LVM-hallinnonalan säädösmuutostilanne 30.10.2018 Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä, voimaan 1.8.2018 Liikenteenohjausyhtiölaki, hyväksytty, voimaan 1.1.2019 Yksityistielaki, hyväksytty kesällä 2018, voimaan 1.1.2019 Tieliikennelaki, hyväksytty kesällä 2018, voimaan 1.6.2020 Laki liikenteen palveluista 301/2018, voimaan 1.7.2018 (mm. taksiasiat) Lait Liikenne- ja viestintävirastosta (Traficom) sekä Väylävirastosta, hallituksen esitys annettu eduskunnalle syyskuussa 2018, tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019 1
Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä, voimaan 1.8.2018
Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä Hallituksen esityksestä poistettiin maakuntauudistukseen liittyvät muutokset. Seuraavat uudistukset ja muutokset kuitenkin hyväksyttiin: Lain nimi muuttuu: Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä Käsite tienpitoviranomainen poistuu, tilalle ELY keskus ja tienpitäjä, joka on LIVI Maanteiden toiminnallinen luokka päätetään jatkossa LVM:n asetuksella Runkoverkon määrittely + LVM:n asetuksenantovaltuus Tienpitoa koskevat yleiset vaatimukset Matkojen ja kuljetusten palvelutaso maanteillä Valtakunnallinen ja maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu Hankearviointi Suunnitteluperusteet Kunnossapito Liikennevirasto hyväksyy kaikki yleis- ja tiesuunnitelmat Varautuminen Liikenneviraston tienpidon turvallisuusjohtamisjärjestelmä Tienpidon omavalvonta
Maantielain mukaiset viranomaiset Liikennevirasto on maantielain mukainen tienpitäjä. Maantielaki ei enää tunne sanaa tienpitoviranomainen. Tienpitoviranomainen on korvattu sanalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Liikenteen turvallisuusvirastolle määräyksenantovaltuuksia ja valvontarooli LVM:lle asetuksenantovaltuuksia. Liikennevirasto vastaa maantieverkon omistajan tehtävistä ja muista tienpidon tehtävistä. Liikennevirasto myös ohjaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia tienpidon tehtävien hoitamisessa. ELY keskukset vastaavat alueensa tienpidon tehtävien hoitamisesta Liikenneviraston ohjauksen mukaisesti.
Palvelutaso Tienpitäjän [Liikenneviraston] on huolehdittava maanteiden riittävän palvelutason ylläpitämisestä. Palvelutason ylläpitämisessä on otettava huomioon matkojen ja kuljetusten keskeiset palvelutasotekijät, kuten matka-aika, matka-ajan ennakoitavuus, turvallisuus ja kustannustehokkuus. Valtakunnallisesti merkittävällä runkoverkolla on oltava korkea pitkämatkaisen liikenteen palvelutaso. Tienpitäjän on varmistettava runkoverkolla reaaliaikaisen liikenne- ja olosuhdetiedon kattavuus ja ajantasaisuus. Muilla kuin runkoverkkoon kuuluvilla valta- ja kantateillä on oltava liikennemäärään, liikkumisympäristöön ja alueellisiin tarpeisiin sovitettu hyvä matkojen ja kuljetusten palvelutaso. Erityisesti vilkasliikenteisillä valta- ja kantateillä tienpitäjän on varmistettava ajantasaisten liikenne- ja olosuhdetietojen saatavuus. Muilla kuin runkoverkkoon kuuluvilla seutu- ja yhdysteillä on oltava alueellisen tarpeen edellyttämä ja tien liikenteellistä merkitystä vastaava palvelutaso.