Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa
ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten, yksityiskohtaisten sijoituspaikkatutkimusten sekä ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella Posiva esitti valtioneuvostolle vuonna 1999 tekemässään loppusijoituslaitoksen periaatepäätöshakemuksessa, että loppusijoituspaikaksi valitaan Eurajoen Olkiluoto. Koska Eurajoen kunta oli antanut suostumuksensa laitoksen sijoittamiseen alueelleen ja STUK oli turvallisuusarviossaan todennut, ettei esteitä periaatepäätöksen tekemiselle ole, valtioneuvosto saattoi tehdä joulukuussa vuonna 2000 myönteisen periaatepäätöksen. Suomen eduskunta vahvisti periaatepäätöksen äänin 159 3. Periaatepäätöksen jälkeen loppusijoituksen suunnittelu on edennyt ONKALOksi nimetyn maanalaisen tutkimustilan rakentamiseen Olkiluotoon. Kokonaisuudessaan loppusijoitushankkeessa edetään siten, että loppusijoitus voidaan aloittaa vuonna 2020. Kartta osoittaa ONKALOn sijainnin Olkiluodossa. Tutkimusalueella on kairattu lukuisia syviä tutkimusreikiä, joiden avulla on hankittu lisätietoa ONKALOn suunnittelua varten. Maanmittauslaitos, lupa nro 119/MYY/04 2
0 m -100 m -200 m -300 m -400 m -500 m 2004 2011 2020 2015 Rakentaminen v. 2004 2011 Tutkimukset v. 2004 Loppusijoitustilojen rakentaminen v. 2015 Loppusijoitus v. 2020 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen valmistelu ja toteuttaminen Ydinvoimalaitosten käyttö: Loviisa 1 2 Olkiluoto 1 2 Olkiluoto 3 Sijoituspaikkatutkimukset Sijoituspaikan valinta ONKALOn rakentaminen, täydentävät tutkimukset ja suunnittelu Loppusijoituslaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto Kapselointi ja loppusijoitus: Loviisa 1 2 Olkiluoto 1 2 Olkiluoto 3 Käytöstäpoisto ja loppusijoituslaitoksen sulkeminen 1980 2000 2020 2040 2060 2080 2100 2120 ONKALOsta hankitaan tarkkaa tietoa loppusijoitustilojen yksityiskohtaista suunnittelua sekä turvallisuuden ja rakennusteknisten ratkaisujen arviointia varten. ONKALO mahdollistaa myös loppusijoitustekniikan testauksen aidoissa olosuhteissa. ONKALO ei ole tarkoitettu pelkästään tutkimustilaksi, vaan se on suunniteltu toimimaan kulkuväylänä loppusijoitustiloihin sitten kun ne rakennetaan. ONKALOn toteutus kestää 6 7 vuotta. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2004 2010. Tutkimuksia tehdään louhinnan yhteydessä rakentamisen alusta lähtien. ONKALOn rakennuslupahakemus jätettiin Eurajoen kunnalle vuoden 2003 toukokuussa. Rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 2004. ONKALO-vaiheen jälkeen 2010-luvulla aloitetaan kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen rakentaminen. Nämä rakentamisvaiheet samoin kuin laitoksen käyttöönotto vaativat omat lupamenettelynsä. Avolouhintaa kesällä 2004 Tunnelin avauksen räjäytys syyskuussa 2004 3
