shamaanitonttujarmon kilimanjaro mervi wennerstrand jarmo aalto kyriiri oy

shamaanitonttujarmon kilimanjaro mervi wennerstrand jarmo aalto kyriiri oy

shamaanitonttujarmon -kilimanjaro- 1

Juttu Lapin Kansa-lehdessä Rovaniemellä keskiviikkona 10. joulukuuta 2008 kirjani myyntitilaisuudessa shamaanitottujarmon rajat. Ystäväni antoivat ymmärtää, että kannattaa jatkaa ja toteuttaa vielä uusi unelma. 2

Miksi Jarmo haluaa Kilimanjarolle? Tässä taustaa pähkinänkuoressa. Jarmo joutui 1980-luvulla kohtalokkaaseen auto-onnettomuuteen lähellä kotiaan. Tieltä ulosajoa seurasi vuosia kestänyt kuntoutus. Lääkäreiden mielestä Jarmolla ei ollut päähän kohdistuneiden vammojen takia mahdollisuutta kävellä enää koskaan, eikä puhuakaan. Puhe palasi aikaa myöten sen verran, että puheesta saa selvää kun keskittyy kuuntelemiseen. Puhe ei siitä kehittynyt, Jarmo sen sijaan päätti korvata puuttuvat asiat keskittymällä projekteihin, joissa fyysinen paraneminen lähti hitaaseen, mutta nousujohteiseen kierteeseen. Jarmo on tehnyt paljon ja kaikenlaista onnettomuudesta kuntouduttuaan. Esimerkkinä tästä hän toteutti matkailua ja liikenneturvallisuutta edistävän opetuspelin Yhteispeli Itämerenmaat, jota jaettiin Etelä Suomen kouluihin 800 kappaletta 1990-luvun lopussa. Pelin tarkoituksena on levittää koululaisille tietoa maantiedosta, matkailusta ja ympäristötiedosta. Jarmo on saanut peliin mukaansa paljon yhteistyökumppaneita kuten eri läänien maaherroja, sisäasiainministeriön, kaupunkien kouluvirastoja, Suomen Matkailuliiton, Autoliiton, Finnairin, Tielaitoksen, sekä Viron, Liettuan ja Latvian matkailuviranomaiset. Kuntoutuksessa painotettiin arjen asioiden tekemisen tärkeyttä, yrittämistä oman jaksamisensa mukaan. Jalkojen alkaessa kantaa Jarmo arjen projektina rakensi omakotitalon perheelleen, jossa oli silloin vaimon lisäksi kaksi pientä poikaa. Lapset kasvoivat ja Jarmo ihastui luontoon osallistumalla poikiensa kanssa luontoleireille. Lasten aikuistuttua tekevän miehen piti keksiä jotain uutta fyysistä tekemistä itselleen. Alkoivat kirjoiksi muuttuneet matkat Suomen eri kolkkiin. Vuonna 2002 ilmestyneessä kirjassa kerrotaan kolmesta matkasta sektorilla Lohja- Rovaniemi- Lappi. Kirjoihin saatettiin vuonna 2008 tarina Shamaanitonttu Jarmon rajat, jossa kerrotaan vuosina 2003-2006 tehdyistä kahdestakymmenestä matkasta, vaelluksista ja siirtymistä. Kävelykilometrejä tuli riittävästi, siirtymät, joita ei kävelty toteutettiin kaikilla mahdollisilla välineillä, esimerkiksi kuumailmapallolla, purjehtimalla, lentämällä, ilmatyynyaluksella, kumiveneellä, jääpurjekelkalla, koiravaljakolla ja jäänmurtajalle, joitain mainitakseni. Minä ja Christian tapasimme Jarmon kevättalvella 2009 eduskunnassa. Jarmon aiemmin valmistunut kirja rajat, oli saatu pakettiin ja julkaisutilaisuuteen eduskuntataloon saapui lähes seitsemänkymmentä Jarmon kutsumaa henkilöä. 3

Lähtiessämme eduskunnan tilaisuudesta kotiin, Christian kysyin Jarmolta, että mikäs on seuraava reissu? Jarmo sanoi: ei tässä nyt ole suunnitelmia valmiina mihinkään. Antaa asian olla. Kuluikohan kahta kuukautta kun sain viestin mieheltäni: Jarmo kysyy, lähdetäänkö Kilimanjarolle vuoden päästä? Vastasin, että kai sinne voi mennä. En tiedä mitään kiipeilemisestä ja vuorista, olen myös korkeanpaikankammoinen. Ristiriidan aiheuttaa se, että lähden mielelläni mukaan kaikenlaisiin matkakokemuksiin. Shamaanitonttu oli siis vaipunut transsiin noitarumpuineen. Arvat eli luunpalat olivat kulkeneet noitarummun poronnahkaisella kalvolla ja pysähtyneet paikkaan, joka tekstiviestin mukaan oli Kilimanjaro. Shamaanitonttujarmo keräsi kolmetoista ystäväänsä mukaan Kilimanjaron valloitukselle. Kirjassa kerrotaan ensin harjoitusmatkasta Kebnekaiselle, Kilimanjaron matkaan valmistautumisesta, ja etukäteisharjoittelusta. Lähtijöiden ikäjakauma on 32-64 vuoden välillä. Liikuntataustat olivat kovin erilaisia, joten samaan aikaan Personal Traineriksi opiskellessani ehdotin Jarmolle kuntotestien tekemistä. Jarmo järjesti tämänkin asian tapansa mukaan. Suurin osa osallistui ainakin yhteen, moni kahteen testiin Kisakalliossa lähtöä edeltävän vuoden aikana. Afrikan matkaan liittyy vaelluksen lisäksi kolme päivää safarilla ja muutama päivä Sansibarin saarella. Kirjassa on osallistujien subjektiivisia tuntemuksia matkan varrelta, joita sain kirjallisina vihkoomme iltaisin matkan edetessä, kiitos niistä! Kirjan lopussa on hieman teknistä tietoa osallistujien sykkeistä ja matkapäivien korkeuseroista. Mervi 4

