Sivu 3. Sivut 6-7. Sivu 9. Kalajoella kilpaillaan viikonloppuna Jääsurffauksen EM-mestaruuksista.

Hoidamme kaiken. Pyydä ilmainen esittely. Myynti 0400 387 188 Ruutihaantie 13, YLIVIESKA www.omegakeittiot.fi Nro 9 13.3.2012 - Jokaiseen kotiin tiistaisin - HAISEEKO? Tiesitkö, että kaikista epämiellyttävistä hajuista pääsee eroon otsonointikäsittelyllä. Ajoneuvot, asunnot ym. POHJANMAAN OTSONOINTI Ylivieska 041-4334941 Kalajoella kilpaillaan viikonloppuna Jääsurffauksen EM-mestaruuksista. Sivu 3 Esan pillerirasioissa eivät pyöri tabletit vaan kolikot. Sivut 6-7 Alma on lauhkea lörppähuulinen karvakamu. Sivu 9

2 Nro 9 13.3.2012 KOLUMNI PÄÄKIRJOITUS KATI JÄRVENPÄÄ Päätoimittaja Liika on liikaa Missä menee raja? Monessa asiassa tulee nykyaikana eteen kysymys, että kuinkahan asiaan tulisi suhtautua ja missä menee raja. Nettielämällä on hyvät sekä huonot puolensa. Itsekin vanhempana olen huolestunut lapsien internetissä olemisesta, vaikka tiedänkin, että netti on lapsille nykyään tärkeä osa yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista elämää. Usein kuitenkin tuntuu siltä, että miten osaan vanhempana laatia lapsilleni ne oikeat rajat, eli mikä on se oikea määrä netissä olemista. Opin ainakin sen, että älypuhelin päivittää asetuksiaan automaattisesti, vaikka puhelimessa ei olisi nettiliittymää. Olen ollut aika kauan vastaan sitä ajatusta, että lasten kännyköissäkin täytyy olla nettiyhteys. Operaattorit kuitenkin tarjoavat nettiliittymiä ihan samaan hintaan kuin muitakin perusliittymiä, joten moni kuluttaja ajattelee, että no laitetaan se netti sitten kännykkäänkin. Niinhän siinä kävi meilläkin. Noin kolme viikkoa takaperin sain todeta, miten Samsungin Galaxyn ostaminen kasvattaa puhelinlaskua. Älypuhelimissa saattaa olla yllätyksellisesti asetuksissa kohta, jonka myötä älypuhelin päivittää asetuksiaan automaattisesti, vaikka kännykän omistajalla ei olekaan puhelimessaan nettiliittymää. Ei ole todellakaan mukava saada puhelinoperaattorilta yli sadan euron laskua, kun puhelin on päivittänyt asetuksia netistä. Puhelimien myyjien pitäisi kertoa asiakkaalle älypuhelimia myydessä, että oletusasetuksilla puhelin päivittää automaattisesti asetuksiaan internetissä. Minulle ei ainakaan muistettu mainita asiasta kuin tein puhelinkaupan. Enkä itse älynnyt asetuksia muuttaa. No, operaattori sai ainakin hyvät latauseurot puhelin asetuksien päivityksestä. Ja minä opin taas kantapään kautta uuden asian : Älypuhelin päivittää asetuksiaan automaattisesti, vaikka puhelimessa ei olisi nettiliittymää. Kyllä minusta tuntui ainakin siinä vaiheessa kun avasin puhelinlaskun ja näin summan, että nyt alkaa internettiä olla jo liikaa. Internet vaikuttaa meidän elämään ja arkeen monella tapaa. Kaikilla asioilla on aina hyvät ja huonot puolensa, niin myös internetillä. Meidän on vain itse päätettävä kuinka annamme sen vaikuttaa lastemme ja omaan elämäämme. Kotihoitoja ilmaiseksi Ihmettelen välistä sanaa uusavuton. Nykyisen peruskoulun käyneen luulisi osaavan riittävästi kodinhoidon perustaitoja. Yläkoulussa opetetaan kotitaloutta ja käsitöitä. Edellisessä oppii laittamaan ruokaa, pesemään pyykkiä ja siivoamaan. Nuohan juuri ovat perustaitoja. Käsitöissä jopa parsitaan sukkia, vaikken ole kuullut, että nykyaikana ketkään muut kuin vanhat mummut parsivat ja paikkaavat. Nuoret heittävät jo hyvääkin tavaraa roskikseen, kun se ei enää ole muodissa. Tuunaamisesta kyllä puhutaan, mutta se tuskin on samaa kuin paikkaaminen. Edellä mainittu ei kuitenkaan ole kotihoitoa, joka on eri asia. Kotihoito on itsensä hoitamista kotikonstein eikä lääkäreitten antamaa hoitoa. Vanha kansa osasi hoitaa itse, kun ei ollut muitakaan hoitoja saatavilla. Lääkäreitä oli harvassa. Matkat sen aikaisilla kulkuneuvoilla mahdollisen lääkärin vastaanotolle olivat vaivalloisia ja lääkärimaksut kalliita köyhemmän kansan maksaa. Pitäjissä oli joku tietty ihminen, jonka puoleen käännyttiin. Mutta itse kullakin oli perimätietoa, miten hoitaa arkipäivän vaivoja ja sairauksia. Entisvanhaset kotihoidot eivät maksaneet mitään, Kymppisanomat netissä www.kymppisanomat.fi Liity Kymppisanomien kolumni- ja pakinarinkiin Ota meihin yhteyttä: Kati Järvenpää kati.jarvenpaa@kymppisanomat.fi / 050-554 9040 Sanan lähteellä sillä aineksia parantamiseen löytyi luonnosta. Menepä kysymään vanhoilta ihmisiltä, mitä heille sanovat sanat: pihka, terva, sipuli, rautalehti, kuusenkerkkä, koivuntuhka, lampaanvilla ja moni muu hoidossa käytetty tuote. Ihan vieläkin käypiä hoito-ohjeita on vanhoilla ihmisillä tiedossa. Ihmiset päivittelevät päivittelemästä päästyään miten vaikeaa on päästä lääkäriin, saada edes vastaanottoaikaa. Terveydenhoito nielee valtaosan verotuloista. Vieläkin voisi hoitaa monia pieniä sairauksia ja vaivoja kotikonstein ja se olisi suuri säästö terveyden nielemistä rahoista. Ehkä meillä ei olla vielä riittävän pohjalla terveysmenojen kanssa. Kun tästä vielä vähän kurjistutaan, jospa vanhat konstit taas kelpaavat? Tällä viikolla 13. ja 14. maaliskuuta Ylivieskassa kansanparannuskonsteista kertoo niitten osaaja ja tutkija emeritusprofessori Osmo Hänninen. Kannattaa mennä kuuntelemaan ja oppimaan. Maire-Liisa Salmela Ylivieska Rakas Jumala. Kiitos, että olet kanssamme kaikissa elämämme vaiheissa. Huolehdit meistä, kun olemme aivan pieniä. Kannat meitä, kun kasvamme. Kiitos, että myös tämän elämän päättyessä pidät meistä huolta ja kutsut meidät taivaan kotiin. Lohduta meitä, kun on surun aika. Anna meidän aavistaa jo täällä jotakin taivaan kirkkaudesta. Auta meitä luottamaan Jeesukseen kaikkina päivinämme. Kuule meitä hänen rakkautensa tähden. (Kirkkokäsikirja II) KYMPPISANOMAT Savisilta 1, 2.krs 84100 Ylivieska JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Alfasanomat Oy ISSN 1797-9668 SUURALUEJAKELU 30 500 kpl. Jokaiseen kotiin: Ylivieska, Nivala, Kalajoki / Himanka, Kannus, Lestijärvi, Toholampi, Reisjärvi, Haapajärvi, Pyhäjärvi, Alavieska, Sievi. Jakelualueen väestömäärä lähes 64 000. ILMESTYMISPÄIVÄT Tiistai 27.3., 3.4., 24.4., 8.5., 22.5., 5.6., 19.6., 3.7., 10.7., 14.8., 28.8., 11.9., 25.9., 9.10., 23.10., 13.11., 27.11., 11.12., 18.12. Ilmoitusaineistot Valmistettavat aineistot edellisviikon torstaina. Ennakkoon varatut ja valmiit painokelposet pdf:t perjantaina PÄÄTOIMITTAJA Kati Järvenpää p. 050-554 9040 kati.jarvenpaa@kymppisanomat.fi ILMOITUSMYYNTI Helinä Ängeslevä p. 044-544 0276 helina.angesleva@kymppisanomat.fi Jaana Simunaniemi p. 044-544 0301 jaana.simunaniemi@kymppisanomat.fi Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Jäsenyritys PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino Oy JAKELU Itella Oyj Lehti on myös luettavissa netistä: kymppisanomat.fi

Nro 9 13.3.2012 3 Jarno Rautio ja Sanna Päivärinta eivät hermoile Jääsurffauksen EM-kisojen järjestelyiden suhteen. Kaikki on valmiina ja kisakoneisto on kunnossa : 30 henkilöä huolehtii järjestelyistä, 15 niistä on kisatoimitsijoita. Kalajoella kisataan Jääsurffauksen EM- mestaruuksista KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVAT: Kati Järvenpää ja Jarno Rautio Kalajoen Hiekkasärkkien Top Camping-leirintäalueen jäätiköllä kisataan 15.-18 maaliskuuta jääsurffauksen Euroopan-mestaruuksista peräti seitsemässä eri lajissa ja kolmessa eri luokassa. Jäällä kiitää purjekelkkoja sekä leija- ja siipisurffareita. Tapahtuma on yleisölle avoin ja ilmainen. KALAJOKI Jääsurffauksen EM -kisojen, Winter Windsurfing European Openin kilpailulajit ovat purjekelkoille ja siiville rata ja slalom sekä leijoille rata, freestyle ja nopeusajo. - Jäälle aurataan 100 X 100 metrin kokoinen puhdas jääalue, jossa kisaavat purjekelkat laudoilla ja siivet luistimilla. Muut kisat ajetaan puhdistamattomalla jääalueella. Kisaamassa on kolmen tasoista porukkaa : 1.) Kuuma ryhmä, joka koostuu Euroopan parhaimmistosta, 2. ) Keskitason ryhmä, jossa kisaavat useampia vuosia lajeja harrastaneet sekä vähän kokemusta mutta nopeaa kehittymistä omaavat kisakuskit ja 3. ) Kilpailijat, jotka eivät välttämättä ota kilpailua kovin tosissaan, vaan ennemminkin nauttivat kilpailemisesta. Kilpailemalla oppii lajeista parhaiten ja parhaimmillaan kilpailu synnyttääkin uusia mestarinalkuja. Kisatapahtumat ovat myös mainio tapa tavata muita lajien harrastajia, jääsurffauksen EM-kisojen pääjärjestäjäkaksikkona työskentelevät Jarno Rautio ja Sanna Päivärinta kertovat Top Camping-leirintäalueen rannalla. Rautio ja Päivärinta eivät hermoile jääsurffauksen EMkisojen järjestelyiden suhteen. Kisakoneisto on kunnossa : 30 henkilöä huolehtii järjestelyistä, 15 niistä on kisatoimitsijoita. Kilpailupäälliköitä on kolme: Oulusta, Kalajoelta ja Latviasta. Kisan onnistuminen on taattu, olivatpa sääolosuhteet minkälaiset tahansa. - Jos on tuulinen sää se on hyvä kilpailijoille, mutta jäällä tulee helposti kylmä. Jos sää on lämpimän aurinkoinen ja vähätuulinen, katsojat nauttivat. Meillä on siis joka tapauksessa aina tyytyväisiä osapuolia, Rautio ja Päivärinta toteavat. Viime viikon lopulla jäätilanne näytti hyvältä Kalajoen Hiekkasärkkien Top Camping-leirintäalueen rannalla. - Rannassa jäätä on puolisen metriä ja puolen kilometrin päässä noin 30 senttiä. Lunta on vain 5-10 senttiä jään päällä. Pahin pelko on oikeastaan se, että voimakas etelänpuoleinen tai läntinen tuuli rikkoo tasaisen jääkentän. Tutut paikalliset kalastajat eivät vuosikymmenten kokemuksellaan usko jäiden lähtevän helposti liikkeelle EM-kisat ovat vain esimakua tulevasta ja MM-kisat ovat jatkumoa. leirintäalueen rannasta. Olemme kuitenkin varautuneet tähänkin varaamalla kisoille toissijaisen kilpailupaikan lyhyen kulkumatkan päästä, Rautio sanoo. Luonnon haastetta kuitenkin kisajärjestelyissä on. - Jos tuuliennusteet ovat heikot, voi olla että joudumme ajattamaan yhtenä päivänä kaikki luokat yhtä aikaa. Se on kyllä mahdollista, mutta vaatii kisajärjestäjiltämme paljon. Riittävä tuuli on leijoille 3 metriä sekunnissa ja purjekelkoille 4-5 metriä sekunnissa. Rautio ja Päivärinta olivat pari viikkoa sitten Pohjois-Amerikassa jääsurffauksen MM-kisoissa. He saivat nähdä esimerkkiä siitä, miten kisat oli järjestetty Amerikassa. Matkalaisten tuliaiset olivat hienot, sillä Kalajoki sai luvan järjestää vuoden 2013 Jääsurffauksen MM-kisat, ja Rautio itse voitti vuoden 2012 MM-ratamestaruuden purjekelkkaluokassa. - Reissu oli antoisa. Jääsurffauksen EM-kisat ovat vain esimakua tulevasta ja MM-kisat ovat jatkumoa, Rautio ja Päivärinta toteavat. Kilpailu kerää paikalle osallistujia monista Euroopan maista kuten Virosta, Venäjältä, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Hollannista ja Ruotsista. Myös kotimainen edustus kisoissa on vahvaa ja ennakkosuosikkeja mitalitaistoihin löytyy myös kalajokisen Perämeri WindRiders ry:n riveistä. Koko Winter Windsurfing European Open - tapahtuman keskipisteenä toimii leirintäalue Top Camping Hiekkasärkät. Lisäksi leirintäalueen Ravintola Surffari avaa ovensa tapahtuman ajaksi ja paikan päällä on välinemyyntiä ja -vuokrausta. Näin kaikilla on mahdollisuus päästä tutustumaan koukuttavaan talviurheilulajiin. - Tapahtumassa on tarjolla myös erilaisia yleisöaktiviteetteja erityisesti perjantaina ja lauantaina. Panostamme yleisön viihtyvyyteen ja oheistoimintaan. Katsottavaakin riittää, sillä esimerkiksi venäläisten ammattilaiskisaajien näyttävät, jopa 21 neliön kokoiset kisaleijat näkyvät väriläiskinä kauas, Päivärinta kertoo. Winter Windsurfing European Open Kalajoki 2012- tapahtuman järjestää Perämeri WindRiders yhteistyössä Rautio Sportsin kanssa.

