SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2011
Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Paino: PK-Paino Oy, Tampere 2012 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2012 ISSN 1796-3087
SISÄLTÖ 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY... 4 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA... 4 2.1. Kesäyliopistolaitoksen kasvu... 4 2.2. Kesäyliopistojen hallinto... 4 2.3. Kesäyliopistojen toiminta-ajatus... 4 2.4. Opetusohjelmat ja yhteistyötahot... 5 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA 2011... 6 3.1. Opetustoiminta... 6 3.2. Opettajat... 7 3.3. Opiskelijat... 7 4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET... 8 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS... 8 5.1. Tulot... 8 5.2. Menot... 8 TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2011... 9 Taulukko 1a Kesäyliopistojen perustamisvuosi, ylläpitäjä, toimihenkilöiden ja toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilötyövuodet 2011... 10 Taulukko 1b Kesäyliopistojen koulutuksien järjestämispaikkakunnat 2011... 11 Taulukko 2 Kaikkien kurssien/opintojaksojen lukumäärä, osallistumiset ja opetustunnit yhteensä... 12 Taulukko 3 Yhteenveto kesäyliopistojen toiminnasta koulutustyypeittäin vuonna 2011... 13 Taulukko 4 Avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineiden lukumäärä sekä suoritetut opintopisteet korkeakouluittain... 14 Taulukko 5 Avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyt opintojaksot... 15 Taulukko 6 Ammatillinen lisäkoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus sekä työnantajan tilaama koulutus... 16 Taulukko 7 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus, muut koulutukset sekä alle 6 tunnin koulutukset ja lapsille/nuorille järjestetyt koulutukset... 17 Taulukko 8 Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus sekä EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestetty koulutus... 18 Taulukko 9 Opetushenkilökunta... 19 Taulukko 10 Opiskelijamäärä kesäyliopistoissa vuosina 2001-2011 sekä avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet vuonna 2011... 20 Taulukko 11 Opiskelijoiden ammatti ja kieli... 21 Taulukko 12 Opintojen tarkoitus... 22 Taulukko 13 Opiskelijoiden koulutustausta ja pääasiallinen toiminta... 23 Taulukko 14 Opiskelijoiden kotipaikka... 23 Taulukko 15 Opiskelijoiden ikä... 24 Taulukko 16 Tulot... 25 Taulukko 17 Talouden suhdelukuja vuoden 2011 toiminnasta... 26
1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. Kesäyliopistojen järjestäytynyt yhteistyö alkoi vuonna 1968, jolloin perustettiin niiden yhteistoimikunta. Vuodesta 1972 toimintaa on jatkanut Suomen kesäyliopistot ry. (rekisteröity 20.1.1972), joka toimii kesäyliopistojen valtakunnallisena yhteenliittymänä. Suomen kesäyliopistot ry:n jäseninä vuonna 2011 olivat kaikki Suomen 20 kesäyliopistoa ylläpitävää yhteisöä. Suomen kesäyliopistot ry:n keskeisimpiin toimintoihin kuuluvat: - kesäyliopistojen edunvalvonta taloudellisissa ja säädöksellisissä asioissa - yhteydenpito mm. valtion- ja kuntien hallintoon sekä eri järjestöihin - koulutuspolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen - yhteisten kehittämishankkeiden valtakunnallinen suunnittelu ja koordinointi - kesäyliopistojen yhteistiedotuksesta vastaaminen - kesäyliopistotoimintaa kuvaavien selvitysten ja tilastojen laadinta - kesäyliopistojen kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen. Kesäyliopistojen toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Suomen kesäyliopistot ry:n hallitukseen vuonna 2011 kuuluivat: kunnallisneuvos Martti Jalkanen (puheenjohtaja), toiminnanjohtaja Helena Tiilikainen (vpj.) sekä jäseninä tiederehtori Timo Aarrevaara, rehtori Sannaleena Härkönen, tiederehtori, johtaja, Kari Laine, toiminnanjohtaja Ari Salo ja johtokunnan puheenjohtaja Raimo Turunen. Yhdistyksen pääsihteerinä toimii Mika Nirvi. 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA 2.1. KESÄYLIOPISTOLAITOKSEN KASVU Ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin vuonna 1912 Jyväskylään, toinen 1936 Turkuun ja kolmas 1951 Ouluun. Lähtökohtana olivat paikalliset koulutustarpeet, erityisesti opetusalan tarve saada yliopistotasoista täydennys- ja jatkokoulutusta. Monissa tapauksissa kesäyliopistot, paitsi toivat akateemisen koulutuksen korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolisille alueille, myös muodostivat luontevan lähtökohdan korkeakoulun saamiselle sijaintipaikkakunnalleen. Kesäyliopistojen määrä kasvoi etenkin 1950- ja 1960- luvuilla, kun taas 1970- ja 1980-luvuilla laajeneminen tapahtui perustamalla kesäyliopistoille uusia toimipaikkoja. Alueellisuutta on lisätty edelleen järjestämällä koulutusta varsinaisten toimipaikkojen ulkopuolella. Kesäyliopistot järjestävät koulutusta myös ulkomailla, lähinnä eri Euroopan maissa. Vuonna 2011 Suomessa toimi 20 kesäyliopistoa. Niillä oli vakinaisia toimipaikkoja yhteensä 33 paikkakunnalla. Yksittäisiä koulutustapahtumia toimeenpantiin kaikkiaan 129 paikkakunnalla. 2.2. KESÄYLIOPISTOJEN HALLINTO Kesäyliopistojen ylläpitäjiä ovat pääsääntöisesti tätä toimintaa varten perustetut kesäyliopistoyhdistykset. Vuonna 2011 kolmentoista kesäyliopiston ylläpitäjänä oli kesäyliopisto- tai korkeakouluyhdistys, kahden alueellinen kuntaliitto. Kolmen kesäyliopiston ylläpitävänä organisaationa oli säätiö ja kahden koulutuskuntayhtymä. Ahvenanmaan Högskolan på Åland:a piti yllä maakuntahallitus. Kesäyliopistoja ylläpitävissä organisaatioissa alueen kunnat ovat keskeisessä asemassa. Yli 50 % Suomen kunnista on kesäyliopistoa ylläpitävän yhdistyksen jäsenkunta. Toiminnasta vastaa organisaation hallitus tai johtokunta. Hallintoelinten päätösten mukaisesta toiminnasta vastaa rehtori, toiminnanjohtaja tai johtaja riippuen mitä nimitystä kesäyliopisto käyttää. Tiederehtorit toimivat kesäyliopistojen edustajina yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja osallistuvat kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopistoopetuksen laadun kehittämiseen ja seurantaan. Tuottamiensa koulutuspalvelujen määrään verrattuna kesäyliopistot tulevat toimeen varsin pienellä hallinto- ja suunnitteluhenkilöstöllä. Vuonna 2011 niiden palveluksessa oli yhteensä 105 vakinaista toimihenkilöä. Kesäyliopistojen hallinto voidaan kuvata yleistäen seuraavasti: Kunnat (ym. ylläpitäjät) Kesäyliopistotoimintaa ylläpitävän yhdistyksen kokous Kesäyliopiston tiederehtori Yhdistyksen hallitus Rehtorin johtama kesäyliopiston toimisto 2.3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA-AJATUS Vuonna 2010 voimaan tulleen vapaan sivistystyön lain mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. 4
