YHTEENVETO: ITÄ-EUROOPPA TUTKIMUS 6.9.2007 GROWTH PROSPECTS OF EMERGING MARKET ECONOMIES IN EUROPE HOW FAST WILL THEY CATCH UP WITH THE OLD WEST?
Tutkimus Itäisen Euroopan kasvunäkymistä: Kuinka nopeasti Itäinen Eurooppa saavuttaa taloudellisesti Länsi-Eurooppaa? 1) Yli vuosikymmenen ajan suurin osa Itäisen Euroopan maista on kasvanut nopeammin kuin vauraammat EU15-maat 2). Nopeampi kasvu on mahdollistanut sen, että maiden taloudellinen hyvinvointi on lähestynyt Läntistä Eurooppaa. Nyt tehty tutkimus käsittelee 21 Keskisen ja Itäisen Euroopan maan (Emerging market economies, jatkossa EME-maat) toteutunutta talouskasvua 1990-luvun alusta ja erityisesti maiden kasvunäkymiä tulevaisuuteen vuoteen 2050 asti suhteessa EU15-maiden kehitykseen. Tämä dokumentti on lyhennelmä alkuperäisestä tutkimuksesta, jonka ETLA on tehnyt Sampo Pankin toimeksiannosta. EME- ja EU15-maiden kasvunäkymiä mallinnettiin perinteisellä kokonaistaloudellisella kasvukehikolla. Mallin käytössä on tehty oletuksia mm. tuottavuuskehityksen konvergoitumisnopeudesta, maiden investointiasteesta ja väestökehityksestä Tutkimuksessa myös huomioitiin hintatasojen lähestyminen toisiaan, mikä johtaa EME-maiden valuuttojen reaaliseen vahvistumiseen yli ajan. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan kasvu-ennusteisiin liittyviä epävarmuustekijöitä, kuten poliittista kehitystä, koulutustasoa sekä energiahintojen vaikutusta tiettyjen energiaintensiivisten maiden osalta. Kasvuskenaariossa oletetaan, että EME-maiden politiikka on kasvua tukevaa. Lähtökohtaisesti tämä on todennäköisempää nykyisissä ja tulevissa EU-maissa kuin muissa tarkastelluissa maissa. Kuva 1: Tutkimuksessa mukana olevat maat EME-maiden tulotaso nousee 36 %:sta 87 %:iin EU15 keskitasosta vuoteen 2050 mennessä Tällä hetkellä vaurain EME-maa on Slovenia, jossa tulotaso (mitattuna ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella per henkilö) vastaa 77 % EU15 -maiden keskiarvosta. Ostovoimakorjaus ottaa huomioon maiden väliset hintatasoerot ja kertoo siten paremmin maiden taloudellisesta hyvinvoinnista ja ostovoimasta. Köyhin maa on puolestaan Georgia, missä tulotaso vastaa 13 % EU15-maiden keskitasosta. Vaikka EME-maiden ja EU15-maiden väestömäärät ovat lähellä toisiaan, on EME-maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote vain 37 % EU15-maiden bruttokansantuotteesta. Tämä ero tulee tutkimuksen mukaan tasaantumaan seuraavina vuosikymmeninä. EU15-maiden oletetaan kasvavan keskimäärin 1,9 % vuodessa vuosina 2006-2050, kun talouskasvu EME-maissa on selvästi korkeampi, 3,7 %. Niinpä vuoteen 2050 mennessä EME-maiden yhteenlasketun bruttokansantuotteen ennustetaan nousevan 81 %:iin EU15:n bruttokansantuotteesta. EME-maiden tulotaso tulee lähestymään EU15 keskitasoa vielä nopeammin. Tällä hetkellä EME-maiden tulotaso on 36 % EU15 keskitasosta, mutta nousee tutkimuksen mukaan 87 %:iin. 1) ETLA, Ville Kaitila Kari E.O. Alho Nuutti Nikula (2007): Growth Prospects of Emerging Market Economies in Europe How Fast Will they Catch up with the Old West?. Sampo Pankin toimeksiannosta tehty tutkimus, julkaistaan ETLA:n Keskustelunaiheena vuodenvaihteessa 2008. 2) EU15 maihin kuuluvat Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Irlanti, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska.