4 Nro 9 13.3.2012 YTY lennättää katsojansa tänä keväänä TÄHTIIN! KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVA: Kati Järvenpää ja Kirsi Jylänki Ylivieskan YTY tarjoaa katsojilleen jo sadannen kerran tähtihetkiä. Rauli Aarre Tapani Badding Somerjoen elämäntarinasta kertova Tähdet, Tähdet - näytelmä vie katsojat tähtiin oikean bändimusiikin, tanssin ja huikeiden roolisuoritusten siivittäminä. YLIVIESKA Ylivieskan teatteriyhdistys YTY :n harrastajateatteriryhmä on esittänyt vuosien varrella monenlaista teatteria katsojien iloksi. Tänä keväänä Ylivieskan Teatteriyhdistys lennättää katsojansa tähtiin musiikin, tanssin ja huikeiden roolisuoritusten siivittämänä suomalaisen rockin uranuurtaja Rauli Aarre Tapani Badding Somerjoen elämäntarinaan. Tulossa on vielä kymmenen tähtihetkeä viime lauantaisen Tähdet Tähdet näytelmän ensiillan jälkeen. Sydämentykytyksiä on tiedossa heti kun lavalle astuu laulamaan Badding rooliin upeasti eläytyvä Pekka Myllykangas Mä jäin kiinni biisin sanoja : Hoitajaako nyt tarvitaan kun pumppu tilttaa ja kummasti niin po po po pom je po po po pom je. Mä jäin kiikkiin pirulliseen, kun yksin juhannuskokkoa tein. Hän siinä kohta on tuo oli hetki kohtalon. Houkutellen aavistaa voinut en ja niin mä jäin kii, ou je je ou je je. Kyyneleitä katsojien silmistä vierii viimeistään siinä vaiheessa kun Badding laulaa kaihoisan ja surumielisen sekä tunteikkaan Valot- biisin : Ilta saapuu hiljaa huoahtain. Valot syttyy taakse ikkunain. Ei jää yksinään muut kukaan pimeään. Valot pois yön varjot häivyttää. Simmental-pihvinaudan lihaa suoraan tuottajalta JAUHELIHA PAISTISUIKALE PAISTIT FILEET ENTRECOTE Myös lisäaineettomia täyslihasäilykkeitä sekä palvattua sisäja pyöröpaistia. Lihat kuluttajavakuumipakkauksissa. Tuotteet toimitetaan tilausjärjestyksessä sop. mukaan. Simmental-Pihvi J&J Oy TILAUKSET: tilaukset@simmental-pihvi.fi tai puhelimitse Jarkko Rautiainen 0440 886 086 / Jaakko Tapio 050 345 9385 www.simmental-pihvi.fi KALLIOLÄMPÖPORAUKSET Riehaantumaan katsojat saa varmasti Baddingin vetkuava lanne ja silmäniloa näyttelijöiden lisäksi katsojille antavat Marjo Hintsalan maalaamat lavasteet. Suomi-rokkia ja suomalaista tunteilua on tarjolla katsojille siis reilun kahden tunnin verran. Tunneskaala on laaja: ujoutta, alkoholismia, huumoria, rakkautta, luontoa ja tietysti maalaiselämää. Rauli Badding Somerjoen (1947-1987) elämän tarina on fiktiivinen, mutta musiikki aitoa. Näytelmässä kuullaan parisenkymmentä Baddingin biisiä. Näytelmän loppuhuipennuksena katsojat saavat kuulla koko näytelmäporukan esittämänä tietysti Tähdet Tähdet-biisin. - Näytelmä perustuu Marianne Tikkasen osin fiktiiviseen käsikirjoitukseen. Tosiasioita ja yksityiskohtia on kaunisteltu ja yksinkertaistettu teatteria varten. Tarkoituksenamme ei ole piilotella ongelmia, vaan saada sekä elämän raadollisuus että kauneus sidottua koko perheelle sopivaksi, läpiluotaavaksi näytelmäksi rakastetun taiteilijan elämästä. Musiikkia unohtamatta, Tähdet, Tähdet näytelmän ohjaaja Eija- Liisa Pokki kertoo. Pokin mukaan haastavinta Tähdet Tähdet- näytelmän ohjauksessa on ollut useiden eri asioiden yhteensovittaminen. - Syyskuusta asti olemme harjoitelleet. Kohtauksia on harjoiteltu täällä teatterilla, mutta bändi on harjoitellut eri paikassa. Tammikuun alussa olemme aloittaneet sitten yhdistämään näytelmän eri elementtejä. On ollut haastavaa saada yhdistettyä iso ihmismäärä, musiikki, valot ja tanssit yhteen kohtauksien kanssa, Pokki toteaa. Tähdet Tähdet- näytelmässä eletään ohjaaja Pokin mukaan kahdessa eri vuosikymmenessä, 1960 ja 1970-luvulla. - Näytelmän aikajana päättyy 1970 luvulle, vaikka Badding eli vielä 1980-lvulla. Näytelmä on elämänkerrallinen, mutta fiktiivinen sisältäen pieniä tapahtumia Baddingin elämästä. Tähdet Tähdet-näytelmän Rauli Badding Somerjoen roolissa esiintyvän Pekka Myllykankaan mukaan katsojat saavat kaksi nautintoa samassa paketissa. - Teatterielämys ja bändikeikka yhdellä kertaa. Baddingin musiikki on hienoa ja olen itsekin näytelmän myötä tutustunut Baddingin vähemmän tunnetuimpiin biiseihin : Suon Kulkijaan ja Kuihtuu kesäinen maa. Bändin kanssa kävimme testaamassa yleisön reaktioita jo etukäteen toissa viikonloppuna Ylivieskan Bar5:ssa. Vastaanotto oli hyvä, Myllykangas kertoo. Badding - elokuvaan verrattuna Tähdet Tähdet- näytelmää Myllykangas kuvaili seuraavanlaisesti: Jos elokuva oli satu, niin näytelmässä on häviävän vähän yhtäläisyyksiä siihen. Näytelmä on enemmän tarina Baddingistä. Tähdet Tähdet- näytelmän rooleissa: Isä Gunnar Somerjoki: Juhani Löfbacka. Äiti Elina Somerjoki: Sari Anttila. Rauli Somerjoki nuorena: Aapeli Kääriäinen. Isoveli Kari Somerjoki nuorena: Roope Tiihonen. Rauli Somerjoki vanhempana: Pekka Myllykangas. Rafe Rauli Tanskanen: Petteri Jylkkä. Kari Somerjoki vanhempana: Matti Juntunen. Sisko Helena Somerjoki: Sini Puusti. Sisko Mailis Somerjoki: Henna Huhtakangas. Vanha naisluokanvalvoja Ester Savikoski: Sari Anttila. Ehtolaiskurssin opettajatar Leila: Rita Kovács. Lapset koulussa: Mari Rätty ja Terhi Syrjälä. Bändikaveri Seppo: Sanna Voltti. Bändikaveri Pentti: Ville Kariniemi. Musiikkimies M.A.Numminen: Marko Virkkula. Iskelmätähti Daalia: Kirsi Jylänki. Fani Pirketta Haapanen: Kaisa Mäkelä. Järjestysmiehet: Jouko Lassila j a Juhani Löfbacka. Vuokraemäntä: Terhi Syrjälä. Tuottaja Pekka Aarnio: Jarkko Pinola. Sovittaja-kitaristi Esa Pulliainen: Juhani Löfbacka. Pirketan veli Marko Haapanen: Ville Kariniemi. Pirketan isä Hannu Haapanen: Jouko Lassila. Pirketan äiti Maija Haapanen: Tanja Koski. Tanssijat: Mari Rättyä, Sini Puusti, Henna Huhtakangas, Tanja Koski, Rita Kovács, Kaisa Mäkelä, Terhi Syrjälä, Kirsi Jylänki, Sanna Voltti, Sari Anttila. Työryhmä: YTY-Banding: Rummut: Tuomo Heikkilä. Piano: Jarkko Pinola. Basso: Teuvo Ahola/Marko Sorvisto. Akustinen kitara: Pertti Mustonen. Sähkökitara: Mika Mökä Salmela Työryhmä: Käsikirjoitus: Marianne Tikkanen. Ohjaus: Eija-Liisa Pokki. Koreografia: Pia Varuhin-Palo. Valot: Paavo Helminen ja Olli Hiltunen. Äänet ja miksaus: Petri Ylitalo. Pukusuunnittelu: Eija- Liisa Pokki. Työryhmä Lavastus: Eija-Liisa Pokki ja Jorma Anttila. Lavastusrakennus: Jorma Anttila, Pekka Myllykangas, Jouko Lassila ja Petri Ylitalo. Lavastemaalaukset: Marjo Hintsala. Tarpeisto: Jaana Männistö. Musiikin sovitus: Mikko Koivu ja bändi. Maskeeraus ja kampaukset: Mari Heikkilä. Baddingin peruukin valmistus: Mari Heikkilä Ympäristöystävällinen ja helppo tapa lämmittää kotisi Toimitus vielä täksi talveksi Puh. 050 300 9685 info@porausassat.fi www.porausassat.fi Kun tilaat meiltä, on sinulla Ässä hihassa! Tähdet Tähdet-näytelmän Rauli Badding Somerjoen roolissa esiintyvä Pekka Myllykangas laulaa katsojat tähtiin. Toki hän istahtaa välillä haaveilemaan maalaismaisemiin.