Kirja on jatkoa Jarmon reissuille. Tämä kirja on jatkoa Jarmon reissuille. Tällä kertaa ylitetään pohjoismaidenkin rajat ja vaelletaan Kilimanjarolle. Kirja seuraa Kilimanjarolle lähtevän shamaanitontun koko ryhmän valmistautumista matkaan ja sen eri vaiheita Valmistautuminen aloitettiin syksyllä 2009 Kebnekaisen reissulla Ruotsissa, jota seurasi kuntotestit Kisakalliossa. Matkaan lähdettiin 1. 11. 2010 Kirjassa paneudutaan ryhmän jäsenten kokemuksiin ja seurataan kunkin kohdalla valmistautumista ja vaelluksen vaiheita tuossa eksoottisessa ympäristössä. Oheiset kuvat ovat Lohjalta Neidonkeitaan tilaisuudessa 26.11.2010. Alla Neidonkeitaan toimitusjohtaja Jukka Vienonen. Tämä kirja kertoo niistä ystävistä, jotka ovat vaikuttaneet shamaanitonttujarmon unelmamatkan toteutumiseen Afrikassa. Kirja koostuu matkakumppanien Mervin, Pirjon, Lotan, Tanjan, Tuulan, Annen, Marjan, Stigin, Matin, Markun, Christianin, Erkin ja Juhanin valokuvista, teksteistä ja kokemuksista. Jarmo Aalto 5

Koematka Ruotsin korkeimmalle kohteelle Kebnekaiselle 6

Matkasuunnitelma Maanantai 17.8 kokoontuminen Nikkaluoktassa klo 12.00 -> varusteiden tarkastus ja helikopterikyyti Kebnekaiselle n.13.00. Noin 15.00 lähtö 3 tunnin kevyelle vaellukselle kohti Tarfalaa ja takaisin. Yö Kebnekaisen tunturiasemalla. Tiistai 18.8 vaellus Kebnekaiselle. Lähtö klo 07.00 tunturiasemalta. Huipulla n. 16.00. Jussi ja Jarmo jäävät paluumatkalla n.1200 m korkeuteen telttaan, muut palaavat tunturiasemalle jos kunto sallii. Kokonaismatka n.22 km / 12-14 tuntia. (Erittäin raskas päivä) Keskiviikko 19.8 Jussi ja Jarmo palaavat tunturiasemalle. Lähtö n.07.00, tunturiasemalla n.13.00. Saunaa ja lepoa... Torstai 20.8 paluu Nikkaluoktaan helikopterilla n. 11.00. Paluumatka kotiin autoilla alkaa n.12.00. Viesti Tupaselan Jussilta jatkuu näin: Otan teille mukaan ko. varusteet. Jaetaan kuormaa Nikkaluoktassa 17.8 ennen kopteriin nousua. Säätä odotettavissa ensi viikolla Kebnekaisella: Laaksossa n.6-9 astetta ja sadekuuroja. Huipulla +3--2 astetta, lumi/räntäsadetta. Kaikesta huolimatta aurinkolasit mukaan, koska suojelevat silmiä kovan tuulen yllättäessä. Omatoimisesti voitte seurata sään kehitystä vaikkapa sivustolta: www.yr.no ja hakukenttään: Kebnekaise (Kebnekaise = laakso / tunturiasema ja Sydtopp = meidän kohteemme) 7

Lohjan Autola Oy lahjoitti auton matkaa varten. Auto vaihtuu helikopteriin. Kebnekaisen yöpymispaikka ja ravintola. Harjoittelemassa. Polkua ylöspäin. Polku jatkuu... Tauko. Takaisin Rovaniemellä. Nyt ollaan kokeilemassa taas uusia rajoja. Matka Ruotsin korkeimmalle tunturille Kebnekaiselle on harjoitus Jarmon suurta unelmaa, Kilimanjaron valloitusta, varten. On siis tarkoitus testata paitsi välineitä, myös kuntoa. Edessä on 12 kilometrin kulku ensin loivaa pitkää ylämäkeä, sitten jyrkkenevää, josta alas kuruun ottamaan vauhtia uutta 1700 metriin yltävää huippua kohti. Sen jälkeen on edessä taas usean sadan metrin jyrkkä alamäki jonka pohjalta alkaa varsinainen nousu Kebnekaisen 2111 metrin korkeudessa olevalle jäiselle huipulle. 8