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvaa ja vuorovaikutteista vaikutusten arviointiin sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvaa suunnittelua. (LjMTL 15 a ) LVM vastaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta, ja sen hyväksyy valtioneuvosto. (LjMTL 15 b ) Valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on sisällytettävä 12 vuodeksi laadittava ohjelma, joka sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä. Ohjelman tulee lisäksi sisältää liikennejärjestelmää koskeva valtion rahoitusohjelma. Ohjelma voidaan tarkistaa tarvittaessa. Kunkin hallituskauden alussa liikennejärjestelmäsuunnitelma tarkistetaan ja sovitetaan yhteen julkisen talouden suunnitelman kanssa sekä tarvittaessa tarkistetaan julkisen talouden suunnitelman muuttuessa. LVM:n on varmistettava valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteensovittaminen muihin valtakunnallisiin suunnitelmiin. Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston on osallistuttava valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. (LjMTL 15 d ) Yleissuunnitelmassa ja tiesuunnitelmassa on esitettävä selvitys siitä, miten suunnitelmassa on otettu valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja alueellisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteet. 13.7.2018 Sari Lajunen 6
Maantien suunnittelu ELY vastaa yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman laatimisesta LIVI voi ottaa vastattavakseen merkittävää hanketta koskevan YS ja TS laatimisen. Suunnittelun on perustuttava maantien kehittämisen tarpeisiin, valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, alueelliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun, yleissuunnittelua ja tiesuunnittelua koskeviin suunnitteluperusteisiin sekä alueiden käytön suunnitteluun (kaavoitus) 7
Hankearviointi ELYn on laadittava merkittävää tiehanketta koskevasta yleissuunnitelmasta ja tiesuunnitelmasta hankearviointi. LIVI laatii hankearvioinnin, jos se vastaa hankkeen suunnittelusta. Hankearviointi on laadittava myös merkittävää tiehanketta koskevista tiesuunnitelman vaiheittain toteutettavista ratkaisuista. Hankearvioinnissa on esitettävä Hankkeen lähtökohtien, tavoitteiden ja vaikutusten kuvaus Hankkeen vaikuttavuuden arviointi Hankkeen kannattavuuslaskelma Hankkeen toteutettavuuden arviointi Päätelmät Suunnitelma hankkeen seurannan ja jälkiarvioinnin toteuttaminen ja sisältö Hankearvioinnin tarkoituksena on tukea hankkeiden suunnittelua ja hankkeen toteuttamista koskevaa päätöksentekoa. Hankearviointi tuo läpinäkyvyyttä suunnitelman laatijan tekemiin valintoihin ja varmistaa vaikutuksiltaan tehokkaimpien ja vaikuttavimpien hankevaihtoehtojen etenemisen suunnittelussa.
Suunnitteluperusteet Ennen YS ja TS laatimisen aloittamista voidaan laatia suunnitelman kohteena olevasta tiehankkeesta suunnitteluperusteet. Liikennevirasto päättää yleis- ja tiesuunnitelmaa koskevien suunnitteluperusteiden laatimisesta vt, kt ja vilkasliikenteisten st osalta. LIVI hyväksyy näiden teiden suunnitteluperusteet. Muuta maantietä koskevien suunnitteluperusteiden laatimisesta päättää ELY. ELY myös hyväksyy näitä teitä koskevat suunnitteluperusteet. Suunnitteluperusteet koskevat tiehankkeen palvelutasoa, maantien teknisiä ominaisuuksia sekä maantien rakentamisen ja liikenteen haitallisten vaikutusten poistamisen tai vähentämisen yleisiä tavoitteita. Suunnitteluperusteet ovat hankesuunnittelun tavoitteita, joita suunnittelussa tulee edistää. Suunnitteluperusteiden tulee tukea ja edistää maantielain yleisten tavoitteiden ja liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Suunnitteluperusteissa määritellään maantien mitoitusnopeus, poikkileikkaus sekä maanteiden keskinäisten, yksityisten teiden ja katujen liittymien periaatteet.
