MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUDEN TEKNISET RATKAISUT 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Samankaltaiset tiedostot
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUS 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

HANKINNAT KESTÄVIEN MAARAKENNUSRATKAISUJEN MAHDOLLISTAJANA 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

6Aika: CircVol - Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

6Aika: CircVol - Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys. Arttu Koskinen Forum Marinum

VARSINAIS-SUOMEN YLIJÄÄMÄ- JA UUSIOMAA-AINESHANKE LOPPURAPORTTI

KIVIAINESHUOLLON TUKIALUEET VARSINAIS-SUOMESSA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Kunnat mukaan mukana aktiivisessa kiertotalouden kehittämisessä. Projektipäällikkö, päätoiminen tuntiopettaja Henna Knuutila

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA. FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11.

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

Telaketju ekosysteemi

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA

MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUDEN TYÖPAJA MAAMASSASELVITYKSEN SATOA Anna-Liisa Koskinen

Valtakunnallinen jätesuunnitelma missä mennään?

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Sisällysluettelo MAANKJ, :00, Pöytäkirja

HELSINGIN KIERRÄTYSMAAT CircVol, Oulu Kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen

Rakennusjätteet Keski-Suomessa

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari

HELSINGIN MASSAT

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy

KAAVOITUSKATSAUS 2018

MAL-GIS: PAIKKATIETOPOHJAINEN ASUMISKATSAUSMALLI HANKKEEN TYÖPAJA

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja Iisalmen kaupungintalo

KIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä

HELSINGIN MASSAT JA UUMA

Tervetuloa Resurssiviisas maansiirtotoiminta seminaariin

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

MISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy

Circwaste-hanke Keski-Suomessa

Kiertotalous liiketoimintana mahdollisuuksia ja haasteita

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA JA HANKINNOISSA

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

Kunnat kiertotalouden edistäjänä rakennusalalla

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Väppi

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

Kehittyvä Ääneseutu 2020

UUMA2 - HELSINKI Mikko Suominen

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa projektipäällikkö Tuula Raukola

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Kestävä infrarakentaminen Tampereella

Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet. Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori)

Älykäs ja ekologinen

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani

INFRARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALITEKNOLOGIA UUMA3-OHJELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Sisällysluettelo MAANKJ, :15, Esityslista 1

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Kestävä infrarakentaminen

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Kiertotalouden ratkaisut

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus. MUTKU-päivät, Jussi Reinikainen / SYKE

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä

Ympäristöministeriö Kiviaineshuollon kehittämishanke Konsultteina Sito ja GTK

YLIJÄÄMÄMAIDEN- JA MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN TERMINAALITOIMINTA TURUN SEUDULLA. Tiia Isotalo/ Kiertomaa Oy

Onnistumisia teollisuusyrityksissä FISS:in avulla. Paula Eskola, Motiva Oy Kiertotalouden perusteet teollisuusyrityksille 30.5.

Yleiskaavoituksen työohjelma

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Transkriptio:

MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUDEN TEKNISET RATKAISUT 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa 10.10.2018

Miksi ylijäämä- ja uusiomaa-aineskäytänteet ovat tärkeitä Luonnonkiviainesten vuosittainen kulutus Suomessa jopa 25 tonnia asukasta kohden (Infra ry) Varsinais-Suomessa vuosittain karkeasti arvioiden jopa 12 miljoonaa tonnia Ylijäämämaita syntyy pelkästään Turussa arviolta jopa 400 000 tonnia vuodessa Turun vuoden ylijäämäämaiden kuljetus Yli-Maarian meluvallille maksaisi jopa 4,5 miljoonaa euroa Vuosittaisen ylijäämämaakuljetusten muodostama kuormaautojono ulottuisi Turusta Helsinkiin ja takaisin

