TYÖTUOMIOISTUIN Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI 23.10.2018 H 33/18 Liite 2 Esitys sisältää salassa pidettävää tietoa jäljempänä merkityiltä osin. Oikeusministeriö Oikeushallinto-osasto PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Esitys työtuomioistuimen asiantuntijajäsenten, jotka eivät edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, tehtäviin määräämisestä Asiantuntijajäsenten tehtävät ja määrääminen Tuomioistuinlain 6 luvun 1 :n mukaan työtuomioistuin toimii erityistuomioistuimena työja virkaehtosopimuksia koskevissa riita-asioissa sekä käsittelee sille lain nojalla kuuluvat valitusasiat. Näiden tehtävien hoitamiseksi työtuomioistuimessa on luvun 2 :n mukaan presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen lisäksi neljätoista asiantuntijajäsentä, joista kaksi on lainoppineita ja sellaisia, jotka eivät edusta työnantaja- tai työntekijäetuja (varapuheenjohtajat). Saman lain 17 luvun 4 :n 2 momentin mukaan asiantuntijajäsenille voidaan määrätä riittävä määrä varajäseniä. Mitä asiantuntijajäsenestä säädetään, sovelletaan myös varajäseneen. Asiantuntijajäsenten tehtävät ovat sivutoimisia. Tuomioistuinlain 17 luvun 3 :n mukaan tasavallan presidentti määrää asiantuntijajäsenet työtuomioistuimeen. Saman luvun 5 :n mukaan asiantuntijajäsenet määrätään viiden vuoden toimikaudeksi kerrallaan, kuitenkin enintään siihen saakka, kun he täyttävät tuomareille säädetyn eroamisiän, joka on tällä hetkellä 68 vuotta. Työtuomioistuimen nykyisten asiantuntijajäsenten ja asiantuntijajäsenten varajäsenten toimikausi päättyy 31.12.2018. Tämän vuoksi työtuomioistuimeen tulee määrätä uudet asiantuntijajäsenet ja asiantuntijäsenten varajäsenet toimikaudeksi 1.1.2019 31.12.2023. Asiantuntijajäsenten kelpoisuusvaatimukset Suomen perustuslaissa ja valtion virkamieslaissa säädetyt virkamiesten yleiset kelpoisuusvaatimukset koskevat myös asiantuntijajäseniä. Tuomioistuinlain 17 luvun 12 :n 1 momentin mukaan työtuomioistuimen asiantuntijajäseneltä, joka ei edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, edellytetään, että hän on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon ja on perehtynyt työoloihin. Kielitaidon osalta asiantuntijajäsenellä tulee mainitun luvun 16 :n 3 momentin mukaan olla suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Tuomioistuinlain 17 luvun 17 :n mukaan asiantuntijajäsenen tehtävään esitettävän on en-
2 nen tehtävään määräämistä sekä tehtävän kestäessä annettava työtuomioistuimelle valtion virkamieslain 8 a :n 1 momentissa tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan. Asiantuntijajäsenten tehtävien haettavaksi julistaminen Työtuomioistuin on 16.8.2018 julistanut haettavaksi kaksi asiantuntijajäsenen tehtävää ja enintään kahdeksan asiantuntijajäsenen varajäsenen tehtävää toimikaudeksi 1.1.2019 31.12.2023. Hakuaika tehtäviin on päättynyt 14.9.2018. Hakukuulutus on julkaistu suomenkielisenä 19.9.2018 ilmestyneessä Helsingin Sanomat -lehdessä ja ruotsinkielisenä samana päivänä ilmestyneessä Hufvudstadsbladet -lehdessä sekä suomenkielisenä ja ruotsinkielisenä 20.8.2018 Oikeus.fi -sivuilla ja työtuomioistuimen internet -kotisivuilla. Työtuomioistuimessa on ollut kuluvalla toimikaudella asiantuntijajäsenillä, jotka eivät edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, aluksi neljä varajäsentä ja 12.1.2018 alkaen kolme varajäsentä. Tuo varajäsenten lukumäärä on osoittautunut riittämättömäksi. Asiantuntijajäseniä ei ole saatu työtuomioistuimen kaikkiin pääkäsittelyihin ja pääkäsittelyjä on tämän vuoksi jouduttu peruuttamaan tai ratkaisukokoonpanoon on kuulunut asiantuntijajäsenen asemesta työtuomioistuimen virkatuomari. Tämän vuoksi työtuomioistuimeen tarvitaan nykyistä enempi