Kunnossapito maantien toiminnallisen luokan mukaan Runkoverkolla maanteiden kunnossapidon on oltava korkeatasoista, mutta se saa ajallisesti tai paikallisesti vaihdella kohtuullisessa määrin liikenteelliset tarpeet ja olosuhteet huomioiden. Huonokuntoisia tiejaksoja ja painorajoituksia saa olla vähän tai ei lainkaan. Kunnossapidon taso sovitetaan pitkänmatkaisen liikenteen tarpeisiin. Muilla kuin runkoverkkoon kuuluvilla valta- ja kantateillä kunnossapidon on oltava hyvätasoista, mutta se saa ajallisesti tai paikallisesti vaihdella liikenteelliset tarpeet ja olosuhteet huomioiden. Huonokuntoisia tiejaksoja saa olla enemmän kuin runkoverkkoon kuuluvilla valta- ja kantateillä. Kunnossapito sovitetaan liikennemäärään, liikkumisympäristöön ja alueellisiin tarpeisiin, mutta huomioidaan myös pitkänmatkaisen liikenteen tarpeen. Muilla kuin runkoverkkoon kuuluvilla seutu- ja yhdysteillä kunnossapito on sovitettava alueellisen liikenteen tarpeisiin. Teiden kunnossapidon taso saa olla muuta tieverkkoa matalampi, ja se saa ajallisesti tai paikallisesti vaihdella liikenteelliset tarpeet ja olosuhteet huomioiden. Huonokuntoisia tiejaksoja saa olla enemmän kuin muulla maantieverkolla, mutta niiden määrän kasvua on pyrittävä hillitsemään. Vilkkailla seututeillä (kehätiet ja sisääntulotiet) kunnossapito voi olla vastaavaa kuin valta- ja kantateillä. Muutoin pyritään kohdekohtaisesti mahdollisimman edullisiin kunnossapidon ratkaisuihin. Maanteiden tasovaatimukset on jatkossa huomioitava tienpidon rahoitusta koskevassa päätöksenteossa ja ELYjen (maakuntien) tienpitotehtävien hoitamisessa.
Työlupaan poikkeuksia LjMTL 42 :n mukaista nk. työlupaa ei jatkossa vaadita puutavaran lyhytaikaiseen säilyttämiseen ja kuormaamiseen yhdystiellä ja seututeillä, joita ei ole merkitty liikennemerkillä "etuajo-oikeutettu tie. Puutavaraa saa säilyttää tiealueen ojan ulkoluiskan ulkopuolisella alueella enintään kuusi kuukautta. Työlupaa ei jatkossa vaadita myöskään postin keräilyssä ja jakelussa tarvittavien laitteiden tai vähäisten rakennelmien sijoittamiseen tiealueelle postilain (415/2011) 45 :n 3 momentin nojalla.
Tienvarsimainonta ja -ilmoittelu LjMTL 52 :ään on lisätty uusi 4. momentti ja samalla ELY:lle uusi vaatimus: ELY keskuksen on ennen rajoittavan ja kieltävän päätöksen tekoa tehtävä yhteistyötä ilmoituksen tekijän ja asianomaisen kunnan kanssa.
Tienpidon omavalvonta Liikenneviraston ja ELY -keskuksen on laadittava hoidettavinaan olevista tienpidon tehtävistä omavalvontaohjelma. Ohjelmassa tulee määritellä, miten laissa säädetyt tienpidon yleiset vaatimukset, matkojen ja kuljetusten palvelutaso maanteillä ja kunnossapidon tason toteutuminen varmistetaan. Omavalvontaohjelmassa on määrättävä, miten vaatimusten toteutumista seurataan ja miten havaitut puutteet korjataan. Omavalvontaohjelma sekä omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja niihin perustuvat toimenpiteet on julkaistava julkisessa tietoverkossa. ELY -keskuksen on huolehdittava siitä, että palveluntuottajien kanssa tehtävissä sopimuksissa on riittävät määräykset palveluntuottajan valvonnasta sekä laatupoikkeamien käsittelystä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen omavalvonnan toteuttamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä omavalvontaohjelman sisällöstä ja laatimisesta sekä ohjelmaan sisältyvästä suunnitelmasta tienpidon laadunhallinnan edistämiseksi.
