VIII. Puhtaanapito. Puhtaanapitolaitoksen kertomus v:lta 1936 oli seuraavan sisältöinen: Puhtaanapitolautakunta. Kaupungin puhtaanapitotoimen ylin johto kuuluu puhtaanapitolautakunnalle. Siitä, missä määrin terveydenhoitolautakunnalla on toimivaltaa puhtaanapitoasioissa, on säädetty terveydenhoitosäännöissä ja Helsingin kaupungin terveydenhoitojärjestyksessä. Lautakunnan tehtävänä on valvoa kaupungin katujen, yleisten palkkain ja satama-alueiden puhtaanapitoa, roskien käyttämistä kaupungille taloudellisesti mahdollisimman edullisesti sekä tehdä asianomaisten kiinteistöjen omistajien kanssa sopimuksia heille kuuluvien puhtaanapitovelvollisuuksien suorittamisesta, antaa määräyksiä urakkatarjousten sekä tarveaineiden, työkalujen y.m. hankintatarjousten pyytämistavasta, tutkia ja hyväksyä nämä tarjoukset sekä kaupunginvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaan ratkaista kysymykset puhtaanapitolaitoksen työntekijäin palkkauksesta, työajan pituudesta, työehdoista sekä sairas- ja hautausavustuksista. Puhtaanapitolautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna toimittaja A. Aalto puheenjohtajana, johtaja J. Hellsten varapuheenjohtajana sekä muina jäseninä seppä K.Kaukonen, pankinvirkailija A.E. Monnberg, ylij ohtaja Y. Sadeniemi, pankinjohtaja Y. Sipi sekä piirisihteeri A. Yalta. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli teknillinen johtaja E. Moring. Sihteerinä toimi vanhempi oikeusneuvosmies K.Furuhjelm ja esittelijänä puhtaanapitolaitoksen johtaja E. Rosenbröijer. Puhtaanapitolautakunta kokoontui vuoden aikana 17 kertaa. Pöytäkirjain pykäläluku oli 237, diaariin vietyjen asiain luku 430 ja lähetettyjen kirjelmäin luku 64. Vuoden aikana lautakunnan käsittelemistä asioista mainittakoon kiinteistöjen puhtaanapidon osittainen kunnallistuttaminen, ehdotus kaupunginhallitukselle toimenpiteisiin ryhtymisestä mukavuuslaitosten lisäämiseksi ja ajanmukaistamiseksi, asematalon edustalla olevan Kaivokadun osan kunnossa- ja puhtaanapito, kaupunkien kunnallislain 50 :n nojalla kannettavat asiakirjojen oikeiksi todistettuihin jäljennöksiin kohdistuvat maksut, erinäiset talonomistajien tekemät katujen puhtaanapitoa koskevat valitukset, varatöiden järjestäminen työttömille henkisen työn tekijöille ja työntekijäin ehdotus kaksinkertaisen tuntipalkan maksamisesta vakinaisille kadunlakaisijoille pyhäpäivisin suoritetusta puhdistustyöstä. Käsiteltiin viranhaltijain kesäloma-ajat, 4 viranhaltijain sairaslomaanomusta, 210 työntekijäin sairas- ja 5 hautausapuanomusta, 33 vuoden aikana sattunutta tapaturmaa sekä 6 työntekijäin eläkeanomusta.