Kesäyliopistot ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalvelujen tuottajia, joiden tarkoituksena on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. Kesäyliopistojen identiteetti muodostuu seuraavista asioista: alueellisuus (palvelee kuntaa laajempaa väestöä ja sen tarpeita) avoimuus (kaikilla on mahdollisuus osallistua) korkea-asteen opetuksen järjestämiseen erikoistunut oppilaitos (mutta voi järjestää myös esim. toisen asteen koulutusta) keskittyy koulutukseen ja koulutusta tukeviin oheispalveluihin nopealiikkeisyys (raskaat, ratkaisuja hidastavat rakenteet puuttuvat) virtuaalisuus (ei vakinaista opetushenkilökuntaa eikä omia rakennuksia) verkottuneisuus joustavuus (pystyvät vastaamaan erilaisiin tarpeisiin) kustannustehokkuus (kiinteät kustannukset pieniä) omistuspohja kunnallinen tai yksityinen elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ja tukeminen. Kesäyliopistolaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Tässä tarkoituksessa kesäyliopistot järjestävät: avoimia yliopisto-opintoja ja avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä muita korkea-asteen koulutuspalveluja ja niitä tukevaa asiakaskeskeistä opintoneuvontaa ja ohjaustoimintaa ammatillissivistävää koulutusta yleissivistävää koulutusta luovan ja esittävän kulttuurin sekä harrastustoiminnan edistämiseen tähtäävää koulutusta koulutukseen liittyvää ja sitä tukevaa kehittämisja palvelutoimintaa ikäihmisten koulutustoimintaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja lisäävää koulutusta kieli- ja kulttuurikoulutusta yhteiskuntaan integroivia opintoja maahanmuuttajille kansalaistaitoja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviä opintoja avoimen yliopiston opintoihin valmentavaa koulutusta. Kesäyliopistolaitoksen visio on, että kesäyliopistot ovat osa Suomen avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan kokonaisjärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on kesäyliopistotoiminnalle tyypillistä. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelu-, toteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Kesäyliopistot nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta maan eri puolilla. Kesäyliopistot täydentävät alueellisesti ja sisällöllisesti yliopisto- ja korkeakouluverkkoa ja lisäävät näin alueellisella toiminnallaan koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan erityiskehittämisalueena ns. avoimen yliopiston väylä, alueita palvelevat avoimen yliopiston opetuskokonaisuudet ja näitä tukevat uudet tieto- ja viestintätekniset opetusjärjestelyt. Kesäyliopistolaitoksen missioksi nähdään: Kesäyliopistot toimivat ympäristönsä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja ylläpitäjinä tarjoten sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluita eri asiakasryhmille. Aikuisväestön sivistyssisällöt ja ammattitaidot kaipaavat yhä useammin päivittämistä. Lisäksi syrjäytymistä aiheuttava työttömyys asettaa kesäyliopistoille haasteen toimia omalta osaltaan yhteiskunnallisesti haitallisten ilmiöiden lievittäjänä. 2.4. OPETUSOHJELMAT JA YHTEISTYÖTAHOT Avoin korkeakouluopetus järjestetään yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa alueellisten koulutustarpeiden mukaan. Avoimella yliopisto-opetuksella on aina korkeakoulun vahvistus. Opetus toteutetaan yliopistojen tiedekuntien tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien mukaisesti; se vastaa sisällöltään ja vaatimustasoltaan sekä opettajien pätevyyden osalta yliopistoissa edellytettyä tasoa. Suoritetuista opinnoista todistuksen antaa aina yliopisto. Avoin ammattikorkeakouluopetus toteutetaan vastaavilla periaatteilla ammattikorkeakoulujen hallintokäytänteiden mukaisesti. Ammatillissivistävä koulutus toteutetaan joko omaehtoisena koulutuksena tai työnantajien tilaamana henkilöstökoulutuksena. Kesäyliopistot järjestävät myös oppisopimuskoulutusta. Ammatillissivistävän koulutuksen suunnittelua ja koulutustarpeiden selvittämistä varten kesäyliopistoilla on kiinteät yhteydet eri ammattikuntien edustajiin, joista on muodostettu suunnittelu- ja ideointiryhmiä. Tällöin asiakas on koulutuksen suunnittelun keskiössä. Työttömille suunnattu työvoimakoulutus sekä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet toteutetaan alueellisten ELYkeskusten ostotoiminnan mukaisesti. 5
Lisäksi kesäyliopistot järjestävät vapaatavoitteista koulutusta, joka on lähinnä kieltenopetusta sekä taide- ja kulttuurialojen koulutusta. Kesäyliopistot järjestävät myös ikääntyvien yliopistotoimintaa. Opetustarjonnallaan kesäyliopistot pystyvät vastaamaan myös nuorisoasteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden korvaavien ja täydennysopintojen tarpeisiin. Kesäyliopistot toimivat yhteistyössä toiminta-alueensa eri oppilaitosten kanssa. Opetus suunnitellaan vastaamaan alueellisiin tai valtakunnallisiin koulutustarpeisiin. Lisäksi kesäyliopistot organisoivat ja ovat mukana toiminta-alueensa kansainvälistymis- ym. alueelliseen kehitykseen tähtäävissä koulutus- ja kehittämisprojekteissa. Aloitteet koulutuksen järjestämiseksi tulevat alueen kunnista, valtion paikallis- ja keskushallinnon viranomaisilta sekä elinkeinoelämän ja eri järjestöjen edustajilta. Kesäyliopistot ottavat mielellään vastaan koulutusta koskevia aloitteita myös yksityishenkilöiltä. 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA 2011 3.1. OPETUSTOIMINTA Vuonna 2011 kesäyliopistot järjestivät yhteensä 1 5 389 kurssia/opintojaksoa 106 404 opetustuntia 122 019 osallistujalle. Kesäyliopistojen toiminta on nimestä huolimatta ympärivuotista. Varsinaisen kesälukukauden (1.5.-30.9.) ulkopuolella järjestetään koulutuksesta puolet kaikista kursseista. Kesäyliopistojen järjestämällä avoimella korkeakouluopetuksella on tärkeä merkitys kesällä, jolloin yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut eivät toimi. Kesäyliopistojen avoimesta korkeakouluopetuksesta merkittävä osa järjestetään kesälukukaudella 1.5.-30.9. Täten kesäyliopistot tehostavat avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa sekä alueellisesti että ajallisesti. Avointa yliopisto-opetusta järjestettiin yhteensä 13 eri yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan yhteensä 510 oppiaineessa. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston aineet muodostivat lähes puolet oppiainesta. Avoimen yliopisto-opetuksen osuus kaikista kesäyliopistojen järjestämistä opintojaksoista ja opetustunneista oli 43 %. Suurin osa opintojaksoista oli kasvatustieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteiden alalta. Avoimen yliopistoopetuksen opintojaksoja järjestettiin kesäyliopistoissa vuonna 2011 kaikkiaan 2 755, lukuun on laskettu sekä opetus ja siihen liittyvät kuulustelut että erillisinä kuulusteluina järjestetyt opintojaksot. 1 Tiedot on kerätty kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamista tiedoista. 6 Opintopistesuorituksia 2 kertyi yhteensä 72 506. Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntimäärä oli yhteensä 45 569 ja opetukseen osallistumisia kertyi 33 151. Vuonna 2011 opintojaksoista 73,6 % oli perusopintoja, 24 % aineopintoja ja 2,4 % syventäviä opintoja. Vastaavasti opetustunneista 82,8 % oli perusopintoja, 15,2 % aineopintoja ja 2,0 % syventäviä opintoja. Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntien jakautuminen vuonna 2011 Perusopinnot 82,8 % Syventävät opinnot 2,0 % Aineopinnot 15,2 % Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen tarjonta on vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista laajin ja syvin. Kesäyliopistot järjestivät 3 vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta yliopisto-opetuksesta v. 2010 62,1 %. Kansanopistojen osuus oli 22,8 % ja kansalaisopistojen 13,7 %. Koulutustarjonnan syvyys näkyy myös siinä, että kesäyliopistot järjestävät perusopintojen yli meneviä opintokokonaisuuksia aineopintotasolla ja antavat opiskelijoille mahdollisuuden edetä opinnoissaan pidemmälle. Avointa ammattikorkeakouluopetusta järjestettiin neljässä kesäyliopistossa yhteensä 37 kurssia. Opetusta annettiin 1 754 tuntia, osallistumisia kertyi 622 ja opintopistesuorituksia 4 1 658. Ammatillisia täydennyskoulutuskursseja 5 järjestettiin 1 487 kpl, joka on 27,5 % kaikista kursseista. Opetusta annettiin 33 516 tuntia, joka on 31,5 % kaikista opetustunneista. Kursseille osallistumisia kertyi yhteensä 51 112. Vapaana sivistystyönä järjestettyä koulutusta sekä muuta koulutusta 6 järjestettiin 1 110 kurssia/opintojaksoa 25 565 opetustuntia 37 134 osallistujalle. 2 Luvusta puuttuvat Hangö sommaruniversitetin tiedot. 3 Tilastokeskus / Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus 2010. 4 Luvusta puuttuvat Hangö sommaruniversitetin tiedot. 5 Lukuihin sisältyy omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta 1 301 kurssia, 41 030 osallistumista ja 25 924 opetustuntia (taulukko 3, s.13). 6 Luvuista puuttuvat edellisessä kappaleessa ilmoitetut omaehtoisen ammatillissivistävän koulutuksen luvut.