ONKALO etenee syvälle ONKALOn rakentaminen ja tutkimukset ONKALOn päätutkimustasolle ( 420 m) louhitaan ajotunneli ja ilmanvaihtokuilu. Samanaikaisesti toteutetaan muita teknisiä töitä, mm. tunnelin suuaukkorakenteet, kaapelikourut, lattiarakenteet, putkitukset jne. Louhinnat tehdään poraus-räjäytys-menetelmällä. Ajotunneli louhitaan noin viiden metrin katkoissa. Katkoon porataan ensin reiät, jotka panostetaan. Kalliomassa räjäytetään ja louhe kuljetetaan pois. Kallioseinämät pestään ja irtokivet pudotetaan. Kallio tiivistetään tarvittavista kohdin esi- ja jälki-injektoinnin avulla sekä rakenteellisin vesieristein. Kallion lujittamiseen käytetään juotettuja harjateräspultteja ja ruiskubetonia. Ilmanvaihtokuilussa voidaan käyttää myös valubetonia, joka toimii sekä vesieristeenä että kalliota lujittavana rakenteena. Käytettävien materiaalien lopullinen valinta tehdään esitutkimusten ja työnaikaisten tutkimusten perusteella. Maan pinnalle rakennetaan kuilurakennus, huolto- ja valvomorakennukset sekä väestönsuoja. Myös teitä sekä maanrakennus- ja sähkötöitä tehdään. Louhinnan yhteydessä tehdään suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä tutkimuksia ajotunnelista käsin. Tulokset hyödynnetään välittömästi louhinta- ja rakennustöissä. Kallion pohjavesiolosuhteisiin ja loppusijoitustilojen sijoitteluun keskittyvät tutkimukset aloitetaan 200 300 metrin syvyydessä. Myöhemmin ajotunnelin ja ilmanvaihtokuilun louhimista jatketaan alemmalle tutkimustasolle ( 520 m). Ajotunnelin kokonaispituus on 5,5 km kaltevuudella 1:10 ja louhittavien tilojen kokonaistilavuus 330.000 m 3. Alemmalla tasolla tutkitaan kalliomekaanisia olosuhteita ja loppusijoitustilojen asemointiin vaikuttavia tekijöitä. Tähän vaiheeseen kuuluvat myös loppusijoituksen demonstroinnit, jotka kuten muutkin tutkimukset ja testaukset jatkuvat myös ONKALOn valmistumisen jälkeen vuosina 2010 2020. Tunnelin kalliopinnan kartoitusta Injektointireikien porausta 4
Poraus Räjäytys Louheenpoisto Injektointi ja lujitus Kaaviokuva ONKALOsta ja loppusijoitustiloista Loppusijoitustila Päätutkimustaso 420 m Ilmanvaihtokuilu Alempi tutkimustaso 520 m Ilmanvaihtokuilu Ajotunneli Loppusijoitustila 3,5 m 5,5 m 5,7 m 5
Ydinjätehuolto Suomessa Suomessa on kaksi ydinvoimalaitosta, joissa kummassakin toimii kaksi reaktoriyksikköä. Voimalaitokset sijaitsevat Eurajoen Olkiluodossa Vastuu ydinjätehuollon periaatteista, turvallisuusvaatimuksista sekä säädösten noudattamisen valvonnasta on Suomen viranomaisilla. Lupien ja säädösten osalta vastuuviranomainen on kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) ja turvallisuusvalvonnan osalta Säteilyturvakeskus (STUK). ja Loviisan Hästholmenissa. Teollisuuden Voima Oy:n omistamien Olkiluodon reaktoreiden yhteisteho on 1680 MW ja Fortum Power and Heat Oy:n omistamien Loviisan reaktoreiden yhteisteho 976 MW. Vuonna 2002 Suomessa tehtiin Valtioneuvosto Kauppa- ja teollisuusministeriö Säteilyturvakeskus (STUK) Säädökset Luvat Valvonta Teollisuuden Voima Oy Fortum Power and Heat Oy POSIVA OY Posivan yhteistyöverkosto: Tutkimuslaitokset, yliopistot, korkeakoulut, konsultit, urakoitsijat periaatepäätös 5. reaktorin rakentamisesta. Olkiluotoon rakennettavan ydinvoimalaitoksen (OL3) reaktorin teho on 1600 MW. Suomessa on säädetty lailla, että maassamme syntyneet ydinjätteet käsitellään, varastoidaan ja loppusijoitetaan Suomen omalla alueella. Vastuu jätehuollosta kuuluu voimayhtiöille eli Teollisuuden Voima Oy:lle ja Fortum Power and Heat Oy:lle. Voimayhtiöiden vastuu kattaa kaikki toimenpiteet siihen asti kunnes ydinjäte on pysyvästi loppusijoitettu. Loppusijoituksen käytännön toteutuksesta vastaa voimayhtiöiden omistama Posiva Oy. Norja Ruotsi Suomi OLKILUOTO LOVIISA Viro Venäjä 6