VIII. Puhtaanapito. 31 * Koska työntekijät sairasavustusanomustensa johdosta kääntyivät monien eri lääkärien puoleen, päätti lautakunta alistaa asian mainitun asiantilan parantamiseksi kaupunginhallituksen harkittavaksi. Kaupunginhallituksen, m.m. puhtaanapitolaitoksen ja sen tiliviraston sääntöpalkkaisten viranhaltijain virkain luokitusta koskevan palkkakomitean ehdotuksen johdosta lautakunta ehdotti lausunnossaan seuraavat virat korotettaviksi ylempään palkkaluokkaan: johtajanvirka 18 palkkaluokasta 19 palkkaluokkaan, tarkastajanvirka 14 palkkaluokasta 16 palkkaluokkaan, kamreerinvirka 13 palkkaluokasta 14 palkkaluokkaan, kirjanpitäjänvirka 7 palkkaluokasta 8 palkkaluokkaan, konttoriapulaisenvirka, joka samalla ehdotettiin nimitettäväksi varastokirj anpitäjänviraksi 6 palkkaluokasta 7 palkkaluokkaan, konttoriapulaisenvirka (konekirjoittajanvirka) 3 palkkaluokasta 4 palkkaluokkaan ja konttoriapulaisenvirka 1 palkkaluokasta 2 palkkaluokkaan. Kaupunginvaltuusto päätti korottaa ainoastaan tarkastajanviran 15 palkkaluokkaan, kirj anpitäjänviran 8 palkkaluokkaan, varastokirj anpitäj änviran 7 palkkaluokkaan sekä yhden konttoriapulaisenviran 2 palkkaluokkaan. Lautakunnan ehdotettua alaistensa työntekijäin palkkausolojen järjestämistä tammikuun 1 p:stä 1937 vahvisti kaupunginvaltuusto minimituntipalkat eri ammateissa määräten samalla: että laitoksen johtaja oli oikeutettu yksityistapauksissa työntekijäin paremman ammattitaidon tai työkyvyn taikka ahkeruuden perusteella korottamaan palkkaa enintään 10 %:lla, että kaupungin kustantamaa elinkorkoa tai eläkettä nauttivan työntekijän palkasta oli vähennettävä hänen elinkorkonsa tai eläkkeensä määrä vastaavalta ajalta, että kaupunginhallitus oli oikeutettu erikoisten seikkojen perusteella korottamaan vahvistettua palkkaa määrätyn nimikkeen kohdalla enintään 10 %:lla, sekä että urakkatyötariffien vahvistaminen oli asianomaisen lautakunnan asia. Kiinteistölautakunnan vuokrattua puhtaanapitolaitokselle elokuun 1 p:stä 1936 tontin n:o 2 korttelista n:o 692 hiekkavajaa y.m. rakennuksia varten anoi lautakunta katujen ja kiinteistöjen puhtaanapidon vuokramäärärahaa ylitettäväksi 11,906: 25 markalla. V:n 1936 talousarvioon merkittyjen katujen ja kiinteistöjen puhtaanapitoon kuuluvien Vedenkulutus, Työpalkat ja Tarveaineet nimisten määrärahojen osoittautuessa riittämättömiksi, lautakunta esitti kyseisiä tilejä ylitettäviksi vastaavasti 17,000, 800,000 ja 103,000 markalla. Puhtaanapitolaitos suoritti sekä kaupungille että sopimusten nojalla yksityisille kiinteistöjen omistajille kuuluvan puhtaanapidon, huolehti kaupungin yleisten mukavuuslaitosten sekä puhtaanapitolaitoksen työvälineiden, koneiden ja tarveaineiden hoidosta ja kunnossapidosta sekä kerääntyvien jätteiden käsittelystä, jalostuksesta ja myynnistä. Toiminta jakautui kuten aikaisemminkin katujen puhtaanapitoon, kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten puhtaanapitoon sekä työkoneiden ja työvälineiden kunnossapitoon ja korjaukseen. Työt jaettiin seuraaviin erikoisosastoihin: hallinto, johon kuului toimisto ja tilivirasto, katujen puhtaanapito, kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten puhtaanapito, hajoituskaivojen tyhjennys, Malmin kaatopaikan hoito, korjauspaja, autotallit ja -korjaamo, hevostalli ja varasto.