AUTOT & LIIKENNE Nro 9 13.3.2012 5 Miehillä opittavaa naiskuskeilta Liikenneturva listasi viime viikolla naistenpäivän kunniaksi neljä ohjetta, joita noudattamalla miehet voivat olla huomaavaisia liikenteessä. 1. Vältä riskiä ohitustilanteessa. Liikenneturvan joulukuussa 2011 teettämässä tieliikenteen ilmapiiritutkimuksessa 67 prosenttia naisista oli sitä mieltä, että riskinotto ohituksissa on lisääntynyt. 76 prosenttia naisista myös vastasi, ettei ota riskiä ohituksissa. Miehistä riskiä sanoi välttävänsä 62 prosenttia. 2. Älä kaahaa. 60 prosenttia naisista ilmoitti, ettei ole kaahannut liikenteessä lainkaan. Kuitenkin 52 prosenttia naisista oli sitä mieltä, että kaahaaminen on lisääntynyt. 3. Säilytä malttisi ruuhkassa. Kun liikenne tökkii, hermot kiristyvät. 57 prosenttia naisista vastasi malttamattomuuden ruuhkissa lisääntyneen. Noin puolet naiskuljettajista katsoi silti säilyttäneen oman malttinsa näissä tilanteissa. 4. Älä roiku perässä. Tienpäällä on hyvä pitää turvaväli. 64 prosenttia naisista oli sitä mieltä, että lähellä perässä roikkuminen on yleistynyt liikenteessä. Myös miehistä 59 prosenttia oli tätä mieltä. Vuonna 2011 miehet aiheuttivat 73 prosenttia liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Miehille kertyy vuosittain naisia enemmän ajokilometrejä, mutta myös asenteissa on havaittavia eroja. Liikenneturvan joulukuussa 2011 teettämässä kyselyssä naiset kertoivat miehiä useammin huolehtivansa aina turvallisuudesta, ovat kohteliaita ja joustavia, kunnioittavat toisten oikeuksia ja noudattavat liikennesääntöjä. Lähteet: Pöysti, L. 2012. Tieliikenteen ilmapiiri vuonna 2011. Liikenneturva. http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tutkimus/ liitetiedostot/liikenteen-ilmapiiri--2011.pdf Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 2010. http://www.valt.fi/www/page/ lvk_www_2434 Ajonopeudet ja turvalaitteet tarkkailussa JOKILAAKSO Jokilaaksojen poliisi osallistuu alueellaan yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa poliisin valtakunnallisen ennalta estävän toiminnan suunnitelman mukaisesti liikenteen valvontaan 12.-18.maaliskuuta välisenä aikana. Pääpaino on nopeuden - ja turvalaitteiden käytön valvonnassa. Paikallispoliisin lisäksi valvonnassa on mukana Kalajoen merivartiosto ja LP:n partio Haapajärveltä. Oulun LP valvoo aluetta oman suunnitelmansa mukaisesti ja yhteistoiminnassa Haapajärven LP:n kanssa. Paikallispoliisin valvontakohteet ovat lähinnä taajamissa. Poliisi pyrkii huomioimaan mahdolliset kansalaistoiveet nopeusvalvonnan osalta. Rangaistuksena ylinopeudesta voi lievimmissä tapauksissa seurata kirjallinen huomautus. Rikesakko seuraa enintään 20 km/h ylinopeudesta ja se voi enimmillään olla 115 euroa. Yli 20 km/h nopeuksista seuraa nettotuloihin perustuva sakotusjärjestelmä. Taajamissa yli 35 km/h ja taajaman ulkopuolella yli 40 km/h ylinopeuksista määrätään pääsääntöisesti ajokieltoa. Törkeimmät ylinopeudet käsitellään käräjäoikeuksissa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Näissä ajokielto voi maksimissaan kestää jopa 5 vuotta. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntamateriaalin mukaan ylinopeus on mukana joka kolmannessa kuolemaan johtaneessa kolarissa. Ylinopeus pidentää reaktio- ja pysähtymismatkaa ja pahentaa mahdollisen onnettomuuden seurauksia sekä lisää muita liikennevirheitä ja ympäristöhaittoja. Turvavyön -ja suojakypärän käyttämättä jättämisestä määrätään pääsääntöisesti 35 euron rikesakko. Suojakypärän käyttämättä jättämistä ja rangaistavaa on myös jos kypärän remmi ei ole kiinni. Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain nelisensataa ihmistä, joista noin 50 pelastuisi sillä, että he käyttäisivät turvavöitä tai suojakypärää. Turvavyön käyttö on Suomessa pakollista henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autoissa. Lisäksi korilla varustetussa kolmi- tai nelipyörässä tulee käyttää turvavyötä. Poikkeuksen turvavyön käyttöön tekevät lääkärin toteaman sairauden perusteella vapautetut henkilöt. Lisäksi on olemassa eräitä työtehtävistä johtuvia vapautuksia, kuten esimerkiksi lyhytkestoinen jakelu- ja keräilyliikenne. Tällöin kerrallaan ajettava matka saa olla enintään sata metriä ja turvavyöstä on oltava huomattavaa haittaa. Kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä malliltaan hyväksyttyä suojakypärää, jollei hänen sairautensa tai vammansa taikka muu erityinen syy sitä estä. Kypärää on käytettävä ajettaessa moottoripyörällä, kolmi- ja nelipyörällä sekä kevyellä nelipyörällä, jota ei ole varustettu korilla, mopolla ja moottorikelkalla. Kuljettajan on myös huolehdittava, että alle 15-vuotias lapsi käyttää suojakypärää. Tilaa tuontiauto Saksasta ja SÄÄSTÄ Henkilöautot Pakettiautot Asuntoautot/vaunut Retkeilyautot Invalidivähennyskelpoiset autot Ammattikäyttöön (taksi, ym.) Asuntoautot menossa verolle 1.4. alkaen. Ennen sitä hankitut verovapaasti. Henkilöautoihin tulossa hurjat korotukset. Nyt talvihinnat Euroopassa! 9 vuoden ja 1000 kpl kokemuksella. KS-IMPORTCAR Mika Rönkkö 040 710 2795 importcar@windowslive.com LUE KYMPPISANOMAT NETISTÄ www.kymppisanomat.fi Seuraava Kymppisanomat ilmestyy 27.3. Varaa ilmoituksesi ajoissa Helinä Ängeslevä p. 044-544 0276 helina.angesleva@kymppisanomat.fi Jaana Simunaniemi p. 044-544 0301 jaana.simunaniemi@kymppisanomat.fi Hietalan AutoKone Ky Raskaan kaluston huolto ja korjaus A-jarrulupa: jarrukorjaukset, asennukset ja jarrusovitukset - perustestit Ajopiirtureiden tarkastus, nopeudenrajoittimien asennukset, tarkastukset Moottorikorjaukset, sylinterikansityöt, voimansiirtotyöt, suutintyöt Takalaitanostimien, nostureiden työturvatarkastukset Henkilöautojen, traktoreiden sylinterikansityöt, oikaisut Asematie 28, Kannus, Reijo Hietala 06-873 463, 0440-664 583 fax/koti 06-873 807, reijo.hietala@kolumbus.fi

6 Nro 9 13.3.2012 Numismaatikko Esa Brunmanille rakkaimmat rahat ovat Helsingin Olympialaisten kunniaksi vuonna 1951 lyöty juhlaraha sekä sadan markan seteli. Niillä on tunnearvoa, juhlarahan lyöntivuosi on Esan syntymävuosi ja sadan markan seteli on Esan mielestä kaikista hänen elinikänsä ajan seteleistä hienoin ulkonäöltään.

Nro 9 13.3.2012 7 Esan pillerirasioissa eivät pyöri tabletit vaan kolikot KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVAT: Kati Järvenpää KERÄILIJÄ : Numismaatikko Esa Brunman on saanut useita uusia ystäviä harrastuksensa kautta. Numerot ovat aina kiinnostaneet miestä, ja sen myötä myös rahojen kerääminen. Esa käyttää ostoreissuillaan tietystä aina käteistä, että pääsee tutkimaan mitä kolikoita vaihtorahoissa on. YLIVIESKA Vuonna 1963 kahdentoista vuoden ikäinen Esa poika kuljeskeli Korteperän hiekkatiellä ja löysi maasta, tienvarresta kolikkopötkön, jossa oli 40-50 kappaletta pennin kolikoita. Eipä tainnut Esa Brunman vielä silloin aavistaa, että vuonna 2012 häntä voi tituleerata numismaatikoksi, sillä miehellä on mittava kokoelma markkoja ja euroja. - Löytöpennit mitkä löysin tienvarrelta olivat ilmeisesti tippuneet ravunostajilta, joita silloin Korteperällä liikkui. Naapurin pojalta sain myös hopearahoja, jotka pistin talteen. Ei sitä vielä silloin voinut kutsua rahan talteen laittamista harrastukseksi, koska ei siihen aikaan ollut varaa laittaa rahaa sivuun, eikä erikoisrahojakaan missään edes näkynyt, Brunman muistelee. Nykyään Brunman heiluttelee nuijaa Keski- Pohjanmaan Numismaattisen kerhon meklarina kerran kuukaudessa ja hän on myös kerhon varainhoitaja. - Numismaattinen kerho järjestää kerran kuukaudessa rahahuutokaupan täällä Ylivieskan Hotelli Käenpesässä. Helmikuussa huutokaupassa oli kaupattavana 164 rahaa. Yli puolet rahoista myytiin. Kerran kuukaudessa järjestettävä huutokauppa vaatii Brunmanilta ja kerhon jäseniltä järjestelyjä niin etu kuin jälkikäteenkin. Etukäteen on toimitettava myyntilistat ja kirjattava ennakkotarjoukset ylös, ja huutokaupan jälkeen on hoidettava vielä rahojen postitukset. Huutokauppaa käydään ympäri Suomen Rovaniemeltä Kouvolaan saakka. Seuraava huutokauppa onkin perjantaina 16.maaliskuuta, Brunman kertoo. Keski- Pohjanmaan Numismaattinen kerho ei huutokaupalla juuri voittoa tee. - Kyseessä ei ole rahastus, vaan harrastus, jossa huutokaupattavan rahan huutokauppamaksu on 40 senttiä. Ostaja maksaa 20 senttiä ja kohteen myyjä 20 senttiä, Brunman toteaa. Rahan keräilyharrastus on Brunmanin mukaan hänelle valmistautumista eläkeaikaan. - Teen keräilylöytöjä internetin kautta. Myyn ja vaihdan sekä välitän kolikkoja ja seteleitä muille numismaatikoille Suomeen ja Eurooppaan. Viime vuosina keräilyharrastus on vain laajentunut ja laajentunut. Minulla on kokoelmia euromaiden rahoista ja kahden, viiden ja kymmenen euron erikoisrahojakin on kertynyt melkoinen määrä. Eilen viimeksi kokosin vuosilta 1901-1917 1 pennisiä rahasarjaksi. Erilaisten rahasarjojen kokoaminen on yksi osa tätä harrastusta. Silloin kun markka vaihtui euroon mietin, että lopetan kokonaan rahan keräilyn, mutta harrastus vain laajenikin. Viimeiset viisi vuotta olen oikein aktiivisesti harrastanut keräilyä. Juhlarahatkin kiehtovat minua erityisesti sen takia, että jokaiseen kolikkoon liittyy joku historiallinen hetki tai tarina, Brunman sanoo. Brunman on omalla paikkakunnalla Ylivieskassa tunnettu numismaatikko. - Ihmiset tulevat kyselemään usein rahoista. Autan mielelläni ja neuvon. Jos joku haluaa päästä eroon vanhoista markoistaan niin minun kautta löytyy oikeat henkilöt ja myyntikanavat. Rahoja ei kannata koskaan kuitenkaan suin päin myydä, vaan kannattaa Myyn ja vaihdan sekä välitän kolikkoja ja seteleitä muille numismaatikoille Suomeen ja Eurooppaan. ottaa yhteyttä numismaatikkokerhon jäseniin ja kysyä hintaarviot, Brunman toteaa. Mistä tuntee numismaatikon? - No tietysti siitä, että numismaatikko tarkistaa aina kaikki vaihtorahat. Kyllähän tämä numismaatikkojen piiri on aika miesvaltainen ja keski-ikäkin on aika korkea. Toki jokunen naiskeräilijäkin on joukossa. Numerot ovat aina Brunmania viehättäneet, siksi hänen harrastuksensakin on numismaattinen. - Minulla on hyvä numeromuisti. Muistan pankin IBANtunnuksenkin, eihän siinä ole kuin kaksi kirjainta ja 16 numeroa. Numeroiden pyörittely pitää mielen virkeänä, Brunman toteaa naureskellen. Elämäntyötänsä Postin palveluksessa jo yli 40 vuoden ajan tehnyt Brunman harrastaa tietysti myös postimerkkien ja erilaisten postileimojen keräilyä. Jos olet itse keräiljä tai tuttavasi, naapurisi on keräilijä vinkkaa: toimitus@kymppisanomat.fi Esa Brunman pistää taskuihin kulkeutuneet kolikot ensin kolikkotelineeseen, josta hän voi sitten rauhassa tutkailla onko joukkoon eksynyt harvinaisuuksia ja keräilyarvoltaan arvokkaita kolikoita. Kolikoissa on historian havinaa. 2006 vuoden 2 euron kolikossa (vas.ylh) on uudempi laajennettu Eu:n kartta, kolikko on siis keräilyharvinaisuus, arvoltaan noin 60 euroa. Keskellä kuvassa on viimeinen lyöty markka ja se on kultainen, lyöntivuosi 2001, siis markka-ajan viimeinen vuosi. Oikealla ylhäällä on 2 euron risuraha, jota on lyöty vain miljoona kappaletta. Risuraha on myös keräilyharvinaisuus.