Tutustumismatkalla maastoon Kebnekaisella. 9

10 Näkymä maastosta Kebnekaisella.

Sisupussi sai Kebnekaiselta opetuksen Siinä se koikkelehtii eteenpäin, reppu selässä, sauvat toisessa kädessä. Hae tukea molemmilla sauvoilla, yllyttää Mervi Wennerstrand. Jarmon vierellä kävelevä Juhani Tupasela virnistää. Se on itsepäinen, oikea jäärä. Toinen sauva tulee mukaan vain viimeisessähädässä. Juhani tuntee suojattinsa Jarmo Aallon. Jarmo ja Juhani ovat taivaltaneetyhdessä armottomia kilometrejä Lapin erämaissa. Kruununa on yli 1300 metriin kurottavan Haltin valloitus. Ja nyt siis ollaan kokeilemassa taas uusia rajoja. Matka Ruotsin korkeimmalle tunturille Kebnekaiselle on harjoitus Jarmon suurta unelmaa, Kilimanjaron valloitusta, varten. On siis tarkoitus testata paitsi välineitä, myös kuntoa. Aamu on komea. Alkava ruska pilkottaa keltaisena tunturikoivuissa. Usva nousee laaksosta ylöspäin, auringonvalo siivilöityy uhkaavina kohoaviin vuoriin paljastaen vastassa olevat lumen läiskimät seinämät. Noustaan Kebnekaisen tunturiasemalta kohti vielä näkymätöntä vuorta. Edessä on 12 kilometrin kulku ensin loivaa pitkää ylämäkeä, sitten jyrkkenevää, josta alas kuruun ottamaan vauhtia uutta 1700 metriin yltävää huippua kohti. Sen jälkeen on edessä taas usean sadan metrin jyrkkä alamäki jonka pohjalta alkaa varsinainen nousu Kebnekaisen 2111 metrin korkeudessa olevalle jäiselle huipulle. Kiirehdin edelle ja pistän piippuun odotellessani. Seurueemme, Christian Wennerstrand, Juhani ja Mervi etenevät hitaasti, mutta varmasti. Vaikka jyrkkyyttä ei mäessä vielä ole, maasto on vaativa miehelle, jonka on tasapainoiltava asfaltillakin: polku on täynnä kivenmurikoita, isoja ja pieniä, ja välillä on ylitettävä solisevia puroja. Tavoitteemme on valoittaa huippu ja palata takaisin yhden päivän aikana. Juhanilla on varmuuden vuoksi teltta, jossa voi yöpyä jos paluumatkalla valo loppuu kesken. Matka etenee ja polku muuttuu kiviröykkiöissä pomppimiseksi. Maasto on pahempaa kuin tulevalla Afrikan matkalla. Pidämme taukoja Banaanit ja suklaat tekevät kauppansa. Jarmo käyttää jo molempia sauvoja. Nousemme tuhanteen metriin. Edessä on jyrkkenevää nousua ja kelvotonta polkua. Vain kiviin maalatut täplät kertovat suunnan. Pidetään palaveria. Jarmolle maasto on lähes ylivoimainen. Kun esitämme, että hän jää leiriin kun muut jatkavat matkaa, tulee vastalauseiden ryöppy. Minähän petän kaikki, jos en jatka. Tämähän on minun testini. Mies tuijottaa ylöspäin ja lähtee taas eteenpäin. 11