3.2. OPETTAJAT Kouluttajia ja opettajia 7 oli kesäyliopistoissa vuonna 2011 yhteensä 4 047 henkilöä. Kouluttajat ja opettajat ovat kurssi- ja koulutusohjelmakohtaisesti palkattuja, avoimessa yliopisto-opetuksessa yliopistojen opettajia sekä ammatillissivistävässä koulutuksessa eri sisältöalueiden asiantuntijoita. Opettajista 32 % toimi avoimessa yliopistoopetuksessa ja 68 % ammatillissivistävässä koulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Avoimen yliopisto-opetuksen opettajista 96 %:lla oli korkeakoulututkinto. Heistä 15 % oli professoreita ja dosentteja ja 27 % muita yliopistollisen jatkotutkinnon (vähintään lisensiaattitutkinnon) suorittaneita opettajia. Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen opettajat ovat yliopistojen omia opettajia. Kesäyliopistojen oman henkilökunnan osuus avoimen yliopiston opettajista oli 0,6 % eli 8 henkilöä. Nämä henkilöt toimivat eri oppiaineiden tuutoreina. Opiskelijoiden pääasiallinen toiminta jakaantui seuraavasti: Työllinen Opiskelija Muu Eläkeläinen Työtön 2 % 13 % 11 % 11 % Opiskelijoiden ammattijakauma oli seuraava: 64 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Opettajat Terveydenhoitoala Opiskelijat ja koululaiset 13 % 13 % 22 % Kesäyliopistojen koko opettajakunnasta neljäsosa asuu kesäyliopistopaikkakunnalla. Kesäyliopistot ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka käyttävät pääsääntöisesti toimipaikkakuntansa ulkopuolisia kouluttajia ja opettajia. Opettajista 2,2 % oli ulkomaalaisia. Muut (esim. yrittäjät) Muut valtion ja kunnan viranhalt. sekä luott.henk. Sosiaaliala Palvelu-, teollisuus, maatalousala 12 % 10 % 9 % 7 % 3.3. OPISKELIJAT Kesäyliopistoissa opiskeli vuonna 2011 yhteensä 68 194 opiskelijaa, joista 12 429 opiskelijaa kirjoittautui avoimeen yliopisto-opetukseen, joista 3 981 oli korkeakoulussa kirjoilla 8 470 opiskelijaa kirjoittautui avoimeen amk-opetukseen. Opiskelijoiden ikäjakauma oli seuraava: yli 40-vuotiaita 25-39-vuotiaita alle 25-vuotiaita ei tietoja 10 % 9 % 22 % Opiskelijoiden koulutustausta oli seuraava: 59 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % ei tietoa 15 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Naisten osuus kesäyliopistojen koulutuksiin osallistuneista opiskelijoista vuonna 2011 oli 75 %. Opiskelijoista 52 % ilmoitti kotipaikakseen kesäyliopistopaikkakunnan. Lähes puolet opiskelijoista tulivat kesäyliopistopaikkakunnan ulkopuolelta. Näiden paikkakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja myös opettajien työllistävät ym. kerrannaisvaikutukset ovat arvioitavissa varsin merkittäväksi kesäyliopiston sijaintipaikkakunnan eduksi. Luku ilmentää myös kesäyliopistotoiminnan alueellista luonnetta. Ulkomailla asuvien opiskelijoiden osuus oli 1,2 %. Vuonna 2011 ulkomailla asuvia opiskelijoita oli yhteensä 770. Lukumäärä koostuu pitkälti suomen kielen ja kulttuurin kursseille osallistuneista. Kesäyliopisto-opiskelijoiden määrä 1981-2011 Korkea-aste 42 % 70 000 60 000 Toinen aste 32 % 50 000 Perusaste ei tietoa 11 % 14 % 40 000 30 000 20 000 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 10 000 7 Luvusta puuttuvat Kainuun kesäyliopiston tiedot. 8 Luvusta puuttuvat kolmen kesäyliopiston tiedot. 7 0 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11
4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET Innostunut ja välitön ilmapiiri, motivoituneet opiskelijat sekä koulutusryhmien heterogeenisuus on leimallista kesäyliopisto-opetukselle. Opiskelijoille kesäyliopisto merkitsee valinnanvaran lisääntymistä, korkeakoulurajat ylittävien opintojen mahdollistamista ja monitieteellisyyttä. Korkeakoulujen perusopiskelijat lyhentävät kesäyliopistoopinnoilla tutkintojensa suoritusaikoja osallistumalla opetukseen kesäaikaan. Vuonna 2011 kesäyliopistoissa opiskeli 3 981 9 korkeakouluissa kirjoilla olevaa opiskelijaa. Kesäyliopistot järjestävät useamman yliopiston korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaista opetusta, ja välittävät siten opiskelijoille niitä oppiaineita, joita oma korkeakoulu ei tarjoa. Vuonna 2011 kesäyliopistot järjestivät opetusta 13 yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan. Kesäyliopistot vastaavat vuosittaisella tuotoksellaan hyvinkin yhtä yliopistoa maassamme, sillä niissä suoritettiin esim. vuonna 2011 yhteensä 72 506 10 opintopistettä, jotka merkitsevät 402 yliopistollista alempaa korkeakoulututkintoa (á 180 op). Alueellisina koulutusorganisaatioina kesäyliopistot vastaavat kuntaa laajemman väestön koulutustarpeisiin ja organisoivat erilaisia toiminta-alueensa koulutus- ja kehittämisprojekteja. Ne voivat myös välittää eri eurooppalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen koulutustarjontaa maahamme. Kesäyliopisto-opiskelijoilta tiedustellaan vuosittain opintojen tarkoitusta. Enemmistö (49 %) vuonna 2011 nimesi opintojen tarkoitukseksi ammatillisen täydennyskoulutuksen, harrastuksenaan kesäyliopistoissa opiskeli 21 % ja korkeakoulututkinto oli tavoitteena 8 %:lla. Avoimeen yliopistoon kirjoittautuneista korkeakoulututkinto oli tavoitteena 37 %:lla ja 31 %:lla opintojen tarkoituksena oli ammatillinen täydennyskoulutus. Kesäyliopistojen kokonaistulot vuonna 2011 olivat yhteensä 18 228 236 euroa (v. 2010 yhteensä 17 420 669 euroa). 5.1. TULOT Kesäyliopistojen tulot muodostuvat opiskelijamaksuista, kuntien avustuksista ja maksuosuuksista, valtion avustuksista, sekä opetushallinnon ja työvoimahallinnon koulutusostoista. Valtionavustuksen osuus kesäyliopistojen tulorahoituksesta on ollut koulutuksen määrään nähden riittämätön, joten toiminnan rahoituksessa on korostunut opiskelijamaksut ja kuntien maksuosuudet. (Ks. kaavio alla.) Opiskelijamaksutuloja kesäyliopistoille kertyi vuonna 2011 yhteensä 7,7 miljoonaa euroa (v. 2010 7,2 Meur), joka on 42 % kesäyliopistojen kaikista tuloista. ELY-keskusten, Opetushallituksen, oppisopimustoimistojen ostaman koulutuksen sekä EU-hankkeiden arvo vuonna 2011 oli yhteensä 1 808 079 euroa eli 9,9 % kaikista tuloista (v. 2010 8,8 %). Maksupalvelu- ja tilauskoulutus olivat 639 674 euroa eli 3,5 % kaikista tuloista (v. 2010 3 %). Muut tulot olivat yhteensä 440 673 euroa eli 2,4 % kaikista tuloista (v. 2010 2,9 %). Kesäyliopistoille osoitettujen kaikkien maksuosuuksien ja avustusten kokonaissumma oli vuonna 2011 yhteensä 7,7 Meur eli 42 % kesäyliopistojen kaikista tuloista (v. 2010 7,7 Meur, l. 44 %). Kuntien avustukset olivat yhteensä 1,9 Meur eli 10,4 % kesäyliopistojen koko tulokertymästä (v. 2010 11 %). Valtionavustuksia sekä muita avustuksia (mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, eri keskusvirastot, läänien taidetoimikunnat) kesäyliopistot saivat kaikkiaan 5,6 miljoonaa euroa, joka oli n. 30,8 % kesäyliopistojen tuloista. 