Imatran Siniset valtuustoryhmän valtuustoaloite: Kulunvalvojat kouluihin - pilottihanke IMR/396/00.02.16/2018 KV 13.11.2017 107 Imatran Siniset valtuustoryhmä jätti seuraavan valtuustoaloitteen kaupunginvaltuustolle. "KULUNVALVOJAT KOULUIHIN - PILOTTIHANKE Tiivistelmä aloitteesta Koska Imatran kouluissa ei ole käytännössä minkäänlaista kulunvalvontaa, on aloitteen tarkoitus luoda ensiaskeleet turvallisuuden lisäämiselle kouluissa ja päiväkodeissa lähes ilman investointeja ja pienin kokonaiskustannuksin. Luo samalla positiivisia vaikutuksia työurien ja työmarkkinoiden kehitykselle. Aloitteen sisältö Ennen uusien koulukeskusten valmistumista Imatralla koulua käydään joka vanhoissa kouluissa tai väistötiloissa. Myös Suomessa ulkopuolisen väkivallan uhka kouluja ja päiväkoteja kohtaan on lisääntynyt ja siihen tulee varautua viimeistään nyt. Pienetkään paikkakunnat eivät ole suojassa tältä uhalta. Lisäksi tiedetään kokemuksesta, että tiloissa käy joskus ulkopuolisia mm. valitsemassa vaatteita ja kenkiä käytävältä. Tällä hetkellä käytössä olevissa tiloissa ei ole valmiuksia eikä kustannussyistäkään mahdollisuuksia järjestää nykyaikaista kulunvalvontaa. Kuitenkin jo siirtymävaiheen aikana olisi järkevää lisätä kouluyhteisöjen turvallisuutta Imatralla. Aikanaan valmistuvien uusien koulukeskusten osalla toiminta sitten jatkuisi tekniikkaratkaisuilla tuettuna. Ilman uutta tekniikkaa tämä on toteutettavissa koulukohtaisella valvojaperiaatteella yhdistettynä keskitettyyn sisäänkäyntiin. Tulisi luopua nykyisestä "kaikki ovet auki" -käytännöstä. Kyse on kevyestä, lähinnä paikallaolevasta henkilöstä tai kahdesta ilman vartijan oikeuksia tai vastuita. He tekisivät vain tässä aloitteessa kuvattavaa työtä. Kiinteistöhoidolliset tehtävät eivät sisälly tähän toimintaan. Tehtäviä voi luonnehtia myös info-pisteenkaltaiseksi toiminnaksi, jossa tietoa välitetään eri suuntiin ja ollaan näkyvillä. Mitään ei tarvitsisi rakentaa tätä varten - vain henkilö ja älypuhelin. Lähinnä tarkoitus on seurata, ketä alueella ja rakennuksissa liikkuu sekä kysellä millä asialla ulkopuoliset ovat. Lisäksi voi neuvoa vanhempia, oppilaita ja ulkopuolisia asioijia. Tämä jo itsessään toimisi ehkäisevänä tekijänä ja ainakin varmistaisi nopean tiedonkulun ongelmien ilmaantuessa. Näkyvyys ja kouluympäristön seuranta estäisi myös mahdollisia pyörävarkauksia. Samat henkilöt voisivat soveltuvien osin ohjata/opastaa jättöliikennettä, joka esim. Kosken koulun osalta on osittain sekavaa ja liikennesääntöjen vastaista.