8 Nro 9 13.3.2012 Ylivieskan kaatopaikalta eläinsuojeluyhdistyksen loukuttama kolli on myös vailla kotia. Kissa oli todella huonossa kunnossa kun se tuotiin. Nyt kissa voi jo paremmin. Kissa on lihonut, kehrää ja kaipaa rapsuttelua, Ylivieskan Lemmikkieläinhoitolan Mari Kuula kertoo. Katosiko kollisi tai koirasi? Kadonneesta eläimestä kannattaa tehdä katoamisilmoitus heti KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVAT: Kati Järvenpää Moni ei tiedä, että löytöeläimiä säilytetään Ylivieskan Lemmikkieläinhoitolassa vain 15 vuorokautta. Useasti kissat ja koirat on ehditty sijoittaa jo uuteen kotiin, kun eläinten omistajat kyselevät kadonnutta lemmikkiään vasta kuukausia katoamisen jälkeen. Musta Maija-kissa löydettiin maatilan navetasta Nivalasta. Sen haavautunutta jalkaa on hoidettu jo useammalla lääkekuurilla. YLIVIESKA/RAUDASKYLÄ Kevät on perinteisesti kollikissojen mouruaikaa, ja usea kollikissa saattaa viipyä riiureissuillaan viikonkin verran. - Kollikissojen omistajien kannattaisi leikkuuttaa kissansa, niin ne pysyisivät paremmin kotosalla. Myös narttukissat olisi syytä leikkuuttaa, näin vältettäisiin ei-toivottujen pentujen syntyminen ja pahimmassa tapauksessa niiden heitteille jättäminen. Jos kissat katoavat kannattaa katoamisilmoitus tehdä pian, viimeistään viikon päästä. Kissojen pannoittaminen tai siruttaminen helpottaisi myös asiaa. Näin löydetyt kissat palautuisivat nopeasti takaisin omistajilleen eikä omistajille tulisi löytöeläimen säilytyksestä ylimääräisiä kuluja, Ylivieskan Lemmikkieläinhoitolan Mari Kuula suosittelee. Kissan siruttaminen ei ole Kuulan mukaan kallis operaatio. - Eläinlääkäri kertoi, että jos kissalle laitetaan esimerkiksi rokotuksen tai leikkauksen yhteydessä siru, niin sirulle tulee hintaa noin vajaa 30 euroa. Jos ilman muita toimenpiteitä käy kissalle laitattamassa sirun se maksaa noin 60-70 euroa, Kuula kertoo. Ylivieskan Lemmikkieläinhoitolan tiloissa on löytöeläimille omat tilat, mutta sielläkään ei voida löytöeläimiä loputtomiin majoittaa. - On todella ikävää, että monia löytöeläimiä : kissoja ja koira ei haeta koskaan kotiin. Monet eläinten omistajat eivät tiedä, että laki määrää, että löytöeläimiä säilytetään vain 15 vuorokautta, Sen jälkeen niille yritetään ensisijaisesti etsiä uusi koti, mutta joskus niitä joudutaan myös lopettamaan. Löytökissoille on täällä neljä sijoituspaikkaa, Kuula toteaa. Pakkas - ja myrskysäät näkyvät heti löytöeläinten määrissä. - Ihmiset kiinnittävät huomion, kun kissat ja koirat hakeutuvat kylmyyttä pakoon varastojen ja asuinrakennusten lähelle. Tulee esimerkiksi soittoja, että pihapiirissä on jo viikon ajan pyörinyt kissa, joka pyrkii sisälle lämpimään, Kuula kertoo. Löytöeläimiä tuodaan Ylivieskan Lemmikkieläinhoitolaan Ylivieskasta, Nivalasta, Alavieskasta, Haapavedeltä ja Kärsämäeltä. - Nivalasta ja Ylivieskasta tuodaan löytöeläimiä eniten. Löytökoirien osalta loka- tammikuun väli oli suorastaan ongelmallinen. Täällä oli silloin 6 löytökoiraa, joille ei löytynyt omistajia. Kolme koiraa oli löydetty Ylivieskasta, kaksi Nivalasta ja yksi Alavieskasta. Koirat sijoitettiin uusiin koteihin. Yksi Nivalasta löydetty koira oli jo niin villiintynyt, että se jouduttiin kuntouttamaan, ennen kuin sen pystyi luovuttamaan uuteen kotiin, Kuula sanoo. Käärmeitäkin on huostaanotettuna Kuulan hoitoon tuotu. Kenen kolli? Tämä komea, leikattu kolli on löydetty Ylivieskasta. - Nivalassa asunnon vuokralainen oli muuttanut pois ja jättänyt asuntoon 2 viljakäärmettä. Käärmeet tuotiin hoitooni viime vuoden kesäkuussa ja ne löysivät uuden kodin Ylivieskasta viime kuussa, Kuula kertoo. Joskus käy jopa niin, että eläimen omistaja ei halua lunastaa löydettyä lemmikkiään. - Puhelimessa annetuista tuntomerkeistä ja netissä näkyvästä valokuvastakaan ei aina saa On todella ikävää, että monia löytöeläimiä ei haeta koskaan kotiin. varmuutta onko löydetty lemmikkieläin se kadoksissa oleva oma lemmikki jos sitä ei ole tunnistusmerkitty. Joskus on käynyt niin, että eläintä katsomaan tullut henkilö on todennutkin, että ei tuo taida ollakkaan minun kissa, kun on kuullut, että 15 vuorokauden säilytys maksaa omistajalle 150 euroa. Löytöeläimien uudet kodit eivät ole välttämättä aina lähikunnissa. - Esimerkiksi viimeisimmät kolme sijoitettua koiraa menivät Ouluun, Varpaisjärvelle ja Ylivieskaan. Kadonneesta lemmikistä kannattaa tehdä katoamisilmoitus mahdollisimman pian. - Jos lemmikki on ollut kateissa noin viikon ajan, lemmikki voi vielä löytyä täältä meiltä ja eläin voi päästä takaisin omaan kotiin. Ilmoitan heti Facebookissa valokuvallisella ilmoituksella löydetyistä eläimistä, ja uusia koteja löytöeläimille löytyy usein tori. fi:n kautta.jos joku haluaa antaa löytöeläimelle kodin meille voi myös soittaa ja tulla tutustumaan kotia etsiviin eläimiin, Kuula kertoo.

Nro 9 13.3.2012 9 Alma on lauhkea lörppähuulinen karvakamu KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVAT: Kati Järvenpää Isokokoista bernhardilaista ei temmeltele vastaan joka talon pihassa. Keskisen perheessä 60 kiloinen Alma tervehtii iloisena kaikkia vieraita. KÄHTÄVÄ Beethoven elokuvista bernhardilainen on monelle tuttu, mutta aika harvan kotipihalla temmeltelee vastaavanlainen iso, lörppähuulinen karvakamu. 2 vuotta sitten Satu Keskinen sai odottamansa puhelun, joka ei ollut aprillipila vaikka päivämäärä olikin 1.huhtikuuta. - Olin kauan haaveillut isosta koirasta ja internetistä katsellut mistä voisin ostaa bernhardilaisen pennun. Aprillipäivänä sain sitten puhelun Orimattilasta, jossa kerrottiin, että sinne olisi syntynyt 14 bernhardilaisen pentua ja yksi niistä olisi meille, Keskinen muistelee. Keskisen perheessä Haikulan Avalance, eli Alma on asustellut kesällä kaksi vuotta. - Alma on meidän oma lörppähuuli. Ulkonäoltään, kooltaan ja luonteeltaan juuri meille sopiva. Alma on erittäin rauhallinen luonteeltaan ja tykkää lapsista. Pentuaika sujui hyvin ja Alma kasvoikin huimaa vauhtia. Ruoan suhteen oli oltava pentuvaiheessa tarkkana ja vieläkin, ettei Almalle tulee liikaa painoa. Alman lonkat on kuvattu 1,8 vuoden iässä, ja sillä todettiin E-lonkat, joten lonkkien suhteen on oltava tulevaisuudessakin tarkkana, Satu kertoo. Alma sai vuoden täytettyään kaverikseen myös toisen bernhardilaisen Bailin, joka tuli Keskisen perheeseen samalta kasvattajalta Orimattilasta. - Alman kasvattaja otti yhteyttä ja kysyi haluaisimmeko myös Bailin. Baili on Norjasta Suomeen tuotu lyhytkarvainen E-lonkkainen bernhardilaisuros, joten kasvattaja ei voinut sillä teetättää pentuja. Haimme Bailin kotiimme ja leikkautimme sen. Harmi, että jostain syystä Bailista tuli leikkauksen jälkeen ärhäkkä, emme voineet sitä pitää, joten Baili on asustellut syksystä lähtien tuossa aivan naapurissa vanhempieni luona, Satu kertoo. Ei mikään pieni sylikoira, vaan isompi sellainen. Alma tykkää istua sylissä. Miia Keskinen istuu keittiön lattialla Alma- sylissään ja kertoo, että hän tykkää hoitaa ja helliä 60 kiloista karvakamuaan. Alma juoksentelee usein vapaana kotipihallaan. - Ei Alma yksin koskaan ole pihalla irti, aina joku on sitä vahtimassa. Alma tykkää olla myös häkissä pihalla. Lenkillä kuljetaan tietysti hihnan kanssa. Moni vastaantulija saattaa hieman säikkyä Alman isoa kokoa, mutta aivan turhaan. Alma on lauhkea kuin lammas. Kooltaan iso koira, mutta mieleltään vielä ns. vauvakoira. Kaikki asiat kiinnostavat ja joka asia pitää tutkia. Pesupuuhat eivät Almaa miellytä. - Alma ei oikein tykkää kun sitä pestään, mutta kesällä se ui Alma kuorsaa aika isosti. mielellään Kalajoellakin meressä. Lempimakuupaikka on ulkooven edessä ja yöaikaan Alma hiipi aina joko lasten tai meidän vanhempien sängyn viereen nukkumaan. Alma kuorsaa aika isosti. Mieheni Petri valittaa aina välillä, että ei tahdo saada nukutuksi Alman kuorsaukselta. Minä totean miehelleni, että minua Alman kuorsaus ei haittaa, olen niin tottunut sinun kuorsaukseenkin, Satu kertoo naureskellen. Tihutöitä tämä iso karvaturri ei ole Keskisen perheessä tehnyt. - Täytynee koputtaa puuta, mutta Alma on ollut tosi kiltti. Ei ole jyrsinyt paikkoja. Keskisen perheen Miia tyttären mukaan Alma on iso ja hieno koira. - Tykkään hoitaa Almaa. Alman kanssa on mukava lenkkeillä ja leikkiä ulkona. Parasta on kuitenkin se kun Alma tulee yöllä sänkyyni salaa, Miia kertoo RYTERNA NOSTO-OVET - autotallit - hallit Ilmainen mittauspalvelu 150 km Paikallismyynti: SUOMEN OVILA Esko Alatyppö puh. 044-0120 688 hymyillen. Kainaloon rapsutettavaksi Alma työntää mielellään ison päänsä. Karvat vain pölisee. Hetken kainalossa tuhistuaan Alma siirtyy vesikupilleen juomaan. - Kevät ja syksy on melkoista karvanlähtöaikaa. Aamua iltaa saa imuroida. Sisäkoiraksi en suosittelisi bernhardilaista siivousintoilijalle, Satu toteaa ja lähtee harjaamaan furminaattorilla Almaa pihalle. SÄLEKAIHTIMET myös puisena PYSTYLAMELLIT, PALJE- JA TAITEOVET, MARKIISIT, PARVEKEKAIHTIMET Edullisin tehdashinnoin Ilmainen mittaus 150 km A. KAIHDINTOIMITUS Varjotuli puh. 0440-425330 En voisi edes harkita eri rotuisen koiran ottamista. Bernhardilainen on ulkonäoltään, kooltaan ja luonteeltaan juuri meille sopiva, Satu Keskinen toteaa kotipihallansa. Huumorimielinen varoituskyltti Keskisen tontin kulmassa pistää varmasti ohikulkijoiden silmään.