Muuta Valtio (ELY) vastaa jatkossa yksityistieliittymien ja maatalousliittymien rumpujen kunnossapidosta. Maantielain mukainen kuuluttaminen tapahtuu edelleen entisten säännösten mukaisesti eli siten kuin kunnalliset ilmoitukset kuulutetaan.
Laki Liikenneviraston liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämisestä valtion erityistehtäväyhtiöksi
Laki Liikenneviraston liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämisestä Uusi liikenteenohjausyhtiö ja nykyiset valtion liikenteenohjausyhtiöt Air Navigation Services Finland Oy ja Finrail Oy muodostavat vuoden 2019 alussa konsernin, jossa tytäryhtiöt vastaavat liikennemuotokohtaisesti liikenteenohjauspalveluista. Yhtiöiden yhteiset palvelut järjestetään keskitetysti konsernitasolla. Eduskunta hyväksyi lain äänestyksessä kesäkuun lopulla Tasavallan presidentti vahvisti lain 13.7.2018 Laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2019
ELYistä yhtiöön siirtyvät toiminnot Tienvarsiteknologian ylläpito KAS ELYstä: Vaihtuvat nopeusrajoitukset, tiedotusopasteet, puomit, kelikamerat, liikenteen automaattiset mittauspisteet, tiesääasemat, automaattivalvonnan hoito ja ylläpito Tieliikenteen asiakaspalvelu PIR ELYstä Liikennevalojen hoito ja ylläpito kaikista ELYistä, myös tieverkon liikennevalot, jotka ovat yhteisomisteisia kuntien ja kaupunkien kanssa Tunnelitekniikan hoito ja ylläpito niistä ELYistä, joilla on tunneleita LVIS- ja turvajärjestelmät laitteineen kaikista ELYistä
Yksityistielaki hyväksytty kesällä 2018 voimaan 1.1.2019 Kokonaisuudistus, joka kumoaa nykyisen lain yksityisistä teistä.
Tavoitteita ja muutoksia Lain tavoitteena on luoda edellytykset yksityistieverkon kehittämiselle ja ylläpidolle huomioiden muun muassa kaupungistumisen ja maaseudun ikärakenteen muutoksen sekä toisaalta luonnonvaratalouden ja elinkeinoelämän tarpeet. Selkiytetään eri osapuolten vastuita yksityisteiden rakentamisen, ylläpidon ja rahoituksen suhteen. Mahdollistetaan tieoikeuden perustaminen kuntien tai valtion hyväksi tapauksissa, joissa ne ohjaavat julkista liikennettä yksityisteille. Tiekunnat voivat jatkossa vahvistaa itselleen säännöt, joissa voidaan sopia erikseen määritellyistä kysymyksistä myös toisin kuin laissa on säädetty. Mahdollistetaan tienpidon ulkoistaminen ulkopuoliselle taholle. Menettelyiden keventämiseksi: Tiekunnan perustaminen, jakaminen, yhdistäminen ja lakkauttaminen mahdollista ilman toimitusta tai muuta viranomaiskäsittelyä. Oikaisumenettely tiekunnille. Tieosakkaille oikeus päättää maahan sijoitettavien kiinteistöä tai yhdyskuntaa palvelevien johtojen ja niihin liittyvien vähäisten laitteiden sijoittamisesta yksityistien tiealueelle.
