Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Kuva: Hauhalan osakaskunta
Puujärvi Kirkasvetinen, syvä, oligo-mesotrofinen järvi Hyvä vedenlaatu kesämökkireissun virkistysarvo 200 Yksi uimareissu 6-19 Leväpitoisen veden äärellä mökkeilyn virkistysarvo on 120 uimareissut jää tekemättä
Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta Vesikasvit monipuolinen lajisto - sitovat osan vapaan veden ravinteista ja voivat rajoittaa kasviplanktonin liiallista kasvua. - Vähentävät sedimentin sekoittumista veteen - ovat tärkeitä kalojen lisääntymisalueita - tarjoavat suojapaikkoja leviä syöville vesikirpuille Runsaasti petokaloja Runsaasti suurikokoista eläinplanktonia Monimuotoinen vesikasvisto happipitoisuus korkea ja hajotustoiminta tehokasta N P
Pitkäaikainen ja voimakas ravinnekuormitus Puskurimekanismit pettävät Kuormituslähteet: Ulkoinen kuormitus Ravinnepulssit keväällä ja syksyllä Pieni valuma-alue Eläinplankton vähenee Kasviplankton lisääntyy Hajotettavan biomassan määrä nousee Happi loppuu syvänteistä Fosfori vapautuu sedimentistä Sisäinen kuormitus Fosforin liukeneminen sedimentistä Fysikaaliset ( tuuli) kemialliset ( happi) biologiset tekijät (Bioturbaatio) Laajat syvänteet Vinoutunut ravintoketju, vähän petokaloja Kalatiheys kasvaa Petokalojen saalistus vaikeutuu Virtaukset sekottavat sedimenttiä veteen Vesikasvien esiintymisalueet kaventuvat Vesi samenee Veden laatu muuttuu nopeasti Uusi rehevä järvi vastustaa muutosta ja aiemman tilan palauttaminen on vaikeaa
Puujärven kalasto v. 2014 Järven kalayhteisö on painosaaliin osalta särkikalavaltainen. Petokalojen osuus melko pieni, osuus painosaaliista vain 19 % Hauki puuttui koeverkkosaaliista. Onko särkikalojen runsastuminen osa särkikantojen luontaista runsauden vaihtelua vai mahdollisesti oire järven rehevöitymisestä? Pitääkö huolestua?
Kalasto uhka ja mahdollisuus Runsas särkikalakanta aiheuttaa ja ylläpitää järven sisäistä kuormitusta, veden korkeaa fosforipitoisuutta ja sinileväkukintoja Petokalakantojen vahvistamisessa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ja se on luontaisesti lisääntyvien kalalajien osalta ilmainen vesistökunnostusmenetelmä. Järkevästi mitoitettu kalastus korjaa satoa sopivassa suhteessa ja mahdollistaa petokalojen suuren ravinnonkulutuksen Järkevästi mitoitettu petokalojen kalastus ei heikennä järven tilaa ja arvokalasaaliinkin mukana järvestä poistuu ravinteita
Jokamiehen hoitokalastus Jokainen kalastaja voi omilla valinnoillaan vaikuttaa petokalakantojen runsauteen. Vastuullista kalastamista Kalasta monipuolisesti! Ei pelkästään petokaloja Noudata välimittaa Vapauta alamittaiset ja suurimmat Hävitä saaliiksi kelpaamaton kala asianmukaisesti
Kalaston hoidolla voi vaikuttaa Särkikalavaltaisesta ahvenvaltaiseksi Kasviplanktonbiomassaan Eläinplanktonin määrään Ravinteiden kierrätykseen Veden laatuun 0,7-0,8% fosforia/ kg särkikalaa Kuva: Hauhalan osakaskunta MITÄ JOKAMIES VOI TEHDÄ?
Parempi pienikin rysä pyynnissä kuin iso kuivilla Katiska on perinteinen suomalainen kalanpyydys ja se soveltuu erittäin hyvin sekä ruokakalan pyyntiin että hoitokalastukseen kesät & talvet. Paunetti, kuin iso katiska Katiska on ahkerasti käytettynä antava pyydys Ammattikalastaja Arto Lehto kalasti 45 Wekekatiskalla Lappajärvestä kolmen vuoden aikana yli 80 000 kg kalaa.
Tehokkainta on kohdistaa pyynti lisääntymisaikaan lisääntymispaikalla Hoitokalastajien kohdelajit ovat kevätkutuisia: lahna, särki, salakka, pasuri, sulkava, ruutana, kuore, kiiski, Kudulle keräännytään usein laajalta alueelta ja pitkienkin matkojen takaa Ennustettava pyyntiaika Kutupaikat ovat keskittyneet matalille alueille Hannu Kinnunen, Äänekoski
Kesällä Syönnösalueet matalilla rannoilla Pyydetään syöttikatiskoilla Yhdelläkin katiskalla voi saada myös suuria saaliita. Saaliskirjanpidon mukaan sai kymentakalainen Esko Eerola vuoden aikana (15.3.1999-14.3.2000) yhdellä Weke mallisella katiskalla yhteensä 1546 kg kalaa. Kalaa tuli vuoden jokaisena viikkona: pienin viikkosaalis oli 19 kg ja suurin 135 kg. Kuva, Harri Kaipainen, Hauhalan ok
Syksyllä kalat parveutuvat Syksyllä matalien alueiden vesi jäähtyy, uposkasvit lakoavat, ravinto vähenee, suojapaikat vähenevät, vesi kirkastuu Petokalojen saaliin löytäminen helpottuu etenkin nuorempien kalojen on löydettävä keino suojautua pedoilta Tiiviitä parvia syvänteissä ja penkoilla
Nuottaus Kohteena syksyisin syvänteisiin ja penkoille tiiviisti parveutuneet kalat Keväisin rannoilta kutupaikkojen läheisyydestä Kalojen käyttäytymisen hyödyntäminen on kannattavan hoitokalastuksen kulmakiviä Sivusaalis, esim. hauet ja isot ahvenet, voidaan vapauttaa elävänä
Nuottaus Hauhalan osakaskunta, Mikkeli 4-6 henkilöä, muutama vene, nuotta ja talkoohenkeä
Särkikalojen keskikoko pienenee tehokkaan hoitokalastuksen myötä, mikä puolestaan parantaa petokalojen mahdollisuuksia saalistaa särkikaloja. Hoitotyötä kannattaa tehdä myös hyvän tilan säilyttämiseksi Mitä aikaisemmassa rehevöitymisen vaiheessa hoito aloitetaan, sen paremmat ovat onnistumisen mahdollisuudet
Jos jokainen mökkiläinen kalastaa painonsa verran särkikaloja, on mökin vaikutus järveen +-0 Kuvat, Harri Kaipainen, Hauhalan ok