Noustaan 1400 metriin niin teet ennätyksesi, ehdottaa Juhani. Ja katsotaan siinä miltä tuntuu. Kuljetaan kapean kuilun reunaa josta ei ole varaa horjahtaa, ja koko ajan ylöspäin. Jokaista askelta on harkittava. Rinteessä on teltalle sopiva vihreä kohta, vieressä soittelee ylhäältä tuleva lumensulama Tehdään tukikohta tähän, sanoo Juhani äänellä johon ei ole vastaan sanomista. Ollaan 1400 metrin korkeudella. Kebnekaisen huipulle on tavalliselle kuntoilijalle vielä kahdeksan kilometrin ankara ponnistus. Jarmo istuu kivelle ja miettii ääneen petänkö nyt kaikki jos jään tähän. Pettämisestä ei tietenkään ole kysymys. Kebnekaise valittiin, jotta nähdään mitä Kilimanjaroa varten pitää tehdä. Nyt se tiedetään. Määrätietoista lenkkeilyä, Lohjanharjun kiipeämistä, tasapainoharjoittelua. Vaikka Kilimanjaron päivämatkat ovat lyhyitä ja polut parempia Kebnekaiseen verrattuna, matkan kesto ja korkeampi ilmanala edellyttävät lujaa treeniä. Jarmo jää leiriin kun jatkamme matkaa. Sää muuttuu koko ajan. Sankka sumu ja sitten sakeaksi äitynyt lumipyry estää näkyvyyden tyystin. Seinämä on välillä niin jyrkkä, että kädet on otettava avuksi. Kapuamme Vierranvarrin laelle, jossa on kymmenittäin kiipeilijöiden rakentamia kivikuvioita. Polku vie jyrkästi alas satoja metrejä ja jälleen on edessä entistä ankarampi nousu. Ohut ilma voi jo tehdä tepposia. Mervi tuntee itsensä huonovointiseksi ja Christian jää hänen luokseen. Kipuamme Juhanin kanssa aina vain ylöspäin ja sitten tuuli pyyhkii taivaan kirkkaaksi ja väsymys on tipotiessään. Huikea maisema alas laaksoon kimmeltäville järville, ylös lumihuippuisille vuorille ja Kebnekaisen ylämaja näkyy jo. Haukkaamme majassa palaa ja sitten vielä kilometrinen vuoren korkeimpaan kohtaan, kapealle jään ja lumen peittämälle harjanteelle. Sydtoppen. Tunne ja maisema palkitsevat vaivat täysimääräisesti. Paluu myötämaahan sujuu helposti, ajattelen, ja alku meneekin mainiosti. Sitten polvet ja reidet sanovat, että rauhassa vaan. Juhani on jo saunassa kun illan hämärtyessä tassuttelen takaisin tunturiasemalle. Mietin Jarmoa, joka pettyi itseensä kun ei päässyt ylös saakka. Jos joku tuntemistani ihmisistä niin juuri hänellä on tarpeeksi sisua ottaa retkestä opikseen ja myös panna itsensä huippukuntoon. Kun tutustuin hänen lähes parikymmentä vuotta sitten, hänestä ei meinannut saada millään selvää ja kävely oli kuin humalaisen hoipertelua. Ei Jarmo vieläkään mikään Lasse Viren tai Yrjö Kallinen ole, mutta hänen tahtonsa voittaa vaikeudet on uskomaton. Takana ovat liikennepelit, Lapin retket, Suomen kiertäminen ja kurkistus Kebnekaiselle. Mukaan on tarttunut kokemusta ja ystäviksi muuttuneita ihmisiä, jotka ovat voineet auttaa Jarmoa ja myös saada häneltä loputtomasti uskoa ja positiivista voimavaraa. Oikeastaan oli hyvä että Kebnekaise jätti Jarmolle nälkää. Afrikan korkein vuori on hieno haaste jokaiselle terveellekin. Uskon, että Jarmo ottaessaan haasteen vastaan tekee siitä matkakumppaniensa kanssa elämänsä seikkailun. Heikki Tuomi-Nikula 12

Näkymä maastosta Kebnekaisella. 13

Nikkaluokta, Kebnekaise Fjällstation. Jarmon testimatka on alkanut. Tällä kertaa tavoitteena on kokeilla millaista maastoa tulee vastaan Kilimanjarolla reilun vuoden kuluttua. Yrityksenä on myös käydä ruotsin korkeimman vuoren huipulla ja saada tuntumaa jyrkkiin rinteisiin kivisten polkujen lisäksi, jotta harjoittelumotivaatio säilyisi synkän syksyn ja pitkän talven yli. Jarmo on harjoitellut kotonaan Sammatissa koko kesän, joten ensimmäisen päivän kolmen tunnin harjoituspatikoinnin pitäisi sujua hyvin. Ja hyvin se sujuukin ensimmäiset kaksi tuntia! Sitten kivinen ja jyrkkä polku alkaa vaatia veronsa, Jarmo kompastelee juuriin ja kiviin, jalka ei tahdo nousta kuten muutama vuosi aikaisemmin Haltilla. Herää epäilys Jarmon kotitreenien väliin jäämisestä kesällä. Kolmen tunnin patikoinnin päätteeksi olemme päässeet takaisin majoitukseemme Kebnekaisen fjällstationille ja pidämme siellä jälkibriefi ä päivän tapahtumista. Minun on todettava, ettemme Jarmon kanssa pääse edes kahdessa vuorokaudessa käymään huipulla! Seuraavana päivänä aiomme kuitenkin lähteä kokeilemaan nousua västra ledeniä pitkin, Jarmon tavoitteen ollessa 1000 metrin korkeudessa. Jarmolle haaste ei kuitenkaan sovi! Kotiin ja heti on Jarmon mielipide! Olen pettänyt kaikki kun en pääse yrittämään huipulle asti! Jarmon mieli saadaan kuitenkin käännettyä perusteltuamme huomisen olevan hyvä mittari tulevaa harjoittelua varten ja valmistautuminen seuraavaan päivään voi alkaa. Alkumatka reitillä on loivaa nousua, kuten Kilimanjarolla. Polku vaatii kuitenkin jatkuvaa tarkkailua epätasaisen pinnan vuoksi ja purojen ylityksissä jalkaa on nostettava reilusti kastumisen välttämiseksi. Polun jyrkennyttyä pikkuhiljaa, matkavauhti laskee 1,5 kilometriin tunnissa. Liian verkkaista, että muut ehtisivät käydä edes Vierranvaaran laella. Onneksi tavoitekorkeus 1000 metriä lähestyy ja Jarmo käyttää myös ajoittain molempia kävelysauvojaan, tosin useamman kehotuksen jälkeen. Määräkorkeus, muttei sopivaa tasannetta teltan pystytykseen. Tarkoitus on jättää Jarmo palautumaan 5-6 tunnin ajaksi kunnes loppuryhmä on käynyt huipulla ja palata ryhmässä takaisin majoitukseen. Hieman ylempää sopiva paikka löytyykin teltalle ja ruokatauon jälkeen matka jatkuu ylöspäin Jarmon toivottaessa hyvää matkaa. Sumu, vesisade ja lopulta lumisade saattelevat muita kohti huippua, Jarmon levätessä teltassa makuupussissaan. Märät ja liukkaat kivet kuitenkin syövät voimia yhdeltä jatkajalta. Lopulta on tehtävä päätös kääntymisestä lisävammojen välttämiseksi. Vuorilla ei 14