Tielautakuntien lakkauttaminen Kuntien tielautakunnat lakkaavat 31.12.2019, ja niille aiemmin kuuluneet tehtävät siirretään muille viranomaisille. Tielautakuntien tehtävät hoidetaan vuoden 2019 ajan ELY-keskuksissa Yksityistietoimituksissa ratkaistaan asiat, jotka sopivat ratkaistaviksi toimituksissa. MML ja kuntien kiinteistönmuodostamisviranomaiset. Käräjäoikeuksiin moitekanteet tiekuntien päätöksistä. Moitekanteiden käsittely siirrettäisiin niihin kahdeksaan käräjäoikeuteen, joiden yhteydessä toimii maaoikeus. Lisäksi tiekunnille mahdollisuus sisäiseen oikaisumenettelyyn ennen asian viemistä muun viranomaisen ratkaistavaksi. ELY-keskuksiin kunnan kadunpitovelvollisuuden arviointiin, tiekunnan kokouksen koollekutsumiseen ja hallintopakkokeinojen käyttämiseen liittyvät tehtävät. Kuntien rakennusvalvontaviranomaisille luvat rakennusten ja kasvillisuuden poistosta.
Tieoikeus ja muut tiehen liittyvät oikeudet 6 Tieoikeus muun kuin kiinteistön hyväksi Elinkeinon harjoittamisen lisäksi uutena myös muuta toimintaa varten. Jos tämä olisi tärkeää kyseiselle toimijalle ja tien rakenne olisi kyseiseen liikenteeseen soveltuva. Valtion tai kunnan hyväksi yleisen liikenteen käyttöä varten, jos tämä on tärkeää liikenteen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi sekä tietä koskevien asioiden hoitamiseksi on perustettu tiekunta. Esimerkiksi tilanteissa, jossa yksityistien liikenne huomattavasti lisääntyy asemakaavan toteuttamisen seurauksena. 7 Tieosakkaaksi velvoittaminen Valtio voidaan tarvittaessa velvoittaa tieosakkaaksi. Jos tietä merkittävissä määrin käytetään yleiseen liikenteeseen, joka liittyy maantiehen tai valtion hallinnoimaan kohteeseen liikkumiseen. Velvollisuus tieosakkaana osallistua tienpitoon ja sen kustannusten jakamiseen.
Tieoikeus ja muut tiehen liittyvät oikeudet 8 Muun oikeuden perustaminen yksityistien yhteyteen Oikeutta maa-aineksen ottoon ei enää voitaisi perustaa pakkotoimin, vaan ainoastaan rasiteoikeutena sopimusperusteisesti. 13 Yksityistien lakkaaminen ja muuttuminen kaduksi Kadunpitovelvollisuuden arviointi vuoden 2019 ajan ELY:ssä. Kunnan on pyydettäessä annettava tieosakkaalle ja tiekunnalle tietoa kunnan tiedossa olevasta maankäytön toteutumistilanteesta siltä osin kuin sillä on vaikutusta kadunpitovelvollisuuden alkamiseen.
Tienpito ja tien käyttäminen sekä tienpitovelvollisuus 23 Teettämisuhka Uusi tehtäväkokonaisuus ELY-keskuksille. ELY-keskus voi hakemuksesta tehostaa teettämisuhalla tienpitoa koskevaa toimenpidettä koskevaa yksityistietoimituksen päätöstä tai tuomiota. Teettämisuhan määräämistä täytäntöön pantavaksi on haettava vielä erikseen ELYkeskukselta. 39 Käyttömaksu tiemaksun sijaan Mahdollistetaan yksityistielauttojen rahoittaminen tiemaksujen sijaan osakkailta kerättävillä käyttömaksuilla. 40 Korvaus aikaisemmin rakennetusta tiestä Mahdollisuus periä korvausta tien rakentamiskustannuksista tai muista investoinneista, niiden toteuttamisen jälkeen osakkaiksi tulleilta sekä muilta käyttäjiltä myös käyttömaksujen osalta. 43 Korvaus tien kuntoon panemisesta Myös tien käyttäminen väliaikaisen kulkuoikeuden nojalla. 44 Tieosakkaiden vastuu sitoumuksesta tai velvoitteesta Tieosakkaat olisivat jatkossa vastuussa yhteisestä sitoumuksesta tai muusta velvoitteesta voimassa olevien tieyksiköiden mukaisessa suhteessa.