5.2. MENOT Opetushallitus kerää vuosittain kesäyliopistojen menot. Suomen kesäyliopistot ry kerää menoista kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopisto-opetuksen tiedot. Kesäyliopistojen tulorakenne vuonna 2011 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Kesäyliopistojen taloudellista toimintastrategiaa voidaan kuvata sanoilla joustavuus ja säästäväisyys. Hallinnolliset kulut on pystytty pitämään pieninä. Vuosien mittaan hallintoa ei ole paisutettu. Kesäyliopistoilla ei myöskään pääsääntöisesti ole omia kiinteistöjä, vaan opetus on järjestetty koulutuskohtaisesti sopivissa vuokratiloissa. Yli puolet kesäyliopistoista järjestää valtaosin avoimen yliopiston opetuksen yliopistojen tiloissa. 9 Luvusta puuttuvat kolmen kesäyliopiston tiedot. 10 Luvusta puuttuvat Hangö sommaruniversitetin tiedot. 8 Valtionosuus ja avustukset 30,8 % Opiskelijamaksut 42,1 % OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,5 % Muut avustukset 0,7% Oppisop.toimistojen ostama koulutus 3,0 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 3,5 % EU- ym. kans.väl. rahoitus sekä muut tulot 4,4 % ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 4,5 % Kuntien maksuosuudet 10,4 %
TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2011 20 kesäyliopistoa 105 vakinaista työntekijää 4 047 tuntiopettajaa 18,2 Meur tulot yhteensä 68 194 opiskelijaa 122 019 osallistujaa 5 389 opintojaksoa/kurssia 106 404 opetustuntia Opetustuntien jakautuminen vuonna 2011 11 Avoin yliopisto-opetus 42,8 % Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus 24,4 % Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 19,4 % Muut koulutukset Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisop. Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisop. 4,6 % 3,3 % 1,7 % 1,6 % 1,2 % 0,9 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % Kesäyliopistojen tulorakenne 2011 2010 Milj. euroa Osuus Milj. euroa Osuus Opiskelijamaksut 7,68 42,1 % 7,19 41,3 % Valtionosuus ja avustukset 5,63 30,8 % 5,56 31,9 % Kuntien avustukset 1,90 10,4 % 1,92 11,0 % ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 0,82 4,5 % 0,41 2,3 % EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus sekä muut tulot 0,80 4,4 % 0,97 5,6 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 0,64 3,5 % 0,52 3,0 % Oppisopimustoimistojen ostama koulutus 0,54 3,0 % 0,45 2,6 % Muut avustukset 0,12 0,7 % 0,19 1,1 % OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,09 0,5 % 0,22 1,3 % Yhteensä 18,22 99,9 % 17,43 100,0 % 11 Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin. Vapaana sivistystyönä järjestetystä koulutuksesta on omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus esitetty omana prosenttilukuna. Muut koulutukset sisältää myös alle 6 tuntia kestäneet sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset. 9
TAULUKKO 1a KESÄYLIOPISTOJEN PERUSTAMISVUOSI, YLLÄPITÄJÄ, TOIMIHENKILÖIDEN JA TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ HENKILÖTYÖVUODET 2011 YLLÄPITÄVÄ YHTEISÖ Perustamisvuosi Toimihenkilöt* Hlövuodet ** Vak. toimipaikat Yksitt. kurssien pitopaikat *** Etelä- Karjala 1956 Itä-Suomen Yliopistoseura r.y. 4 7,83 2 2 Etelä-Pohjanmaa 1961 Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 4 7,08 1 4 Hangö 1966 Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet 2 1,50 1 4 Helsingin seutu 1966 Helsingin seudun kesäyliopistosäätiö 7 12,25 1 1 Häme 1972 Hämeen liitto 5 6,74 1 6 Jyväskylä 1912 Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys r.y. 4 5,05 1 1 Kainuu 1968 Kainuun Korkeakouluyhdistys r.y. 4 3,50 1 4 Keski-Pohjanmaa 1965 Keski-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 2 3,86 2 3 Kuopio 1956 Snellman-instituutti ry. 8 7,59 3 14 Kymenlaakso 1967 Kymenlaakson liitto 4 3,75 2 8 Lappi 1962 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 6 6,30 1 12 Länsi-Suomi 1965 Länsi-Suomen Korkeakouluyhdistys r.y. 6 6,80 4 7 Mikkeli 1970 Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys r.y. 2 3,80 1 1 Pohjois-Karjala 1966 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 6 6,25 1 8 Pohjois-Pohjanmaa 1951 Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistoseura r.y. 17 17,94 5 17 Päijät-Häme 1963 Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys r.y. 5 5,91 1 6 Savonlinna 1964 Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys r.y. 2 5,50 1 8 Tampere 1955 Tampereen kesäyliopistoyhdistys r.y. 5 13,40 1 12 Turku 1936 Turun Aikuiskoulutussäätiö 8 9,17 1 6 Vaasa 1960 Vaasan Kesäyliopisto - Vasa Sommaruniversitet r.y. 4 5,20 2 5 Åland 1969 Ålands Landskapstyrelse **** **** **** **** Y H T E E N S Ä 105 139,42 33 129 Keskimäärin 5 6,97 2 6 * Osa vakinaisista toimihenkilöistä on osapäiväisiä ** Sisältää määräaikaiset toimihenkilöt sekä harjoittelijat ja muut lyhytaikaiset työsuhteet *** Sisältää myös vakinaiset toimipaikat **** Ei tilastoituja tietoja 10