kuitenkaan kuljeta yksin joten matkaa kohti huippua jatkaa vain kaksi henkilöä. Lähestyttäessä Sydtoppenia pilviverhot repeilevät ja paljastavat hetkittäin henkeäsalpaavat maisemat. Jo maisemien vuoksi kannatti nousta näin ylös. Kuinkahan upeat maisemat odottavat Kilimanjarolla? Tällä kertaa huipulle on hyvä polku loppunousun osalta, eikä jäärautoja tarvita. Maisemien katselusta ei kuitenkaan tule mitään sumun rajoittaessa näkyvyyden alle 20 metriin. Pakollisten kuvien jälkeen alkaa paluumatka kohti Jarmon leiripaikka jonne saavumme tunteja myöhemmin jalat väsyneinä. Jarmo on lähtenyt aikaisemmin saapuneen ryhmän mukana kohti tunturiasemaa, joten meidän tehtävänämme on koota teltta ja muut varusteet mukaamme. Illalla pidimme palaverimme tunturiaseman ravintolassa posliinilautasten ja janojuoman ääressä. Vaikka kaikki eivät päässeetkään käymään, huipulla oli vaelluspäivien anti hyvä muistutus oman peruskunnon tasosta ja mittari tulevalle harjoittelulle. Vuoden kuluttua jokainen nousee reilusti korkeammalle, kun käymme uudestaan kokeilemassa vaeltamista Kebnekaisen poluilla. Juhani Tupasela 15

Matka sujui leppoisasti Helsingin Kalasatamasta Rovaniemelle, missä mukaan tuli Heikki. Pellosta poimittiin matkaan Jussi, ja sitten viiden hengen ryhmämme olikin kasassa. Saavuimme Nikkaluoktaan aamupäivällä, helikopteri vei meidät 19 kilometrin matkan majapaikkaamme. Samana päivänä tehtiin harjoituspatikointi varustetestin merkeissä. Treenipatikointi oli noin kolmen tunnin mittainen. Seuraavana aamuna ennen kukonlaulua lähdimme tarpomaan kohti Kebnekaisea. Alkumatka oli tasaista, sitten ei tasaisesta ollutkaan tietoa ennen iltaa ja paluuta. Rinteen nousu kivikkoisessa maastossa oli hidasta. Jussi sanoi, että keskinopeutemme oli noin 2 kilometriä tunnissa. Kun nousimme rinnettä, alkoi sataa lunta ja oli sumuista. En nähnytkään huippua, joten olin täysin tietämätön matkan pituudesta ja jyrkkyydestä. Ensimmäisellä laella sää kirkastui, ja minulle selvisi missä ollaan. Korkeanpaikankammoisena en olisi sinne uskaltanut kiivetäkään, jos olisin tiennyt mihin olen menossa. Huonon näkyvyyden turvin, kiipeäminen ja laskeutuminen oli turvallista, kun ei tiennyt lähiympäristöään kauemmista asioista. Ylhäältä oli kieltämättä hienot näkymät! Kummasti sitä jaksaa kävellä ja kiipeillä! Saavuimme takaisin majapaikkaamme yhdeksän paikkeilla illalla, noin 22 tuntia kävelyä yhtämittaa takana. Mervi Wennerstrand 16

MITÄÄN EI ehkä SAA PAIKANPÄÄLTÄ!!! 22 8 25 7 24 31 10 11 13 29 Joten kannattaa pakata mukaan EA pakkaus: - Laastereita - Rakkolaastareita - Ibuprofeiinia - Paracetamolia - Sideharsoa - Siprofloksasiini 250 mg antibioottitabletteja - Imodiumia - Asetatsoliamidi 250 mg tabletteja vuoristotaudin oireisiin 6 16 21 20 5 1 26 32 30 3 4 27 28 2 17 18 19 14 12 9 15 23 Tämän tyyppisillä varusteilla teimme matkan 1 Lämmin päähine 2 Lippalakki 3 Aurinkolasit ja energiapatukoita 4 Suojavoiteet 5 Villasukat 6 T-paitoja 7 Lämmin takki (vedenpitävä) 8 Lämmin pusero 9 Termospullo 10 Shortsit 11 Makuupussi 12 Monitoimihuivi 13 Pitkälahkeiset housut 14 Paksut ja ohuet sukat 15 Käsineet (lämpimät) 16 Koko vartalon peittävä alusasu 17 Vaelluskengät 18 Säärystimet 19 Kevyet kengät 20 Juomapussi 21 Housut 22 Vesipullo 23 Pikkureppu 24 Kassi (vedenpitävä) 25 Otsalamppu 26 Lääkelaukku 27 Alussukat 28 Linkkuveitsi 29 Reppu (merimiespussi) 30 Hyttysmyrkky 31 Pitkähihainen aluspaita 32 Pyyheliina Me pärjäsimme kuvan kaltaisilla varusteilla, paikanpäältä saa erittäin rajoitetusti mitään, joten tavarat kannattaa valita huolella mukaan. 17