32* VIII. Puhtaanapito. Hallinto. Puhtaanapitolaitosta johti kaupunginvaltuuston valitsema johtaja laitoksen tarkastajan ollessa apulaisjohtajana. Toimistoinsinöörin erikoistehtäviin kuului tilastollisten yhdistelmien laatiminen eri töiden työilmoitusten perusteella. Ylityönjohtaja valvoi lähinnä alimman työnjohdon toimintaa. Puhtaanapitolautakunnan sekä puhtaanapitolaitoksen tilejä hoiti laitoksen johtajan valvonnan alaisena puhtaanapitolaitoksen tilivirasto. Kassavirastona toimi rahatoimisto. Toimisto- ja tilivirastohenkilökunnan muodostivat kamreeri, kirjanpitäjä, seitsemän toimistoapulaista, joista yksi toimi kassanhoitajana ja yksi konekirjoittajana sekä vahtimestari ja asiapoika. Kiinteistöjen puhtaanapidosta laadittujen ilmoitusten tarkkailua varten toimi kuormauspaikoilla kaksi kirjuria. Puhtaanapitolaitos lähetti vuoden aikana 1,024 kirjettä, antoi 7,762 laskua suorittamistaan töistä sekä laati asetusten mukaista tilastoa työntekijöistään. Katujen puhtaanapito. Puhtaanapitolaitoksen velvollisuuksiin kuului huolehtia kaupungille kuuluvien katuosuuksien, yleisten paikkain ja rantalaiturien puhtaanapidosta. Edelleen laitos huolehti sopimusten nojalla kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukaan yksityisille talonomistajille kuuluvien katuosuuksien puhtaanapidosta. Katujen puhtaanapitotyöt jaettiin seitsemään piiriin siten, että XIII, XIV ja XV kaupunginosat kuuluivat ensimmäiseen piiriin, IV ja XX toiseen piiriin, V ja VI kolmanteen piiriin, III, VII, VIII ja IX neljänteen piiriin, I ja II viidenteen piiriin, X, XI ja XII kuudenteen piiriin sekä Vallila, Hermanni, Toukola ja Mäkelä seitsemänteen piiriin. Jokaisessa piirissä toimi vastuunalainen työnjohtaja. Erilaatuisten työntekijäin keskimääräinen luku viikkoa kohden näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Kesätöissä. Talvitöissä. Puhtaanapitotyöntekijöitä, miehiä 106 413» naisia 10 10 Tuntipalkkaisia autonkuljettajia 15 12 Urakalla työskenteleviä autonkuljettajia 15 Ajomiehiä 2 2 Urakalla työskenteleviä yksityisiä ajureita omine hevosineen 62 Koneellisia laitteita käytettiin: Yhteensä 133 514 Kesätöissä. Talvitöissä. Kasteluvaunuja 1 Kasteluautoja 10 Lumiauroja, hevosen vetämiä 63» moottori- 7 Tiehöyliä 6 Kuljetusvälineitä, laitoksen omia 2 2» urakoitsijoiden 49 Kuorma-autoja, laitoksen omia 5 6» urakoitsijoiden 15 Purgator-rattaita 93 Lakaisukoneita 5
VIII. Puhtaanapito. 33 * Kesäkuukausina osasto käytti 2 hevosta ja talvikautena 64 hevosta; näistä oli 2 hevosta laitoksen omia. Katujen kastelemiseen käytettiin imu- ja painepumpuilla varustettuja kasteluautoja. Lakaisutyöt suoritettiin karrier-lakaisukoneilla sekä käsilakaisurattailla n.s. purgator-kojeilla. Ruoho poistettiin käyttämällä Kitko (Vegebellum) nimistä kemikaliota, jota kului 2,500 kg 25,400 m 2 :llä. Katujen kastelemiseen kului 17,399 m 3 merivettä ja 28,916 m 3 vettä vesipostista. Vedenkulutus oli kuivan ja helteisen kesän johdosta arvioitua suurempi aiheuttaen määrärahan ylittämisen 16,897: 35 markalla. Pölyn sitomiseksi kasteltiin katuja ja teitä magnesiumkloriidiliuoksella