Yksityistien hallinto 48 Yksityistien hallinnointi Mahdollistettu yksityisteiden tienpidon ja hallinnoinnin siirtäminen ulkopuoliselle taholle. 49 Tiekunnan perustaminen Ennen vain tietoimituksessa tai tielautakunnan päätöksellä nyt yksityistietoimituksessa, tiekunnan perustamiskokouksessa tai kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä. Uutta rakentamatonta tietä ja ennestään olevaa tietä varten ei kuitenkaan voitaisi määrätä perustettavaksi yhteistä tiekuntaa, jos kaksi kolmannesta ennestään olevan tien läsnä olevista osakkaista sitä vastustaisi. 50 Yksityistietä koskeva tieto Tiekunnan tietojen on oltava ajantasaisina yksityistierekisterissä. Lisäksi yksityistiestä tulee olla painorajoituksia ja tien käytön kieltämistä tai rajoittamista koskevat ajantasaiset tiedot kansallisessa tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä.
Avustukset 83 Valtionavustus Kriteereiksi jätetty ainoastaan yksityistien järjestäytyneisyys (perustettu tiekunta) sekä tiekuntaa ja yksityistietä koskevien tietojen ajantasaisuus. Mahdollistetaan myös tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukeminen. Valtionavustusten avustustehtävä hoidetaan vuoden 2019 ajan ELY:ssä. Avustuskriteerien muutos laajentaa avustuskelpoisten yksityisteiden määrää merkittävästi. 84 Kunnan avustus Samat avustuskriteerit kuin valtionavustuksilla (perustettu tiekunta sekä tietojen ajantasaisuus) Kunnat määrittelevät avustustason itse. 85 Liikenteen salliminen avustettavalla tiellä Kunnan on pyydettävä ELY-keskukselta lausunto, jos avustettavan tien käyttö aiotaan kieltää tai sitä rajoittaa taikka avustettava tie sulkea.
Uusi tieliikennelaki hallituksen esitys 9.8.2018 tarkoitus tulla voimaan 1.6.2020
Uusi tieliikennelaki Uudistettu tieliikennelaki vähentää byrokratiaa ja edistää liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja ympäristönäkökohtien huomioimista. Yksittäisten säännösten määrää kokonaisuudessa on vähennetty. Uudessa tieliikennelaissa säädetään liikenteessä käyttäytymisestä. Laki sisältää mm. liikennesäännöt, liikennemerkit ja ajoneuvon käyttämistä tiellä koskevat säännöt. Uusi tieliikennelaki uudistaa liikennerikkomuksia koskevan rangaistusjärjestelmän. Uutena asiana laki sisältää säännökset liikennevirhemaksusta. Virhemaksua käytetään vähäisten liikennerikkomusten seuraamuksena. Viranomaiset aloittavat lain toimeenpanon valmistelun. Ennen lain voimaantuloa toteutetaan myös kansalaisille suunnattu viestintäkampanja lain tuomista käytännön muutoksista.
Laki liikenteen palveluista Lakihankkeen eteneminen I vaihe Laki liikenteen palveluista (voimaan 1.7.2018, tietojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevat säännökset tulivat voimaan jo 1.1.2018) Valtioneuvoston asetus liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista (astui voimaan 1.1.2018) II vaihe Hallituksen esitys vahvistettu 4.5.2018 (HE 14572017) Liikennepalveluin toinen vaihe tulee myös voimaan 1.7.2018, mutta asiakkaan puolesta asiointia koskeva säännös tulee voimaan 1.1.2019. III vaihe Kolmannen vaiheen hallituksen esitys oli lausunnoilla. Lausuntoaika päättyi 19.6.2018.