Kuntotestit tehtiin Kisakalliossa. Kuntotestiin saatiin kutsu joulukuussa 2009 ja testit olivat Kisakalliossa 13.2.2010 Mika Valasvuoren johdolla. Mukana testitilaisudessa oli Jarmoa monessa matkassa innostanut, kannustanut ja toppuutellut, kansanedustaja Matti Saarinen, sekä Lohjan elinkeinojohtaja Jorma Korhonen. Matti Saarinen kertoi olleensa Tansaniassa vieraana kehitysaputyössä olevan ystävänsä luona, ja sanoi, että pilvistä huolimatta näin vuoren valtavat mitat. Matkaan lähtijöistä Christian on treenannut polkupyöräillen 5-50 kilometrin matkoja. Markku treenaa töiden merkeissä, pääasiassa kävelee, muuten hän ei ole paljon ehtinyt peruskuntoa harjoittaa, mutta odottaa saavansa kokonaisnäkemyksen reissusta ja loppukirin kunnonkohentamiseen. Anne on käynyt kerran viikossa kuntopiirissä, venytellyt ja harrastanut kävelyä viikonloppuisin. Anne odottaa löytävänsä itselleen tarkemman viikko-ohjelman. Kaverit ihmettelevät millä resursseilla aion selvitä, aion näyttää. Pirjo kävelee ja joogaa, kuntosalilta on ollut puolen vuoden tauko, mutta ei ole enää. On kiva nähdä matkaan lähtijät, kuviahan Kilimanjaron matkan varrelta nähtiin Pasilassa Kaukomatkojen info tilaisuudessa. Olen haaveillut kymmeniä vuosia Kilimanjarosta, Jarmo sanoi minulle, että haaveet pitää toteuttaa. Olen lukenut matkakertomuksia Kilimanjarolta. Pirjolla on siis paras henkinen valmiustila tästä porukasta. Matti on kuntoillut syksyn polvileikkaukseen asti. Maanosa on vieras ja kiinnostaa nähdä uusi paikka. Maisemallisesti odotan paljon, erilaiseen kulttuuriin ja paikallisiin ihmisiin tutustumista odotan mielenkiinnolla. Lenkkikengät on ajettu sisään, ja kävelyä on tullut harjoitettua kesän aikana. Jarmo jakoi elinkeinojohtajan kanssa Lohjan kaupungin tuomat matkakassit, joissa on matkaan liittyvää infoa, sponsoroiden tarjoamaa rekvisiittaa ja Jarmon ideasta laskiaispullat huomisen laskiaissunnuntain tiimoilta. Pohjoisen osanottajat saapuivat paikalle ja Jussi halusi kahvia, joka meiltä muilta oli juuri kielletty testin vääristymän mahdollisuuden takia. Kuntotestien esitietolomakkeiden täyttäminen alkoi heidän osaltaan. Jussi on kiinnostunut näkemään ketä on lähdössä ja millä fiiliksellä. Lotta oli innokas saamaan kasvot nimille, joita hän on lähtijälistassa nähnyt. Muistutin kaikkia, että muistakaa laittaa tämän talven lumityöt kuntoilukertomukseen mukaan. Lotan sisko, Tanja kertoi olevansa liikunnassa yllytyshullu ja urheilevansa kaikenlaista. Hän kuitenkin poti nyt harmittavasti flunssaa, joka esti testiin osallistumisen. Tyttöjen isä, Stig on tehnyt mm. viikon mittaisia kalastusretkiä Ruotsin ja Norjan erämaissa, sekä juossut maratoneja ja Kalevan kierroksia useammalla vuosikymmenellä. 18