kuluen liuosta 10,370 kg 50,200 m 2 :llä. Katurikkoja poiskuljetettiin kaikkiaan 13,712 m 3, josta kustannukset nousivat 83: 36 markkaan 1,000 m 2 :ltä. Katujen puhtaanapidon talvityöt käsittivät lumenauraamista, -luontia ja -lakaisemista, jään hakkausta, katuojien avaamista, katukäytävien ja ajoteiden hiekoittamista, lumenkuljettamista kaatopaikoille sekä kaatopaikkojen hoidon. Kertomusvuoden ensimmäisinä kuukausina sattuneet runsaat lumisateet aiheuttivat työmäärärahojen ylittämisen 727,942: 70 markalla. Sataneen lumen paksuutta mitattaessa saatiin lumentulon keskiarvoksi 48 sm tammikuussa, 42 sm helmikuussa, 36.5 sm maaliskuussa ja 3 sm huhtikuussa. Kaupunginhallituksen v. 1931 vahvistamaa ohjelmaa lumen poistamisesta kaupungin kaduilta ja teiltä noudatettiin pääpiirteissään myöskin kertomusvuonna. Kuten edellisinäkin vuosina käytettiin talvitöissä ryhmäjärjestelmää. Lumenauraaminen toimitettiin osittain vuokrahevosten ja -autojen vetämillä lumiauroilla, osittain laitoksen moottoriauroilla. Tiehöylätraktoreja käytettiin ajoteiden tasoittamiseen ja leventämiseen. Lumenkuljetus suoritettiin urakkatyönä vuokrahevosilla ja -autoilla. Hevosilla kuljetettavia kuormia varten oli järjestetty 15 ja moottorivoimalla kuljetettavia kuormia varten 9 lumenkaatopaikkaa. Ainoastaan puhtaanapitolaitoksen käytettäväksi luovutettiin sekä hevosilla että moottorivoimalla kuljetettavia lumikuormia varten Helsingin laivatelakka oy:n tienoo, Etelärannassa rautatiesillan itäpuolella oleva alue ja Arabian alueen eteläpuolen tienoo. Puhtaanapitolaitoksen käytettävissä oli 10 hiekkavajaa eri osissa kaupunkia, joihin voitiin varastoida yhtaikaa enintään 3,000 m 3 hiekkaa. Eri tarkoituksiin katujen puhtaanapitotöissä käytetty työtuntimäärä ilmenee seuraavasta taulukosta: Työn laatu. Henkilöpäivätyöt. Hevospäivätyöt. Autopäivätyöt. T y ö t u n t e j a. Lakaisu 169,323 205 2,340 17,517 142 Lumenluonti y.m 273,205 955 Lumenauraus 34,858 684 16,458 441 3,996 101 Lumenkuljetus 27,834 19,732 Lumenkaatopaikk. hoito. 32,553 32 276 Hiekoitus 6,102 218 20,377 432 3,379 275 Kastelu 5,137 27 5,137 27 Tilapäiset työt 6,122 840 424 Yhteensä 527,300 2,121 67,849 873 50,461 545 Kunnall. kert. 1936. 3*
34* VIII. Puhtaanapito. Osaston toimesta puhtaana pidetty pinta-ala oli yhteensä 2,380,000 m 2, josta kustannukset nousivat kaikkiaan 8,769,905: 65 markkaan sekä m 2 :ä kohden 3: 68 markkaan. Kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten puhtaanapito. Puhtaanapitolaitos huolehti kaupungin omien kiinteistöjen ja mukavuuslaitosten sekä sopimuksen nojalla yksityisille talonomistajille kuuluvien kiinteistöjen puhtaanapidosta, kuten alla olevat numerot v:lta 1932 36 tarkemmin osoittavat: 1932. 1933. 1934. 1935. 19 36. Yksityisten kiinteistöt: Yuosisopimukselliset 1,663 1,600 1,585 1,544 1,537 Ylimääräiset 48 69 73 94 54 Uuudisrakennukset 69 73 32 60 48 Kaupungin kiinteistöt: Vuosisopimukselliset 76 79 84 93 92 Ylimääräiset 27 31 20 36 32 Miesten yleiset käymälät: W.C.-järjestelmä 1 1 1 1 1 Astiajärjestelmä 28 28 28 28 28 Naisten yleiset käymälät: W.G.-järjestelmä 1 1 1 1 1 Astiajärjestelmä 26 26 26 26 26 Vedenheittopaikat: Miesten 63 63 63 63 63 Naisten 13 13 13 13 13 On huomioonotettava että miesten ja naisten käymälät sekä vedenheittopaikat on laskettu erikseen niissäkin tapauksissa, että ne on sijoitettu samaan rakennukseen. Käymälälaitoksia oli kaikkiaan vain 1 ) 29 ja eri vedenheittopaikkoja 40. Vuoden aikana tyhjennettiin kaikkiaan 702 talon kaivot. Perinpohjainen tyhjennys korjausta varten suoritettin 185 kaivossa. Sitä paitsi tyhjennettiin 90 sade- ja likavesikaivoa. Työn suoritti 8 työntekijää laitoksen kaivontyhjennysautolla ja neljällä urakoitsijoiden omistamalla kuorma-autolla. Kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten puhtaanapitoon nähden kaupunki jaettiin kahteen pääpiiriin kuormauspaikkoineen. Kummassakin piirissä toimi vastuunalainen työnjohtaja, joka lähinnä valvoi jätteiden kuljetus-, kuormaus- ja purkaustöitä. Kuormien tarkkailua varten toimi kirjurina apulaistyönjohtaja. Kuormauspaikat sijaitsivat Kyläsaaren alueella korttelissa n:o 662 ja Länsisataman alueella n:o 263, mistä jätteet rautateitse kuljetettiin Malmin kaatopaikalle ja eri rautatieasemille yksityisille tilanomistajille. Sitä paitsi kuljetettiin suurehko määrä jätteitä tilapäisille kaupungin läheisyydessä oleville kaatopaikoille. Viikoittain tehtiin kirjallisia ilmoituksia kuljetettujen erilaisten jätteiden määrästä. Seuraavassa on yhdistelmä näistä ilmoituksista: Tässä on laskettu mukaan kaksi maksullista käymälää, jotka aikaisemmissa vuosikertomuksissa on jätetty tilaston ulkopuolelle.
VIII. Puhtaanapito. 35 * Jätteiden laatu. Kuljetettu maan- täytteek- si. Kuljetettu myytäväksi. Kaupungin maatiloille. Tilanomistajille kaupungin läheisyyteen. m 3. Viikin latokartanoon. Länsisataman kuormauspaikal- ta lähetettäväksi. Kyläsaaren kuormauspai- kalta lähetettäväksi. Kaikkiaan. Rikkoja, talous- ja paperijätteitä Makkilantaa Hevoslantaa Hajoituskaivojätteitä.. Tuhkaa Rakennus-y.m. jätteitä.. 13,081 16,244 620 14,241 6 88 24,627 98 1,156 37,074 10,855 1,661 3*61 2,739 6,084 3,699 2,408 105,962 5,366 547 5,147 17,400 620 Yhteensä 29,945 14,335 25,881 37,074 15,616 12,191 135,042 Kuormausasemilla kuormattu määrä jakautui seuraavasti: Jätteiden laatu. Länsisataman asemalla kuormattu rautatievaunuihin lähetettäväksi Malmin kaatopaikalle muille asemille. Kyläsaaren asemalla kuormattu rautatievaunuihin lähetettäväksi Malmin kaatopaikalle. muille asemille. m 3. ostajien ajoneuvoihin. ostajien ajoneuvoihin. Kaikkiaan. Rikkoja, talous- ja paperijätteitä Makkilantaa Hevoslantaa Hajoituskaivojätteitä.... 6,447 1,410 2,739 4,408 160 361 91 3,239 3,436 2,408 2,845 117 146 16,939 5,360 361 5,147 Yhteensä 10,596 4,929 91 9,083 2,962 146 27,807 Kaupungista lähetettiin seuraava määrä vaunukuormia jätteitä suoraan alla mainituille asemille:,«t,! x tt, x Kikkoja, talous- ja Asema. Makkilantaa. Hevoslantaa. paperijätteitä. Yhteensä. Jorvas 2 1 2 5 Kauklahti 3-10 13 Kauniainen 9 9 Kilo - - 5 5 Kirkkonummi 1 1 Leppävaara 13 13 Malmi - - 146 146 Masala 23 1 46 70 Muijala 2 - - 2 Nikkilä - - 3 3 Pitäjänmäki 4 4 Pohjankuru 1 1 Siuntio 1 1 Tikkurila 1-11 12 Yhteensä 33 12 240 285
36* VIII. Puhtaanapito. Malmin kaatopaikalle lähetettiin makkilantaa 449, rikkoja, talous- ja paperijätteitä 317 sekä hajoituskaivojätteitä 725 rautatievaunullista eli yhteensä 1,491 rautatievaunullista. Rautateitse lähetettyjä jätteitä kertyi siis kaiken kaikkiaan 1,776 rautatievaunullista. Osaston eri työntekijäin keskimäärä viikkoa kohden näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Ajomiehiä 7 Yaunumiehiä 4 Autonkuljettajia 44 Siivoojia 10 A P ureita 30 Yhteensä 95 Teknilliseen varustukseen kuului 26 erikoisautoa, 19 laitoksen kuormaautoa, 4 yksityisten kuorma-autoa, 1 kaivontyhjennysauto, 7 kpl. rattaita, 7 rekeä ja 7 laitoksen hevosta. Käytetty työtuntien lukumäärä selviää seuraavasta taulukosta: Henkilöpäivätyöt. Hevospäivätyöt. Autopäivätyöt. Työn laatu. Kiinteistöjen puhtaanapito Mukavuuslaitosten puhtaanapito Hajoituskaivojen tyhjennys 74,670 23,271 1,112 1,293 15,399 223 257 86,086 374 1,112 2,045 Yhteensä 99,053 1,293 15,622 257 87,572 2,045 Kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten puhtaanapidosta oli kustannuksia kaikkiaan 5,670,771: 70 markkaa. Malmin kaatopaikka. Työn valvonta oli uskottu työnjohtajalle työskennellen hänen alaisenaan 6 miestä jätteiden purkaus- ja kuormaustöissä, 2 miestä kaatopaikkojen hoidossa, 1 mies levyastioiden puhdistuksessa, 5 miestä levyastioiden korjaustöissä ja 2 vartijaa, yhteensä 16 miestä. Tuntien lukumäärä eri töissä oli seuraava: Työn laatu. Jätteiden purkaus 12,221 Raatojen poltto 922 Kaatopaikan hoito... 4,873 Höyrykattilan lämmitys. 1,164 Levyastiain puhdistus.. 2,265 Työn laatu. Levyastiain korjaus 9,532 Rautatievaunujen korjaus... 426 Rakennusten kunnossapito... 654 Vartiointi 4,578 Yhteensä 36,635 Polttouunissa poltettiin vuoden kuluessa 230 koiraa, 249 kissaa, 8 hevosta, 1 sika, 8 vasikkaa, 4 kettua ja 1 hirvi, yhteensä 501 raatoa sekä sitä paitsi 2,708 kg pilaantunutta lihaa. Korjauspaja. Työn lähin valvonta oli uskottu työnjohtajalle. Työntekijäin lukumäärä viikkoa kohden oli 17, joista 9 ammattityöntekijää ja 8 aputyöntekijää. Korjausajan kertomusvuoden työtunnit vastaavine työkustannuksineen selviää seuraavasta yhdistelmästä:
VIII. Puhtaanapito. 37 * Työn laatu. Katujen puhtaanapito-osaston laskuun pidetty kunnossa: Työkaluja 3,354 Työkojeita ja ajoneuvoja 5,616 Työkojuja ja hiekkavajoja.. 3,122 Lumisiltoja 2,364 Hiekkalaatikolta 1,563 Kiinteistö j en puhtaanapito-osaston laskuun pidetty kunnossa: Työkaluja 1,148 Jätesäiliöitä 3,172 Työkoj eita j a aj oneuvoj a 1,741 Työkojuja 2,309 Yleisiä mukavuuslaitoksia 3,557 Hevostallin töitä 1,342 Autotallin töitä 6,351 Sekalaisia töitä 3,905 Yhteensä 39,544 Kustannukset, Smk. 30,271 54,293 28,742 20,423 13,935 50 10,542: 50 30,350: 75 16,120: - 22,935: 50 33,699: 25 9,242: - 55,451: - 33,844: - 359,849: 50 Korjauspajan työkustannukset nousivat kaikkiaan 652,292: 20 markkaan, josta työntekijäin palkat tekivät 359,849: 50 markkaa. Autotallit ja -korjaamo. Lähin johto autotalleissa ja -korjaamossa oli uskottu erityiselle