10 Nro 9 13.3.2012 Naiset haluavat päättää ehkäisyasioista itse Ehkäisyasiat ovat edelleen pääasiassa naisten vastuulla, mutta naiset myös haluavat ottaa tämän vastuun itselleen, selviää Taloustutkimuksen tekemästä tutkimuksesta. Ehkäisyyn suhtaudutaan nykyään entistä avoimemmin. Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan raskauden ehkäisyn merkitys naisten elämässä on korostunut aiemmasta, sillä kaksi kolmasosaa vastaajista kertoo ehkäisyn olevan tärkeää nykyisessä elämäntilanteessaan. - E-pillereillä on ollut tasaarvoistava vaikutus monien muiden asioiden rinnalla. Ne ovat antaneet naisille mahdollisuuden perhesuunnitteluun, mikä vaikuttaa muun muassa naisten kouluttautumis- ja työuramahdollisuuksiin. Suunnittelematon raskaus on haaste paitsi pariskunnalle, mutta erityisesti naiselle, toteaa ehkäisyä hoitava lääkäri Miila Halonen Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikalta. Tutkimukseen vastanneista 70 prosenttia haluaa ottaa vastuun ehkäisystä itse, eikä uskalla jättää vastuuta miehelle. - Ehkäisyasiat ovat pääasiassa naisten vastuulla, kuten aiemmissakin tutkimuksissa on ilmennyt. Toisaalta naiset myös haluavat ottaa tämän vastuun itselleen, ja se sopii miehille, kertoo Bayerin asiantuntijalääkäri ja gynekologi Leena Väisälä. Naiset myös haluavat ottaa tämän vastuun itselleen, ja se sopii miehille, kertoo Bayerin asiantuntijalääkäri ja gynekologi Leena Väisälä. Hormonaaliset menetelmät suosituimpia Suomalaisista 15 50-vuotiaista naisista hieman yli puolet käyttää hormonaalista ehkäisyä. Kondomia suosii edelleen jopa 21 prosenttia naisista, mutta Taloustutkimuksen mukaan he ovat tyytymättömämpiä valitsemaansa menetelmään. - Tyytyväisimpiä käyttämäänsä menetelmään ovat 15 19-vuotiaat sekä 25-29-vuotiaat sekä erityisesti ehkäisypilleriä ja tavallista tai hormonikierukkaa käyttävät naiset. Tyytyväisyys on hiukan kasvanut vuodesta 2007. Eniten naiset arvostavat ehkäisyssä käytön helppoutta, tehoa sekä vähäisiä haittavaikutuksia, Väisälä kertoo. Menetelmän valintaan vaikuttaa ennen kaikkea naisen ikä. Nuoret kuuntelevat kouluterveydenhoitajan, kavereiden tai sisarusten mielipiteitä. - Ehkäisyä aloittavat nuoret naiset saattavat päätyä tiettyyn menetelmään tai merkkiin saatuaan esimerkiksi kokeilupakkauksen. Vanhemmilla naisilla menetelmän valintaan vaikuttaa selkeästi enemmän gynekologi, Väisälä sanoo. Tuulesta temmatut kuvitelmat vähentyneet Nuorempi sukupolvi puhuu ehkäisystä edeltäjiänsä enemmän, ja siitä voidaan puhua jopa miespuolisten ystävien kanssa. Tutkimuksen mukaan hormonaalisiin ehkäisyvalmisteisiin liittyvät kuvitelmat ovat hiukan vähentyneet. - Silti yhä kuvitellaan, että hormonaalisessa ehkäisyssä olisi pidettävä käyttötaukoja tai että käytön lopettamisen jälkeen olisi vaikeuksia tulla raskaaksi. Tosiasiassa tauot lisäävät raskausriskiä ja voivat sekoittaa hormonitasapainoa, Väisälä muistuttaa. Monet luulevat, että hormonaaliset ehkäisyvalmisteet aiheuttaisivat painonnousua. Se ei Väisälän mukaan yleensä pidä paikkaansa, ja usein kuviteltuja mielialavaihtelujakin esiintyy harvoin. Joillain valmisteilla saattaa olla aknea parantavia tai hieman pahentavia vaikutuksia. Väestöliiton Miila Halonen kuulee vastaanotollaan myös nuorten pohdintoja hormonaaliseen ehkäisyyn liittyen. Nuoret naiset esittävät huolensa pääasiassa ulkonäköön, mielialaan, painoon ja ihon muutoksiin liittyviin asioihin. - Kerron aina asiakkailleni, että hormonaalinen ehkäisy on lääkehoitoa siinä missä muutkin lääkehoidot. Sivuvaikutukset ovat mahdollisia, mutta lievät sivuvaikutukset yleensä häviävät käytön aloittamisen jälkeen. Ja hankalat sivuvaikutukset ovat harvinaisia, Halonen toteaa. Näin tutkimus tehtiin: Taloustutkimus Oy teki marraskuussa 2011 tutkimuksen, jossa selvitettiin 15-50-vuotiaiden naisten suhtautumista ehkäisyyn, eri ehkäisymenetelmien käyttöä, tunnettuutta ja mielikuvia. Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä, johon vastasi 875 satunnaisotokseen (n=3000) valikoitunutta. Otos on painotettu iän, sukupuolen ja sairaanhoidon erikoisalueen mukaan kohderyhmää edustavaksi. Lähde ja kuvat : Väestöliitto E-pillerit mullistivat 50 vuotta sitten naisten elämän Krokotiilin ulosteista muotoiltu pessaari, setripuun öljy, sitruunanpuolikas, tohtori Condomin kehittämä kondomi ja lukemattomia muita vippaskonsteja sekä ei-toivottuja raskauksia - kunnes 50 vuotta sitten maailmaa mullisti uusi keksintö: ehkäisypillerit. Suomeen e-pilleri rantautui tammikuussa 1962. Ne otettiin hyvin iloisesti ja innokkaasti vastaan. Naiset saivat ensimmäistä kertaa mahdollisuuden päättää omasta hedelmällisyydestään ja raskaaksi tulostaan. Tuntuihan se kummalliselta, että yhtäkkiä oli pieni pilleri, joka voisi estää raskaaksi tulemisen, gynekologi Pirkko Brusila kertoo. Ollaankos sitä edes kihloissa? Vaikka suhtautuminen ehkäisimeen olikin pääosin myönteistä, löytyi myös epäilijöitä. Eikä maailma muutenkaan 60-luvulla ollut järin avoin. Gynekologi Brusila muistelee lääkärin asennetta, kun hän itse meni ensimäistä kertaa pyytämään pillerireseptiä. Ollaankos sitä edes kihloissa, kuului lääkärin hyvin epäilevä kysymys. Onneksi minulla oli vasemmassa nimettömässäni kihlasormus. Vaikka sain reseptin, on lääkärin kysymys jäänyt mieleen. Tuohon aikaan muutenkin oli käsitys, ettei seksi ollut hyväksyttävää ennen avioliittoa. Sittemmin maailma muuttui vapaammaksi, Brusila toteaa. Kun pillerit valtasivat Suomen, oli niistä monenmoista käsitystä. Toiset naiset arvelivat, että ne vähentävät hedelmällisyyttä ja voivat estää mahdollisuuden tulla myöhemmin raskaaksi. Miehet epäilivät pillereiden aiheuttavan steriiliyttä, ja osa väitti pillereiden vähentävän seksin jännitystä. Yleinen kuvitelma oli, että pillereiden käytössä olisi pidettävä taukoja ja ikään kuin palautettava oma hedelmällisyys. Tällaisia aivan virheellisiä käsityksiä on tosin edelleenkin liikkeellä. Pillereistä oli muuhunkin Vuosien kuluessa pillerivalikoima on monipuolistunut. Kehityksen myötä esimerkiksi e- pillereiden estrogeenin määrää on vähennetty, mikä on lieventänyt sen aiheuttamia sivuoireita. Vaikka pillerit kehitettiinkin ensisijaisesti raskauden ehkäisyyn, tiedettiin niillä olevan myös terveydellisiä vaikutuksia. Runsaat kuukautisvuodot, iho-ongelmat, PMS-oireet ja monet muut vaivat olivat sellaisia, joihin pillereillä huomattiin olevan positiivisia vaikutuksia, Brusila sanoo. Ennen pillereiden markkinoille tuloa keinot ehkäisyyn olivat vähissä. Käytössä oli lähinnä vain kondomi. Toiset luottivat vippaskonsteihin, kuten keskeytettyyn yhdyntään. Niitä jotka luottivat niin kutsuttuihin varmoihin päiviin tai keskeytettyihin yhdyntöihin, kutsutaan nykyään äideiksi ja isiksi. Eli tosi asiassa raskauden ehkäisyyn ei ollut kunnollista keinoa, Brusila toteaa.

Oulun aluetaidemuseon kiertonäyttely Haapajärven kirjastossa Nro 9 13.3.2012 11 HAAPAJÄRVI Haapajärven kirjastolla on maaliskuun ajan Antti Oikarisen (s.1974, Oulu) ja Pilvi Ojalan (s.1973, Helsinki) piirustuksien ja maalauksien yhteisnäyttely, joka tarkastelee havainnon rakentumista ja maalauksen muistia mustan ja valkoisen sävyin. Kuinka maalaus muuntuu piirustukseksi millaisena ympäröivä maailma näyttäytyy hidastuneessa, olennaiseen keskittyvässä havainnossa? Mille annamme havainnoissamme merkitystä ja kuinka kytkemme kokemamme osaksi kertomusta, jonka muistimme varastoi? Kuvataiteilija Antti Oikarisen lyijykynäpiirrokset tutkiskelevat välineen mahdollisuuksia modernistisen maalaustaiteen tradition tulkinnassa. Abstraktin ekspressionismin räiskeet ja kerrokset saavat lyijykynäversioina hallitun graafisen hahmon. Lyijykynä taipuu nonfiguratiivisen maalaustaiteen keskeisimmän tradition uudelleentulkintoihin maisemallisuuden amorfisissa muodostelmissa. Miltä näyttää Mondrianin ruudukko tai Albersin neliöt lyijykynäjäljitelmänä? Lyijykynäpiirros saattaa avata teräviä kommentteja modernismin traditioon, valottaa mediumin muistia odottamattomasta kulmasta. Kuvataiteilija, taidegraafikko Pilvi Ojalaa kiinnostavat todellisuuden havaitseminen sekä ihmisen suhde elinympäristöönsä. Keskiössä on ihminen lapsen hahmossa, hauraana, mutta aikuismaisen vakavana tutkiskelemassa kokemusmaailmaansa. Mustalla ja valkoisella on erityinen värimaailmansa, kuvalliset elementit muuttelevat tilasta pintaan. Maalauksissa kohtaavat ekonominen maalaustekniikka sekä kuvallisten elementtien niukkuus. Teosten hetkiä luonnehtii erityislaatuinen viileä keskittyneisyys. Maalaukset kehottavat pysähtymään etäisyyden ja läsnäolon sekä muistikuvien virran ja nykyhetken pakenevuuden äärellä. Antti Oikarainen. Robert Motherwellin maalaus In Black with yellow ochre, 2009 lyijykynä paperille, 75cm x 55cm. Lähetä Juttuvinkit osoitteeseen Seuraava Kymppisanomat ilmestyy 27.3. toimitus Varaa ilmoituksesi ajoissa Helinä Ängeslevä p. 044-544 0276 helina.angesleva@kymppisanomat.fi kymppisanomat.fi Jaana Simunaniemi p. 044-544 0301 jaana.simunaniemi@kymppisanomat.fi

12 Nro 9 13.3.2012 Verkkopalvelun teknistä toteutuksesta on vastannut Mental Capital Care Oy. Sivuston visuaalisen suunnittelun on tehnyt PunkHelsinki Oy. Kuva : Väestöliitto Vanhemmuus haltuun Utsjoelta Helsinkiin Perheaikaa.fi on uusi ja monipuolinen verkkopalvelu pikkulapsiperheille Väestöliitto on avannut uuden verkkopalvelun, joka tuo vertaistuen ja asiantuntija-avun kotisohvalle joka puolella Suomea. Perheaikaa-palvelu on suunnattu lasta suunnitteleville ja odottaville sekä pikkulapsiperheiden vanhemmille. Palvelun tavoitteena on tukea vanhempia murrosvaiheessa parista perheeksi, auttaa heitä vanhemmuudessa ja vahvistaa Tehtäväni on auttaa sinua saavuttamaan sisäinen tasapaino ja täydellinen rauha. Keskustelut, puhdistavat energiahoidot, kaukohoidot ja kirjalliset kanavoinnit tukevat paranemistasi. Tmi AilaKaarina Intuitiivinen parantaja Henkinen valmentaja Aila Raudaskoski 045 237 0092 www.tmiailakaarina.webs.com parisuhdetta. - Vastaavanlaista palvelua ei Suomessa tällä hetkellä ole. Perheaikaa.fi on asiantuntijoiden ohjaama, maksuton ja tutkittuun tietoon perustuva vuorovaikutteinen nettipalvelu ja toiminnallinen tietokirjasto. Verkkopalvelun toteutuksessa on mukana koko joukko muita perhejärjestöjä, joten ensimmäistä kertaa myös moninaisten perheiden erilaiset tarpeet on huomioitu kattavasti yhdessä palvelussa. Palvelussa asiantuntijoiden tuki ja vertaiskeskustelut ovat tasapainossa. Apua ja tietoa tarjotaan monilla uudenlaisilla tavoilla, kertoo järjestöpäällikkö Kari Lankinen Väestöliitosta. Ensimmäisen lapsen syntymä ja pikkulapsivaihe ovat parisuhteen suurimpia haasteita. Ne heikentävät usein puolisoiden tyytyväisyyttä parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen. Tyytymättömyyttä aiheuttavat parisuhteen käytännön paineet: yhteistä aikaa on liian vähän, eikä yhteiselle tekemiselle löydy arjessa tilaa. - Nämä muutokset yllättävät usein vanhemmat ja uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen vie aikaa. Lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat kuitenkin kehityksen, tulevien ihmissuhteiden ja hyvinvoinnin kannalta kaikkein merkityksellisimpiä. Onkin erittäin tärkeää, että vanhemmat voivat hyvin parisuhteessaan, eivätkä uuden elämäntilanteen tuomat muutospaineet kärjisty parisuhdekriisiin ja eroon asti, sanoo Lankinen. Vanhemmuuden ja uuden elämäntilanteen haltuunotossa vanhemmat tarvitsevatkin tukea ja apua. - Valitettavasti apua on aivan liian vähän saatavilla. Perheillä on mahdollisuus tukeutua kunnalliseen neuvolaverkostoon ja sen tarjoamiin palveluihin, mutta vertaistuen osuus jää neuvolajärjestelmässä vähäiseksi. Nuorilla perheillä ei välttämättä ole tiivistä yhteyttä omiin sukulaisiinsa ja muut sosiaaliset tukiverkot saattavat olla kapeat. Tämä asettaa haasteen vanhempien jaksamiselle, koska he ovat yhä useammin omien tietojensa ja taitojensa varassa, selvittää projektikoordinaattori Juulia Ukkonen Perheaikaa.fi-palvelusta. Hänen mukaansa vertaistuki on todettu merkittäväksi perheen hyvinvointia lisääväksi tekijäksi. Tuen tarve on suurin vanhemmilla, joilla sosiaaliset verkostot ovat suppeat. Toisaalta monipuolisia palveluja ei ole tarjolla joka puolella Suomea pitkien etäisyyksien takia. Uusi palvelumme tuokin tuen kotisohvalle aina Utsjoelta Helsinkiin. Moninaisten perheiden erityistarpeisiin vastataan Väestöliitto on kehittänyt uuden verkkopalvelun yhteistyössä kumppanuusjärjestöjen kanssa, jotka edustavat erilaisia perhemalleja ja -muotoja. Näin halutaan korostaa kaikkien perheiden samanarvoisuutta ja moninaisten perheiden rikkautta. Palvelu vastaa myös erilaisten perheiden tarpeisiin. Oman elämäntilanteeseen liittyvästä vertaistuesta on hyötyä mm. yksinhuoltajille, uusperheille sekä monikulttuurisille perheille. Verkkopalvelussa toimii asiantuntijoiden lisäksi kumppanuusjärjestöjen koulutettuja vapaaehtoisia, jotka ohjaavat osaa keskusteluketjuista ja chateista. Palvelussa vanhemmat saavat asiantuntijan neuvoja kysymyksiinsä vauvanhoidosta, parisuhteesta ja perhe-elämän arjesta. Tietoa saa myös artikkeleista ja laajasta videokirjastosta sekä osallistumalla asiantuntijoiden ohjaamiin ryhmiin tai luentoihin. Vertaistukea vanhemmat löytävät erilaisten keskusteluketjujen, chat-ryhmien ja suljettujen teemaryhmien välityksellä. Myöhemmin keväällä palveluun on tulossa myös reaaliaikaisia nettiluentoja ja kursseja. - Sivustolla on useita toiminnallisuuksia, joita ei ole ollut aiemmin tarjolla. Esimerkiksi reaaliaikaiset nettiluennot antavat käyttäjille mahdollisuuden suoraan keskusteluyhteyteen asiantuntijan kanssa. Nettiluentoa voi seurata vaikka omalta kotisohvalta ja luennon jälkeen on mahdollista esittää kysymyksiä tai kommentoida aihetta laajemmin. Kaikki palvelussa olevat keskustelut moderoidaan ja asiantuntijat ovat läsnä chateissa, suljetuissa ryhmissä ja nettiluennoissa. Perheaikaan tulee joka viikko uutta sisältöä, perinteisten artikkelien lisäksi sinne ladataan viikoittain uusia asiantuntijavideoita ja vinkkejä, lupaa Kari Lankinen. Käyttäjät voivat vaivatta liikkua sivustolla ja valita kiinnostusta herättävät toiminnallisuudet. Käyttöliittymä on suunniteltu siten, että se elää joustavasti käyttäjien elämäntilanteen mukana. Palvelussa voi liikkua vaikka yksinomaan omassa viiteryhmässään; oli sitten lasta suunnitteleva, odottava tai vauvan /pienen lapsen vanhempi. Käyttäjien omat profiilit helpottavat tiedonhakua ja järjestelmä ehdottaa heille mielenkiintoisia uutuuksia. Käyttäjät voivat myös itse ehdottaa uusia aiheita, joita haluaisivat verkkopalvelussa käsiteltävän. Myös isät huomioitu - Tavoitteena on ollut luoda sekä isiä että äitejä puhutteleva ja kiinnostava verkkopalvelu. Olemme halunneet isät aktiivisesti mukaan tähän toimintaan, koska he jäävät usein erilaisissa vauva-aiheisissa keskusteluissa syrjemmälle. Miehet ja isät onkin huomioitu verkkopalvelun visuaalisuutta ja tekniikkaa suunniteltaessa ja heille on omia keskusteluja, videoita ja nettiluentoja. Miehiä on mukana myös vertaisryhmien ohjaajina. Palvelu toimii myös miesten usein käyttämillä laitteilla kuten mobiilissa ja ipadeissa, kertoo Juulia Ukkonen. Perheaikaa.fi-palvelun tavoitteena on palvella monipuolisesti ja asiantuntevasti perheiden tarpeita viikon jokaisena päivänä ympäri vuoden. Tulevaisuuden visiona on toimia Suomen laajimpana vuorovaikutteisena ja asiantuntijavetoisena keskustelufoorumina lapsen suunnitteluun, odotukseen ja vauvaperhearkeen liittyen. Tärkeintä on kuitenkin se, että vanhempi kokee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi tässä verkkopalvelussa, toivovat Ukkonen ja Lankinen Väestöliitto toteuttaa nettiryhmät yhteistyössä kumppanuusjärjestöjen kanssa. Kumppanuusjärjestöinä ovat Suomen Uusperheellisten Liitto, Suomen Monikkoperheet ry, Adoptioperheet ry, Sateenkaariperheet ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry ja (Monikulttuurisuusyhdistys) Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry. Perheaikaa-palvelu on toteutettu Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen turvin. Verkkopalvelun teknistä toteutuksesta on vastannut Mental Capital Care Oy. Sivuston visuaalisen suunnittelun on tehnyt PunkHelsinki Oy.