TAULUKKO 1b KESÄYLIOPISTOJEN KOULUTUKSIEN JÄRJESTÄMISPAIKKAKUNNAT 2011 Päätoimipaikat lkm Sivutoimipaikat lkm Yksittäisten kurssien järjestämispaikkakunnat lkm Yhteensä Etelä- Karjala Lappeenranta, Imatra 2-2 Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 1 - Alajärvi, Kauhava, Lappajärvi 3 4 Hangö Hangö 1 - Esbo, Helsingfors, Åbo 3 4 Helsingin seutu Helsinki 1 - - 1 Häme Hämeenlinna 1 - Forssa, Riihimäki, Santorini (Kreikka), Ateena (Kreikka), Nauders (Itävalta) 5 6 Jyväskylä Jyväskylä 1 - - 1 Kainuu Kajaani 1 - Sotkamo, Suomussalmi, Vaala 3 4 Keski-Pohjanmaa Kokkola 1 Pietarsaari 1 Vaasa 1 3 Kuopio Kuopio 1 Iisalmi, Varkaus 2 Joensuu, Kiuruvesi, Lappeenranta, Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Rautavaara 11 14 Kymenlaakso Kouvola, Kotka 2 - Iitti, Järvelä, Järvenpää, Pietari (Venäjä), Tallinna (Viro), Tartto (Viro) 6 8 Lappi Rovaniemi 1 - Länsi-Suomi Pori 1 Rauma, Kokemäki, Harjavalta Kemi, Tornio, Kemijärvi, Tervola, Almada (Portugal), Berliini (Saksa), Malaga (Espanja), Nancy (Ranska), Piteå (Ruotsi), Sör- Varanger (Norja), Valencia (Espanja) 11 12 3 Eura, Kankaanpää, Tampere 3 7 Mikkeli Mikkeli 1 - - 1 Pohjois-Karjala Joensuu 1 - Kitee, Kuopio, Lieksa, Outokumpu, Polvijärvi, Tampere, Valtimo 7 8 Pohjois-Pohjanmaa Oulu 1 Kuusamo, Pyhäjärvi, Raahe, Ylivieska 4 Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Reisjärvi, Sievi, Bracciano (Italia), Kalevala (Venäjä), Pääjärvi (Venäjä) 12 17 Päijät-Häme Lahti 1 - Savonlinna Savonlinna 1 - Tampere Tampere 1 - Turku Turku 1 - Heinola, Hollola, Orimattila, Riihimäki, Sysmä Juva, Jyväskylä, Mikkeli, Pieksämäki, Punkaharju, Rantasalmi, Varkaus Helsinki, Ikaalinen, Lapua, Kangasala, Mänttä-Vilppula, Nokia, Sastamala, Urjala, Vaasa, Virrat, Pariisi (Ranska) Kärkölä, Naantali, Raisio, Salo, Siuntio 5 6 7 8 11 12 5 6 Vaasa Vaasa 1 Pietarsaari 1 Lapua, Teuva, Kristiinankaupunki 3 5 Yhteensä 22 11 96 129 11
TAULUKKO 2 KAIKKIEN KURSSIEN / OPINTOJAKSOJEN LUKUMÄÄRÄ, OSALLISTUMISET JA OPETUSTUNNIT YHTEENSÄ * Kaikkien kurssien määrä Kaikkien kurssien osallistumismäärä Joista naisia Kaikkien opetustuntien määrä Etelä-Karjala 279 6 968 5 763 4 479 Etelä-Pohjanmaa 122 4 121 2 923 1 849 Hangö 90 1 298 1 034 3 442 Helsingin seutu 504 12 362 9 023 16 391 Häme 356 8 045 5 922 5 829 Jyväskylä 105 8 427 5 891 2 931 Kainuu 297 6 816 ** 2 420 Keski-Pohjanmaa 165 2 384 1 990 2 358 Kuopio 545 9 026 6 816 5 361 Kymenlaakso 94 2 304 1 850 2 128 Lappi 121 3 190 2 272 2 413 Länsi-Suomi 186 5 856 4 807 2 249 Mikkeli 204 3 251 2 261 2 606 Pohjois-Karjala 268 8 006 5 608 3 361 Pohjois-Pohjanmaa 766 14 518 11 260 15 895 Päijät-Häme 172 3 192 2 675 3 127 Savonlinna 249 3 997 2 909 4 055 Tampere 484 9 768 7 303 15 442 Turku 186 4 391 3 586 5 823 Vaasa 196 4 099 3 051 4 245 Y H T E E N S Ä 5 389 122 019 86 944 106 404 Keskimäärin 269 6 101 4 576 5 320 * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin ** Tietoja ei ole tilastoitu 12
TAULUKKO 3 YHTEENVETO KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA KOULUTUSTYYPEITTÄIN VUONNA 2011 * Kurssien / opintojaksojen lkm yhteensä % Osallistumisia yhteensä % Naisia ** % Annetut opetustunnit yhteensä % 1. Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus 38 0,7% 2 374 1,9% 1 975 2,3% 974 0,9% 2. Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 26 0,5% 823 0,7% 665 0,8% 1 254 1,2% 3. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 12 0,2% 195 0,2% 171 0,2% 3 535 3,3% 4. Työnantajan tilaama koulutus 110 2,0% 6690 5,5% 4844 5,6% 1 829 1,7% 5. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus - josta omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta 1728 32,1% 52 314 42,9% 35 201 40,5% 46 630 43,8% 1301 24,1% 41 030 100,0% 25 924 24,4% 6. Avoin ammattikorkeakouluopetus 37 0,7% 622 0,5% 444 0,5% 1 754 1,6% 7. Avoin yliopisto-opetus 2755 51,1% 33 151 27,2% 23 746 27,3% 45 569 42,8% 8. Muut koulutukset 9. Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä yksinomaan lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset - sisältää ed. mainittuja koulutuksia 186 3,5% 4 827 4,0% 3 384 3,9% 2 018 1,9% 497 9,2% 21 023 17,2% 16 514 19,0% 2 841 2,7% Yhteensä 5 389 100,0% 122 019 100,0% 86 944 100,0% 106 404 100,0% Ed. mainituihin lukuihin sisältyy EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestettyä koulutusta 234 kurssia, 9 021 osallistumista ja 5 748 opetustuntia * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin ** Yhden kesäyliopiston tiedot puuttuvat 13
TAULUKKO 4 AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ SUORITETUT OPINTOPISTEET KORKEAKOULUITTAIN AYO Aalto-yliopisto LY Lapin yliopisto TaY Tampereen yliopisto HY Helsingin yliopisto LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto TeaK Teatterikorkeakoulu UEF Itä-Suomen yliopisto OY Oulun yliopisto TY Turun yliopisto JY Jyväskylän yliopisto SibA Sibelius-Akatemia VY Vaasan yliopisto ÅA Åbo Akademi Oppiaineiden lkm AYO HY UEF JY LY LTY OY SibA TaY TeaK TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala 2 18 3 1 24 Etelä-Pohjanmaa 1 1 1 14 17 Hangö 1 14 15 Helsingin seutu 25 4 2 2 1 3 6 43 Häme 1 2 11 5 1 4 6 30 Jyväskylä 1 2 1 1 5 Kainuu 15 23 1 39 Keski-Pohjanmaa 8 3 4 13 28 Kuopio 17 8 1 26 Kymenlaakso 2 6 1 9 Lappi 4 3 1 19 1 2 1 31 Länsi-Suomi 1 1 2 3 1 1 8 17 Mikkeli 16 8 1 25 Pohjois-Karjala 8 1 1 1 11 Pohjois-Pohjanmaa 2 8 5 10 19 1 1 1 1 48 Päijät-Häme 6 9 4 1 1 21 Savonlinna 21 1 22 Tampere 6 7 1 25 2 4 45 Turku 1 1 2 19 23 Vaasa 1 4 1 1 16 8 31 YHTEENSÄ (brutto) 510 Suoritetut opintopisteet AYO HY UEF JY LaY LTY OY Sib TaY TeaK TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala 45 1170,0 219 15 1 449,0 Etelä-Pohjanmaa 34 126,0 15 2650,5 2 825,5 Hangö * * * Helsingin seutu 3 692 2449,0 148 925 289 241 605 8 349,0 Häme 80 215 2727,0 1 173 48 652 146 5 041,0 Jyväskylä 215 321,0 204 340 1 080,0 Kainuu 1347,0 788 2 135,0 Keski-Pohjanmaa 241,5 6 603 790,0 1 640,5 Kuopio 3634,0 1506 67 5 207,0 Kymenlaakso 371 1264,0 115 1 750,0 Lappi 123 62,0 20 878 58 23 132 1 296,0 Länsi-Suomi 100 12 144,0 372 110 16 1875 2 629,0 Mikkeli 1069,0 777 40 1 886,0 Pohjois-Karjala 1603,5 436 30 47 2 116,5 Pohjois-Pohjanmaa 630 1741,0 1045 2237 5279 50 24 65 1075,0 12 146,0 Päijät-Häme 449 994,0 116 654 561 2 774,0 Savonlinna 931,0 29 960,0 Tampere 1550,0 4138 770 3365 385 1982,0 12 190,0 Turku 377,0 220 170 2350 3 117,0 Vaasa 737 679 95 18 1126,0 1260 3 915,0 YHTEENSÄ 180 6 523 21 751,0 11 796 4 448 654 6 999 241 5 198 815 5 018 7 623,5 1260 72 506,5 * Tietoja ei ole tilastoitu 14