Kuva 2: EME ja EU15 maiden talouksien osuudet (ostovoimakorjattuna) 2006 ja 2050 Muut Itä-Euroopan maat 8 % Ukraina 2 % Puola 3 % Turkki 4 % 2006 Ukraina 4 % Muut Itä-Euroopan maat 12 % 2050 Venäjä 10 % Puola 4 % Turkki 10 % EU15 73 % Venäjä 14 % EU15 56 % Maittaiset erot väestönkasvussa ovat merkittäviä ja ne vaikuttavat myös tuloksiin mm. työvoiman määrän kautta. Eurostat arvioi EU15-maiden väestön pysyvän suunnilleen nykyisellä tasollaan, mutta EME-maiden väestö pienenee. Suurinta väestön vähenemisen uskotaan kansainvälisissä ennusteissa olevan Romaniassa, Venäjällä, Ukrainassa ja Bulgariassa. Vain Turkissa, Azerbaijanissa ja Albaniassa väestön ennustetaan kasvavan. Esimerkiksi Azerbaijanin väestön uskotaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä 23 %:lla kun Bulgariassa väestön uskotaan vähenevän 34 % samalla aikavälillä. Vuonna 2050 rikkaimpia EME maita ovat Baltian maat, Venäjä, Unkari ja Slovenia Tutkimuksen mukaan Liettua, Viro, Unkari, Slovenia, Venäjä ja Latvia ylittävät 90 % EU15-maiden tulotasosta vuoteen 2050 mennessä. Viro tulee olemaan ensimmäinen maa, joka ylittää 90 % rajan vuonna 2033. Toisessa ääripäässä ovat EME-maiden köyhimmät jäsenet; Bosnia-Herzegovina, Albania, Armenia ja Georgia jäävät alle 80 % tason, näistä Georgia edelleen köyhimpänä. Kuva 3: EME maiden tulotaso, % EU15 maiden keskimääräisestä tulotasosta (mitattuna BKT per henkilö, ostovoimakorjattuna) Maa 2000 2030 2050 2000 2030 2050 Liettua 34 84 94 Kroatia 37 71 84 Viro 38 87 93 Turkki 26 66 84 Unkari 47 82 92 Slovakia 42 74 83 Slovenia 67 88 92 Bulgaria 24 69 82 Venäjä 27 76 91 Ukraina 16 63 82 Latvia 31 82 91 Romania 25 67 81 Tsekin tasavalta 59 83 87 Makedonia 24 58 80 Kazakhstan 17 69 87 Bosnia-Herzegovina 23 61 79 Puola 41 74 87 Albania 13 52 79 EME keskimäärin 28 71 87 Armenia 10 60 79 Azerbaijan 10 67 86 Georgia 8 45 71
EME maissa korkeampi pääoman tuottoaste Tutkimuksessa arvioidaan myös pääoman tuottoastetta eli tuottoa suhteessa sijoitettuun pääomaan (ennen veroja). Tutkimuksen mukaan pääoman tuottoasteen odotetaan EMEmaissa olevan korkeampi kuin EU15-maissa. Konvergenssin edetessä tämä tuottoero kuitenkin pienenee. EME-maiden korkeampi pääoman tuottoaste yhdistettynä valuuttojen vahvistumiseen tarjoaa houkuttelevia sijoitusmahdollisuuksia. Konvergenssin myötä EME-maiden rahoitusmarkkinoiden uskotaan lisäksi kehittyvän ja pörssien markkina-arvojen kasvavan lähemmäs EU15-maita. Kuva 4: Bruttokansantuotteen (BKT) ja pörssin markkina-arvon suhde (mrd. USD (log), mukana 47 maata) Markkinakapitalisaatio 100000 10000 1000 100 10 1 0 1 10 1000 1000 10000 100000 R 2 = 0.85 BKT Erityishuomioita Laskelmat pitkälle tulevaisuuteen sisältävät luonnollisesti paljon epävarmuustekijöitä. Oletuksena on, että maissa harjoitetaan kasvua tukevaa talouspolitiikkaa, mistä ei kuitenkaan ole varmuutta. Lisäksi tutkimus ei suoranaisesti ota huomioon esimerkiksi henkisen pääoman, eli ihmisten osaamisen, kasvuerojen vaikutusta talouskasvuun, koska sen arvioiminen on erittäin vaikeaa. Henkinen pääoma, jota voidaan arvioida