Nro 9 13.3.2012 13 Helmikuun 1. ONNEN 10 VOITTAJA Salme Välikangas Haapajärveltä voittonumero 28810 - Sekö kirjeeni ehti perille ja vielä nousi voittajana, iloitsi Salme Välikangas kuultuaan Onnen 10 voitostaan. Laitoin postiin sen ihan viime tingassa. Aina tarkistan numeroni, mutta koskaan ei ole sattunut kohdalle. Tämä numero on oikeasti ystävän lehdestä ja sovittiin, että laitan sen osallistumaan nimelläni. Eli kiitos myös ystävälle. Lahjakortin luovutuksen yhteydessä silmäilin jo Nivalan Mode Mekon asuja. Minulla onkin hyvä mahdollisuus, kun voin voittovalintani tehdä myös Haapajärven myymälässä. Mode Mekolla on naisten asusteiden erikoisliikkeet Haapajärvellä ja Nivalassa. Valikoima koostuu pääasiallisesti suomalaisista, tanskalaisista ja saksalaisista laatumerkeistä. Liikkeistä löytyy asuja kaiken ikäisille ja kokoisille naisille. Henkilökuntaa on omistajan Helena Pesolan lisäksi kaksi myyjää ja tarvittaessa lisäapua on saatavissa. Pientä korjausompelua liikkeessä tehdään tarvittaessa myytyihin asuihin muutaman päivän varoitusajalla. - Kevääseen olemme varautuneet runsailla valikoimilla ja uutta tulee liikkeisiimme päivittäin toukokuulle saakka. Musta-valkoinen on aina suosiossa. Kevät on värikäs. Voimakkaita 70-luvun värejä. mm oranssi, vihreä, keltainen. Myös valkoinen, vaaleat beigen, harmaan ja hiekansävyt ovat nyt muodissa. Kevään muoti on hyvin romanttista ja naisellista. Ihania pitsejä, brodeerauksia sifonkia on paljon, joissa hentoja ja utuisia värisävyjä. Asiakkaat ovat aloittaneet jo kevät- ja juhla-asujen suunnittelun ja hankinnan. Kaikki lämpimästi tervetuloa liikkeisiimme toivottaa yrittäjä Helena Pesola.

14 Nro 9 13.3.2012 Hintahulinat 150 / hlö / 2 vrk ja ystävä mukaan kaupan päälle! Sis. majoitus jaetussa 2hh:ssa, buffetaamiaiset, vapaat kylpyläkäynnit ja talon viikko-ohjelma ma-pe Runnin talviloma 250 / hlö / 5 vrk Sis. majoitus 2hh:ssa, puolihoito, vapaat kylpyläkäynnit, talon viikkoohjelma ma-pe ja orkesteritanssit ke/la Tarjoukset voimassa uusissa varauksissa 31.3. saakka. Varaa heti, p. 017-7687 524 Juttuvinkit toimitus kymppisanomat.fi Poliisi kaipaa havaintoja raiskausyrityksestä YLIVIESKA Sunnuntaina 4.maaliskuuta aamuyöllä, klo 03-04 välillä, joutui naishenkilö raiskauksen yrityksen kohteeksi Savisillan lähistöllä. Tapahtumapaikka oli tiellä. Tapahtumapaikalla on noihin aikoihin ollut myös muita kulkijoita. Asiasta jotain tietäviä henkilöitä pyydetään ottamaan yhteyttä Ylivieskan poliisiin 0718765470 tai vihjenumeroon 0718765500 Viisi kuoli tulipaloissa helmikuussa Tulipaloissa on ennakkotietojen mukaan tänä vuonna kuollut 17 ihmistä helmikuun loppuun mennessä. Heistä viisi menehtyi helmikuun aikana. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurantaan. Palokuolleista kymmenen on miehiä. Kahden sukupuoli ei ilmene mediatiedoista. Tämän vuoden 17 palokuolemaa ovat neljä enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Alkuvuoden tilanne on kuitenkin parempi kuin vuosina 2006 2010 vastaavaan aikaan. Omakotitalot ovat tänäkin vuonna olleet yleisin kohtalokkaiden tulipalojen tapahtumispaikka. Yhdeksän palokuolemaa on sattunut niissä, kerrostaloissa kuusi. SPEKin mediaseurannan mukaan alkuvuoden aikana tulipaloissa menehtyneistä yli kolmannes on yli 65-vuotiaita. Kolmen ikä ei ilmennyt mediatiedoista. Talojen aurinkokeräimet hyvä tarkistaa kevätkautta varten Kevätaurinkoa odotellessa kannattaa aurinko-öljylämmitystalon aurinkolämpöjärjestelmän tilanne tarkistaa. Myös uuden järjestelmän asennusta suunnittelevien kannattaa toimia pian. Aurinkokausi on alkanut helmikuussa, ja eniten aurinkoenergiaa kevätkaudella saadaan huhtitoukokuussa. -Katolla olevien aurinkokeräinten valmius kannattaa varmistaa, jotta aurinko pääsee paistamaan niihin esteettä, neuvoo erityisasiantuntija Eero Otronen Öljyalan Palvelukeskuksesta. Jos keräinten päälle on kasaantunut vain vähän lunta, se yleensä sulaa itsestään pois kevätauringon alkaessa lämmittää. Paksumpi lumikerros on hyvä harjata pois. - Sade huuhtoo kyllä keräinten pinnat, mutta keräinten pesu mahdollisesta pinttyneestä liasta saattaa olla tarpeen, jotta ne pystyisivät ottamaan irti kaiken hyödyn jo kevätauringosta. Samalla tulee poistetuksi keräimistä mahdolliset roskat, toteaa Otronen. Järjestelmäkohtaiset esisäätöarvot ja säätölaitteiden toiminta-arvot on valittu aina rakennuskohtaisesti. Kun nämä ovat kohdallaan, on järjestelmän toiminta automaattista. Ainoat vuosittaiset huoltotoimenpiteet aurinkolämpöjärjestelmässä liittyvät siirtonesteen pakkasenkestävyyden ja keräinpiirin paineen tarkistamiseen. Suunnitelmat ajoissa käytäntöön Siipikarja suojaan kevään ajaksi Lintuinfluenssaviruksen leviämisen estämiseksi siipikarja on aiempien vuosien tavoin suojattava kontakteilta luonnonvaraisiin lintuihin kevätmuuton aikaan. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti siipikarja tulee pitää joko sisätiloissa tai suojata niiden ulkoilualue kauttaaltaan esimerkiksi riittävän tiheällä verkolla 1.maaliskuuta -31.toukokuuta välisenä aikana. Suojausmääräykset eivät koske kyyhkysten vapaalentoja, eläintarhoja ja pysyviä eläinnäyttelyitä. Siipikarjan ulkonapidosta Partiolaisten talvikilpailu vie Ameriikan ihmemaahan Suomen Partiolaisten Jenkkilä2012-talvimestaruuskilpailut järjestetään 17. 18.maaliskuuta Kellossa, Haukiputaalla. Partiotaitokilpailuun odotetaan osanottajia reilut 120 ympäri Suomen. Kilpailun teemana on Amerikan Yhdysvallat, joka näkyy muun muassa tehtävien nimissä. Tehtävien nimen perusteella kilpailijoita johdatellaan niin baseballin, Ankan veljenpoikien, Bic Macin kuin Cowboynkin Amerikkaan. on tehtävä ilmoitus paikalliselle kunnaneläinlääkärille. Linnuissa voi edelleen esiintyä voimakasoireista tautia aiheuttavia korkeapatogeenisia influenssaviruskantoja. Siipikarjan lintuinfluenssatautitapauksia on vuonna 2011 raportoitu mm. Aasiassa ja Etelä-Afrikassa. Vähäisen taudinaiheuttamiskyvyn viruskantoja, kuten matalapatogeenisiä H5- tai H7-tyypin viruksia, on todettu useissa Euroopan maissa luonnonvaraisten lintujen lisäksi myös siipikarjassa. Matalapatogeeninen Tehtävänimikkeissä vilahtelevat myös mm. hypotermia, retkikeitin, unisieppari ja 911. Tehtävät jakautuvat kätevyys, erätaidot, suunnistus, USA ja yllätys otsikoiden alle. Partiolaiset kilpailevat ikäsarjoittain vartioissa. Nuorimpien kilpailu kestää lauantain, muilla reilun vuorokauden sisältäen yöpymisen maastossa. Poliisikoulutukseen aiempaa vähemmän hakijoita Suomenkieliseen poliisin perustutkintoon haki talven hakujaksolla eli marras - helmikuussa 300 henkilöä ja ruotsinkieliseen perustutkintoon 74 henkilöä. Hakijoita oli selvästi vähemmän kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla. Edellisellä talven hakujaksolla hakijoita suomenkieliseen koulutukseen oli 504 ja ruotsinkieliseen 89. - Kiinnostus poliisikoulutukseen hakemiseen on selvästi vähentynyt. Polamkista valmistuvien huonontunut työllisyystilanne on varmasti vaikuttanut hakupäätöksiin, sanoo ylitarkastaja Jouko Pohjoismäki Poliisiammattikorkeakoulun valintayksiköstä. Poliisin perustutkintoon on 100 aloituspaikkaa vuonna 2012. Talven hakujakson hakijoista suomenkieliseen koulutukseen valitaan 20. Ruotsinkieliseen koulutukseen on varattu 20 aloituspaikkaa. - Hakemusten perusteella hakijoiden taso on ennallaan eli noin 90 prosenttia hakijoista täyttää kaikki hakuvaatimukset. Kuitenkin vasta valintakokeen jälkeen nähdään, saadaanko kaikki varatut aloituspaikat täytettyä. Hyväksymispistemäärä koulutukseen on haluttu pitää ennallaan, Pohjoismäki kertoo. Valintakokeet huhtikuussa virus voi toisinaan muuntua tautia aiheuttavaksi. Vuonna 2011 Alankomaissa oli tapaus, jossa H7-tyypin lintuinfluenssaviruksen patogeenisuus vaihteli ajoittaisesti matalan ja korkean välillä. Tilan kaikki linnut lopetettiin. Kilpailu järjestetään vapaaehtoisvoimin Oulun alueella toimivien partiolippukuntien yhteistyönä. Kilpailuun vapaaehtoistyön panostuksensa antaa noin 70 partiolaista Oulun seudulta. Partiotaitokilpailuissa mitataan partiotaitoja sekä vartion jäsenten yhteishenkeä. Vartiot kiertävät kilpailussa maastoon järjestettyjä rasteja ja ratkovat niillä annettuja tehtäviä. Tehtävät Talven hakujakson hakijoille lähetettiin tieto jatkoon pääsystä viikolla 10, ja valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään huhtikuussa. Suomenkielisen koulutuksen valintakokeeseen on kutsuttu 275 hakijaa ja ruotsinkielisen koulutuksen valintakokeeseen 62 hakijaa. Koulutukseen valitut aloittavat opinnot elokuussa 2012. Poliisiammattikorkeakoulu ei kuulu yhteishakuun. Suomenkieliseen koulutukseen on jatkuva haku, ja vuosi on jaettu neljään hakujaksoon. Ruotsinkieliseen koulutukseen haetaan opiskelijoita kerran vuodessa. Hakujaksojen aikatauluista kerrotaan Polamkin www-sivuilla kohdassa Hakujaksot. Aurinkolämpöjärjestelmän asennusta suunnittelevien kannattaa toimia heti, jotta alkava aurinkokausi saadaan parhaiten hyödynnettyä. Auringon säteily vaakatasolle on huipussaan kevät- ja kesäkuukausina. Maalis-toukokuussa saadaan aurinkolämpöä 75 prosenttia siitä määrästä, mitä sitä saadaan kolmena kesäkuukautena. Otronen painottaa, että uudisasennuksissa urakoitsijan tulee suorittaa laitteiston käyttöönotto ja opastaa kiinteistön omistajaa laitteiston käytössä. Järjestelmän Suomessa ei ole koskaan todettu korkeapatogeenista lintuinfluenssaa. Matalapatogeenisia lintuinfluenssaviruksia on kartoitustutkimuksissa todettu luonnonvaraisista linnuista useita vuosittain. Myös tarhatusta sorsasta on eristetty kerran matalapatogeeninen virus. Siipikarjan suojaustoimenpiteet on suunnattu siipikarjan suojaamiseen lintuinfluenssalta, mutta samat suojaustoimenpiteet suojaavat lintuja myös muilta tarttuvilta taudeilta kuten Newcastlen taudilta, jonka aiheuttaja on PMV-1 virus. PMV- 1 virusta on ajoittain todettu luonnonvaraisilta linnuilta Suomessa. Viimeksi PMV-1 todettiin Suomessa helmikuussa 2012 kesykyyhkyistä eli puluista. Siipikarjan ja lemmikkilintujen tautisuojauksesta on siten huolehdittava myös muina vuodenaikoina. Siipikarjan MIELIPIDE mukana käyttäjän pitää aina saada myös luovutuskansio, jossa on paljon tärkeää tietoa. Kansiossa on käyttö- ja huolto-ohjeet. Se kannattaa pitää tallessa myös siksi, että siitä löytyvät järjestelmän alkuperäiset esisäätöarvot. Apua säätöasioissa kannattaa ensisijaisesti hakea järjestelmän suunnittelijalta tai sen asentaneelta asennusliikkeeltä, koska nämä tuntevat rakennuksen erityispiirteet. ja harrastekanalan omistajan tulee ilmoittaa välittömästi kunnan- tai läänineläinlääkärille, jos hän havaitsee linnuissaan lintuinfluenssaan viittaavia sairauden oireita, poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa. Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon pieneneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta tilalla. Ilmoituksen saatuaan virkaeläinlääkäri arvioi tilanteen, ja jollei muuta ilmeistä syytä muutoksille ole, eläinlääkäri lähettää linnuista näytteitä tutkittavaksi Eviraan testaavat partioon liittyviä taitoja kuten suunnistusta, kätevyyttä, luonnontuntemusta sekä ensiaputaitoja. Tyttövartiot kilpailevat oranssissa, sinisessä ja ruskeassa sarjassa. Poika- ja sekavartiot kilpailevat vihreässä, punaisessa ja harmaassa sarjassa. Kilpailusarjoja kilpailussa on kuusi: Oranssi ja vihreä sarja: Kilpailuvartiossa on neljä tai viisi 12 15-vuotiasta partiolaista. Vartion jäsenten yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 56 vuotta (4 jäsentä) tai 70 vuotta (5 jäsentä). Kilpailu on yksipäiväinen. Sininen ja punainen sarja : Kilpailuvartio on neljästä 14 18-vuotiaasta partiolaisesta koottu vartio. Vartion jäsenten yhteenlaskettu ikä saa olla enintään 68 vuotta. Ruskea ja harmaa sarja : Kilpailuvartio on kolmesta vähintään 18-vuotiaasta partiolaisesta koottu vartio. Muut paitsi oranssi ja vihreä sarja kilpailevat yön yli. Eläkeläisten maksuton kalastusoikeus on säilytettävä Iäkkäillä, yli 65 vuotiailla on tähän saakka ollut maksuton kalastusoikeus. Se on saavutettu etu. Nyt SDP on asiaa pohtivassa työryhmässä esittänyt tämän oikeuden poistamista. Yli 65 vuotiaille määrätään kalastusmaksu, jotta sitä nuorempien maksua ei tarvitse korottaa. Tämä tarkoittaa sitä, että joka vuosi otetaan yli 65-vuotiailta 4 miljoonaa euroa ja annetaan nuoremmille. Eduskuntavaalien alla moni puhuja lupasi pitää huolta eläkeläisten oikeuksista. Missä nämä poliitikot ovat nyt kun heitä tarvittaisiin? Paavo Lassila, Kokkola LUE KYMPPISANOMAT NETISTÄ www.kymppisanomat.fi