TAULUKKO 5 AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA JÄRJESTETYT OPINTOJAKSOT Opintojaksojen lkm Osallistumiset lkm Opetustunnit yhteensä Suoritetetut opintopisteet Etelä-Karjala 114 766 1 230 1 449,0 Etelä-Pohjanmaa 61 753 1 275 2 825,5 Hangö 58 699 1 017 * Helsingin seutu 176 4 900 5 821 8 349,0 Häme 195 1 575 2 418 5 041,0 Jyväskylä 25 268 257 1 080,0 Kainuu 243 2 154 1 593 2 135,0 Keski-Pohjanmaa 61 408 1 482 1 640,5 Kuopio 297 1 942 2 111 5 207,0 Kymenlaakso 37 717 586 1 750,0 Lappi 61 818 974 1 296,0 Länsi-Suomi 52 876 1 232 2 629,0 Mikkeli 129 994 1 276 1 886,0 Pohjois-Karjala 129 1 021 978 2 116,5 Pohjois-Pohjanmaa 444 6 975 10 840 12 146,0 Päijät-Häme 90 1 082 1 157 2 774,0 Savonlinna 159 562 832 960,0 Tampere 284 4 616 6 396 12 190,0 Turku 82 1 125 2 251 3 117,0 Vaasa 58 900 1 843 3 915,0 YHTEENSÄ 2 755 33 151 45 569 72 506,5 Keskimäärin 138 1 658 2 278 3 816 * Tietoja ei ole tilastoitu 15
TAULUKKO 6 AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS * Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 5 189 196 Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme 1 140 4 Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio 10 199 75 Kymenlaakso Lappi 9 1 385 206 7 115 126 3 266 44 Länsi-Suomi 6 82 65 3 49 118 23 1 123 199 Mikkeli 1 56 8 Pohjois-Karjala 4 426 149 25 2 296 350 Pohjois-Pohjanmaa 16 346 137 Päijät-Häme 8 168 104 Savonlinna 3 83 19 Tampere 5 80 3 409 12 1 677 405 Turku 23 907 703 19 348 987 Vaasa 3 147 288 Y H T E E N S Ä 38 2 374 974 26 823 1 254 12 195 3 535 110 6 690 1 829 Keskimäärin 2 119 49 1 41 63 1 10 177 6 335 91 * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 16
TAULUKKO 7 VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUT KOULUTUKSET SEKÄ ALLE 6 TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILLE JÄRJESTETYT KOULUTUKSET* Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 101 3 027 2 799 6 143 53 53 2 843 201 Etelä-Pohjanmaa 28 1 696 394 23 1 193 155 10 479 25 Hangö 28 544 2 404 1 5 18 3 50 3 Helsingin seutu 302 6 624 9 747 21 428 810 5 410 13 Häme 106 3 743 3 230 26 322 111 28 2 265 66 Jyväskylä 80 8 159 2 674 Kainuu 40 4 501 580 14 161 247 Keski-Pohjanmaa 89 1 732 689 2 13 126 13 231 61 Kuopio 129 2 402 1 950 22 405 529 87 4 078 696 Kymenlaakso 54 1 488 1 499 3 99 43 Lappi 41 606 1 063 Länsi-Suomi 20 336 340 82 3 390 295 Mikkeli 49 1 595 1 214 25 606 108 Pohjois-Karjala 60 2 144 1 284 25 1 105 512 25 1 014 88 Pohjois-Pohjanmaa 182 3 725 4 046 54 1 087 327 70 2 385 545 Päijät-Häme 60 1 167 1 808 14 775 58 Savonlinna 45 2 035 2 708 14 217 220 28 1 100 276 Tampere 167 3 144 4 421 13 176 800 3 75 11 Turku 53 1 823 1 829 4 26 32 5 162 21 Vaasa 94 1 823 1 951 9 230 36 32 999 127 Y H T E E N S Ä 1 728 52 314 46 630 37 622 1 754 186 4 827 2 018 497 21 023 2 841 Keskimäärin 86 2616 2332 2 31 88 9 241 101 25 1051 142 * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 17
TAULUKKO 8 OMAEHTOINEN AMMATILLISSIVISTÄVÄ KOULUTUS EU- TAI MUULLA KANSAIVÄLISELLÄ, KANSALLISELLA TAI ALUEELLISELLA RAHOITUKSELLA JÄRJESTETTY KOULUTUS Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 93 3 590 1 994 6 143 53 Etelä-Pohjanmaa 29 1 912 263 26 1 456 161 Hangö 11 163 1 139 Helsingin seutu 42 565 486 Häme 87 3 546 2 595 26 322 39 Jyväskylä 72 8 063 2 344 Kainuu 39 577 775 Keski-Pohjanmaa 93 1 907 537 Kuopio 87 2 015 967 24 294 275 Kymenlaakso 54 1 488 1 499 3 99 43 Lappi 21 387 586 10 1 500 332 Länsi-Suomi 31 1 366 330 Mikkeli 49 1 593 1 032 Pohjois-Karjala 61 1 353 609 15 783 445 Pohjois-Pohjanmaa 250 5 736 3 467 51 959 319 Päijät-Häme 58 1 403 1 638 Savonlinna 14 767 429 40 1 206 336 Tampere 161 2 812 4 282 20 2 001 3 677 Turku 19 832 753 4 28 32 Vaasa 30 955 199 9 230 36 Y H T E E N S Ä 1 301 41 030 25 924 234 9 021 5 748 Keskimäärin 65 2 052 1 296 12 451 287 18
TAULUKKO 9 OPETUSHENKILÖKUNTA Yhteensä Avoimessa yliopistoopetuksessa - joista prof. ja dos. OPETTAJIA OPETTAJIEN KOTIPAIKKA - joista toht. ja lis. - joista kktutkinnon suorittaneita - joista muun tutkinnon suorittaneita - joista kesäyliop. hall.hlökunnasta opettajana toimineet Muussa opetuksessa kesäyliopistopaikkakunta talousalue muu alue Suomessa Etelä-Karjala 340 86 16 12 58 254 92 26 219 3 muu maa Etelä-Pohjanmaa 102 31 6 3 18 4 1 71 28 6 68 Hangö 119 42 10 32 77 4 110 5 Helsingin seutu 303 98 11 20 59 8 205 221 20 54 8 Häme 450 78 7 28 38 5 372 37 25 366 22 Jyväskylä 112 32 10 13 9 80 34 9 69 Kainuu * * * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa 138 37 9 12 16 101 19 2 117 Kuopio 220 72 9 17 46 1 148 72 30 117 1 Kymenlaakso 92 20 1 10 9 72 9 1 68 14 Lappi 95 39 5 10 24 56 25 7 43 20 Länsi-Suomi 119 22 1 4 16 1 1 97 29 4 86 Mikkeli 197 89 13 20 55 1 1 108 18 178 1 Pohjois-Karjala 153 49 10 14 25 104 45 11 97 Pohjois-Pohjanmaa 540 231 39 64 120 8 2 309 120 92 327 1 Päijät-Häme 155 76 10 15 51 79 26 7 122 Savonlinna 220 85 16 24 45 1 135 48 7 157 8 Tampere 394 121 7 24 73 17 1 273 158 59 177 Turku 175 46 3 9 30 4 129 106 19 46 4 Vaasa 123 56 6 10 33 7 67 71 3 46 3 Y H T E E N S Ä 4 047 1 310 189 341 725 55 8 2 737 1 162 328 2 467 90 Keskimäärin 213 69 10 18 38 3 0 144 61 17 130 5 * Tietoja ei ole tilastoitu 19
TAULUKKO 10 OPISKELIJAMÄÄRÄ KESÄYLIOPISTOISSA VUOSINA 2001-2011 SEKÄ AVOIMEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN KIRJOITTAUTUNEET VUONNA 2011 Avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet (netto) **** 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Yht. ** Miehiä Naisia Etelä-Karjala 4 180 3 659 3 701 3 802 3 626 3 338 3 431 4 268 3 810 4 092 5 860 242 28 214 242 Korkeakoulussa kirjoilla *** Etelä-Pohjanmaa 2 110 2 144 2 237 1 654 1 710 1 521 1 556 1 582 2 041 1 836 2 622 253 108 145 59 Hangö 726 713 799 759 683 780 920 810 750 692 875 339 39 300 173 Helsingin seutu 8 005 7 338 7 241 8 001 7 898 7 394 6 679 6 981 6 894 6 725 6 530 2 539 622 1 917 837 Häme 4 089 3 961 3 742 3 606 3 599 3 551 3 704 3 819 3 698 4 188 4 738 667 143 524 147 Jyväskylä 4 964 3 721 4 423 3 969 4 639 5 169 6 282 5 789 5 725 4 431 4 819 105 28 77 20 Kainuu 3 295 3 605 2 848 3 127 1 430 1 322 1 418 1 458 1 092 1 017 2 085 179 * * * Keski-Pohjanmaa 1 752 1 374 1 623 1 705 950 1 340 1 124 1 195 1 519 1 495 1 337 156 35 121 8 Kuopio 4 474 4 810 4 693 4 995 5 072 5 888 5 463 5 847 4 453 4 711 4 998 813 175 638 264 Kymenlaakso 3 481 3 051 2 971 2 844 2 995 3 104 1 994 2 356 2 897 1 731 1 720 229 19 210 8 Lappi 2 632 3 237 2 185 2 438 1 912 1 593 1 021 1 180 1 804 1 376 2 148 244 50 194 141 Länsi-Suomi 3 010 2 733 2 752 3 419 2 654 2 415 2 695 3 041 