Miksi ylijäämä- ja uusiomaa-aineskäytänteet ovat tärkeitä Kiviainesten tarve aiheuttaa painetta uusiutumattomien luonnonvaroja ja luonnonympäristöjä kohtaan Kuljetukset aiheuttavat ympäristöhaittoja, kuten kasvihuonekaasuja hiukkaspäästöjä sekä melua Rakentaminen keskittyy kaupunkiseudulle, jonne kohdistuvat myös lisääntyvän liikenteen haitat Lisäämällä uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa ja sijoittamalla ylijäämämaita lähelle niiden syntypaikkoja voidaan saavuttaa mittavia taloudellisia säästöjä ja ympäristöhyötyjä

Koulutustilaisuudet 9. 11.10.2018 Kolme koulutusiltapäivää keinoista maarakentamisen kiertotalouden edistämiseksi eri vaiheissa maarakentamisketjua Tiistaina 9.10. hankinnat (30 hlö) Keskiviikkona 10.10. tekniset ratkaisut (47 hlö) Torstaina 11.10. maankäytön suunnittelun keinot (40 hlö) Koulutusmateriaalit tulevat jakoon myöhemmin kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi -sivuston kautta Palautelinkki lähetetään osallistujille tilaisuuksien jälkeen

Maarakentamisen kiertotalouden tekniset ratkaisut 10.10.2018 Ohjelma Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön tuloksia ja mahdollisuuksia Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto Maarakentamisen uusiomateriaalien hyödyntämisen tekniset oppaat Juha Forsman, Ramboll Finland Oy Uudistunut MARA-asetus ja sen soveltamisohje Jani Salminen, Suomen Ympäristökeskus Ylijäämämaiden hyödyntämisen mahdollistaminen ja esimerkkikohteet Jari Nordström, Maapörssi Oy

VARSINAIS-SUOMEN YLIJÄÄMÄ- JA UUSIOMAA- AINESYHTEISTYÖN TULOKSIA JA MAHDOLLISUUKSIA 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa 10.10.2018

Esityksen sisältö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön taustaa ja toteutettuja toimenpiteitä 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäinen kaupungeissa hankkeen tulevia toimenpiteitä Varsinais-Suomessa ja laajemmin Luonnonarvojen ja varojen vaihemaakuntakaavan eteneminen kiviaineshuollon näkökulmasta

Ylijäämä- ja uusiomaa-ainestyö Varsinais- Suomessa taustaa Alueellinen yhteistyö käynnistyi Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeella 2015 ja on jatkunut vuoteen 2018 Mukana hanketyössä ovat olleet: Kaarinan, Raision, Salon ja Turun kaupungit, Kiertomaa, Kuntec, Rudus, Nordkalk, Lounais-Suomen jätehuolto, Turun Seudun Energiantuotanto ja Varsinais-Suomen liitto Toiminta jatkuu vuosina 2018 2020 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hankkeessa

Ylijäämä- ja uusiomaa-ainestyö Varsinais- Suomessa taustaa Alueellisen hanketyön alussa selvitettiin ylijäämämaihin ja maarakentamisen uusiomateriaaleihin liittyvien käytänteiden toimivuutta ja kehitystarpeita kyselyllä Varsinais-Suomen kuntien ja ELY-keskuksen teknisen, ympäristön ja maankäytön suunnittelun toimialojen henkilöille, sekä kuntien usein käyttämille suunnittelukonsulteille Vastauksia kertyi yhteensä 49 Kyselyn tuloksista havaittiin teemaan liittyviä kehityskohteita niin teknisen suunnittelun ja rakennuttamisen kuin maankäytön suunnittelunkin puolella

Ylijäämä- ja uusiomaa-ainestyö Varsinais- Suomessa taustaa Rakennuttajan tulee tarjouspyynnössä erikseen mahdollistaa uusiomaa-ainesten käyttö rakennuskohteissa. Uusiomaa-ainesten käyttö mahdollistetaan tällä hetkellä riittävän hyvin rakennushankkeiden tilausasiakirjoissa. Uusiomaa-ainesten hyödyntäminen mahdollistetaan tällä hetkellä riittävän hyvin ympäristölainsäädännössä. Ylijäämämaiden syntyminen ja käsittely huomioidaan tällä hetkellä riittävän hyvin rakennushankkeiden tarjouspyynnöissä. Rakennuttajan tulee tarjouspyynnössä määrätä ylijäämämaiden käsittelytavat ja sijoituskohteet. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa

Ylijäämä- ja uusiomaa-ainestyö Varsinais- Suomessa taustaa Rakennushankkeissa syntyvien maamassojen sijoittamista ja käsittelyä tulisi ohjata keskitetysti. Maamassojen tarve ja syntyvien ylijäämämaiden sijoittaminen ja käsittely huomioidaan tällä hetkellä riittävän hyvin maankäytön suunnittelussa. Maankäytön suunnittelun aikana tulisi arvioida suunniteltujen alueiden toteutuksessa syntyvien ja tarvittavien maamassojen laatua ja määrää. Maankäytön suunnittelulla on keskeinen vaikutus rakentamisessa syntyvien ja tarvittavien maamassojen laatuun ja määrään. Maankäytön suunnittelulla on keskeinen vaikutus ylijäämämaiden sijoittamisen mahdollisuuksiin. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa

Ylijäämä- ja uusiomaa-ainestyö Varsinais- Suomessa toimenpiteitä Hanketyön puitteissa on järjestetty useita tapahtumia (ekskursio, seminaari) Viime syksynä järjestettiin kolmen koulutusiltapäivän sarja Turussa (hankinnat, tekniset suunnitteluratkaisut, maankäytön suunnittelu) Sidosryhmätyötä, viestintää, neuvontaa

Ylijäämä- ja uusiomaa-ainestyö Varsinais- Suomessa toimenpiteitä Hankkeessa on kerätty ja julkaistu tietoa Varsinais-Suomessa syntyvistä maarakentamisen uusiomateriaaleiksi mahdollisesti kelpaavista virroista Tiedot ja julkaisuluvat kerätty suoraan toimijoilta, toimijoita kartoitettu useita reittejä (mm. VAHTI-tiedot, polttolaitostiedot, hanketyön aikana saadut kontaktit) Uusiomateriaalitiedot sekä arvio niiden mahdollisista käyttökohteista on julkaistu Lounaistiedon Lounaispaikkakarttapalvelussa

Ylijäämä- ja uusiomaa-ainestyö Varsinais- Suomessa toimenpiteitä http://karttapalvelu.lounaispaikka.fi/ Tuotanto- ja teollisuuslaitokset Maarakentamisen uusiomateriaalit

Ylijäämä- ja uusiomaa-ainestyö Varsinais- Suomessa toimenpiteitä

Ylijäämä- ja uusiomaa-ainestyö Varsinais- Suomessa toimenpiteitä Hankkeessa on kerätty tietoa kaupunkiseuduilla rakentamiseen tulevista alueista ja niissä syntyvistä ja tarvittavista maamassoista Hankkeessa on etsitty potentiaalisia paikkoja ylijäämämaiden hyödyntämiselle myös paikkatietopohjaisen tarkastelun kautta Tulevassa työpajatyöskentelyn avulla on tarkoitus etsiä toteuttamiskelpoisia ylijäämämaiden hyödyntämiskohteita paikkatietomenetelmin löydetyistä potentiaalisten kohteiden joukosta

Ylijäämä- ja uusiomaa-ainestyö Varsinais- Suomessa toimenpiteitä

6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa Hankkeessa mukana ovat: Turku Science Park, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Helsingin kaupunki, Forum Virium, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun kaupunki, Oulun ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Varsinais- Suomen liitto

6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa Hankkeen tavoitteena on suurivolyymisten teollisten sivuvirtojen ja infrarakentamisessa syntyvien maamassojen hyödyntämisen edistäminen 6Aika-kaupungeissa seuraavin toimenpitein: Kootaan ja kehitetään kansallista biotalouden, kiertotalouden ja cleantechin toimijaverkostoa Tuodaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamista toimijoiden tueksi tukemaan liiketoiminnan kehittymistä Tehostetaan suurivolyymisten massojen hyödyntämistä tuomalla niiden käytön hyötyjä suunnittelijoiden, rakennuttajien ja infra-alan toimijoiden tietoisuuteen Kehitetään digitaalisia ratkaisuja suurivolyymisten massojen kysynnän ja tarjonnan paremman kohtaamisen ja tehottomien kuljetusten vähentämisen mahdollistamiseksi

