luvulla tehtyjen tutkimusten perusteella alueen pohjaveden antoisuus, virtaukset ja laatu tunnetaan eikä harju ole muuttunut edellisistä tutkimuksista. Tutkimuksen vastuukysymykset ovat epäselvät. Kunnalta ja Kangasalan Vedeltä on hankittava päätökset tutkimukseen osallistumisesta. Asia on palautettava Tavase Oy:lle uudelleen valmistelua varten. Tutkimus heikentää talousveden laatua Kangasalla pahimmassa tapauksessa pysyvästi. Vesihuolto on turvattava viivytyksettä ja hakijan on esitettävä yksityiskohtaiset riskinhallinta- ja tarkkailusuunnitelmat. Hakijan on talletettava 10 M alueen vesihuollon turvaamiseksi. Tutkimuslupa vaikeuttaa elinkeinotoimintaa eikä muistuttaja anna lupaa tehdä mittauksia kaivoista, jotka sijaitsevat tilan maa-alueella. Ulkopuolisen viranomaisen on selvitettävä tieurien sekä sähkö- ja putkilinjojen alle jäävät alueet, joiden puusto on korvattava. Lisäksi on maksettava seuraavat korvaukset: havaintoputkista 600 /putki ja 200 /a vuodesta 2011 alkaen putkien poistamiseen saakka, imeytyskaivosta 2 000 /a, mittaus- ja tarkkailuhaitoista 1 000 /a ja aiheutetut vahingot, liikkumisesta ja pysäköinnistä 1000 /a, luvattomasta liikkumisesta 200 /kerta ja aiheutetut vahingot. Jos korvausta maksetaan vain havaintoputkista ja imeytyskaivoista, korvausvaatimus on 50-kertainen. Yhtiön on otettava 1 M :n vastuuvakuutus vahinkojen varalle. Hakemuksessa esitetyt toimenpiteet ovat kaavamääräysten vastaisia. Sähkölinja on rakennettava maanpäällisenä. Tavase Oy:n 3.3.2008 päättyneistä tutkimuksista on jäänyt havaintoputkia maanomistajien maille ja vireillä on useampi hakemus näiden poistamiseksi. Ne on käsiteltävä ennen lupaasiaa. Havaintoputket tulee poistaa välittömästi. Tutkimusalueen rajalle on asennettava 50 orsivesiputkea. Aluehallintoviraston on rajattava tarkasti asiat, joihin Tavase Oy voi sopia hakemussuunnitelmassaan esittämistä mahdollisista tarkennuksista ja pienistä muutoksista puolueettoman ja tarvittavan asiantuntemuksen omaavan viranomaisen kanssa. Pohjaveden pinnan muutoksille on asetettava suurimmat sallitut arvot. Tutkimuksen päättymisajankohdaksi on asetettava jälkitarkkailun loppuminen, loputonta tutkimuslupaa ei voi hyväksyä. Tutkimusalueella on vanha ampumarata, jonka vaikutus maankäyttöön tulee selvittää museovirastolta. Alueen kyläteiden käyttö käytännön mittaustyössä vaatii selvennystä ja käyttökoirayhdistyksen harjoitteluradalle aiheutuvat haitat on selvitettävä. Yksityiskaivoselvitys on annettava nähtäville. Paahderinteen kasvit tutkimusalueella on selvitettävä. Hakemuksessa on epätarkkaa tietoa, mm. imeytysalueiden sijainnista. Muistuttaja on vaatinut ulkopuolisen tahon te- 20