Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963
TOURULAN KANSAKOULU
Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen nimeksi tuli Tourula, josta Tourujoki saa nimensä, Tourulan aluetta kaavailtiin 1850 luvulla myös maailmankaikkeuden ensimmäisen suomenkielisen opettajakoulutusseminaarin paikaksi, mutta päädyttiin nykyiseen Seminaarinmäkeen, kun arvioitiin Lyseon olevan paremmin saavutettavissa, 1941 Tourulat myi tontin valtion kivääritehtaaksi, jolloin asujaimisto alkoi laajentua kivääritehtaan, mutta myös Kankaan paperitehtaan ja Schaumanin vaneritehtaan työläisasutuksen johdosta, Työväestön asumukset Kivistöllä punatiiliset kasarmit, purettu Tourulan hävittämisen yhteydessä
Halssilan pienalueet Tuohimutka, Aholaita, Aittorinne, Halssilanmäki, Halssilanranta, Kivistö, Halssilanrinne 1960 luvulla Halssilan alue rajautui lännessä Kivistön työväentaloon, idässä Jyskään, etelässä Jyväsjärveen ja pohjoisessa murtokivikallioihin, joista tehtiin mm. kaupungin katukivet ja kadunpäälliset, Kivistön työväentalo oli alueen vapaa-aikakeskus, jossa myös urheiluseura Nousu ry. toimi kuten myös Aholaidan kentällä ja Halssilan urheilukentällä Työväentalolla tansseja, näytelmiä (Kansan Näyttämö), näyttelijä Erkki Pajala, joka oli ammatiltaan asbestiasentaja Koivuranta oli kesäinen tanssipaikka, jonka paikalla on nyt Rauhalahden voimala, Tanssilavalla ja työväentalolla sama omistaja SKDL
V. 1939 venäläisten pommittama talo Tourulassa
Kirjastosta sivistyksen alku Synnyin 22.1.1954 os. Majavankuja 12. Äiti kaupanmyyjä-ompelija, myöhemmin SAJ - lainen ay-toimitsija, maanviljelijän tytär, kuoli 83 vuoden iässä 9.10.2011, Isä sekatyömies, tehtaantyöläinen Vaajakosken tehtailla, pienviljelijän poika, kuoli 1997 77 vuoden iässä, Tulivat Hankasalmelta itsenäisen ja paremman elämän toiveissa kaupunkiin, Ensimmäiset mielikuvani liittyvät kirjastoon, 1956 maaliskuun 1. päivästä lähtien rouva Mirjam Ryynäseltä omakotitalon alakerrasta Jänönkuja 5:stä noin 40 neliömetrin suuruinen huoneisto, lasten ja aikuisten osastot eri huoneissa Oli kaupungin ensimmäinen sivukirjasto,
Kuva Jänönkujan kirjastosta 1956-1966
Helena Koskinen, sivukirjastonhoitaja
Lasten kirjastonurkkaus
Tourulan kansakoulu Maalaiskunnan alueella perustettiin v. 1911 Tourulan kansakoulu Tourulan tehtaan ja Schaumanin sahan työläisten lapsille, sitä ennen alueen lapset kävivät Suvimäen koulussa Taulumäellä, Vajaa 20 % pääsi luokaltaan, Tulijoita niin paljon, että vain 9-vuotiaat lukutaitoiset otettiin kouluun, Koulu paloi 1912, mutta seuraavan vuonna aloitti nykyäänkin pihalla oleva vanhin rakennus, 1941 Halssila liitettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin,
Koulumuistoja Koulumatkat (1.2 km) mentiin aina kävellen tai talvella metsän läpi hiihtäen tai jopa junanraiteita myötäillen vaikka se oli ankarasti kielletty (radanvartija), päällystämätön Vaajakosken maantie, Kouluruoka syötiin pulpeteissa, koska ei ollut ruokalaa, ruoka keitettiin joko pihalla olleessa saunan muuripadassa tai varastokeittiössä, luokan järjestäjäoppilaat hakivat kukin vuorollaan ruoan kärryillä tai kelkalla luokkaan, Koulukirjastoa pidettiin arvokkaana paikkana, jossa oli lukupiirejä, Ulkohuussit, ei liikuntasali vaan veistoluokka,
Elinympäristöstä Kotitaloihin saatiin vedet ja viemärit Majavankujalle 1960, jota ennen vedet haettiin talvella vesiposteista vesikelkoilla tai kesällä kärryillä, Pihoissa kaivoja ja likakaivot, jonne laskiämpärit tyhjennettiin tarpeen mukaan, ulkohuussit ja kesällä tunkiot, rottasotia, Jyväskylä Tuohimutka Aittokallio - Jyskä - Vaajakoski pysäkit kiskobusseille, mentiin junalla kaupunkiin, Murtokivikalliot, metsät ja Jyväsjärven ranta sekä Päijänne olivat leikkipaikkoina, Kivistön työväentalon painikämppä, painonostotangot ja levyt kiinnostivat poikia, Puutarhamaiset pihapiirit, joissa perunanviljelyä, marjapensaita, mansikoita, Lapsetkin tiesivät viinanmyyjät ja prostituoidut - ainakin samalla kujalla asuvat,
Vappumarssi
Vanhin koulurakennus taustalla ja aktiivista asukastoimintaa!