Nro 9 13.3.2012 15

16 Nro 9 13.3.2012 ALUEELLISET TEKSTARIT On kahdenlaisia moottorikelkkailijoita: Toiset ajaa latukoneella sivukyläläisille lähiliikuntalatuja omilla bensoillaan ja toiset ajaa ladut nurin omilla bensoillaan. Tilaa olisi molempien omille urille. (Hiihtelijä) Sääukko Jouko Jämsän helmikuun tilastot Korkit pois kilon jogurttipurkeista! Vanha purkinsuun kiinnitys oli paljon parempi. ( Tiina ) Autoilijat hoi! Kun alkaa olemaan taas teillä vesikelit, niin älkää pliis kastelko meitä jalankulkijoita! Hiljentäkää vauhtia rapakoiden kohdilla. ( En halua kuraa päälleni ) Kelaa moittineelle : Pitkä työura takana, monta ammattia ja paljon lausuntoja Kelalle. Lähes 20 vuoden yrittäjätaival. Työhaluja on, mutta ei terveyttä. Jos Nivalaan tulee kellokortit, niin syynä taitaa olla poissaolot. Tuet kelpaa, koulutus ei. ( Tästä lusmuilusta kärsii kaikki Kelan asiakkaat ) Kiltit ja luottavaiset ihmiset varoitus!! Auervaarat lupaavat paljon, kaiken jättävät täyttämättä! Tyhjää saa pyytämättäkin. ( Katkerasti kokenut ) Pitäkäähän Nivalan päättäjät huoli, että kuntaliitoksessa mennään Ylivieskaan ja Ouluun päin eikä köyhää itää kohti. Voidaanhan Haapajärven kanssa tehdä hyvää yhteistyötä silti kuten nytkin, mutta pyhäjärvisten kanssa ei olla tekemisissä. Sinne päin ei meillä ole mitään asiaa. Savon suunta nolottais ajatuksenakin. ( Nivala suuntaa länteen ) Aikainen herätys. Reen jalasten natina pakkaslunta vasten. Liinaharjan tasainen askellus. Lämmin välly ja kirkas kuutamo. Näin kuljin kouluun 1960-luvulla. ( Tiina ) Kiitos Kymppisanomien nro 8:n Erkki Heikinahon mielipiteestä. Täyttä todellista asiaa! ( Nivalaan muuttanut ) Kerran on olemassa varakassa, josta syydetään rahaa ovista ja ikkunoista toisten maiden talouden pönkittämiseen, miksi me maamme pientuloiset ollaan jälleen tämän kerran tämän varakassan täyttäjiä? ( Yx ääni ) KYMPPIKUVA Jouko Jämsän säähavaintoaseman tilastoihin voi tutustua internetissä: www.kotinet.com/jamsat. Kymppisanomat julkaisee lukijoiden ottamia Kymppikuvia. Valokuvia voi lähettää jpg-muodossa sähköpostilla toimitus@kymppisanomat.fi. Valokuvan mukaan pitää laittaa kuvan ottajan nimi ja paikkakunta. Kerro mielipiteesi tekstiviestillä puh. 044 945 3763 Normaali tekstiviestihinta Toimituksella on oikeus olla julkaisematta tekstiviestejä, jotka loukkaavat tai kohdistuvat suoraan tunnistettavissa oleviin henkilöihin tms. Kannustavat ja kehuviestit sen sijaan sallitaan. NIMIPÄIVÄSANKARIT Ti 13.3. Erno, Ernesti, Tarvo Ke 14.3. Matilda, Tilda, Mette To 15.3. Risto Pe 16.3. Ilkka La 17.3. Kerttu, Kerttuli Su 18.3. Eetu, Edvard Ma 19.3. Juuso, Josefiina, Jooseppi, Joosef Kuvan iglu on tehty prototyökalulla. Iglumuotin työkalusta on suunnitteilla erä- ja retkiversio. Iglun tekijät Esa Isokääntä ja Matti Satomaa. ALUEELLINEN SÄÄENNUSTE:

RESEPTINURKKA Kivaa kookoksesta! Kookosletut noin 30 pientä lettua Ainekset : 1 prk (4 dl) kookosmaitoa 3 dl vettä 2 munaa 5 dl vehnäjauhoja 1 rkl Dansukker Ruokokidesokeria 1 tl Dansukker Vaniljasokeria yhden appelsiinin raastettu kuori Lisäksi marjoja Dansukker Ruokosokerisiirappia Mittaa kookosmaito, vesi ja munat leivontakulhoon ja vatkaa sekaisin. Lisää vehnäjauhot, sokerit sekä hyvin pestyn appelsiinin raastettu kuori ja sekoita tasaiseksi. Anna taikinan seistä mielellään puoli tuntia kylmässä ennen paistamista. Paista kookosletut voissa tai öljyssä kuumassa pannussa molemmin puolin. Tarjoa lisäksi tuoreita tai pakastemarjoja ja ruokosokerisiirappia. Kookosmaidosta valmistettuja lettuja voi tarjoilla myös maidotonta ruokavaliota noudattavalle. Kookosvanukas Ilmolahti ja Palmiola konsertoivat Lampin kirkossa TOHOLAMPI Tulevana sunnuntaina kuullaan Toholammin kirkossa kiinnostava konsertti, jossa esiintyvät kokkolalaiset Hannu Ilmolahti (laulu) ja Janne Palmiola (piano). Konsertin säveltäjänimet ovat Toivo Kuula, Oskar Merikanto ja Jean Sibelius. Tämän lisäksi mukana on myös hengellisiä lauluja ja pianosooloja. Hannu Ilmolahti on suorittanut Sibelius-Akatemiassa lauludiplomin erinomaisin arvosanoin sekä voittanut Lappeenrannan laulukilpailun miesten sarjan. Nürnbergin oopperan baritonisolistiaikojen ohella Ilmolahti on konsertoinut mm. lukuisissa Euroopan maissa, Baltian maissa ja Venäjällä. Hän on ollut myös kysytty esiintyjä suomalaisten orkesterien solistina sekä radio- ja TV- ohjelmissa. Laulunopettajana Ilmolahti on toiminut mm. Keski-Pohjanmaan konservatoriossa sekä Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulussa. Janne Palmiola valmistui pianopedagogiksi Keski-Suomen konservatoriosta Jyväskylästä. Tämän jälkeen hän suoritti pianodiplomin Saksassa Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa. Palmiola on konsertoinut tämän jälkeen useilla eri kokoonpanoilla eri puolella Suomea sekä mm. Saksassa, Espanjassa ja Kiinassa. Viime aikoina Palmiola on tehnyt yhteistyötä lukuisten laulajien kanssa, joista Hannu Ilmolahden lisäksi mainittakoon Jyrki Niskanen ja Aki Alamikkotervo. Vuodesta 2001 Palmiola on toiminut pianonsoitonopettajana Keski- Pohjanmaan konservatoriossa ja ammattikorkeakoulussa Kokkolassa. SEURAKUNNAT Nro 9 13.3.2012 17 4 6 annosta Ainekset : 1 prk (= 4 dl) kookosmaitoa 6 munaa 2 ½ dl Dansukker Ruokokidesokeria tai Luomuruokosokeria 1 tl Dansukker Vaniljasokeria Pinnalle : n. 1 tl Dansukker Ruokokidesokeria/annos (hedelmiä tai marjoja) Mittaa kookosmaito, munat ja sokeri kulhoon. Vatkaa, kunnes sokeri on liuennut joukkoon. Jaa seos annoskulhoihin. Laita laakeaan, reunalliseen uunivuokaan kuumaa vettä ja nosta vanukkaat veteen. Tarkista, ettei vettä joudu vanukkaiden joukkoon. Kypsennä 100-asteisessa uunissa noin puolitoista tuntia tai kunnes vanukkaat tuntuvat melko kiinteiltä, kun heilautat varovasti kulhoa. Laita vanukkaat jääkaappiin. Tarjoa kylmänä. Ripottele pinnalle hieman ruokokidesokeria ja sulata sokeri kaasupolttimella rapeaksi. Tarjoa seuraksi hedelmiä tai marjoja. Makea kookosleipä 1 leipä Ainekset : 175 g voita tai margariinia 1 1/4 dl Dansukker Ruokokidesokeria 7 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 2 dl (115 g) kookoshiutaleita 1 tl leipämaustetta 2 tl Dansukker Vaniljasokeria 1 rkl rommia 2 kananmunaa 1 1/2 dl maitoa 1 rkl Dansukker Taloussokeria 2 rkl vettä juoksevaa margariinia vuoan voiteluun Tätä leipää syödään useimmiten jouluna. Se maistuu parhaalta hedelmäpunssin tai kuuman kaakaon kera. Lämmitä uuni 175 asteeseen. Voitele pitkänomainen vuoka (n. 1 1/2 litraa). Sekoita rasva, ruokokidesokeri, jauhot ja leivinjauhe kulhossa. Lisää kookoshiutaleet, leipämauste, vaniljasokeri, rommi, munat ja maito. Jos taikina on liian kovaa, lisää hieman maitoa. Nosta taikina jauhotetulle leivinpöydälle ja alusta se notkeaksi. Muotoile taikinasta pitkänomainen leipä ja pane se vuokaan. Liuota sokeri veteen. Sivele leipä sokeriliuoksella ennen kuin panet sen uuniin. Paista uunin keskiosassa noin tunti. Reseptit: DanSukker On aika ilmoittautua kesätoimintaan, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä päiväkerhoihin Monissa seurakunnissa on alkanut ilmoittautuminen kesätoimintaan, koululaisten syksyn aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä alle kouluikäisten päiväkerhoihin. Lisätietoja toiminnasta ja ilmoittautumisaikatauluista löytyy seurakuntien verkkosivuilta. Kesätoiminta helpottaa perheiden lomajärjestelyjä Monissa perheissä koululaisten pitkä kesäloma aiheuttaa ongelmia. Vanhemmat ovat huolissaan, miten koululaisten päivät sujuvat loma-aikoina, kun vanhemmat ovat töissä. Seurakuntien järjestämät leirit ja kerhot helpottavat tätä tilannetta. Seurakunnat järjestävät kesäisin eri-ikäisille lapsille esimerkiksi luonto-, musiikki-, urheilu-, perhe- ja puuhaleirejä ja kerhoja.kirkon lapsi- ja nuorisotyö järjestää vuoden aikana paljon retkiä ja leirejä eri-ikäisille lapsille ja nuorille sekä perheille. Vuonna 2010 retkille osallistui lähes 167 000 ja leireille 147 000 henkilöä. Aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa turvallista yhdessä oloa pienille koululaisille Seurakuntien järjestämä eka- ja tokaluokkalaisille tarkoitettu aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa turvallista yhdessäoloa kavereiden kanssa koulupäivää ennen ja sen jälkeen. Päivän aikana on mahdollisuus muun muassa leikkiin, liikuntaan, peleihin ja kädentaitoihin. Usein päivään sisältyy myös ulkoilua ja välipala. Vuonna 2010 seurakuntien aamu- ja iltapäivätoiminnassa oli mukana noin 12 600 lasta. Seurakunnassa aamu- ja iltapäivätoiminnassa toimivat lastenohjaajat ovat alansa ammattilaisia ja ovat suorittaneet lapsi- ja perhetyön perustutkinnon tai sitä edeltävät vastaavantasoiset aikaisemmat opinnot. Päiväkerho on pienten lasten oma paikka Seurakuntien päiväkerhot toimivat alle kouluikäisten turvallisina paikkoina, joissa he voivat tutustua toisiin lapsiin ja saada sosiaalisia ja toiminnallisia virikkeitä. Samalla vanhempi saa tärkeän hengähdystauon ja aikaa omille asioille. Päiväkerhojen toiminta on monipuolista. Osa niistä keskittyy erityisesti johonkin teemaan esimerkiksi musiikkiin tai luontoon. Päiväkerhoissa lapsi tutustuu myös omaan seurakuntaan sekä kirkon uskoon ja arvopohjaan. Vuonna 2010 seurakunnissa toimi 3720 lasten päiväkerhoa, joihin osallistui lähes 50 000 lasta. Seurakuntien päiväkerhoissa noudatetaan yhteiskunnan varhaiskasvatussuunnitelman periaatteita. Kirkon varhaiskasvatuksen työntekijät ovat suorittaneet lapsi- ja perhetyön perustutkinnon. Se antaa valmiudet työskennellä niin kirkon kuin yhteiskunnankin varhaiskasvatuksessa. Helpotusta maksuihin Kesätoiminta, päiväkerhot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ovat maksullisia. Monissa seurakunnissa voi tarvittaessa hakea maksuihin huojennusta tai vapautusta maksuista. Useimmiten maksun voi halutessaan hoitaa myös erissä. Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat Alavieska Vertaistukiryhmä kokoontuu kuukauden kolmantena keskiviikkona klo 13.00-14.30 Omavieskan päiväkeskuksessa, Pappilantie 4. Vertaisohjaajina Heleena Ainali ja Maire Anias. Omaishoitajat Kalajoki Vertaistukiryhmä kokoontuu kuukauden toisena maanantaina klo 13.00-14.30 Rantatalossa Kalajoentie 5. Vertaisohjaajina Inkeri Luoto ja Anne Männistö. Omaishoitajat Merijärvi Vertaistukiryhmä kokoontuu kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 12.00-13.30 Diakonissan toimistossa, Kirkkotie 16. Vertaisohjaajana Erja Karkulahti. Omaishoitajat Oulainen Vertaistukiryhmä kokoontuu kuukauden toinen keskiviikko klo 12.00-14.00, Asemakatu 2 B 11. Vertaisohjaajina Linne Taka-Eilola ja Sirkka Viitanen. Omaishoitajat Sievi Vertaistukiryhmä kokoontuu kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 17.30-19.00 päiväkeskus Lusiinassa, Haikolantie 18. Vertaisohjaajina Taimi Kangas ja Elli Ypyä. Omaishoitajat Ylivieska Vertaistukiryhmä kokoontuu kuukauden toisena ja neljäntenä keskiviikkona klo 17.30-19.00 Valorannassa (entinen sähkötalo) Hakalahdenkatu 1. Vertaisohjaajina Liisa Huttunen ja Erkki Huhtakallio. Voitte osallistua toimintaamme vaikka, ette kuuluisi omaishoidontuen piiriin, hoidettavanne on siirtynyt laitoshoitoon tai olette menettäneet läheisenne

18 Nro 9 13.3.2012 Kympin 33 kuumaa kysymystä Kymppisanomat kysyy Jani Jalkanen vastaa Lähetä Juttuvinkit osoitteeseen toimitus kymppisanomat.fi 1. Milloin ja missä synnyit? - 15.07.1972 Helsingin Kätilöopisto 2. Ketä kuuluu perheeseesi? - Vaimo ja kolme lasta, ensi kuussa myös koira. 3. Olitko pikkupoikana villi vekara vai mallilapsi? - Olin vähän liian kiltti ja sinisilmäinen ollakseni villi elikä kai mä sitten enemmän sitä mallilasta yritin esittää :) 4. Mieleesi jäänyt lapsuusmuisto? - Lapsuuden kuumat kesät Suonenjoella mummolassa. 5. Muistatko parhaat lapsuuden kaverisi? - Kyllä, itseasiassa parhaat kaverini ovat lapsuudesta ja nuoruudesta. 6. Mikä on lapsuusaikasi mieleen painunut kepponen? - Ei nyt tult mieleen,mutta kai se oli jotain tyttöjen kiusaamista, aika kesyä... 7. Missä aloitit ekaluokan? - Pähkinärinteen ala-aste Vantaalla. 8. Mikä kouluaine oli mieluisin? - Liikunta ja kotitalous. 9. Mitä ainetta inhosit? - Kyllä se tais olla biologia jos oikein muistan,en varsinaisesti inhonnut mitään ainetta, mulla kävi mäihä kun sain hyvät opettajat. 10. Mistä haaveilit nuorena poikana? - Rekkakuskin urasta 11. Koulutuksesi? Missä ja milloin valmistuit ammattiisi? - Tää on siitä niin hieno ammatti ettei tästä tule valmista koskaan, mutta luin itseni ylioppilaaksi Sibelius-lukiosta -91 ja samaan aikaan opiskelin Oulunkylän pop/jazz konservatoriossa. 12. Kerro nykyisestä työstäsi - Autossa istumista, kamojen kantamista ja siinä sivussa myös soitellaan ja laulellaan :) 13. Mitä et tekisi mistään hinnasta? - Söisi lipeäkalaa... 14. Mikä siinä antaa eniten? - Pääsee tekemään sitä mitä rakastaa. 15. Mikä on mielestäsi paras vuoden aika? - Kevät, kaikki on taas alussa ja kasvava valon määrä antaa aivan mielettömästi energiaa. 16. Miten vietät vapaa-aikaasi? - Perheen kanssa kaikkea mitä siihen nyt voi liittyä 17. Mitä harrastat? - Slalom, vesijuoksu, snooker ja thaimaalainen lentopallo 18. Mielimusiikkisi? - Hyvä musiikki. 19. Oletko hyvä kuuntelija? - Mitä? Joo... 20. Mitä luet? - Aika paljon elämänkertoja, keittokirjoja, Remot ovat myös rautaa. 21. Osaatko kokata? - Yritys on ainakin kova. 22. Lempiruokasi ja mieli juomasi? - Kaikki meksikolainen ja juomana olut ja vesi. 23. Oletko kätevä käsistäsi? - Omasta mielestäni joo, mutta muut eivät aina ole samaa mieltä. 24. Minkä taidon haluaisit oppia? - Laulutaidon :) 25. Mikä saa sinut hyvälle mielelle? - Se voi olla mitä vaan, muutama päivä sitten moikkasin yhtä pikkuskidiä ja hän huikkas takas. 26. Entä huonolle tuulelle? - Ihmisten itsekkyys, suvaitsemattomuus, ahneus, omaan napaan tuijottelu, tietämättömien sauhuaminen asioista joista he eivät tosiaankaan tiedä mitään. 27. Osaatko ottaa rennosti? - Välillä vähän liiankin:) 28. Mikä on mieleenpainuvin muistosi isästäsi Kari Tapiosta? - Periksiantamattomuus, vaikka kuinka meni päin... niin Isällä oli tapana sanoa Kaikki järjestyy. 30. Minkälainen Matka jatkuu - kiertueen sisältö on? - Ohjelmisto muodostuu aika paljon meidän uuden levyn materiaalista ja muutamasta Karin kappaleesta. 31. Miltä tuntuu jatkaa edesmenneen isäsi viitoittamalla tiellä ja esiintyä hänen taustaorkesterinsa kanssa? - Tunnen kuuluvani etuoikeutettujen joukkoon, koska pääsen tekemään sitä työtä mistä tykkään ja saan tehdä sitä vielä huippumuusikoiden kanssa. 32. Keväällä 2011 orkesterilta ilmestyi single Sielu, sydän ja kyyneleet kunnianosoituksena edesmenneelle isällesi. Kuinka kuulijakunta otti singlen vastaan? - Näköjään hyvin koska hommia löytyy. 33. Minkälaisen vastaanoton Matka jatkuu -albumi on saanut, albumihan julkaistiin Kari Tapion syntymäpäivänä 22.11.2011? - Oli aivan mahtavaa huomata että levy nousi listoille ja yleisö laulaa jopa joitakin kappaleita mukana, tästä on hyvä jatkaa. Jani Jalkanen & Hänen Orkesterinsa Matka jatkuu konsertoivat Ylivieskatalo Akustiikassa sunnuntaina 18.maaliskuuta.

Nro 9 13.3.2012 19 ALANSA OSAAJAT Varaukset tälle palstalle p. 044 544 0276, 044 544 0301 ja 044 544 9041 tai ilmoitukset@kymppisanomat.fi UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMINEN omakotitalot autotallit varastot laatoitus tapetointi Raimo Koskela puh. 040-525 7197 www.krtimperi.fi Haketuspalvelu Pellonraivaus Peltojen tasaus tasausruuvilla Kaivinkone- ja teladumperipalvelu KONE- JA ENERGIA VALTONEN OY Pekantie 9, 85410 Sievi P. 0500 193 042 Pienkonehuolto Jyrki Jussila TOMAALAAMO U A Sailokoski Ky M aa Pohjolantie 1, 84100 Ylivieska Puh / Fax 08-425 373, 050 359 4380 www.sailokoski.fi e lau ks u a kset j kolarikor t Lynx ja Can-Am -huolto 050 5900 099 p. 050-527 2803 Toritie 3 (meijeri) Nivala PAINEPESURI JA HALLILÄMMITIN HUOLTO Kärcher, Kränzle, Clen, Lavor, Master, Mizar. Myös takuuhuollot ja varaosat Autokorjaukset Automaalaukset Ruosteenestokäsittelyt Rengasmyynti Rengastyöt Autojen vikakoodiluvut ja poistot Autojen sisäpesut ja fixaukset Ari-Pekka Päivärinta Oy Joutsentie 8 84100 Ylivieska 040 481 4632 044-0308219, Ylivieskantie 189 b, 85500 Nivala Nesteen liikenneympyrästä 1,8 km Ylivieskaan päin. Avoinna: Ma-Pe 08.00-17.00, www.autokorjaamonivala.fi OVET, IKKUNAT, KALUSTEET Kysy listaa ja paneelia Nivala Puh. (08) 443 783 p. Perustavaa laatua jo vuodesta 2002! Puh. 0500-438420, 08-450 202 www.talotimppa.fi Seuraava Kymppisanomat ilmestyy 27.3. Varaa ilmoituksesi ajoissa Helinä Ängeslevä p. 044-544 0276 helina.angesleva@kymppisanomat.fi Jaana Simunaniemi p. 044-544 0301 jaana.simunaniemi@kymppisanomat.fi

20 Nro 9 13.3.2012 Koululaisryhmille avoinna myös normaalien aukioloaikojen ulkopuolella sopimuksen mukaan. LOUETILLA LASKETELLAAN Katso tarkemmin www.louekeskus.fi Tervetuloa Louekalliolle - Sievin suurimman tunturin juurelle! Louekalliontie, 85410 Sievi, p. (08) 486 724, 044 5026 902