Näihin tehtäviin voitaisiin tarvittaessa lyhytkouluttaa te-keskuksen asiakkaista sopivimmat. Sopivia ja halukkaita löytyy ja lisäksi kaupungin on mahdollista saada palkkatukea. Monen koulutus- ja työura saattaisi käynnistyä tällä työtehtävällä, esim. jatkuen vartijakoulutuksen kautta. Syntyvät työpaikat eivät olisi vakituisia vaan määräaikaisia läpimenopaikkoja kunkin henkilön osalta. Turvallisuusala tarvitsee uusia alalle tulijoita. Tämä olisi erittäin hyvä palkkatukikohde, ei vääristäisi kilpailua ja tukisi työmarkkinoita. Työ olisi hyvin tärkeä imatralaisten koululaisten, perheiden ja koulun henkilökunnan kannalta. Kustannukset eivät olisi merkittäviä suhteessa saatavaan turvallisuushyötyyn. Tässä yhteydessä on mahdollisuus pienentää kaupungin maksettavaksi lankeavaa, pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvaa sakkomaksua, joka on suuruudeltaan 50 % tai 70 % työmarkkinatuesta. Virkamiestyönä tulee nopeasti selvittää sopivan henkilöstön saatavuus, koulutus sekä kustannukset kun huomioidaan tuet ja säästöt. Alkuvuodesta on parhaimmat mahdollisuudet myönteisiin palkkatukipäätöksiin. 2018 alku asetetaan tavoitteeksi. Todellinen tarve ts. aukko turvallisuudessa on olemassa koko ajan. Tämän hankkeen voi katsoa olevan pilottihankkeen Suomessa. Toimiessaan hyvin sitä voidaan jatkaa pysyvänä ja jälleen mallia voi ottaa Imatralta." Liite: Päätös: Valtuustoaloite on pöytäkirjan liitteenä Kaupunginvaltuusto päätti puheenjohtajan esityksestä ja hallintosäännön 89 :n mukaisesti lähettää valtuustoaloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. KH 27. 11.2017 340 Kj:n ehdotus: Päätös: Valmistelija: Kaisa Heino Kaupunginhallitus päättää saattaa aloitteen valmisteltavaksi tilahallinta- ja turvallisuuspäällikkö Sami Turuselle siten, että hän kutsuu valmisteluun mukaan tarvittavat muut vastuuviranhaltijat ja asiantuntijat muun muassa työllistämis- ja palkkatukiratkaisujen tarkastelemiseksi, huomioon ottaen valmistelussa myös tehtävän edellyttämät toimivaltuusvaatimukset. Määräaika valmistelulle on 28.2.2018. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija: Kaisa Heino Varhaiskasvatuksen päällikkö Minna Leinosen sekä opetuspalveluiden päällikkö Minna Rovion lausunto:
Ajatus on positiivinen, mutta pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat alkuun oman ohjaajan, mihin ei ole varattu resursseja. Aiempien kokemusten perusteella henkilöt tarvitsevat jatkuvaa ohjausta ja valvontaa. Mahdollinen työn mielekkyys on myös arvoitus, jaksaako kukaan istua päivää esim. koulun aulassa. Kulunvalvoja-ajatuksen voisi jalostaa asiakaspalvelun tyyppiseksi toiminnoksi. Kameravalvonnan tehostaminen olisi hyvä ajatus. Tämä täytyy huomioida uusissa koulukeskus- ja päiväkotihankkeissa. Tämä jo osaltaan poistaa mahdollisia vaaratekijöitä. Päiväkodit ovat auki 06.30-17.00 joten tämä tuo ongelman kulunvalvojan työaikoja määrittäessä. Lisäksi päiväkodit ovat pieniä yksiköitä, joissa ei ole tarvetta jatkuvalle kulunvalvojalle. Mansikkalan koulukeskuksen Rehtori Lasse Tiilikan lausunto: Asiakaspalveluun suunnattu työnkuva taas on kannatettava, mikäli siihen löytyisi sopivia henkilöitä. Mielestäni vastaava tehtävä tulisi sisältyä jatkossa vahtimestaripalveluihin tai mahdolliset työssäoppijat/harjoittelijat olla vahtimestarien ohjauksessa, koska pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat oman ohjaajan säännöllisesti. Koulun henkilöstöstä ei ole resursseja ohjaamaan työssä oppijoita. Kameravalvonnan tehostaminen olisi mielestäni hyvä ajatus. Tulevissa koulukeskuksissa on joka tapauksessa oltava kattava kameravalvonta. Kehittämis- ja työllisyyskoordinaattori Sirkku Sarlomon lausunto: Soveltuvia työntekijöitä ko. toimenkuvaan (sisä- ja ulkovalvoja, infopisteen hoitaja/asiakaspalvelu, vahtimestareiden apulainen) on saatavissa sekä alle että yli 300 pv työmarkkinatukea saaneista pitkäaikaistyöttöminä olevista henkilöistä. V. 2018 