asiantuntijajäsenten varajäseniä tulevaksi toimikaudeksi. Työtuomioistuimen tämän hetken arvion mukaan kahdeksan varajäsentä olisi riittävä määrä työtuomioistuimen lainkäyttötoiminnan turvaamiseksi. Hakijat ja kelpoisuusvaatimusten täyttyminen Asiantuntijajäsenten ja asiantuntijajäsenten varajäsenten tehtäviä ovat määräajan kuluessa hakeneet seuraavat henkilöt: - hovioikeudenneuvos Pirjo Aaltonen - esittelijäneuvos, määräaikainen työtuomioistuinneuvos Outi Anttila - käräjätuomari Katriina Heiskanen - hovioikeuden esittelijä, määräaikainen käräjätuomari Kirsi Huotari - johtaja Antti Janas - käräjätuomari Riitta Kiiski - hallitusneuvos Tarja Kröger - professori Ulla Liukkunen - yliopistonlehtori Jari Murto - työneuvoston sihteeri Jaana Paanetoja - käräjätuomari Sirpa Pakkala - hovioikeudenneuvos Satu Saarensola - käräjätuomari Markku Saarikoski Hakijoista Kröger ja Paanetoja ovat hakeneet vain asiantuntijajäsenen tehtävää ja Aaltonen, Anttila ja Janas vain asiantuntijajäsenen varajäsenen tehtävää. Muut hakijat ovat hakeneet sekä asiantuntijajäsenen että asiantuntijajäsenen varajäsenen tehtävää. Kaikki hakijat täyttävät edellä selostetut kelpoisuusvaatimukset. Heidän ei voida katsoa edustavan työnantaja- tai työntekijäetuja. Työtuomioistuin ei ole katsonut tarpeelliseksi teettää heistä turvallisuusselvityslaissa (726/2014) tarkoitettuja suppeita henkilöturvallisuusselvityksiä.
3 Hakijoiden ansiot Aaltonen on Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvos ja osaston johtaja. Hän on oikeustieteen lisensiaatti ja varatuomari. Aaltonen on toiminut työtuomioistuimen asiantuntijajäsenen varajäsenenä vuodesta 2016 lukien. Anttila on työtuomioistuimen esittelijä. Anttila on hoitanut korkeimman oikeuden esittelijäneuvoksen määräaikaista virkasuhdetta 1.6.2016 lukien ja nyttemmin työtuomioistuinneuvoksen määräaikaista virkasuhdetta 1.1.2018 lukien. Anttila on oikeustieteen tohtori ja varatuomari. Anttila on toiminut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan varapuheenjohtajana vuodesta 2015 lukien. Anttilalla on julkaisutoimintaa. Heiskanen on Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomari. Heiskanen on varatuomari. Huotari on Itä-Suomen hovioikeuden esittelijä. Huotari on hoitanut Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjätuomarin määräaikaista virkasuhdetta 1.9.2017 lukien. Tätä aikaisemmin Huotari on toiminut muun muassa Kainuun käräjäoikeuden määräaikaisena käräjätuomarina noin kahden vuoden ajan. Huotari on oikeustieteen lisensiaatti ja varatuomari. Janas on sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston säädösyksikön johtaja. Hän vastaa lainsäädännön valmistelun johtamisesta. Janaksen ilmoituksen mukaan hänellä on monipuolinen kokemus vaativista työoikeuden ja erityisesti työsuojeluoikeuden kolmikantaisista säädösvalmistelutehtävistä. Janas on varatuomari. Kiiski on Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari. Kiiski on varatuomari. Kröger on työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyys ja markkinat -osaston hallitusneuvos. Krögerin päätoimena on työlainsäädännön valmistelu ja hän toimii työelämän sääntelytiimin vetäjänä. Kröger on oikeustieteen lisensiaatti ja varatuomari. Kröger on toiminut työtuomioistuimen asiantuntijajäsenenä (varapuheenjohtajana) vuodesta 1998 lukien ja tätä ennen yhden kolmivuotiskauden asiantuntijajäsenen varajäsenenä. Krögerillä on myös julkaisutoimintaa. Liukkunen on Helsingin yliopiston työoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden professori sekä Helsingin yliopiston kansainvälisen yksityisoikeuden ja oikeusvertailun dosentti. Hän on Finnish Centre for Chinese Law and Chinese Legal Culture -nimisen yksikön johtaja. Liukkunen on