Laki liikenteen palveluista Taksiliikenne Taksiliikenteen harjoittamiseen tarvitaan taksiliikennelupa tai 1 :ssä tarkoitettu henkilö- tai tavaraliikennelupa. Henkilö- tai tavaraliikenneluvan haltijan on tehtävä taksiliikenteen harjoittamisesta ilmoitus Liikenteen turvallisuusvirastolle. Ilman taksiliikennelupaa saa kuitenkin suorittaa: 1) konsernin, siihen verrattavan yhtymän tai julkisyhteisön sisäisiä henkilökuljetuksia niiden hallinnassa olevilla ajoneuvoilla; tai 2) kunnan tai muun julkisyhteisön järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvana kuljettaa henkilöitä sen hallinnassa olevalla henkilöautolla kuljetuspalvelujen saajilta perittäväksi säädettyä asiakasmaksua vastaan.
Liikennehallinnon kokonaisuudistus hallituksen esitys syksyllä 2018 uusien virastojen on tarkoitus aloittaa 1.1.2019 Liikenteenohjausyhtiön perustamisesta on jo lainvoimainen päätös
Liikennehallinnon kokonaisuudistus (luonnos) Liikenne ja viestintäministeriö Liikennehallinnon virastouudistus tavoiteaikataulu 1.1.2019 Viestintävirasto TRAFI Liikennevirasto Ilmatieteen laitos 78 htv 385 htv 175 htv Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) 1 htv Väylävirasto 69 htv 14 htv Traffic Management Finland Oy (konserni) Tieliikennekeskus Oy VTS Finland Oy Finnrail Oy (ANS Finland) Ei muutosta Laki liikenteen palveluista Liikenteen elinkeinoluvat n. 25 htv (1.7.2018) Htv-tiedot v. 2017 18 htv Vk. keskitetyt tehtävät n. 88 htv Muut L- tehtävät ELY-KESKUSTEN LIIKENNETEHTÄVÄT Liikenteen ja tienpidon tehtävät KEHAssa 325 htv Maakunnat 1.1.2021 Maakuntauudistus ja maantielainuudistus 1.1.2021
Uutinen LVM:n sivuilla 19.10.2018 Liikennealan maakuntauudistuslait lausuntokierrokselle Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja laeista, joilla pantaisiin täytäntöön maakuntauudistus liikennealalla. Lakiluonnokset liittyvät hallituksen esitykseen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyy 14.11.2018. Lausuntopyyntö on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Uutinen LVM:n sivuilla 24.10.2018 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan uusi virasto, Liikenne- ja viestintävirasto, aloittaa toimintansa 1.1.2019, mikäli laki Liikenne- ja viestintävirastosta vahvistetaan. Virastoon haetaan pääjohtajaa. Hakuaika päättyy 8.11.2018. 32
Uutisia 24.10.2018 Eduskunta hyväksyi lain, vuoden alusta olemme Väylä Liikenneviraston pääjohtaja Karí Wihlman: Tänään saimme odotettuja uutisia, kun eduskunta hyväksyi hallituksen esitykset laeiksi Liikenne- ja viestintäviraston perustamisesta ja Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta. Päätös on nyt tosiallisesti tehty, vaikka lait vielä vaativatkin Tasavallan Presidentin vahvistuksen. Tämä tapahtuu todennäköisesti 9.11.2018. Väylävirasto vastaa valtion tie- ja rataverkosta, vesiväylistä ja niiden kehittämisestä sekä maankäytön yhteensovittamisesta. Väylävirasto toimii liikennejärjestelmäsuunnittelussa maakuntien liittojen, kuntien, kaupunkiseutujen ja muiden toimijoiden ensisijaisena kumppanina. Lisäksi Väylävirasto vastaa liikenteenohjauksen järjestämisestä. Liikenteenohjauspalvelut ostetaan niin ikään 1.1.2019 aloittavalta liikenteenohjausyhtiöltä. 33