Fillaritestissä poljetaan 12 minuuttia, ja haetaan 85 %:ia maksimitehosta. Vastusta nostetaan yksilöllisesti neljän minuutin välein. Tangot ja satulat asetettiin oikealle korkeudelle, Meihin liitettiin verenpainemittari ja antureita rintakehään, joista meidän verenkiertoelimistömme tapahtumia voi seurata. Valmistautumisohjeita emme olleet saaneet, joten esimerkiksi tuo kahvinjuontikielto ehti tulla voimaan vasta tänä aamuna. Kofeiinin sykettä nostava vaikutus heikentää keskitulosta. Veden juonti vaikuttaa kehonkoostumukseen näkyen testissä rasvaprosentin kohoamisena, koska vesi ei ole vielä ehtinyt imeytyä elimistöön. Pyörätesti toteutettiin kahdessa erässä, koska kahdeksan voi yhtä aikaa osallistua testaukseen. Testien purkamisen yhteydessä Mika kertasi harjoittelun lisäämisen perusperiaatteet. Keskimäärin neljä harjoituskertaa viikossa vie hyvään tai erinomaiseen kuntoon. Liikkumisen laatu ja säännöllisyys on tietysti asian ydin. Vaellusta ajatellen etureisiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota laskeutumista ajatellen. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi ei ole meillä lähellä mäkistä maastoa. Hiking Service kutsuikin meidät juoksemaan Rukan rinnettä ylös alas, kiitos kutsusta. Verenpaineen alapaineessa ei tapahdu testissä suurta vaihtelua, kun taas yläpaine nousee rasituksen noustessa. Verenpaineen ollessa 160 ja yli, tarvitaan verenpainelääkitys. Leposykkeen tarkistamiseksi saimme ohjeen tarkistaa leposykkeen 10 minuutin levon jälkeen käden ollessa sydämen tasolla. Mika kertoi, että 85-90% laskennallisesta maksimisykkeestä näkyy jo naamasta. Muistakaa silloin hengittää riittävästi ja suun kautta, koska silloin saa enemmän happea. Kone laskee sykkeen ja iän perusteella keskiarvon, joka on yksilöllinen. Maksimisyke ei kerro mitään kunnosta, vaan sen, miten paljon kuormaa voi lisätä ja sydän jaksaa silti työskennellä eli pumpata happea lihaksille. Kun harjoittelu on suoritettu oikealla sykealueella, ja esimerkiksi intervalliharjoittelulla (pitää sykkeet ylhäällä), testin rasitusviiva nousee tasaisesti vastuksen noustessa tasaisesti. Pitkäkestoista matalatehoista sekä sykettä nostavaa liikuntaa tarvitaan kumpaakin sopivassa suhteessa. Vaellukselle tarvitaan pitkäkestoista peruskestävyyttä. Voisi treenata vaikka 30sekuntia kovaa ja minuutin hiljempää tai päinvastoin vaikka juostessa. Tämä kehittää korkeaakin sykealuetta. 19

Sykemittaria ei ollut kovin monella käytössä, jota Mika suositteli jokaisen käyttöön oman kunnon kohenemisen seuraamista motivoivaksi työkaluksi. Reipas kävely on erittäin hyvää peruskestävyyden lisäämiseen. Sillä rakennetaan hyvä pohja ja lasketaan leposykettä. Kakkostesti: Kilimanjaron vaellus lähestyy. Useampi kuukausi taas vierähti viime tapaamisesta, kun kokoonnuimme Kisakallioon Shamaanitonttu Jarmon kanssa kesäkuun yhdeksäntenä päivänä 2010. Mukaan pääsi lähes koko porukka. Olimme jälleen kuntotestissä ja keskustelimme itse kunkin harjoittelun etenemisestä. Tari, Kaukomatkoista esitteli yhdeksän Kilimanjaron vaelluskerran kokemuksellaan ansiokkaasti ja monipuolisesti tulevan matkan vaiheita. Jussi Mikkeli kävi haastattelemassa meitä Ykköslohjalehteen, ja Trekin Aslak Volotinen esitteli meille vaelluksessa tarvittavaa varustusta. Hän kutsui tutustumaan varusteisiin erämessuille Riihimäelle tulevana viikonloppuna tai Lohjan ABC:n yhteydessä olevaan Trekki myymälään. Kuntotesti meni jo vanhasta muistista. Jarmo esitteli Kebnekaisen harjoitusmatkan, joka on tarjolla niille, jotka eivät syksyllä reissussa vielä olleet. Heinäkuussa toteutettava reissu on jaettu useammalle päivälle kuin syksyn reissu, joten päivämatkat jäävät lyhemmäksi ja muistuttavat näin tulevan Kilimanjaron vaelluspäivien matka-aikoja. 145 päivää matkamme alkamiseen. Jarmo on lisännyt nousujohteisesti harjoitteluaan, maanantai, keskiviikko, perjantai kuntosalia 2,5 tuntia, kiertoharjoittalu15 laitetta, ja 10 minuuttia juoksumatolla sekä jalannostoa portaalle joka aamu. Mervi vetää ohjattua liikuntaa viisi tuntia viikossa, ja käy salilla pari kertaa viikossa. 20

Neidonkeitaan urheilullisessa tunnelmassa olivat mukana tiistaina 26.10.2010 Neidonkeitaan toimitusjohtaja Jukka Vienonen Lohjan elinkeinojohtaja Jorma Korhonen Kansanedustaja Matti Saarinen Toimittajat ja kuvaajat: Jussi Mikkeli/Ykkös-Lohja, Jukka Nurmilaakso/Länsi-Uusimaa, Teemu Vestovuo/Länsi-Uusimaa, Kari Saaristo/Filmax Oy Mervi ja Jarmo 21