3 743 2 816 2 519 368 67 301 48 Mikkeli 2 219 2 089 2 003 2 060 1 997 2 138 1 517 1 338 1 320 1 663 2 137 403 85 318 76 Pohjois-Karjala 2 060 1 712 1 331 1 520 2 600 2 526 4 653 3 702 4 034 3 947 3 948 231 21 210 * Pohjois-Pohjanmaa 8 438 7 370 7 964 6 265 5 502 6 310 7 208 5 378 6 207 5 942 7 596 1 691 538 1 153 1 030 Päijät-Häme 1 977 1 787 2 545 2 280 2 828 2 871 2 525 2 790 2 841 2 534 2 342 510 105 405 170 Savonlinna 2 000 2 375 2 522 1 953 2 279 2 742 2 420 2 836 3 068 2 848 2 780 140 27 113 22 Tampere 2 289 2 710 3 089 3 181 3 012 3 316 3 439 3 574 3 585 4 166 4 527 2 137 556 1 581 574 Turku 2 744 2 912 3 670 3 752 3 833 3 622 2 825 2 477 2 632 2 256 2 710 606 137 469 162 Vaasa 1 937 1 766 1 996 1 908 1 880 1 674 1 836 1 751 1 812 1 849 1 903 577 142 435 * Åland 876 933 * * * * * * * * * * * * * Y H T E E N S Ä 67 258 64 000 64 335 63 238 61 099 62 614 62 710 62 172 63 925 60 315 68 194 12 429 2 925 9 325 3 981 Prosenttia (%) 100 % 18 % 24 % 75 % 32 % Keskimäärin 3 203 3 048 3 217 3 162 3 055 3 131 3 136 3 109 3 196 3 016 3 410 621 146 466 234 * Tietoja ei ole tilastoitu ** Luvut sisältyvät edellisen sarakkeen kokonaisopiskelijamäärään *** Luvut sisältyvät avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneiden määrään **** Kaikista kesäyliopistoissa opiskelleista 18% olivat avoimessa yliopistossa, joista 24% on miehiä ja 32% on kirjoilla korkeakoulussa 20
TAULUKKO 11 OPISKELIJOIDEN AMMATTI JA KIELI 1 = opiskelijat ja koululaiset 2 = opettajat 3 = terv.hoitoalan työntekijät 4 = sosiaalialan työntekijät 5 = muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt 6 = palvelualojen, teollisuuden sekä maatalouden työntekijät 7 = muut (esim. yrittäjät) 8 = ei tietoja 9 = korkeakoulussa kirjoilla (sisältyy kohtaan 1 Opisk. yht. Ammatti Kieli 1 2 3 4 5 6 7 8 9 suomi ruotsi muu Etelä-Karjala 5 860 353 1 183 936 645 1 100 260 367 1 016 242 5 767 24 69 Etelä-Pohjanmaa 2 622 233 1 213 189 70 53 132 400 332 59 2 600 19 3 Hangö * * * * * * * * 173 20 840 15 Helsingin seutu 6 530 2 170 581 425 158 419 683 656 1 438 837 4 963 261 1 306 Häme 4 738 217 2 014 503 395 191 232 402 784 147 4 652 44 42 Jyväskylä 4 819 115 514 737 209 270 151 2 606 217 20 4 766 1 52 Kainuu * * * * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa 1 337 63 214 165 104 408 154 222 7 8 1 171 165 1 Kuopio 4 998 362 1 034 540 450 441 337 249 1 585 264 4 922 9 67 Kymenlaakso 1 720 111 231 409 360 281 131 197 8 1 609 111 Lappi 2 148 220 743 511 231 285 106 12 40 141 2 072 6 70 Länsi-Suomi 2 519 208 527 470 428 434 132 262 58 48 2 498 17 4 Mikkeli 2 137 240 509 486 188 228 120 309 57 76 2 119 18 Pohjois-Karjala 3 948 42 898 283 245 298 147 133 1 902 * 3 249 11 688 Pohjois-Pohjanmaa 7 596 1 496 1 599 984 907 1 041 616 600 353 1 030 7 289 10 297 Päijät-Häme 2 342 204 389 412 651 240 106 220 120 170 2 269 6 67 Savonlinna 2 780 387 1 264 221 192 305 218 193 22 2 696 16 68 Tampere 4 527 1 107 832 509 177 191 435 586 690 574 4 215 29 283 Turku 2 710 398 460 471 312 142 250 270 407 162 2 504 62 144 Vaasa 1 903 488 138 89 120 370 189 49 460 * 1 381 423 99 Y H T E E N S Ä 65 234 8 414 14 343 8 340 5 842 6 697 4 399 7 733 9 466 3 981 60 762 1 943 3 404 Prosenttia (%) 100 % 13 % 22 % 13 % 9 % 10 % 7 % 12 % 15 % 47 % 92 % 3 % 5 % * Tietoja ei ole tilastoitu 21
TAULUKKO 12 OPINTOJEN TARKOITUS 1 = valmentautuminen yo-tutkintoon 5 = harrastus- tai sivistysintressi 2 = valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen 6 = luottamustoimen hoito 3 = korkeakoulututkinto 7 = muu 4 = ammatillissivistävä/ammatillinen 8 = ei tietoa täydennyskoulutus 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteensä Etelä-Karjala 251-205 3 176 526 693 214 795 5 860 Etelä-Pohjanmaa 51 6 168 1 435 516 1 9 436 2 622 Hangö 344 161 370 875 Helsingin seutu 619 102 977 1 042 2 601 14 549 626 6 530 Häme 119 21 279 2 726 706 14 209 664 4 738 Jyväskylä 87 7 56 1 991 2 622 50 6 4 819 Kainuu * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa 23 2 77 1 014 206 12 3 1 337 Kuopio 42 32 520 2 194 667 11 197 1 335 4 998 Kymenlaakso 190 993 406 90 41-1 720 Lappi 95 1 172 1 712 114 11 33 10 2 148 Länsi-Suomi 83 65 73 1 932 92 180 75 19 2 519 Mikkeli 65 9 129 1 417 320 45 79 73 2 137 Pohjois-Karjala 34 10 130 1 596 135 14 129 1 900 3 948 Pohjois-Pohjanmaa 278 39 1 013 4 478 992 281 144 371 7 596 Päijät-Häme 75 29 282 1 608 149 15 150 34 2 342 Savonlinna 46 25 67 1 411 1 095 26 110-2 780 Tampere 515 69 529 1 367 1 258 12 226 551 4 527 Turku 112 17 180 1 486 818 3 44 50 2 710 Vaasa 34 14 408 960 275 1 62 149 1 903 Y H T E E N S Ä 2 529 792 5 455 32 699 13 868 1 473 2 274 7 019 66 109 Prosenttia (%) 4 % 1 % 8 % 49 % 21 % 2 % 3 % 11 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu 22
TAULUKKO 13 OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA JA PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Perusaste Toinen aste Korkea-aste Ei tietoa Yht. Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Etelä-Karjala 491 2 433 2 492 444 5 860 4 361 61 381 214 843 Etelä-Pohjanmaa 153 785 1 265 419 2 622 1 889 15 243 465 10 Hangö * * * * * * * * * * Helsingin seutu 1 309 1 989 2 588 644 6 530 2 939 718 1 698 620 555 Häme 281 1 411 2 247 799 4 738 3 380 49 266 444 599 Jyväskylä 619 1 873 1 762 565 4 819 2 041 22 153 2 585 18 Kainuu * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa 77 598 662 1 337 1 096 7 63 168 3 Kuopio 320 1 179 1 936 1 563 4 998 2 674 115 424 419 1 366 Kymenlaakso 257 611 852 1 720 1 454 60 99 93 14 Lappi 223 496 1 194 235 2 148 1 815 16 217 83 17 Länsi-Suomi 295 913 1 213 98 2 519 2 186 37 213 24 59 Mikkeli 176 719 1 103 139 2 137 1 421 42 250 299 125 Pohjois-Karjala 955 940 537 1 516 3 948 1 888 37 132 54 1 837 Pohjois-Pohjanmaa 458 3 460 3 224 454 7 596 5 345 102 1 542 387 220 Päijät-Häme 121 456 605 1 160 2 342 1 947 69 231 32 63 Savonlinna 419 736 1 625 2 780 1 983 62 413 261 61 Tampere 706 1 213 1 818 790 4 527 2 215 115 1 004 403 790 Turku 423 787 1 500 2 710 1 813 37 439 327 94 Vaasa 98 549 807 449 1 903 1 020 7 458 93 325 Y H T E E N S Ä 7 381 21 148 27 430 9 275 65 234 41 467 1 571 8 226 6 971 6 999 Prosenttia 11 % 32 % 42 % 14 % 100 % 64 % 2 % 13 % 11 % 11 % * Tietoja ei ole tilastoitu TAULUKKO 14 OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA Kesäyliopistopaikkakunta % Talousalue % Muu Suomi % Muu maa % Yhteensä Etelä- Karjala 3 150 53,8 % 918 15,7 % 1 792 30,6 % 0,0 % 5 860 Etelä-Pohjanmaa 1 012 38,6 % 1 039 39,6 % 571 21,8 % 0,0 % 2 622 Hangö * * * * * Helsingin seutu 5 312 81,3 % 561 8,6 % 320 4,9 % 337 5,2 % 6 530 Häme 1 458 30,8 % 934 19,7 % 2 346 49,5 % 0,0 % 4 738 Jyväskylä 1 956 40,6 % 2 727 56,6 % 87 1,8 % 49 1,0 % 4 819 Kainuu * * * * * Keski-Pohjanmaa 704 52,7 % 362 27,1 % 265 19,8 % 6 0,4 % 1 337 Kuopio 2 069 41,4 % 1 614 32,3 % 1 312 26,3 % 3 0,1 % 4 998 Kymenlaakso 1 105 64,2 % 295 17,2 % 259 15,1 % 61 3,5 % 1 720 Lappi 1 273 59,3 % 662 30,8 % 142 6,6 % 71 3,3 % 2 148 Länsi-Suomi 1 618 64,2 % 471 18,7 % 430 17,1 % 0,0 % 2 519 Mikkeli 1 199 56,1 % 578 27,0 % 344 16,1 % 16 0,7 % 2 137 Pohjois-Karjala 1 858 47,1 % 1 203 30,5 % 863 21,9 % 24 0,6 % 3 948 Pohjois-Pohjanmaa 4 267 56,2 % 2 695 35,5 % 617 8,1 % 17 0,2 % 7 596 Päijät-Häme 1 008 43,0 % 601 25,7 % 730 31,2 % 3 0,1 % 2 342 Savonlinna 924 33,2 % 304 10,9 % 1 478 53,2 % 74 2,7 % 2 780 Tampere 2 535 56,0 % 1 258 27,8 % 664 14,7 % 70 1,5 % 4 527 Turku 1 405 51,8 % 836 30,8 % 431 15,9 % 38 1,4 % 2 710 Vaasa 1 312 68,9 % 383 20,1 % 207 10,9 % 1 0,1 % 1 903 Y H T E E N S Ä 34 165 52,4 % 17 441 26,7 % 12 858 19,7 % 770 * Tietoja ei ole tilastoitu 1,2 % 65 234 23
TAULUKKO 15 OPISKELIJOIDEN IKÄ -19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60 - Ei tietoa Yht. Etelä-Karjala 132 227 168 276 393 539 739 780 822 760 1 024 5 860 Etelä-Pohjanmaa 169 60 74 147 202 232 317 255 239 584 343 2 622 Hangö * * * * * * * * * * * * Helsingin seutu 456 898 970 854 576 474 506 500 365 661 270 6 530 Häme 101 118 155 289 459 497 525 480 418 741 955 4 738 Jyväskylä 86 41 65 132 142 133 399 449 622 2 606 144 4 819 Kainuu * * * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa 27 19 56 91 119 156 214 193 197 265 1 337 Kuopio 260 175 320 376 438 526 613 607 394 485 804 4 998 Kymenlaakso 46 73 101 174 201 236 257 265 231 136 1 720 Lappi 26 128 98 123 167 241 324 317 263 174 287 2 148 Länsi-Suomi 10 163 121 192 270 294 381 426 386 276 2 519 Mikkeli 99 50 58 155 205 238 345 267 290 367 63 2 137 Pohjois-Karjala 51 123 182 262 297 373 488 501 392 517 762 3 948 Pohjois-Pohjanmaa 249 636 628 615 618 741 876 930 881 929 493 7 596 Päijät-Häme 82 90 127 247 282 325 288 314 259 161 167 2 342 Savonlinna 95 140 179 177 238 313 363 454 375 446 2 780 Tampere 453 417 431 441 440 370 382 270 274 683 366 4 527 Turku 127 134 173 232 240 273 300 319 237 457 218 2 710 Vaasa 44 213 233 212 168 140 152 144 120 195 282 1 903 Y H T E E N S Ä 2 513 3 705 4 139 4 995 5 455 6 101 7 469 7 471 6 765 10 443 6 178 65 234 Prosenttia 4 % 6 % 6 % 8 % 8 % 9 % 11 % 11 % 10 % 16 % 9 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu 24
TAULUKKO 16 TULOT A Kesäyliopistopaikkakunta/kunnat G OPH:n myöntämä ylimääräinen avustus L Oppisopimustoimistojen ostama koulutus B Muut kunnat H Muut avustukset yhteensä M Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijamaksut C Muut kunnan yhteisöt I Kaikki maksuosuudet / avustukset yhteensä N Muut opiskelijamaksut D OKM J Aluehallintoviranomaisten tilaama työvoimakoulutus ja O Maksupalvelu- ja tilauskoulutus E OPH:n 14 muk. erit.av. muu koulutus sekä hanketoiminta P EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus F Erityisavustus, opintoseteli K OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut Q Muut tulot Kuntien avustukset Valtionosuus ja avustukset Koulutustoiminnan tulot A B C Yht. D E F G Yht. H I J K L M N O P Q Kaikki tulot yhteensä Etelä-Karjala 113 000 113 000 232 337 6 950 7 250 246 537 359 537 55 578 683 414 72 527 78 332 858 1 250 246 Etelä-Pohjanmaa 78 518 37 255 1 525 117 298 127 499 1 051 4 162 132 712 1 467 251 477 189 743 96 999 99 541 7 850 10 043 655 653 Hangö 50 000 50 000 187 746 5 000 192 746 50 000 292 746 14 500 30 500 337 746 Helsingin seutu 100 600 32 950 133 550 882 438 15 309 13 850 911 597 1 045 147 419 627 569 274 18 880 2 052 928 Häme 167 990 2 261 170 251 295 415 20 465 315 880 1 371 487 502 123 366 464 664 2 720 52 804 17 353 1 148 409 Jyväskylä 20 000 20 000 230 309 7 500 7 000 244 809 264 809 26 758 161 738 11 440 42 663 507 408 Kainuu 148 396 4 400 7 000 159 796 159 796 ** 157 648 28 784 346 228 Keski-Pohjanmaa 69 350 560 69 910 133 142 4 500 3 500 141 142 211 052 57 079 161 927 1 344 12 799 444 201 Kuopio 106 500 106 500 312 839 8 500 8 000 43 000 372 339 478 839 85 692 195 094 255 534 53 134 3 481 1 071 774 Kymenlaakso 168 300 168 300 138 135 4 000 142 135 10 662 321 097 51 834 178 842 551 773 Lappi 110 760 5 000 4 500 25 000 145 260 145 260 12 580 50 329 151 347 109 479 128 084 7 656 604 735 Länsi-Suomi 148 000 9 543 157 543 111 451 4 000 5 805 121 256 278 799 12 834 23 514 58 831 206 988 44 565 3 688 629 219 Mikkeli 56 000 1 200 57 200 109 776 4 000 4 500 118 276 13 000 188 476 10 500 103 904 254 158 4 000 4 500 565 538 Pohjois-Karjala 24 755 24 755 139 721 5 000 4 500 19 000 168 221 32 194 225 170 61 647 100 165 63 878 126 875 174 146 23 394 775 275 Pohjois-Pohjanmaa 108 500 3 630 112 130 695 157 43 734 11 211 750 102 3 000 865 232 56 593 381 700 621 865 15 323 26 000 1 966 713 Päijät-Häme 97 641 21 900 119 541 205 179 7 000 6 500 218 679 7 436 345 656 119 116 281 518 22 850 6 023 775 163 Savonlinna 39 200 6 647 170 46 017 196 803 6 000 5 355 208 158 254 175 100 932 31 414 135 964 15 475 33 716 571 676 Tampere 208 304 63 465 271 769 581 856 10 000 13 000 604 856 876 625 391 283 277 249 350 575 91 761 55 796 10 510 2 053 799 Turku 46 200 46 200 251 640 7 500 3 734 262 874 309 074 404 896 103 991 289 072 5 000 196 849 1 308 882 Vaasa 50 000 70 000 120 000 152 226 14 800 3 500 170 526 5 000 295 526 93 820 177 304 27 350 16 870 610 870 YHTEENSÄ 1 628 103 204 166 71 695 1 903 964 5 242 825 180 709 117 367 87 000 5 627 901 124 130 7 655 995 824 243 87 061 539 075 2 482 715 5 201 100 639 674 357 700 440 673 18 228 236 * * Sisältää 545 847 euroa korkeakoulujen perimiä palvelumaksuja, jotka peritty opiskelijoilta ja tilitetty korkeakouluille ** Sisältää muut opiskelijamaksut 25