oikeustieteen tohtori ja varatuomari. Liukkunen on toiminut muun muassa työtuomioistuimen asiantuntijajäsenen varajäsenenä ja työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan jäsenenä vuodesta 2016 lukien sekä markkinaoikeuden asiantuntijajäsenenä vuodesta 2006 lukien. Liukkusella on laajaa julkaisutoimintaa. Murto on Helsingin yliopiston työ- ja sosiaalioikeuden yliopistonlehtori. Murto on oikeustieteen tohtori ja kauppatieteen maisteri. Murto on toiminut työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunnan varajäsenenä vuodesta 2016 lukien ja Suomen urheiluliiton sovittelulautakunnan varajäsenenä vuodesta 2008 lukien. Murrolla on laajaa julkaisutoimintaa. Paanetoja on työneuvoston päätoiminen sihteeri. Hän on Lapin yliopiston työ- ja sosiaalioikeuden dosentti sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen työoikeuden dosentti. Paanetoja on hoitanut Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan työ- ja sosiaalioikeuden professorin tehtäviä tutkimusjohtajan, apulaisprofessorin ja professorin nimikkeellä ajan 1.10.2013 31.7.2016. Paanetoja on oikeustieteen tohtori ja varatuomari. Hän on toiminut muun muassa valtion virkamieslautakunnan varajäsenenä ja jäsenenä vuosina 1999 2013, työttömyysturvalautakunnan lakimiesjäsenen varajäsenenä vuosina 2000 2002 ja työtuomioistuimen
asiantuntijajäsenen varajäsenenä vuodesta 2013 lukien tammikuuhun 2018 saakka. Paanetojalla on laajaa julkaisutoimintaa. Pakkala on Pirkanmaan käräjäoikeuden käräjätuomari ja osaston johtaja. Pakkala on varatuomari. Saarensola on Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvos. Saarensola on oikeustieteen tohtori ja varatuomari. Saarensola on toiminut työtuomioistuimen asiantuntijajäsenenä (varapuheenjohtajana) vuodesta 2016 lukien ja tätä ennen kolmivuotiskauden asiantuntijajäsenen varajäsenenä. Saarensolalla on julkaisutoimintaa. Saarikoski on Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari. Saarikoski on varatuomari. Kaikki tuomioistuintaustaiset hakijat ovat hakemuksissaan selostaneet päätoimessaan hankkimaansa työoikeudellista ja prosessioikeudellista osaamistaan. Hakijoiden ansiot ilmenevät tarkemmin hakemusasiakirjoista. Työtuomioistuimen arvio asiantuntijajäsenten tehtäviin määrättävistä henkilöistä Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n 1 momentin 29 kohdasta ilmenevä oikeusohje huomioon ottaen jäljempänä oleva hakijoiden vertailua koskeva arvio on pidettävä salassa merkityiltä osin. Asianosaisella on mainitun lain 11 :n perusteella oikeus saada tieto myös tästä salassa pidettävästä osasta. Asianosainen on velvollinen pitämään salassa asianosaisena saamansa salaisen tiedon. Työtuomioistuimen esityksen lopputulos on julkinen. Täytettävänä on kaksi asiantuntijajäsenen ja kahdeksan asiantuntijajäsenen varajäsenen tehtävää. Myös varajäsenet toimivat tarvittaessa työtuomioistuimen puheenjohtajina. Asiantuntijajäsenten toimiminen työtuomioistuimen puheenjohtajana on kuitenkin varsin harvinaista. Työtuomioistuimen näkemyksen mukaan asiantuntijajäsenen tehtävän hoitaminen edellyttää paitsi työoikeudellista myös prosessioikeudellista osaamista. Työtuomioistuimen pääkäsittelyissä, joihin asiantuntijajäsenet osallistuvat, tulee varsin usein esille vaikeita prosessioikeudellisia kysymyksiä. Tämän vuoksi tehtäviä täytettäessä on annettava merkitystä myös prosessioikeudelliselle osaamiselle. Tällaista kokemusta voidaan parhaiten saada toimimalla tuomarin tehtävissä tai niihin valmiuksia antavissa tehtävissä tuomioistuimessa. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös hakijoiden aikaisempi kokemus työtuomioistuimen tehtävistä. Hakijoista Kröger ja Paanetoja ovat hakeneet vain asiantuntijajäsenen tehtävää sekä Heiskanen, Huotari, Kiiski, Liukkunen, Murto, Pakkala, Saarensola ja Saarikoski sekä asiantuntijajäsenen että asiantuntijajäsenen varajäsenen tehtävää. Täytettäessä kahta asiantuntijajäsenen tehtävää vertailu on näin ollen suoritettava heidän kesken. Salassa pidettävä osuus alkaa Kaikki hakijat ovat ansioituneita lakimiehiä. Heidän kokemustaustansa on varsin erilainen. Liukkunen, Murto ja osaksi myös Paanetoja ovat hankkineet kokemuksensa tutkimus- ja opetustehtävissä yliopistoilla ja Paanetoja lisäksi työneuvoston sihteerinä, Kröger lainvalmistelutehtävissä työ- ja elinkeinoministeriössä sekä Heiskanen, Huotari, Kiiski, Pakkala, Saarensola ja Saarikoski erilaisissa tuomioistuinlaitoksen tehtävissä ja Saarensola lisäksi väitöskirjatyötään koskevissa tutkimustehtävissä. Hakijoista Kröger, Liukkunen, Paanetoja ja Saarensola ovat toimineet edellä kerrotuin tavoin työtuomioistuimen asiantuntijajäseninä tai varajäseninä. Krögerin kokemus työtuomioistuimen asiantuntijajäsenen tehtävistä on pisin. Hän on toiminut näissä tehtävissä jo vuodesta 1998 lukien ja on tänä aikana saanut hyvän kokemuksen työtuomioistuimen oikeudenkäyntimenettelystä ja työtuomioistuimessa kä- 4
siteltävistä asioista. Krögerillä on erinomainen työoikeudellinen osaaminen. Tämän vuoksi Kröger on asetettava muihin hakijoihin nähden etusijalle täytettäessä ensimmäiseksi täytettävää asiantuntijajäsenen tehtävää. Saarensolalla on pitkäaikainen ja monipuolinen kokemus tuomarin tehtävistä tai niihin valmiuksia antavista tehtävistä. Saarensolalla on hyvät valmiudet toimia tarvittaessa työtuomioistuimen puheenjohtajana. Saarensola on toiminut työtuomioistuimen asiantuntijajäsenenä vuodesta 2016 lukien ja tätä ennen asiantuntijajäsenen varajäsenenä. Vaikka Saarensolan työoikeudellinen osaaminen ei ehkä olekaan yhtä vahva kuin Liukkusen, Murron ja Paanetojan, Saarensola on kokemuksensa ja puheenjohtajan valmiuksiensa vuoksi asetettava etusijalle heihin nähden. Saarensolan kokemustausta on varsin samankaltainen kuin Heiskasen, Huotarin, Kiisken, Pakkalan ja Saarikosken. Saarensolan työtuomioistuimen asiantuntijajäsenen tehtävistä saaman kokemuksen ja hänen suorittamisensa jatko-opintojen vuoksi hänet on kuitenkin kokonaisuutena arvioiden asetettava myös Heiskasen, Huotarin, Kiisken, Pakkalan ja Saarikosken edelle toista asiantuntijajäsenen tehtävää täytettäessä. Työtuomioistuin on edellä katsonut, että työtuomioistuimen asiantuntijajäsenten tehtäviin tulee määrätä Kröger ja Saarensola. Koska Paanetoja on hakenut vain asiantuntijajäsenen tehtävää, häntä ei oteta huomioon asiantuntijajäsenten varajäsenten tehtäviä täytettäessä. Asiantuntijajäsenten varajäsenten tehtäviä täytettäessä tulevat näin ollen huomioon otettaviksi Aaltonen, Anttila, Heiskanen, Huotari, Janas, Kiiski, Liukkunen, Murto, Pakkala ja Saarikoski. Vertailu on suoritettava heidän kesken. Huotarin ja Janaksen kokemus työoikeudellisten asioiden ratkaisemisesta tuomioistuimessa on Liukkusta ja Murtoa lukuun ottamatta muihin hakijoihin verrattuna vähäinen. Janaksella on sinänsä monipuolinen kokemus työoikeuden kolmikantaisesta säädösvalmistelusta. Työtuomioistuimen näkemyksen mukaan hänen kokemuksensa muodostuu kuitenkin pääosin erilaisista työsuojelun valvonta- ja säädösvalmistelutehtävistä. Työsuojelun valvontaan liittyviä kysymyksiä käsitellään vain vähäisessä määrin työtuomioistuimessa. Vaikka myöskään Murrolla ei ole kokemusta työoikeudellisten asioiden ratkaisemisesta tuomioistuimessa ja Liukkusen kokemus näiden asioiden ratkaisemisesta rajoittuu hänen työtuomioistuimessa hankkimaansa kokemukseen asiantuntijajäsenen varajäsenen tehtävistä, Murrolla ja Liukkusella on hyvin laaja-alainen työoikeudellinen osaaminen päätoimensa vuoksi. Näin perusteilla Aaltonen, Anttila, Heiskanen, Kiiski, Liukkunen, Murto, Pakkala ja Saarikoski on asetettava Huotarin ja Janaksen edelle asiantuntijajäsenten varajäsenten tehtäviä täytettäessä. Asetettaessa Aaltosta, Anttilaa, Heiskasta, Kiiskeä, Liukkusta, Murtoa, Pakkalaa ja Saarikoskea keskinäiseen ansioituneisuusjärjestykseen, työtuomioistuin toteaa, että Aaltonen ja Liukkunen toimivat parhaillaan työtuomioistuimen asiantuntijajäsenten varajäseninä. Aaltonen on lisäksi toiminut työtuomioistuimen esittelijänä noin kahden vuoden ajan. Anttila puolestaan on hoitanut työtuomioistuinneuvoksen määräaikaista virkasuhdetta kuluvan vuoden alusta lukien ja toiminut työtuomioistuimen esittelijänä runsaan vuoden ajan. Anttilan jatkoopinnot ovat antaneet hänelle hyviä valmiuksia työtuomioistuimessa käsiteltävien asioiden ratkaisemiseen. Muista hakijoista Heiskasen, Kiisken, Pakkalan ja Saarikosken kokemustausta on varsin samankaltainen. He kaikki toimivat tuomareina käräjäoikeudessa ja ovat työssään hankkineet varteenotettavaa kokemusta muun muassa työoikeudellisten asioiden ratkaisemisesta. Murto puolestaan on toiminut yliopistolla opetus- ja tutkimustehtävissä ja hänen työoikeudellinen osaamisensa on työtuomioistuimen käsityksen mukaan erinomainen. Murron julkaisutoiminta koskee työtuomioistuimen näkemyksen mukaan juuri niitä kysymyksiä, jotka ovat tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita työtuomioistuimen ratkaisutoiminnassa. Vaikka Murrolla ei olekaan kokemusta tuomioistuimen lainkäyttötoiminnasta, Murto on tämän perehtyneisyytensä perusteella asetettava Heiskasen, Kiisken, Pakkalan ja Saarikosken edelle. Asetettaessa Heiskasta, Kiiskeä, Pakkalaa ja Saarikoskea keskinäiseen ansioituneisuusjärjestykseen, työtuomioistuin toteaa, että he ovat hakijoina varsin tasaväki- 5
siä. Pakkalan kokemus tuomarin tehtävistä tai näihin tehtäviin valmiuksia antavista tehtävistä on kuitenkin monipuolisempi kuin muiden hakijoiden kokemus. Lisäksi Pakkala on toiminut useita vuosia suuren käräjäoikeuden osaston johtajana. Tämän vuoksi Pakkala on asetettava Heiskasen, Kiisken ja Saarikosken edelle. Arvioitaessa Heiskasen, Kiisken ja Saarikosken keskinäistä ansioituneisuusjärjestystä, heidät on heidän kokemustaustansa huomioon ottaen asetettava järjestykseen Saarikoski, Kiiski ja Heiskanen. Salassa pidettävä osuus päättyy Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen työtuomioistuimen asiantuntijajäsenten varajäsenten tehtäviä täytettäessä hakijat tulee näin ollen asettaa järjestykseen Aaltonen, Liukkunen, Anttila, Murto, Pakkala, Saarikoski, Kiiski ja Heiskanen. Asiantuntijajäsenten ja asiantuntijajäsenten varajäsenten tehtäviin esitettävät henkilöt ovat toimittaneet työtuomioistuimelle tuomioistuinlain 11 luvun 12 :ssä tarkoitetut selvitykset sidonnaisuuksistaan. Selvitysten mukaan heillä kenelläkään ei ole sellaisia sidonnaisuuksia, jotka olisivat esteenä tehtäviin määräämiselle. 6 Lopputulos Edellä olevan johdosta työtuomioistuin tuomioistuinlain 17 luvun 7 :n 1 momentin nojalla esittää, että työtuomioistuimen sellaisiksi asiantuntijajäseniksi ja asiantuntijajäsenten varajäseniksi, jotka eivät edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, määrätään toimikaudeksi 1.1.2019 31.12.2023 asiantuntijajäseniksi hallitusneuvos Tarja Kröger ja hovioikeudenneuvos Satu Saarensola, tässä järjestyksessä, asiantuntijajäsenten varajäseniksi hovioikeudenneuvos Pirjo Aaltonen, professori Ulla Liukkunen, esittelijäneuvos, määräaikainen työtuomioistuinneuvos Outi Anttila, yliopistonlehtori Jari Murto, käräjätuomari Sirpa Pakkala, käräjätuomari Markku Saarikoski, käräjätuomari Riitta Kiiski ja käräjätuomari Katriina Heiskanen, tässä järjestyksessä. Presidentti Pekka Pärnänen