Lähdemme hyvällä mielellä ja sponsoreidemme lämpimän hyvän matkan toivotuksen siivittäminä matkaan ensi maanantaina 1.11.2010. Jarmo on kiitollinen saamastaan tuesta ja viemme Jarmon, shamaanitontun, ryhmänä, eteenpäin liikunnallista iloa ja sitkeyttä esimerkkinä myös lohjalaisesta peräänantamattomuudesta. Kuten elinkeinojohtaja Jorma Korhonen asian ilmaisi; tämä on vain yksi piste Jarmon matkalla kohti seuraavaa Jarmo on tehnyt kuntonsa eteen nousujohteista ja säännöllistä harjoittelua Kebnekaiselta lähtien, ja kyllä sen huomaa hänen olemuksestaan! Jarmo Aalto Marja Aalto Christian Wennerstrand Mervi Wennerstrand Stig Sandvik Tanja Sandvik-Karkkola Kihlapari Anne Lindén ja Markku Turunen Matti Soikkeli Pirjo Wessman Erkki Tuuna Tuula Tjäder Jussi Tupasela Lotta Sandvik 22

Lähtö Helsinki-Vantaan lentoasemalla 1.11.2010. 23

24 Tulo Kilimanjaron lentoasemalle Tansaniassa.

Bussin katolle tavarat ja kohti seuraavaa etappia. Snow Crest Hotellin aula Arushassa. Hotellin sisäpiha. Tässä hotellissa vietimme ensimmäisen yön. 25

26 Aamulla järjestäydymme kolmeen jeeppiin hotellin pihalla.

Safarille lähtö kolmosjeepissä. Paikallisia myymälöitä. Rahanvaihtopaikka. Tansania sijaitsee Itä-Afrikassa päiväntasaajan eteläpuolella. Valtio sijoittuu kartalla pituuspiirien 30ºE ja 40ºW sekä leveyspiirien 0º ja 15ºE väliin. Tansania, virallisesti Tansanian yhdistynyt tasavalta, on valtio Itä-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kenia, Uganda, Ruanda, Burundi, Kongon demokraattinen tasavalta, Sambia, Malawi ja Mosambik. Idässä Tansania rajoittuu Intian valtamereen. Valtion rajat kulkevat myös Tanganjika -järven ja Njassa -järven vesialueella. Maan pääkaupunki siirtyi virallisesti vuonna 1996 Dar es Salaamista Dodomaan, mutta monet hallintovirastot sijaitsevat edelleen Dar es Salaamissa. Manneralueen lisäksi Tansanian yhdistyneeseen tasavaltaa kuuluvat Intian valtameren saaret Pemba, Sansibar ja Mafi a. Saarten yhteispinta-ala on 1 632 km². Saaret yhdistyivät mannermaahan, jota ennen kutsuttiin Tanganjikaksi vuonna 1964. Syntyneestä valtioliitosta tuli Tansanian yhdistynyt tasavalta. (lähde: http://www.edu.liminka.fi /tansania/tutkielma.htm). 27

Ei meidän ryhmä, mutta paikallinen ryhmä. Tansanian köyhyys Tansania on yksi maailman köyhimmistä maista, jonka noin 40 miljoonan asukkaan bruttokansantuote asukasta kohden on noin 370 USA:n dollaria. Ulkomaankauppa on alijäämäistä, ja vaihtotaseen alijäämää helpottaa kehitysavun tuoma dollarivirta. Tansanian suurimmat elinkeinot ovat kaivostoiminta, maatalous ja kalastus. Tansaniassa viime vuosina voimakkaimmin ovat kasvaneet telekommunikaatio, kaivosteollisuus, turismi, rakennusteollisuus ja valmistustoiminta. Toisaalta maatalous työllistää edelleen noin 75 prosenttia työvoimasta ja on lähes puolet Tansanian bruttokansantuotteesta. Maataloustuotteita ovat maissi, riisi, maniokki ja banaanit. Valtio kannustaa viljelijöitä tuottamaan myös vientikasveja. Vientiin tuotetaan kahvia, puuvillaa, cashew -pähkinöitä, teetä, tupakkaa ja sisalia, josta valmistetaan köyttä. Maatalous keskittyy pääasiassa Pohjois-Tansaniaan ja Länsi-rannikolle. Muun muassa Meruvuoren lähistön runsassateinen ja hedelmällinen alue tarjoaa ihanteelliset olosuhteet kahvin viljelylle. Vuorten läheisyyteen onkin perustettu lukuisia kahviplantaaseja. Sansibarin ja Pemban saarten erittäin lämmin ja kostea ilmasto soveltuu erityisen hyvin kookospähkinän ja mausteneilikan, sekä muiden maustekasvien viljelyyn. Saarilta tuotetaan vientiin paljon mausteneilikkaa. Tansanian maa-alasta vain kuusi prosenttia on peltoa. Suurin osa pinta-alasta on laidunta, jossa harjoitetaan karjanhoitoa; nautakarjaa ja lampaita. Tansaniasta löytyy louhittavaksi vain muutamia mineraaleja. Kaivosten vientituotteita ovat timantit, kulta ja jalokivet. Muuten Tansania on luonnonvaroiltaan melko köyhä valtio. Maasta ei löydy mainittavia öljy-, kivihiili- tai maakaasuesiintymiä. Pienteollisuus tuottaa tekstiilejä ja elintarvikkeita. (lähde: Maailma nyt, Eteläinen Afrikka. Weilin Göös). 28