6Aika: CircVol Työpaketit TP1: Toimijaverkostoista kohti liiketoimintaekosysteemejä Kansallisen toimijaverkoston tukeminen Liiketoimintaekosysteemien syntymisen tukeminen Alueelliset alustat Kuntarajat ylittävä maa-ainesyhteistyö Turun kaupunkiseudulla TP2: Toimijoiden osaamisen vahvistaminen Kemiallisen ja teknisen osaamisen vahvistamien Pilotteja mm. Lauttaranta, Savimaiden hyödyntäminen Turvalliset materiaalikierrot Liiketoiminnallistamisen kehittäminen

6Aika: CircVol Työpaketit TP3: Suurivolyymisten massojen hyödyntämisen tehostamien Kaavoitus sekä rakentamisen ja kierrätyksen tukialueet Kiviaineshuollon tukialueiden selvitys kaavoituksen tueksi Kierrätettävän maan laadun tunnistaminen Uusiomateriaalien tunnistaminen ja hyödyntämisen mahdollisuudet Uusiomateriaalitietokannan ylläpito ja laajentaminen Maa-ainestoimijoiden kouluttaminen Koulutusiltapäivät TP4: Digitaaliset ratkaisut Rajapintasuositukset ja tiedontuotantomallin suositus Uudet bio- ja kiertotalousalueiden liiketoiminta- ja palvelukonseptit

6Aika: CircVol Varsinais-Suomen liiton toimia hankkeessa Varsinais-Suomen liiton toimenpiteet hankkeessa liittyvät alueellisen yhteistyön jatkamiseen: Maarakentamisen sivuvirtoihin ja maarakentamisen uusiomateriaalien käyttöön vaikuttavien toimijoiden kouluttaminen hyviin käytänteisiin Alueella syntyvien maarakentamisen uusiomateriaalien tietokannan ylläpitäminen, päivittäminen ja laajentaminen Alueen maa-ainesvirtojen ja kiviaineshuollon tukialueiden kartoittaminen Alueen kuntien maankäytön suunnittelijoiden ja rakennuttajien välisen yhteistyön edistäminen

6Aika: CircVol Työpajojen mahdollisuuksia Etsitään eri kuntien rakennuttajien kanssa synergioita eri kunnissa tapahtuvien rakennushankkeiden välillä maamassojen ja maarakentamisen uusiomateriaalien tehokkaammaksi hyödyntämiseksi Etsitään hankkeen eri selvityksissä (paikkatietoanalyysit kiviaineshuollon tukialueista ja ylijäämämaiden sijoituspaikoista) havaituista potentiaalisista kohteista toteuttamiskelpoisia Kuntien eri toimialojen saattaminen saman pöydän ääreen, jotta eri toimintojen tarpeet tulisivat riittävästi huomioiduksi suunnittelun eri vaiheissa

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava Varsinais-Suomen liitossa on käynnissä luonnonarvoja, luonnonvarojen hyödyntämistä, sekä matkailua ja virkistystä yhteensovittava vaihemaakuntakaavatyö Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä keväällä, kaavaehdotuksen valmistelu on käynnissä Kiviaineshuollon teemat vahvasti esillä esimerkiksi geologisen suojelun, kiviainesten oton ja maakunnan terminaaliverkoston; kaavan valmisteluvaiheessa nousi esiin kiviaineshuollon alueiden turvaaminen erityisesti kaupunkiseudun läheisyydessä Kaavan valmisteluaineiston löydät täältä

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava

Kaavatyöhön voi osallistua myös verkkopohjaisessa Kaavapuntarissa Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava Kaavapuntarissa voi käydä keskustelua kaavoittajien kanssa, tutkia kaavan valmisteluaineistoa ja muussa osallistumisessa syntynyttä materiaalia ja tehdä omia karttamerkintöjä tärkeiksi kokemistaan aiheista

Arttu Koskinen Suunnittelija Varsinais-Suomen liitto 040 564 6450 arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi