HAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA HAKKU 24-hankkeen loppuraportti Hanna Sarkki 25
Sisällys. Yleistä neuvontahankkeesta... 3 2. Hankkeen suunnittelu, RAHOITUS ja hallinnointi... 3 3. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät... 3 3.. Jätevesineuvojien taustat, koulutus ja perehdytys... 4 3.2. Toimialueet ja tehtävät... 5 4. Tiedotus ja markkinointi... 5 5. Yleisneuvonta ja yksilöllinen neuvonta... 6 5.. Puhelin- ja sähköpostineuvonta... 6 5.2. Neuvontapisteet tapahtumissa... 6 5.3. Yleisötilaisuudet... 7 6. Kiinteistökohtainen neuvonta... 7 6.. Neuvonta-alueet ja kiinteistöjen tavoittaminen... 7 6.2. Kiinteistökohtainen neuvontakäynti... 8 7. Neuvontakäyntien tulokset... 9 7.. Kiinteistöjen käyttötarkoitus, ikävapautus ja jätevesiselvitys... 9 7.2. Ikävapautus... 7.3. Jätevesiselvitys... 7.4. Kiinteistöjen veden hankinta... 3 7.5. Kiinteistöjen nykyiset jätevesijärjestelmät ja rakennusvuodet... 4 7.5.. Jätevesien käsittelyjärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä... 4 7.5.2. Jätevesien käsittelyjärjestelmät loma-asunnoilla... 5 7.6. Jätevesijärjestelmien rakennusvuodet... 6 8. Lainsäädännön vaatimusten täyttyminen... 7 8.. Vakituisesti asutut kiinteistöt... 7 8.2. Loma-asunnot... 8 9. Jätevesineuvojan ehdottamat toimet kiinteistöille... 9. Hankkeen käyttämä neuvontamateriaali... 2. Hankkeen toteutuneet kustannukset... 22 2. Hankkeen tuloksellisuus ja vertailuluku... 22 3. Johtopäätökset ja asiakaspalaute... 22 2 (39)
. YLEISTÄ NEUVONTAHANKKEESTA Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla (HAKKU 24) hanke oli jatkoa Varsinais- Suomen jätevesineuvonnan pilot-hankkeelle ja vuosien 22 ja 23 HAKKUjätevesihankkeille. Hankkeissa on tarjottu puolueetonta ja kiinteistönomistajille ilmaista jätevesineuvontaa Varsinais-Suomessa. Hankekunnat ovat vaihtuneet projekteissa vuosittain. Hankkeen pääasiallisena rahoittajana toimi Ympäristöministeriö, joka on vuodesta 2 lähtien tarjonnut valtion harkinnanvaraista avustusta haja-asutuksen jätevesineuvonnan toteuttamiseen. Neuvonnan pääpaino hankkeessa oli ns. kiinteistökohtaisessa neuvonnassa. Kiinteistökäyntejä tehtiin hankkeessa putkimiesmallilla. Putkimiesmallissa kiinteistönomistaja ottaa neuvojaan yhteyttä ja pyytää kiinteistökäyntiä. Hanke toteuttajia olivat Valonia, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys sekä hankealueen kunnat. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Valonia. Vuoden 24 hankkeessa neuvontaa annettiin Laitilassa, Loimaalla, Marttilassa, Oripäässä, Pyhärannassa, Taivassalossa ja Uudessakaupungissa. Neuvonta painottui kesään ja syksyyn. Hankealueella oli yhteensä noin 42 vakituisesti asuttua kiinteistöä viemäriverkoston ulkopuolella ja noin 3 loma-asuntoa. Hankkeen kesto oli.2.-3.2.24. 2. HANKKEEN SUUNNITTELU, RAHOITUS JA HALLINNOINTI Hankkeen suunnittelu aloitettiin kuntien kanssa jo rahoitushakemuksen laadinnan yhteydessä loppuvuodesta 23. Kuntien kanssa neuvoteltiin mm. neuvonnan toteutustavasta, kiinteistönomistajien tavoittamisesta ja tiedotuksesta. Neuvottelujen pohjalta Valonia laati hankesuunnitelman ja haki hankkeelle rahoitusta vuoden 24 valtion harkinnanvaraisista avustuksista, jotka oli tarkoitettu haja-asutuksen jätevesineuvontaan. Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi päätöksellään (VARELY/37/7./23) avustusta Valonian hallinnoimalle HAKKU 24 -hankkeelle yhtensä 4 euroa. Rahoituspäätöksen saavuttua hankkeen hallinnoinnista vastaava Valonia kävi vielä tarkemmat neuvottelut hankkeen toteutuksesta hankekuntien kanssa. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistykselle ei maksettu erillistä korvausta hankkeesta aiheutuvista töistä. 3. HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT Hankkeen projektipäällikkönä toimi vesiasiantuntija Hanna Sarkki Valoniasta. Hankkeen jätevesineuvojina toimivat Minna Kivilähde ja Laura Ahtiainen, joiden vastuualueena oli pääasiassa Uusikaupunki, Taivassalo, Laitila ja Pyhäranta. Oripäässä, Loimaalla ja Marttilassa jätevesineuvonnasta vastasivat Valonian vesiasiantuntijat Hanna Sarkki, Jarkko Leka ja Jussi Heikkinen. Minna Kivilähde ja Laura Ahtiainen tekivät kiireapuna kiinteistökäyntejä myös Marttilaan ja Loimaalle. Hankkeen tiedotukseen osallistui Valonian graafikko Laura Sarlin. Hanna Sarkki, Minna Kivilähde ja Laura Ahtiainen työskentelivät hankkeessa %:n työajalla. Hanna Sarkki työskenteli hankkeessa.3.-3.2.24, Minna Kivilähde 28.4. - 3..24 ja Laura Ahtiainen 28.4-3..24. Jarkko Leka, Jussi Heikkinen ja Laura Sar- Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
lin tekivät muiden projektitöiden ohelle tuntityötä hankkeelle. Työntekijöiden hanketunnit on koottu taulukkoon. Taulukko. HAKKU 23 hankkeen hanketunnit. hanketunnit/kk Jarkko Leka huhtikuu 24 24,7 toukokuu 24 43,2 kesäkuu 24 3,8 heinäkuu 24 6,2 elokuu 24 3,8 syyskuu 24 6,2 lokakuu 24 49,8 marraskuu 24 2,3 joulukuu 24 8,5 Jussi Heikkinen heinäkuu 24 4,5 elokuu 24 2,75 syyskuu 24 7,25 Anne Ahtiainen huhtikuu 24 7, toukokuu 24 6, kesäkuu 24 3, elokuu 24 5, lokakuu 24 7,25 marraskuu 24 3, joulukuu 24 7,25 Laura Sarlin helmikuu 24 2,75 maaliskuu 24 23, huhtikuu 24 26,25 toukokuu 24 6, kesäkuu 24 33, syyskuu 24, Hanna Sarkki työaika % ajalla.3.-3.2.24 Laura Ahtiainen työaika % ajalla 28.4.-3..24 Minna Kivilähde työaika % ajalla 28.4.-3..24 3.. Jätevesineuvojien taustat, koulutus ja perehdytys Jätevesineuvojilla, kuin myös muilla hanketyöntekijöillä oli työhön soveltuva ympäristöalan koulutus ja he olivat toimineet jo aiemmin jätevesineuvojina. Jätevesineuvojat osallistuivat SYKEn järjestämään koulutukseen 5. - 6.5.24. He olivat osallistuneet samaan koulutukseen myös edellisinä vuosina, mutta kokivat koulutuksen hyvänä kertauksena. Kunnan yhteyshenkilöt vastasivat neuvojien perehdyttämisestä paikallisiin olosuhteisiin, määräyksiin ja vesihuollon kehittämissuunnitelmiin. 4 (39)
3.2. Toimialueet ja tehtävät Hankkeessa jätevesineuvojien toimialueet jaettiin siten, että Minna Kivilähde vastasi Taivassalon ja Uudenkaupungin alueen neuvontatyöstä. Alueella sijaitsi enemmistö koko hankealueen loma-asunnoista. Uudessakaupungissa haja-asutusalueella oli noin 3 vapaaajan käytössä olevaa kiinteistöä ja Taivassalossa noin 6. Vakituisesti asuttuja kiinteistöjä Uudessakaupungissa oli noin 8 ja taivassalossa 2. Pyhärannan, Laitilan ja Marttilan alueella neuvonnasta vastasi Laura Ahtiainen. Alueen haja-asutuksen kiinteistöistä noin 5 oli vakituisessa ja noin 7 vapaa-ajan käytössä. Vakituisessa asuinkäytössä Laitilassa 75, Marttilassa 35 ja Pyhärannassa 4. Loma ja vapaaajankäytössä Laitilassa 5, Marttilassa ja Pyhärannassa. Loimaan ja Oripään neuvonnasta vastasi pääosin Hanna Sarkki. Neuvontakäyntejä alueella tekivät myös jätevesineuvojat Laura Ahtiainen ja Minna Kivilähde sekä vesiasiantuntijat Jarkko Leka ja Jussi Heikkinen. Loimaalla vakituisen asutuksen kiinteistöjä oli noin 7 ja loma-asuntoja 3. Oripäässä vakituisen asutuksen kiinteistöjä oli ja loma-asuntoja 3. Hanna Sarkki toimi neuvontatyön lisäksi hankkeen projektipäällikkönä. Hänen työtehtäviin kuuluivat mm. yleisötilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen, tiedotus, markkinointi, jätevesineuvojien opastus, taloushallinto, raportointi ja yleinen hankehallinnointi. Neuvojat tekivät kiinteistökäyntejä pääasiassa arkisin klo 8:-6:. Yhteen käyntiin oli varattu aikaa yksi tunti. Kiinteistönomistajien toivomuksesta käyntejä tehtiin myös normaalin työajan ulkopuolella. Varsinaista puhelinpäivystysaikaa ei ollut vaan jätevesineuvojat vastasivat puhelimeen muiden töiden ohessa. Valonian neuvontapuhelin päivysti myös arkisin klo.8-6. 4. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta tiedotettiin Valonian ja hankekuntien internetsivuilla, kuntatiedotteissa ja paikallislehdissä. Taivassalossa jaettiin hankkeen tiedotteita muun tiedotuksen lisäksi suoraan postilaatikoihin. Jätevesi-iltoja markkinoitiin Valonian ja kuntien internet-sivuilla, kuntatiedotteissa ja lehtimainoksissa. Lehtimainokset on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukko 2. Hankkeen lehtimainokset. Ajankohta Lehti 5.3. Loimaan Lehti. Jätevesi-illan mainos (Alastaro ja Mellilä).6. Loimaan Lehti. Hankkeen yleismainos 24.6. Laitilan Sanomat. Hankkeen yleismainos 24.6. Uudenkaupungin Sanomat. Hankkeen yleismainos 24.6. Vakka-Suomi. Hankkeen yleismainos 2.6. Rakentava Lounaisranta. Hankkeen yleismainos 4.8. Rakentava Lounaisranta. Hankkeen yleismainos Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
4.9. Vakka-Suomi. Hankkeen yleismainos.9. Uudenkaupungin Sanomat. Hankkeen yleismainos.9. Loimaan Lehti. Hankkeen yleismainos 2.9. Laitilan Sanomat. Hankkeen yleismainos 5. YLEISNEUVONTA JA YKSILÖLLINEN NEUVONTA Neuvonnan pääpaino hankkeessa oli kiinteistökohtaisessa neuvonnassa, mutta sen lisäksi hankkeessa tarjottiin yleisneuvontaa ja muuta yksilöllistä neuvontaa. Yleisneuvontaa tarjottiin puhelimitse ja sähköpostitse. Yksilöllistä neuvontaa annettiin kiinteistökäyntien lisäksi kesätapahtumien neuvontapisteissä. 5.. Puhelin- ja sähköpostineuvonta Lähes kaikki puhelimitse tai sähköpostitse yhteyttä ottaneista halusivat varata kiinteistökäynnin. Varsinaiset neuvontapuhelut liittyivät kunnan asioihin, liittymisvelvollisuuteen, kiinteistökauppoihin, jätevesijärjestelmien toimivuuteen ja kustannusarvioihin. Jätevesijärjestelmien toimivuuteen liittyvissä kysymyksissä soittajat ohjattiin internetiin hakemaan lisätietoa puhdistustuloksista. Kiinteistönomistajia neuvottiin puhelimitse yhteensä 65 kpl ja sähköpostitse 2 kpl. 5.2. Neuvontapisteet tapahtumissa Hanke tarjosi jätevesineuvontaa kesän aikana muutamassa kesätapahtumassa. Neuvontapisteellä oli jaossa jätevesien käsittelyyn liittyvää materiaalia sekä tietoa talousvesikaivoista ja kaivoveden laadun analysoinnista. Kiinteistönomistajat saivat neuvontapisteillä yksilöllistä neuvontaa. Kiinteistönomistajat pystyivät varaamaan kesätapahtumissa neuvonta-aikoja suoraan neuvojilta. Kävijämäärät neuvontapisteissä vaihtelivat melko paljon, vaikka hankkeen neuvontapiste oli kaikissa tapahtumissa näkyvästi esillä. Sää tapahtumapäivinä oli vaihteleva. Taivassalossa sää oli aurinkoinen ja ihmisiä oli liikkeellä erittäin runsaasti. Valittu paikka paikallisen nuortenkodin aulassa oli onnistunut. Säällä oli suora vaikutus tapahtumien kävijämääriin. Hankkeen neuvontapisteet ja kävijämäärät neuvontapisteissä on koottu taulukkoon 3. Taulukko 3. Hankkeen neuvontapisteet kesätapahtumissa. Ajankohta Tapahtuma Kunta Tavoitettu henkilömäärä 24.5. Saaristotapahtuma Uusikaupunki 5 4.6. Munamarkkinat Laitila 2-5.7. Okra Oripää 35 5.7. Silakrysäys Taivassalo 5 2.7. Pyhärantapäivä Pyhäranta Yhteensä 6 (39)
5.3. Yleisötilaisuudet Hanke järjesti kaikkiaan neljä yleisötilaisuutta, joissa tavoitettiin 5 kuulijaa. Yleisötilaisuuksista tiedotettiin Valonian ja kuntien internet-sivujen kautta sekä lehtimainoksin. Jätevesi-illoissa esiteltiin hanke, käytiin läpi lainsäädännön vaatimukset, erilaiset jätevedenkäsittelyjärjestelmät sekä kuivakäymälävaihtoehdot sekä vastattiin kiinteistönomistajien esittämiin kysymyksiin. Kiinteistönomistajilla oli mahdollisuus varata kiinteistökäynti kaikissa jätevesi-illoissa. Hankkeen yleisötilaisuudet on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukko 4. HAKKU-hankkeen yleisötilaisuudet. Ajankohta Tilaisuus Osallistujamäärä Laitila 2.3. Jätevesi-ilta 3 Loimaa/Mellilä 2.3. Jätevesi-ilta 7 24.4. Jätevesi-ilta 5 6. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Yhteensä: 45 Kiinteistökohtainen neuvonta suunnattiin vakituisesti asutuille kiinteistöille ja lomaasunnolle, uudisrakennuksia lukuun ottamatta. Neuvonta oli kiinteistönomistajille vapaaehtoista ja maksutonta. Kiinteistönomistajia tiedotettiin neuvonnasta lehtimainoksilla ja joissain kunnissa jakamalla kiinteistökohtaisesti tiedotteita postilaatikoihin. Asiakkaat pystyivät varaamaan kiinteistökäynnin myös Webropolin kautta. Osa käynneistä varattiin hankkeen jätevesi-illoissa kevät-talvella. 6.. Neuvonta-alueet ja kiinteistöjen tavoittaminen Taivassalossa neuvoja sai kunnan rakennusmestarilta suurpiirteisesti alueet joihin neuvonta kannattaa kohdentaa. Suoria osoitetietoja emme saaneet. Neuvonnasta jaettiin tiedote 25 kiinteistöön Taivassalon luoteis- ja koillisosaan. Alueille ei ole laajentumassa viemäriverkkoa kunnan eikä osuuskunnan toimesta. Neuvonnasta laitettiin 4 mainosta alueen ilmoitustauluihin. Uudessakaupungissa kiinteistöjen osoitetietoja ei saatu kaupungilta. Kaupunki postitti keväällä tiedotteen neuvontahankkeesta kaikkiin vapaa-ajan asuntoihin. Ympäristönsuojeluviranomaiset toivoivat neuvonnan keskittyvän makeanvedenaltaan ympäristöön ja Sirppujoen valuma-alueelle. Hankkeen mainoksia toimitettu ilmoitustauluille kpl. Neuvontakäynnit tehtiin asiakkaan varauksesta kaikille halukkaille. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Laitilassa ja Pyhärannassa ei kunnilla ollut erityisiä toivomuksia neuvonnan kohdentamisesta. Mainoksia alueelle jaettiin viisi. Neuvontakäynnit tehtiin asiakkaan varauksesta kaikille halukkaille. Pyhärannassa 3 prosenttia tehdyistä käynneistä tehtiin jo lainvoiman saaneelle kunnan viemäröinnin toiminta-alueelle. Loppukesästä Pyhärannan kunta aloitti laajentamaan omaa viemäriverkostoaan, mikä aiheutti soittoja jätevesineuvojalle. Suurin osa käyntivarauksista tehtiin keväällä Laitilassa järjestetyssä jätevesi-illassa. Marttilassa neuvontaa tarjottiin koko kunnan alueelle ja neuvonnasta tiedotettiin lehtimainoksin ja kunnan toimesta. Marttilassa ei järjestetty jätevesi-iltoja. Oripäässä neuvontaa tarjottiin myös koko kunnan alueelle. Kunta postitti noin sadalle kiinteistönomistajalle tiedotteen jätevesineuvonnasta. Lisäksi mainontaa oli Loimaan lehdessä. Oripäässä ei järjestetty jätevesi-iltoja. Loimaalla järjestettiin jo ennen varsinaisten neuvontakäyntien aloittamista kaksi jätevesiiltaa, joissa oli mahdollisuus jo varata ennakkoon kiinteistökohtainen neuvontakäynti. Neuvontaa markkinoitiin koko kaupungin alueelle. 6.2. Kiinteistökohtainen neuvontakäynti Kiinteistökäynnillä neuvojat tutustuivat ensin kiinteistönomistajan kanssa nykyiseen jätevesijärjestelmään. Mikäli samalla kiinteistöllä oli useita rakennuksia, käytiin läpi myös niiden jätevesijärjestelmät. Kiinteistökäynnillä avattiin mahdollisuuksien mukaan saostussäiliöiden, tarkastuskaivojen ja laitteistojen kannet sekä maapuhdistamoista ilmastusputkien hatut. Saostussäiliöistä arvioitiin silmämääräisesti kaivojen kunto, tiiviys ja varmistettiin, että säiliöissä oli T-haarakappaleet paikoillaan. Jätevesijärjestelmän sijaintia arvioitiin vesistöön, talouskaivoihin ja naapurin rajaan nähden. Neuvontakäynnillä selvitettiin myös jäteveden purkupaikka, mutta kaikissa kohteissa sitä ei saatu tarkasti selville. Jätevesineuvojat tiedustelivat oliko jätevesijärjestelmässä esiintynyt ongelmia, jotka tulisi ottaa huomioon mahdollisen saneerauksen yhteydessä. Silmämääräisen tarkastelun jälkeen jätevesineuvoja teki arvion täyttääkö järjestelmä nykyisellään lainsäädännön ja ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset. Mikäli järjestelmä ei täyttänyt vaatimuksia, keskusteli neuvoja kiinteistönomistajan kanssa kiinteistölle parhaiten soveltuvista vaihtoehdoista. Jätevesineuvojat eivät suositelleet minkään tietyn laitevalmistajan laitteita, vaan antoivat yleisen arvion siitä, tulisiko kyseeseen esimerkiksi laitepuhdistamo tai maaperäkäsittely. Kiinteistönomistajien kiinnostuksen mukaan jätevesineuvojat kertoivat myös kuivakäymälöistä ja talousveden laadun tutkituttamisesta. Neuvojat keräsivät kiinteistökäynnin tiedot tietojenkeruu-lomakkeelle, joka on liitteessä. Tietojenkeruu-lomake jäi hankkeen käyttöön. Kiinteistönomistajilta pyydettiin suostumus tietojen luovuttamisesta kunnalle. Kiinteistönomistajille jäi neuvontakäynnistä ja järjestelmän uusimistarpeesta kirjallinen arviolomake. Hankkeen käyttämä arviolomake on liitteessä 2. Arviolomakkeeseen kirjattiin kiinteistölle soveltuvat vaihtoehdot tai pienet parannustoimenpiteet, jos järjestelmä oli muutoin kunnossa. Neuvojat käyttivät jätevesijärjestelmän arvioissa neliportaista väriasteikkoa; 8 (39)
Jätevesijärjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava 5.3.26 mennessä Jätevesijärjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai pieniä parannuksia heti Järjestelmä on nykyisellään kunnossa Jätevesimäärä on nykyisellään vähäinen, eikä vaadi toimenpiteitä Mikäli kiinteistön jätevesijärjestelmä vaati saneerausta, jätevesineuvojat ohjasivat kiinteistönomistajia ottamaan yhteyttä puolueettomaan jätevesisuunnittelijaan. Suunnittelijoiden yhteystiedot annettiin kirjallisesti kiinteistönomistajalle. 7. NEUVONTAKÄYNTIEN TULOKSET 7.. Kiinteistöjen käyttötarkoitus, ikävapautus ja jätevesiselvitys Hankkeessa tehtiin yhteensä 446 neuvontakäyntiä, joista 327 käyntiä tehtiin vakituisesti asuttuihin kohteisiin ja 9 loma-asuntoihin. Vakituisista kohteista 6 sijaitsi varsinaisen HAKKU 24-hankealueen ulkopuolella. Jos samalla tontilla on ollut kaksi eri taloa, on ne luettu omiksi neuvontakäynneiksi. Kuvaajaan on koottu kiinteistöjen käyttötarkoituksen jakauma kunnittain. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Kuvaaja. Kiinteistöjen käyttötarkoituksen jakauma kunnittain. Kiinteistöjen käyttötarkoitus loma-asunto vakituinen 9 8 7 9,8 25,6,4 8, 8,3 53,5 42,4 6 % 5 4 3 2 8,2 74,4 88,6 8,9 9,7 46,5 57,6 Laitila Pyhäranta Marttila Loimaa Oripää Taivassalo Uusikaupunki 7.2. Ikävapautus Ikävapautettujen kiinteistöjen määrät suhteessa neuvontakäyntien kokonaismäärään on koottu kuvaajaan 2. Ikävapautetut kiinteistöt neuvottiin samalla tavalla kuin kaikki muutkin kohteet. Vaikka ikävapautettujen kiinteistöjen ei ole pakko tehdä uudistuksia, oli moni kiinteistönomistaja silti kiinnostunut tietämään mitä voisi tehdä. Moni oli ikävapautuksesta huolimatta kiinnostunut laittamaan järjestelmän kuntoon. Ikävapautetuille kiinteistöille annettiin myös ohjeita sen varalle, jos kiinteistö jossain vaiheessa myydään tai kiinteistöön muuttaa asumaan nuorempi sukupolvi, jotta he ovat tietoisia, mitkä vaihtoehdot kiinteistölle voisivat silloin tulla kysymykseen. (39)
kpl Kuvaaja 2. Ikävapautettujen kiinteistöjen määrät kunnittain. 9 8 7 6 5 4 3 2 3 Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset vakituisesti asutuilla kiinteistöillä 73 32 3 57 Ikäperusteisen vapautuksen edellytys olemassa neuvottuja vakituisia kiinteistöjä yhteensä 2 22 4 3 Laitila Pyhäranta Marttila Uusikaupunki Taivassalo Oripää Loimaa 8 86 7.3. Jätevesiselvitys Neuvontakäyntien yhteydessä kiinteistönomistajilta kysyttiin oliko kiinteistöllä jätevesiselvitystä. Osa kiinteistönomistajista näytti selvityksen jätevesineuvojalle ja osa joko totesi sen olevan jossain tai ettei sitä ole lainkaan. Yhteenveto jätevesiselvitysten määristä on koottu kuvaajiin 3 ja 4. Kaikissa niissä tapauksissa kun selvityslomake puuttui, jätevesineuvoja antoi kiinteistönomistajalle tyhjän selvityslomakkeen. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Laitila Pyhäranta Marttila Uusikaupunki Taivassalo Oripää Loimaa kpl Laitila Pyhäranta Marttila Uusikaupunki Taivassalo Oripää Loimaa kpl Kuvaajat 3 ja 4. Jätevesiselvitysten määrät kunnittain. Jätevesiselvitys vakituisesti asutuilla kiinteistöillä 9 8 Jätevesiselvitys olemassa kiinteistöllä 86 7 6 5 73 57 neuvottuja vakituisia kiinteistöjä yhteensä 4 3 2 32 3 2 22 2 7 2 Jätevesiselvitys loma-asunnoilla 45 4 42 Jätevesiselvitys olemassa kiinteistöllä 35 3 neuvottuja loma-asuntoja yhteensä 25 2 23 5 8 9 5 4 4 2 4 2 (39)
7.4. Kiinteistöjen veden hankinta Valtaosa neuvotuista vakituisesti asutuista kiinteistöistä sai talousvetensä joko kunnan tai osuuskunnan vesijohdosta tai kiinteistöllä oli pora- tai rengaskaivo. Kiinteistökäynneillä kiinteistönomistajia opastettiin myös talousveden tutkituttamiseen liittyvissä asioissa, mikäli siihen katsottiin olevan tarvetta. Kuvaajan 5 ja 6 on koottu kiinteistöjen vedenhankinnan lähteet. Kuvaaja 5. Vedenhankinta vakituisesti asutuilla kiinteistöillä. Vedenhankinta vakituisesti asutuilla kiinteistöillä muu kantovesi yhteinen kaivo järvi rengaskaivo porakaivo vesijohto (kunnan tai osuuskunta) % 9 % 8 % 7 % 6 % 3,7 7,4 9,8 4,2 2,8 29, 3,2 5, 5,,6,,5 9,2 3,6 3,4 47,5 5 % 4 % 3 % 54,3 75, 67,7 8, 86,2 86,4 2 % 39,3 % % 2,3 Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Kuvaaja 6. Vedenhankinta loma-asunnoilla. % 9 % 8 % 7 % 6 % Vedenhankinta loma-asunnoilla 2,7 4,3 8,7 8,2 2, 9, 9, 2, 8, 8,, 48, kantovesi yhteinen kaivo järvi rengaskaivo porakaivo vesijohto (kunnan tai osuuskunta),9 4,3 28,3 5,8 5,3 5 % 4 % 26, 78,9 3 % 2 % % 2,7 63,6 6, 36, 5, % Laitila Pyhäranta Marttila Taivassalo Uusikaupunki Loimaa Oripää 7.5. Kiinteistöjen nykyiset jätevesijärjestelmät ja rakennusvuodet 7.5.. Jätevesien käsittelyjärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Neuvontakäynneillä jätevesineuvoja kävi läpi yhdessä kiinteistönomistajan kanssa kiinteistön nykyisen jätevesijärjestelmän. Vakituisesti asutuilla kiinteistöillä 93 %:lla jätevedet johdettiin saostussäiliöiden kautta purkupaikalle. Oikeaoppisesti toteutettuja maapuhdistamoita tai laitepuhdistamoita tuli neuvontakäynneillä vastaan muutamia. Lisäksi oli joitakin 2-putkijärjestelmiä, joissa wc- ja pesuvedet eroteltiin ja käsiteltiin omissa järjestelmissään. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät koko hankealueelta on koottu kuvaajaan 7. Tarkemmat kuntakohtaiset kuvaajat jätevesijärjestelmistä ovat liitteessä 3. 4 (39)
Kuvaaja 7. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät. Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä hankealueella (pl saunarakennukset) Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille,9,,6 2,2,3,3,3 2,2 saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille 93,2 kuivakäymälä ja vähäiset vedet, 2 4 6 8 % 7.5.2. Jätevesien käsittelyjärjestelmät loma-asunnoilla Loma-asunnoilla puutteita havaittiin vähemmän, kuin vakituisesti asutuilla kiinteistöillä. Loma-asunnoista 45%:a oli vähäisten vesien kohteita. Seuraavaksi tyypillisin käsittelymuoto jätevesille oli kaikkien vesien tai harmaiden vesien johtaminen saostussäiliöön. Kuvaajaan 8 on koottu loma-asuntojen olemassa olevat jätevesijärjestelmät. Tarkemmat kuntakohtaiset kuvaajat loma-asuntojen jätevesijärjestelmistä ovat liitteessä 4. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Kuvaaja 8. Loma-asuntojen jätevesijärjestelmät. Olemassa olevat jätevesijärjestelmät loma-asunnoilla hankealueella (pl saunarakennukset) Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille),9,9,9 4,6,9,, saostuskaivokäsittely harmaille vesille 5,7 saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille 3,6 kuivakäymälä ja vähäiset vedet 44,4 2 4 6 8 % 7.6. Jätevesijärjestelmien rakennusvuodet Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen ja loma-asuntojen jätevesijärjestelmien ikäjakauma on koottu kuvaajaan 9. Neuvontakäynneillä tuli eniten vastaan 97- ja 98-luvulla rakennettuja järjestelmiä. Tarkemmat kuntakohtaiset kuvaajat järjestelmien rakennusvuosista ovat liitteessä 5. 6 (39)
Kuvaaja 9. Jätevesijärjestelmien rakennusvuodet. 24 % 7 % Jätevesijärjestelmien ikäjakauma hankealueella 3 % 8 % 7 % 5 % 2-luku 99-luku 98-luku 97-luku 96-luku < 96 luku ei tietoa 36 % 8. LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUSTEN TÄYTTYMINEN 8.. Vakituisesti asutut kiinteistöt Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä 94 prosenttia ei täyttänyt lainsäädännön vaatimuksia. Järjestelmä vaati seurantaa tai pieniä parannuksia noin 3 %:lla kiinteistöjä. Tyypillistä oli, että umpisäiliöistä puuttui täyttymishälytin ja saostussäiliöistä saattoi puuttua T-haarat. Tähän luokiteltiin myös sellaiset kohteet, joissa maasuodatuskenttä tai maaimeytyskenttä oli tullut lähelle käyttöiän loppua. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täyttivät lainsäädännön vaatimukset 3 %:lla kiinteistöjä. Tähän kategoriaan on laskettu mukaan ikävapautuksen edellytykset täyttävät kiinteistöt. Kuvaajaan on koottu yhteenveto jätevesijärjestelmien vaatimusten täyttymisestä hankealueen vakituisesti asutuilla kiinteistöillä. Tarkemmat kuntakohtaiset taulukot ja kuvaajat jätevesijärjestelmien vaatimusten täyttymisestä ovat liitteissä 6 ja 7. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Kuvaaja. Jätevesijärjestelmien vaatimusten täyttyminen vakituisesti asutuilla kiinteistöillä. Jätevesijärjestelmien vaatimusten täyttyminen hankealueella (vakituisesti asutut kiinteistöt) % 3 % 3 % jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, ei vaadi toimenpiteitä järjestelmä kunnossa, ei vaadi toimenpiteitä 94 % järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai pieniä parannuksia heti järjestelmä ei täytä vaatimuksia 8.2. Loma-asunnot Loma-asuntojen jätevesijärjestelmistä 5 %:a ei täyttänyt lainsäädännön vaatimuksia. Järjestelmän seurantaa tai pieniä kunnostustoimia tarvittiin 5 %:lla kiinteistöjä. Vähäisten vesien kiinteistöjä oli 3 %:a, eikä jätevesien käsittely edellyttänyt näillä kiinteistöillä uudistuksia. Jätevesijärjestelmä oli kunnossa vain 5 %:lla kiinteistöjä. Loma-asunnoilla harmaiden vesien käsittely vaati tyypillisesti tehostamista. Kuvaajaan on koottu yhteenveto jätevesijärjestelmien vaatimusten täyttymisestä hankealueen loma-asunnoilla. Tarkemmat kuntakohtaiset kuvaajat loma-asuntojen jätevesijärjestelmien lainsäädännön vaatimusten täyttymisestä ovat liitteessä 8 ja 9. 8 (39)
Kuvaaja. Jätevesijärjestelmien vaatimusten täyttyminen loma-asunnoilla. Jätevesijärjestelmien vaatimusten täyttyminen hankealueella (loma-asunnot) jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, ei vaadi toimenpiteitä 3 % järjestelmä kunnossa, ei vaadi toimenpiteitä 5 % 5 % järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai pieniä parannuksia heti järjestelmä ei täytä vaatimuksia 5 % 9. JÄTEVESINEUVOJAN EHDOTTAMAT TOIMET KIINTEISTÖILLE Jätevesineuvojien ehdottamat toimet vakituisten kiinteistöjen ja loma-asuntojen jätevesijärjestelmiin on koottu kuvaajiin 2 ja 3. Jätevesineuvojat keskustelivat kiinteistönomistajien kanssa erilaisista kiinteistölle soveltuvista vaihtoehdoista ja kirjasivat kaikki kiinteistölle soveltuvat vaihtoehdot arviointilomakkeelle. Neuvojat eivät suositelleet mitään tiettyä järjestelmää, vaan kertoivat kaikista kiinteistölle soveltuvista vaihtoehdoista. Neuvojat keskustelivat myös kuivakäymäläasioista ja moni olikin miettinyt kuivakäymälän hankkimista jo aikaisemmin. Moni kuitenkin halusi pitää vesivessan, mutta olivat kiinnostuneita hankkimaan kuivakäymälän vesivessan rinnalle. Kuivakäymälän valinnassa monia mietityttää sijoittelu, tyhjennys ja huolto. Monikaan ei ole tullut ajatelleeksi esim. pakastavaa käymälää. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Kuvaaja 2. Ehdotetut toimet vakituisesti asutuille kiinteistöille. Jätevesineuvojien ehdottamat vaihtoehdot vakituisesti asutuille kiinteistöille liittyminen kunnan viemäriverkkoon yhteisratkaisu naapureiden kanssa kannattaisi selvittää laitepuhdistamo harmaavesisuodatin fosforinpoiston lisääminen maasuodattamon rakentaminen imeytyskentän rakentaminen maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija valitsee hälyttimen lisäys umpisäiliöön umpisäiliö harmaille vesille Umpisäiliö mustille vesille umpisäiliö kaikille vesille saostussäiliöiden lisäys (esim. osasto lisää) saostussäiliöiden kunnostus wc:n uusinta vähävetiseksi huutelukäymäläksi wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi 2 6 4 8 9 8 43 59 99 8 6 45 44 24 5 5 2 25 kpl Kuvaaja 3. Ehdotetut jätevesijärjestelmät loma-asunnolle. Jätevesineuvojien ehdottamat vaihtoehdot loma-asunnoille liittyminen kunnan viemäriverkkoon yhteisratkaisu naapureiden kanssa kannattaisi selvittää laitepuhdistamo harmaavesisuodatin fosforinpoiston lisääminen maasuodattamon rakentaminen imeytyskentän rakentaminen maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija valitsee hälyttimen lisäys umpisäiliöön umpisäiliö harmaille vesille Umpisäiliö mustille vesille umpisäiliö kaikille vesille saostussäiliöiden lisäys (esim. osasto lisää) saostussäiliöiden kunnostus wc:n uusinta vähävetiseksi huutelukäymäläksi wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi 5 4 4 8 9 4 5 2 3 4 kpl 2 37 2 (39)
. HANKKEEN KÄYTTÄMÄ NEUVONTAMATERIAALI Hankkeessa käytettiin neuvontamateriaalina pääasiassa Ympäristöhallinnon, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton sekä Huussi ry:n esitteitä ja materiaaleja. Lähes jokaiseen kiinteistöön annettiin Jätevesiopas tai kesämökin jätevesiopas. Kiinteistökäynnillä asiakkaalle jätettiin lista alueella toimivista jätevesijärjestelmän suunnittelijoista. Kaikkia neuvontamateriaaleja oli saatavilla myös neuvontapisteissä ja yleisötilaisuuksissa Neuvontamateriaaliin kuuluivat seuraavat esitteet ja oppaat: Jätevesiopas (suomi/ruotsi), Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto Kesämökin jätevesiopas (suomi/ruotsi), Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto Askel askeleelta opas (suomi/ruotsi), Ympäristöhallinto Maasuodattamon käyttö- ja huolto-ohje, Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liiton www-sivut Maaimeyttämön käyttö- ja huolto-ohje, Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liiton wwwsivut Laitepuhdistamon käyttö- ja huolto-ohje, Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liiton www-sivut Saostussäiliön käyttö- ja huolto-ohje, Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liiton wwwsivut Umpisäiliön käyttö- ja huolto-ohje, Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liiton wwwsivut Suomalaiset kuivakäymälät 2 esite (suomi), Huussi ry Kuivakäymälän hoito ja käymäläjätteen käsittely esite (suomi), Huussi ry Kokemuksia kuivakäymälöistä sisätiloissa esite (suomi), Huussi ry Vanhan puuseen muuttaminen kompostikäymäläksi (suomi), Jukka Lindroos Huussi ry Kuivakäymäläjätteen kompostointi/sako- ja umpikaivolietteen kalkkistabilointi esite (suomi), Valonia Vesihuolto-osuuskunta opas (suomi), Varsinais-Suomen ELY-keskus Käsikirja vesiosuuskunnan osakkaalle vesijohdon ja paineviemärin käyttö (suomi), Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Kaivoveden analyysitulkki esite (suomi/ruotsi), Ympäristöhallinto Hyvä kaivo esite (suomi), Ympäristöhallinto Selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä, mallilomake SYKE ja Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto, sekä kuntien omat selvityslomakkeet Lista alueen jätevesisuunnittelijoista, Valonia ja kunnat Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
. HANKKEEN TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat yhteensä 98 427,9 euroa, josta hankkeen omarahoitusosuus oli 4 665,48 euroa. Hankkeen kustannukset on koottu taulukkoon 5. Taulukko 5. Hankkeen toteutuneet kustannukset, euroa Menot: Palkkakustannukset 8 442,48 Matkakustannukset 9 392,94 Toimisto- ja yleiskulut 3 23,67 Tiedotus 6 92,5 Tulot: Lomakorvaukset v. 23 83,7 TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 98 427,9 2. HANKKEEN TULOKSELLISUUS JA VERTAILULUKU Suomen ympäristökeskus on kehittänyt eri jätevesineuvontahankkeiden tuloksellisuuden arviointiin vertailuluvun. Vertailuluku lasketaan kaavalla Vertailuluku = hankkeen kokonaiskulut (ml omarahoitus) (x,) + (y,4) + (z) jossa x = yleisneuvonnan (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kautta tavoitettu henkilömäärä (kpl) y = yksilöllisen neuvonnan kautta tavoitettu henkilömäärä (kpl) z = kiinteistökohtaisen neuvonnan kautta tavoitettu henkilömäärä (kpl) HAKKU 23-hankkeen vertailuluku on täten:, 98 427,9 (23,) + (,4)+ 44 94, Varsinais-Suomen jätevesineuvonnan pilot-hankkeessa (v. 2) vertailuluku oli 227,, vuoden 22 HAKKU-hankkeessa 49,7 ja vuoden 23 HAKKU-hankkeessa 76,2. Mitä pienempi vertailuluku on, sitä tehokkaampaa neuvonta on hankkeessa ollut. 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA ASIAKASPALAUTE Hankkeen tarjoama neuvonta otettiin vastaan hyvin positiivisesti niin kuntien viranomaisten kuin neuvontaa saaneiden kiinteistönomistajien keskuudessa. Neuvontakäynnit tehtiin pääasiassa vakituisesti asuttuihin kiinteistöihin, joissa oli käytössä vanhat saostussäiliöt. 22 (39)
Neuvonta kohdentui tässä mielessä juuri sille kohderyhmälle, jolla jätevesijärjestelmien uusimistarve ja sitä kautta neuvonnan tarve oli olemassa. Hankkeessa oli potentiaalia tehdä enemmänkin neuvontakäyntejä, mutta 44 käyntiä on kuitenkin hyvä saavutus. Kiinteistökäyntien määrään vaikutti osaltaan omistajien tavoittaminen haastavuus ilman osoitetietoja. Kunnista saatavat valmiit osoitelistat helpottavat käyntien aikataulutusta ja todennäköisesti nostavat käyntimääriä. Neuvojien työhön ei myöskään tule turhaa katkosta, jos edes osa osoitteista on valmiina odottamassa, kun neuvottava kunta vaihtuu. Tällä vuodella osoitetietoja ei saatu mistään kunnasta. Hanke toteutettiin putkimiesmallilla, sen hyvänä puolena on että peruutukset ja omistajan paikallaolemattomuudet jäivät muutamiin yksittäisiin tapauksiin. Neuvontahalukkuuden hiipumiseen loppukesällä vaikutti mediassa vellonut epäselvyys asetusten pysyvyydestä ja mm. tuoreen ympäristöministerin hätäiset kannanotot asiaan liittyen. Tässä hankkeessa ei selvitetty edellisten neuvontahankkeiden neuvonnan vaikuttavuutta, eikä neuvontakäynneillä kysytty suoraa palautetta kiinteistökäynnistä. Neuvontakäynneillä kiinteistönomistajille on kuitenkin annettu kaikki mahdolliset eväät, joiden avulla heidän on mahdollista ja helppoa edetä jätevesijärjestelmän uudistamisessa. Hankkeen tarjoama valmis suunnittelijalista koettiin tärkeäksi, koska se madaltaa kynnystä edetä asiassa. Neuvonnasta jätevesijärjestelmien uudistaminen ei kuitenkaan enää jää kiinni. Neuvonta on tarpeellista, mutta moni kiinteistönomistaja jää silti neuvonnan jälkeen odottavalle kannalle. Moni saattaa lykätä jätevesijärjestelmän uudistamista esimerkiksi taloudellisista syistä. Tänä vuonna merkittävin seikka jätevesijärjestelmän uudistamisen lykkäämiselle oli epäselvyys vaatimusten pysyvyydestä. Myös selkeiden sanktioiden puute ihmetytti. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Liite. Kiinteistökäynnin kartoituslomake /4 TIEDON KERÄYS Neuvojan nimi/allekirjoitus PVM Neuvontaan osallistunut henkilö: Neuvontaan osallistuneen henkilön allekirjoitus: Olen osallistunut neuvontaan vapaaehtoisesti ja allekirjoituksellani varmistan, että neuvonta on tapahtunut mainittuna ajankohtana Annan suostumukseni siihen, että neuvontakäynnillä kerätyt tiedot toimitetaan kunnan ympäristönsuojelutoimen käyttöön KIINTEISTÖN TIEDOT Kiinteistön osoite: Postinumero ja postitoimipaikka: Kiinteistönomistaja: Asukkaan puhelinnumero: Asukkaan sähköpostiosoite: Kiinteistön rakennusvuosi: tiedossa: ei tarkkaan tiedossa Tontin pinta-ala ha KIINTEISTÖN SIJAINTI haja-asutusalueella pohjavesialueella ranta-alue, etäisyys rantaan taajaan rakennetulla alueella potentiaalisella vesiosuuskunta-alueella muu, mikä? m KIINTEISTÖN KÄYTTÖ ympärivuotinen asuminen erillinen sauna saunassa vähäinen vesimäärä vapaa-ajan asuminen, käyttö vrk/kk kesäasuminen, käyttö kk/vuosi Asuinrakennuksen huoneistoala m 2 (mitattu/arvioitu) muu rakennus, käyttötarkoitus? ulkokäymälä Asukkaita, kpl VEDENHANKINTA vesijohto kunnan vesiosuuskunnan porakaivo järvi yhteinen kaivo vesimittari käytössä rengaskaivo muu kantovesi Arvioitu etäisyys talousvesikaivolta nykyiseen käsittelyjärjestelmään m Arvioitu veden käyttö l/hlö/vrk (m 3 /vuosi) VARUSTELU WC tiskikone pyykkikone sauna (sisällä) Muuta, mikä? Kuivakäymälä, malli: kompostoiva erotteleva Muu, mikä? suihku seuraavan viiden vuoden aikana odotettavissa muutoksia varustelutasossa 24 (39)
2/4 VIEMÄRÖINTI -putkiviemäröinti 2-putkiviemäröinti WC:n erillisviemäröintimahdollisuus kyllä ei ei tietoa virtsan erillisviemäröinti, mihin? ulosteen erillisviemäröinti, mihin? alipainekäymälä, minne johdetaan? muuta, esim. keittiö erillisviemäröity? JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TIEDOT Jätevesijärjestelmän rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: Suunnittelija: Rakentaja/Asentaja: vastaava työnjohtaja: tarkastettu rakennusvaiheessa, kuka? jätevesisuunnitelma olemassa jätevesiselvitys olemassa toimenpidepäiväkirja ja kuitit olemassa huoltosopimus, yritys: käyttö- ja huolto-ohjeet olemassa Mitä johdetaan? WC-vedet harmaat vedet mitoituksen asukasmäärä tiedossa: mitoituksen vesimäärä tiedossa: puhdistustulos tutkittu vuosi: ESIINTYNEET ONGELMAT Hajuongelmia Tuuletuksen kanssa ongelmia Viemäreiden kanssa ongelmia Muuta, mitä? Muita ongelmia, mitä? JÄTEVEDEN PURKU oja salaoja muu, mikä? Purkupaikan etäisyys vesistöön m näytteenotto käsittelemättömästä vedestä erillinen näytteenottokaivo maaperä vesistö Ei tietoa purku naapurin tontille rasite olemassa näytteenotto käsitellystä vedestä näytteenotto ei ole mahdollista YKSINKERTAINEN MAAPERÄKÄSITTELY kivipesä tai imeytyskaivo (alleviivaa) Tilavuus: m 3 imeytysputki Pituus: m kasvillisuussaareke Pinta-ala: m 2 Muu, mikä? saostussäiliö Järjestelmän sijanti ok? kyllä ei Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
3/4 SAOSTUSSÄILIÖ Kaikki Mustat vedet Harmaat vedet Rakennusvuosi: Tilavuus yhteensä: m 3 Muovi Teräs Muu, mikä? Osioita: kpl Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Lasikuitu Betoni Ei tietoa T-haarat Pohja Tarkistukset 5 vuoden välein Sijanti ok? kyllä ei PIENPUHDISTAMO Valmistaja Malli: Prosessi Aktiiviliete Biosuodin Bioroottori Toiminta Jatkuvatoiminen Panos (Ylijäämää)lietteen tyhjennys: krt/(vuosi/kk/viikko) Minne liete viedään: Biologisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Kemiallisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Rakenteen ja toiminnan tarkastukset vuoden välein Sijanti ok? kyllä ei UMPISÄILIÖ, valmistusvuosi: WC-vedet Tiskikoneen vedet Harmaat vedet Muovi Teräs Muu, mikä? Virtsa Kaikki jätevedet Muuta, mitä? Lasikuitu Betoni Ei tietoa Tilavuus: m 3 Täyttymishälytin Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Tarkistukset 5 vuoden välein Sijanti ok? kyllä ei MAAHANIMEYTTÄMÖ Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Sijanti ok? kyllä ei Maaperän soveltuvuus tarkistettu (pvm): Menetelmä: Tehostettu imeytys levitys ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Pohjaveden ylin pinnankorkeus: m maanpinnan alapuolella Tuuletusputket: kpl Tarkistettu (pvm): Mittausmenetelmä: 26 (39)
4/4 MAASUODATTAMO Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Kokoomakaivo Suodatusmateriaalin soveltuvuus tarkastettu (pvm): Menetelmä: Tehostettu suodatus levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Tehostettu fosforinpoisto (käytössä/vain asennettu) Esisaostus Jälkisaostus Rakennettu kenttään Muu, mikä? Tuuletusputket: kpl Eristys muusta maasta: Sijanti ok? kyllä ei JOHTOPÄÄTÖKSET - Jätevesijärjestelmän uusimistarve Jätevesijärjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava 5.3.26 Jätevesijärjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Järjestelmä on nykyisellään kunnossa Jätevesimäärä on nykyisellään vähäinen, eikä vaadi toimenpiteitä Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa Kyllä Ei JOHTOPÄÄTÖKSET Asukkaalle esitellyt vaihtoehdot ja ehdotetut toimet Laaditaan selvitys, alustava aikataulu: Laaditaan suunnitelma, alustava aikataulu: Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle Neuvottu ottamaan yhteyttä kuntaan Neuvottu teettämään suunnitelma Kirstu-hankkeen kautta Neuvottu ottamaan yhteyttä suunnittelijaan Allekirjoitettu Kirstu-sopimus, (2 kpl) Jätevesijärjestelmän kunnostaminen wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi saostussäiliöiden kunnostus hälyttimen lisääminen umpisäiliöön muu, mikä? wc:n uusiminen vähävetiseksi huuhtelukäymäläksi saostussäiliöiden lisäys (esim. osasto lisää) fosforinpoiston tehostaminen Jätevesijärjestelmän uudistaminen, jätevesien johtaminen: umpisäiliöön wc-vedet harmaat vedet kaikki vedet maapuhdistamoon, jonka tyypin suunnittelija valitsee imeytyskenttään laitepuhdistamoon yhteisratkaisu naapureiden kanssa kannattaisi selvittää (jätevesiyhtymä tai jätevesiosuuskunta) LISÄTIETOJA/MUISTIINPANOJA maasuodattamoon harmaavesisuodattimeen muu, mikä? liittyminen kunnan viemäriverkostoon Tämän lomakkeen tiedot arkistoidaan Valoniaan tutkimustarkoitusta varten. Tämä lomake ei korvaa kunnan jätevesijärjestelmän selvityslomaketta, eikä tämän lomakkeen perusteella voida lopullisesti arvioida jätevesijärjestelmän toimivuutta. Tämä lomake ei ole viranomaiskannanotto. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Liite 2. Kiinteistökäynnin arviolomake. ARVIO jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta TAUSTATIEDOT Neuvojan nimi: Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistönomistaja: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka: Neuvontaan osallistunut henkilö (jos ei omistaja): Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä Ei Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö vrk / kk Käyttö- ja huolto-ohjeet olemassa kyllä Ei Neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa neuvontaan osallistuneen henkilön mukaan kyllä Ei JOHTOPÄÄTÖKSET JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Jätevesijärjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava 5.3.26 Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä asetuksen 29/2 puhdistusvaatimuksia. Jätevesijärjestelmän uusimista varten on tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelma ja haettava toimenpidelupa tai toimenpideilmoitus. Arvio kiinteistölle soveltuvista vaihtoehdoista: Jätevesijärjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä on nykyisellään kunnossa Jätevesijärjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Jätevesimäärä on nykyisellään vähäinen, eikä vaadi toimenpiteitä Puhdistusvaatimus (Ympäristönsuojelulaki 86/2) ei koske tätä kohdetta nykyisellään, siten järjestelmä on kunnossa. Kuvaus jätevesimäärästä: *Johtopäätös on tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. ALUSTAVA TOIMENPITEIDEN AIKATAULU Selvitys jätevesijärjestelmästä: Jätevesijärjestelmän suunnitelma: Muut: Tämä lomake ei korvaa kunnan jätevesijärjestelmän selvityslomaketta, eikä tämän lomakkeen perusteella voida lopullisesti arvioida jätevesijärjestelmän toimivuutta. Tämä lomake ei ole viranomaiskannanotto. 28 (39)
Liite 3. Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asututuilla kiinteistöillä kunnittain. Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Laitila Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 7 2 4 6 8 kpl Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Pyhäranta Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 2 2 28 5 5 2 25 3 kpl Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Taivassalo Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 2 8 2 4 6 8 2 4 6 8 2 kpl Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Uusikaupunki Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 2 55 2 3 4 5 6 kpl 3 (39)
Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Marttila Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 28 5 5 2 25 3 kpl Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Loimaa Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 2 83 2 3 4 5 6 7 8 9 kpl Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Oripää Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille 2 kuivakäymälä ja vähäiset vedet 5 5 2 25 kpl 32 (39)
Liite 4. Olemassa olevat jätevesijärjestelmät loma-asunnoilla kunnittain. Olemassa olevat jätevesijärjestelmät loma-asunnoilla Laitila Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 2 2 3 4 5 6 kpl Olemassa olevat jätevesijärjestelmät loma-asunnoilla Pyhäranta Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 3 5 2 3 4 5 6 kpl Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Olemassa olevat jätevesijärjestelmät loma-asunnoilla Taivassalo Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 5 7 5 5 2 kpl Olemassa olevat jätevesijärjestelmät loma-asunnoilla Uusikaupunki Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 2 4 8 2 22 5 5 2 25 kpl 34 (39)
Olemassa olevat jätevesijärjestelmät loma-asunnoilla Marttila Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 3 2 3 4 kpl Olemassa olevat jätevesijärjestelmät loma-asunnoilla Loimaa Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille 3 saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille 3 kuivakäymälä ja vähäiset vedet 5 5 2 25 kpl Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Olemassa olevat jätevesijärjestelmät loma-asunnoilla Oripää Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 5 5 2 25 kpl 36 (39)
Liite 5. Jätevesijärjestelmien rakennusvuodet kunnittain. Jätevesijärjestelmien rakennusvuodet Laitila ei tietoa 6 < 96 luku 3 96-luku 7 97-luku 8 98-luku 22 99-luku 4 2-luku 4 kpl 2 3 Jätevesijärjestelmien rakennusvuodet Pyhäranta ei tietoa 5 < 96 luku 96-luku 2 2 97-luku 2 98-luku 6 99-luku 4 2-luku 2 kpl Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Jätevesijärjestelmien rakennusvuodet Taivassalo ei tietoa < 96 luku 2 2 96-luku 4 97-luku 4 98-luku 6 99-luku 2-luku 5 2 4 6 8 2 4 6 kpl Jätevesijärjestelmien rakennusvuodet Uusikaupunki ei tietoa 3 < 96 luku 96-luku 8 97-luku 23 98-luku 26 99-luku 8 2-luku 5 5 5 2 25 3 kpl 38 (39)