talousarviossa työllistämiseen osoitetusta määrärahasta on mahdollisuus osoittaa tähän tehtävään rahoitusta. Palkkatuki-määrärahaan ei sisälly varausta palkkatukityöntekijöiden työmarkkinavalmiuksia parantavaan koulutukseen tai lyhytkursseihin. Palkkatuella palkatut henkilöt on perehdytettävä työhön ja on huolehdittava työn ohjaamisesta, kuten muidenkin työyksikköön tulevien uusien työntekijöiden kohdalla. Perehdyttämisen ja työnjohtamisen tarve vaihtelee, koska työntekijät tulevat työhön erilaisilla ammatti- ja työkokemus valmiuksilla. Palkkatukitöiden onnistumisen edellytyksenä sekä työyksikön että työntekijän kannalta on, että työyksikön johdon asenne työllistämiseen on myönteinen, työtehtävistä ja palkkaamisesta sovitaan yhteistyössä ja, että työyksikön johto valitsee työntekijät. Te-toimiston virkailija päättää tuen keston ja määrän asiakaskohtaisesti. Tukijakson pituus riippuu palkattavan henkilön työttömyyden kestosta, vamman tai sairauden vaikutuksesta työsuoritukseen ja työnantajasta. Palkkatuki voi olla enintään 30 %, 40
% tai 50 % palkkauskustannuksista. Jos henkilö on 50 % palkkatuella (työttömyys kestänyt vähintään 2 v.), tukijakson pituus on enintään 12 kk. Palkkatukijakson kestäessä 8 kk (yli 18 h/vko työssä) henkilön työssäoloehto täyttyy ja hän poistuu työmarkkinatuelta ja siten myös työmarkkinatuen kuntaosuuden piiristä. Palkkatukijakson kestäessä 8 kk ja palkkatuen ollessa 50 % kaupungin maksettavaksi jää n. 8.800 (laskettu 1.100 /kk palkkakustannukset). Työmarkkinatuen kustannussäästö (henkilö yli 300 pv työmarkkinatukea saanut, naimisissa oleva, kaksi lasta) on 17.200 /henkilö. Nettosäästöksi jää 8.400 /henkilö. Henkilö on poissa työmarkkinatuen piiristä ainakin (ellei pysyvästi työllisty) 2 v. 8 kk. Säästö syntyy siltä ja 8 kk palkkatukijakson ajalta. Jos henkilö palaa takaisin työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin, säästö vähitellen häviää työmarkkinatuen kuntaosuuden maksuna, ellei uutta aktivointia saada aikaan. Vastaavasti yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneen kohdalla nettosäästö on 15.200. Nettosäästön osuus nousee, koska yli 1000 pv työmarkkinatuella olleiden kuntaosuus on 70 % työmarkkinatuesta. Työmarkkinatuen kuntaosuus on pienempi yksineläjästä, jolla ei ole lapsia ja siten saatava säästö on myös pienempi. Edellä olevat säästöt ovat laskelma ja säästön aikaansaaminen edellyttää henkilön pitkäkestoista työllistymistä tai ammatillista koulutusta ja sen jälkeen pitkäkestoista työllistymistä. Työllisyyttä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) johtaja Antti Ronkaisen selvitys, Imatran luvut Toimiala Online, TEM, työnvälitystilasto: Imatralla oli tammikuun 2018 tilaston mukaan 1 221 rakennetyötöntä. Asiantuntija Mikko Kesän Etelä-Karjalaan tehdyn toimintaympäristöselvityksen mukaan työttömät voidaan jakaa kolmeen joukkoon: - Mahdollisuus päästä avoimille työmarkkinoille n. 25 % (Imatran osalta n. 305 työtöntä). - Tarve pidempiaikaiselle palvelulle, jonka luonne on toimintakykyä ylläpitävä ja eteneminen työmarkkinoille on epätodennäköistä (tarve esim. pitkäkestoiseen kuntoutukseen) n. 50 % (Imatran osalta n. 611 työtöntä). - Tarve ensisijaisesti muihin sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin tai eläkkeelle (esim. kuntouttava työtoiminta ei ole soveltuva palvelu) n. 25 % (Imatran osalta n. 305 työtöntä). Kaakkois-Suomen TE-toimiston Imatran toimipisteen ja Saimaan Ammattiopisto Sampon Imatran yksikön vastuuhenkilöiden kanssa on neuvoteltu kevyen koulutuksen järjestämisestä ja rahoituksesta lukuvuoden mittaisessa pilotissa. Pilotissa palkkatuella työllistettäville henkilöille on mahdollista yhteistyössä TE-toimiston osoittaman rahoituksen ja Sampon järjestämän koulutuksen avulla saada kevyttä koulutusta (tutkinnon osa/tutkintojen osia tai vastaavaa koulutusta). Rekrytointi pilottiin tehtäisiin yhteistyössä TEtoimiston ja Sampon kanssa.