koulutuksen tasolla, vaikuttaa myönteisesti tuottavuuteen ja sitä kautta talouskasvuun. Nykytiedon valossa koulutustason alhaisuus luo paineita erityisesti Albanian, Makedonian ja Turkin konvergenssille. Monissa EME-maissa koulutetun väestön osuus työvoimasta on kuitenkin jopa EU15 keskitasoa korkeammalla, kuten esimerkiksi Slovakiassa, Tsekin tasavallassa sekä Virossa. Toisaalta koulutuksen laadullisesta tasosta ei ole tietoja saatavilla. Tutkimuksen pitkän aikaperiodin kuluessa, EME-mailla on kuitenkin vielä paljon aikaa panostaa koulutuksen määrään ja laatuun talouskasvunsa edistämiseksi. Tutkimuksen kohdemaista erityisesti Venäjällä, Kazakhstanissa ja Azerbaijanissa energian merkitys talouskasvulle on merkittävä. Energian maailmanmarkkinahinnoilla on siten suuri vaikutus maiden tulevaan talouskasvuun. Kansainvälisten ennusteiden mukaan Venäjän nykyisen öljyvarat riittävät reiluksi 20 vuodeksi, Kazakstanin lähes 80 vuodeksi ja Azerbaijanin vajaaksi 30 vuodeksi. Estimaatit öljyvarannoista sisältävät paljon epävarmuustekijöitä, mutta antavat kuitenkin vahvoja viitteitä siitä, että maiden öljyvarannot pitkälti kuluvat loppuun ennen vuotta 2050. Yllä mainittujen maiden energiariippuvuus voi johtaa ns. Hollannin tautiin eli valuuttakurssien liialliseen vahvistumiseen, mikä puolestaan heikentää maiden teollisuustuotannon kansainvälistä kilpailukykyä. Tämä voi johtaa valuuttakurssin devalvointiin ja kuluttajien ostovoiman heikkenemiseen. Niinpä energiariippuvaisten maiden valuuttakurssit sekä talouskasvu voivat olla heiluvampia kuin muissa tutkimuksen kohteena olevissa maissa. Johtopäätökset Tutkimuksen mukaan Itäisen Euroopan maat tulevat taloudellisesti konvergoitumaan kohti EU15-maita niiden nopeamman talouskasvun ansiosta. Tämä kehitys tarkoittaa, että eri alueiden taloudellinen merkitys Euroopassa tulee jakautumaan tulevaisuudessa nykyistä tasaisemmin. Vuoteen 2050 mennessä EME-maiden tulotason estimoidaan nousevan nykyisestä 36 %:sta 87 % :iin EU15:n keskiarvosta. Myös maiden valuuttojen ennustetaan vahvistuvan. Lisäksi pääoman tuottoasteen estimoidaan olevan korkeampi EME-maissa, mutta lähestyvän EU15-maiden keskiarvoa vuoden 2050 lähestyessä. Nopeampi talouskasvu, korkeampi pääoman tuottoaste sekä valuuttakurssien vahvistuminen luovat sijoittajille houkuttelevia sijoitusmahdollisuuksia alueen osakemarkkinoilta.
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos (ETLA) on tehnyt tämän tutkimuksen Sampo Pankin ja Danske Capitalin toimeksiannosta. Sampo Pankki ja Danske Capital ovat osa Danske Bankia. Danske Capital on Danske Bankin omaisuudenhoitoyksikkö, jonka yhtenä erityisalueena on sijoittaminen Itä-Eurooppaan. Sampo Pankki on suomalaisia asiakkaita palveleva pankki. Sampo Pankki Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Unioninkatu 22, 00075 SAMPO PANKKI. Y-tunnus 1730744-7 Tutkimus on saatavilla kokonaisuudessaan www.sampopankki.fi ja www.danskecapital.com Tutkimuksen tekijät: Ville Kaitila Kari E. O. Alho Nuutti Nikula ETLA, The Research Institute of the Finnish Economy