Olkiluodon ydinvoimala Loviisan ydinvoimala Voimalaitosjätteen loppusijoitustila, Olkiluoto Käytetyn polttoaineen välivarasto Käytetyn polttoaineen välivarasto Voimalaitosjätteen loppusijoitustila, Loviisa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus, Olkiluoto. Hankkeesta vastaa Posiva Oy. Loppusijoitustilat, noin 500 m Ydinjätteiden käsittely Suomessa Ydinjätehuoltoa koskevissa määräyksissä radioaktiivinen jäte luokitellaan vähä- ja keskiaktiiviseksi ja runsasaktiiviseksi. Vähä- ja keskiaktiivisen jätteen eli ns. voimalaitosjätteen (VLJ) loppusijoitus on jo käynnissä, ja kumpikin voimalaitos toteuttaa sen omalla laitosalueellaan. Olkiluodossa voimalaitosjätteen loppusijoitus alkoi vuonna 1992 ja Loviisassa vuonna 1997. Myös runsasaktiivisen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikasta ja -ratkaisusta Suomi on tehnyt periaatepäätöksen. Suunnitelman mukaan loppusijoitus aloitetaan Eurajoella v. 2020. Siihen asti käytetty ydinpolttoaine on välivarastoituna voimalaitosten yhteyteen rakennetuissa vesialtaissa. Käytännön loppusijoitustoimenpiteistä ja loppusijoituksen valmisteluista sekä tutkimustoiminnasta vastaa voimayhtiöiden yhdessä omistama, v. 1995 perustettu Posiva Oy. Posiva koordinoi loppusijoitushankkeen tutkimusta ja valmistelua tehden yhteistyötä monien eri alojen asiantuntijoiden sekä eri maissa toimivien ydinjätehuollosta vastaavien yhtiöiden ja muiden organisaatioiden kanssa. Ydinenergialaissa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti varat ydinjätehuollon toteuttamiseen kerätään ennakkoon ydinsähkön hinnassa ja rahastoidaan valtion ydinjätehuoltorahastoon. Vuonna 2005 rahaston varat ovat n.1400 milj. euroa, millä katetaan myös laitosten purkamiskustannukset. Valtioneuvoston tekemien periaatepäätösten nojalla Olkiluotoon voidaan loppusijoittaa nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden sekä uuden yksikön tuottama käytetty ydinpolttoaine, joka määrältään on enintään noin 6500 uraanitonnia. 7
Posiva tekee yhteistyötä lukuisien organisaatioiden kanssa ONKALOn toteutus edustaa hajautettua mallia, jossa Posiva teettää ONKALOn toteutuksen ulkopuolisilla tutkijoilla, konsulteilla, toimittajilla ja urakoitsijoilla. Toteutuksen johto ja kokonaishallinta ovat Posivan vastuulla. Projektissa korostuu yhteistyö ja yhteensovittaminen tutkimusten, loppusijoituslaitoksen suunnittelun ja ONKALOn rakentamisen kanssa. Posivan kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. SKB (Svensk Kärnbränslehantering AB), Ruotsi ANDRA (Agence nationale pour la gestion des déchets radioactifs), Ranska NAGRA (Nationale Genossenschaft für die Lagerung radioaktiver Abfälle), Sveitsi OPG (Ontario Power Generation Inc.), Kanada RAWRA (Radioactive Waste Repository Authority), Tsekki NUMO (Nuclear Waste Management Organization), Japani RWMC (Radioactive Waste Management Funding and Research Center), Japani Edellä mainittujen yhteisöjen kanssa Posivalla on sopimus tietojenvaihdosta. SKB:n ja ANDRAn kanssa Posiva tekee säännöllistä loppusijoituslaitoksen järjestelmiin ja kallioperätutkimuksiin liittyvää tutkimusyhteistyötä. Lisätietoja saa osoitteista www.posiva.fi tai Posiva Oy 27160 OLKILUOTO Puh. (02) 837 231 Faksi (02) 8372 3709 29.3.2006