Tilahallinta- ja turvallisuuspäällikkö Sami Turusen lausunto: Uusien koulujen ja päiväkotien turvallisuuteen panostetaan kattavalla kameravalvonnalla ja nykyaikaisella lukituksella ja kulunvalvontajärjestelmällä. Ovet ovat mahdollista lukita oppituntien ajaksi tai koko ulkokuori voidaan lukita nappia painamalla. Lisäksi luokat varustetaan pako-ovilla, mikä on osa turvallisuutta. Koulut ja päiväkodit sijaitsevat keskusta-alueella, joten mahdollisissa vaaratilanteissa poliisi tulee paikalle muutamassa minuutissa. Kriisitilanteita harjoitellaan kouluissa ja päiväkodeissa säännöllisin väliajoin, myös ulkoa tulevia uhkia varten. Mielestäni työ ei voi olla pelkästään vartiointitehtävän tapaista työtä, vahtimestarityön kaltainen aktiivinen työ antaisi myös työntekijälle miellyttävämmän ja monipuolisemman työympäristön. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien henkilöiden rikosrekisteritausta on tarkistettava lain tarkoittamalla tavalla. Lisäksi innostunut asenne on ensiarvoisen tärkeää, että työssäoppimista ei koeta pakolliseksi rasitteeksi. Työssäoppimisjakso olisi ponnahduslauta mahdolliseen vartijakoulutukseen, lisäksi pitkäaikaistyöttömän halu uudelleenkoulutukseen tai jopa uuteen työpaikkaan varmasti madaltuu 8 kuukauden työjakson suoritettuaan. Useiden selvitysten jälkeen on mahdollista saada TE-keskukselta rahoitusta hankkeeseen sekä Sampon kanssa yhteistyössä järjestää kevyt, räätälöity koulutus. Työllistetyt tarvitsevat joka tapauksessa ohjaajan ja riippuu paljon henkilöstä kuinka paljon ohjausta hän tarvitsee. Palveluverkkouudistuksen jälkeen tarve olisi kolmelle vahtimestarille kouluihin, sekä yksi kiertävä vahtimestari päiväkoteihin. Imatran Kiinteistö- ja aluepalvelun Toimitusjohtaja Markku Puuska piti ajatusta hyvänä, ja vahtimestarit voivat oman työnsä ohella ohjata ja opastaa henkilöä työssäoppimisaikana. Ehdotan, että tehdään pilottikokeilu, jossa palkataan harjoittelija vahtimestarin avuksi lukukauden ajaksi. Aloitetaan neuvottelut Sampon kanssa koulutuspolun järjestämisestä sekä aikataulusta ja pyritään saamaan pilottikokeilu käyntiin jo ensi syksynä. Jos kokeilu osoittautuu hyväksi, niin palveluverkkouudistuksen etenemisen myötä voidaan siirtyä vaiheittain 3-4 henkilön työssäoppimisjakson järjestämiseen vuosittain. Aloitteen tekijän vastine aloitteen valmistelusta on nähtävillä kokouksessa. Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että toteutetaan edellä esitetty pilottikokeilu harjoittelijan palkkaamisesta vahtimestarin avuksi. Tavoitteena on käynnistää kokeilu yhteistyössä
ammattioppilaitoksen kanssa mahdollisimman pikaisesti. Pilottikokeilusta saatavien kokemusten perusteella ja palveluverkkouudistuksen edetessä toimintamallia voidaan tarpeen mukaan vakinaistaa ja laajentaa. Valtuusto merkitsee aloitteen loppuunkäsitellyksi. Päätös: Hyväksyttiin.