ammattityönjohtajalle. Työntekijäin lukumäärä keskimäärin viikkoa kohden oli 19, joista 11 ammattityöntekijää ja 8 aputyöntekijää. Autokorjaamo sijaitsi puhtaanapitolaitoksen keskusaseman alueella Turuntien 24:ssä, jossa laitoksen käytettävänä oli myöskin kaksi puurakennusta 55 moottoriajoneuvoa varten. Sitä paitsi oli laitoksen käytettäväksi vuokrattu autotalli Hämeentien 92:sta 24 autolle. Autovarasto käsitti 79 autoa seuraavia merkkejä: Kuorma-autoja: Ford 26 Chevrolet 18 International.. 1 Dodge Brothers 3 Volvo 2 Morris 1 Diamond 1 Sisu 2 Kasteluautoja: Berliet 4 De Dion Bouton... 1 Seiden 2 Daimler-Benz 3 Reo 1 Karrier lakaisukoneita.. 5 Magirus kaivontyhjennysautoja... 1 Tiekarhu tiehöyliä 6 Buick henkilöautoj a 1 Harley Dawidson moottoripyöriä 1 Yhteensä 79 Kuorma-autojen käyttämä työtuntimäärä alla mainittuihin tarkoituksiin oli seuraava: Kuljettamaan: Talousjätteitä 81,983 Makkilantaa 6,522 Rikkoja 12,363 Lunta 2,268 Kuljettamaan: Hiekkaa Luudaksia... Sekalaista. 2,449 202 940 Yhteensä 106,727
38* VIII. Puhtaanapito. Kasteluautoja käytettiin 5,164 tuntia, lakaisukoneita 5,296, tiehöyliä 806 ja kaivontyhjennysautoa 1,112 tuntia. Hevostalli. Puhtaanapitolaitoksen hevostalli sijaitsi Kampin alueella. Hevosten hoito oli uskottu yhdelle tallimiehelle, jonka työntuntimäärä vuoden aikana oli 2,392. Vuoden alussa oli 12 hevosta, vuoden kuluessa lopetettiin 1 hevonen, joten hevosten lukumäärä vuoden lopussa oli 11. Hevosten ruokkimiseen käytettiin 40,040 kg heiniä ja 14,900 kg kauroja. Hevoset olivat sairaina 412 päivää. Hevosten hoitokustannukset nousivat kaikkiaan 101,826 markkaan ja hevosta kohden 8,854: 43 markkaan. Hevosten suorittama työtuntimäärä oli yhteensä 21,723 jakautuen seuraavien töiden osalle: Työ a laatu. Katujen puhtaanapito 5,500 Kiinteistöjen puhtaanapito 15,879 Raatojen kuljetus 344 Yhteensä 21,723 Varaston hoito oli uskottu erityiselle varastomiehelle. Varastokortit pidettiin laitoksen toimistossa. Varastossa olevat tavarat olivat varustetut stafettikorteilla. Tammikuun 1 p:nä varaston arvo arvioitiin 166,636: 15 markaksi, vuoden kuluessa ostettiin tavaroita 1,102,252: 30 markan arvosta ja käytettiin 1,040,835: 30 markan arvosta, joten varasto joulukuun 31 p:nä arvioitiin 228,053: 15 markaksi. Menot ja tulot. Puhtaanapitolaitoksen liiketilinpäätös joulukuun 31 p:nä osoitti menot seuraaviksi: Yleinen. Katujen puhtaanapito. Sopimusten mukainen. Yhteensä. Suomen Kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten puhtaanapito. Yleinen. 1 Sopimusten mukainen. markkaa. Yhteensä. Kaikkiaan. Menoerät. Menot. Hallintokulungit.. 172,783 117,564 290,347 163,284 140,127 303,411 593,758 Vuokra 293,331 8,280 301,611 57,495 17,700 75,195 376,806 Lämpö 17,897 2,801 20,698 15,645 19,791 35,436 56,134 Valaistus 8,884 1,333 10,217 7,417 14,625 22,042 32,259 Vedenkulutus... 50,610 8,933 59,543 4,960 495 5,455 64,998 Kalusto 289,742 72,909 362,651 52,200 307,402 359,602 722,253 Kaluston kunnossapito 449,352 49,916 499,268 103,634 622,412 726,046 1,225,314 Tarverahat 9,323 1,561 10,884 91,283 91,693 182,976 193,860 Lääkkeet ja sairaanhoitotarvike 370 69 439 148 1,100 1,248 1,687 Työpalkat 4,746,809 1,308,598 6,055,407 781,162 1,994,048 2,775,210 8,830,617 Tarveaineet 619,790 56,130 675,920 171,628 469,471 641,099 1,317,019 Yleisten laitteiden kunnossapito.. 47,430 1,226 48,656 63,640 4,871 68,511 117,167 Käyttövoima... 4,700 762 5,462 3,116 5,675 8,791 14,253 Työntekijäin erinäiset edut 259,426 39,721 299,147 51,474 197,638 249,112 548,259 Hevosten elatus.. 6,968 1,394 8,362 38,094 38,094 46,456 Vakuutusmaksut 31,855 5,622 37,477 5,681 51,133 56,814 94,291 Kiinteistö 81,427 Poistot ja palau- 81,427 121,729 121,729 203,156 tukset 2,390 2,390 2,390 Sopimusten mukaisen puhtaanapidon voitto \ ÖA QQQ 4oc onn
VIII. Puhtaanapito. 39 * Tuloja oli kaikkiaan 14,627,076 markkaa, josta yleisen puhtaanapidon osalle tuli 8,785,192 markkaa ja sopimusten mukaisen puhtaanapidon osalle 5,841,884 markkaa, kuten seuraavasta yhdistelmästä tarkemmin selviää: Tuloerät. Yleinen puhtaanapito: Valtion tieosuudet... Yleiset kadut, torit ja paikat Satama-alueet Lumenkaatopaikat... Sekalaiset työt Maksut mukavuuslaitosten käyttämisestä... Sekalaiset tulot Kuormausasemien kustannukset Kaatopaikkojen kustannukset Mukavuuslaitosten kustannukset Smk. 5,600: 5,060,722 1,580,752 264,536 11,678 30,612 16,122 481,940 474,007 582,303 Tuloerät. Smk. Kaluston ja kiinteistön kuoletus- ja korkokustannukset 276,920 Yhteensä 8,785,192 Sopimusten mukainen puhtaanapito: Yksityisten katuosuudet 1,225,363 Kaupungin katuosuudet 631,856 Yksityisten kiinteistöt.. 3,588,566 Kaupungin kiinteistöt.. 273,315 Lannan myynti 122,784 Yhteensä 5,841,884 Kaikkiaan 14,627,076 Kameraalisen kirjanpidon mukaan menot nousivat 13,911,632: 90 markkaan ja tulot 12,341,027: 55 markkaan talousarvioon merkittyjen määrien ollessa vastaavasti 12,777,715 markkaa ja 12,216,410 markkaa. Varat. Joulukuun 31 p:nä 1935 vietiin puhtaanapitolaitoksen kalusto kirjoihin 4,356,476: 50 markan arvoisena ja kiinteistö 1,136,603: 60 markan arvoisena. Kertomusvuoden aikana hankittiin kalustoa 303,223: 10 markalla ja kiinteistöjen arvo kohosi 174,081: 45 markalla. Kun 489,268: 45 markkaa poistettiin kalustojen arvosta ja 137,621: 95 markkaa kiinteistöjen arvosta, niin siirrettiin 5,343,494: 25 markkaa säästönä v:een 1937. Työntekijäin erinäiset edut. Vuoden aikana myönnettiin 210 työntekijälle sairasavustusta 19,749 työntunnista ja 5 työntekijän kuolemantapauksen johdosta maksettiin heidän perillisilleen asetuksenmukaista hautausapua. Kesälomaa nautti 294 työntekijää, niistä 147 18 päivää, 110 12 päivää, 23 7 päivää ja 14 4 päivää vastaten yhteensä 32,096 työtuntia. Vuoden kuluessa sattui 33 tapaturmaa, joista maksettiin asianmukaista korvausta. Työntekijöille suoritettiin palkkoina kaikkiaan 8,659,261: 95 markkaa ja erinäisinä etuina 548,258: 85 markkaa, josta 140,228: 35 markkaa sairasja hautausapua, 283,864: 70 markkaa kesälomapalkkoja, 36,907: 95 markkaa tapaturmavakuutusmaksuja, 72,005: 05 markkaa vaatetusmaksuja, 9,841: 60 markkaa vapaapäiväpalkkoja ja 5,411: 20 markkaa reserviharjoituksissa olevien työntekijäin palkkoja.