ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Bonava Suomi Oy Hämeenkatu 15 33100 Tampere KUNNOSTETTAVIEN ALUEIDEN SIJAINNIT Sarvijaakonkatu 5 A sekä Sammonkatu 56 B ja 56 C, Tampere Kiinteistöt: 837-119-835-37, -38 ja -40 KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT/HALTIJAT Asunto Oy Tampereen Kalevan Paletti 1 (837-119-835-38) Asunto Oy Tampereen Kalevan Paletti 3 (837-119-835-37) Tampereen kaupunki (837-119-835-40) VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 ASIAN VIREILLETULOAIKA 19.6.2018 KIINTEISTÖJEN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Alueella on sijainnut meijeri 1960-luvulta 1970-luvun lopulle, jonka jälkeen vuoteen 1996 asti alueen rakennuksissa on ollut pääosin liikuntatiloja. Sen jälkeen rakennukset olivat maali- ja sisustustavaraliikkeen tiloja 2010-luvulle asti. Alueen keskiosassa on ollut vanhat maanalaiset öljysäiliöt, jotka on poistettu tiettävästi 2000-luvun alkupuolella. Sen jälkeen uudet lämmitysöljysäiliöt on sijoitettu altaisiin rakennuksen kellaritiloihin. Alueen länsipuolella on ollut huoltoasema, jota puretaan parhaillaan. Kiinteistöt 837-119-835-37 ja -38 on osoitettu voimassa olevassa asemakaa- MAKSU 770
kaavassa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL) ja kiinteistö 837-119-835-40 maanalaiseksi pysäköintialueeksi (AH). Alueelle rakennetaan neljä asuinkerrostaloa ja parkkihallirakennus. MAAPERÄ- JA POHJAVESITIEDOT Tutkitulla alueella on pintamaan (täyttömaata) alla on laihasta savesta karkeaan silttiin vaihtelevia koheesiomaakerroksia. Noin tasosta + 94,5 +95,5 alaspäin maaperä on karkeaa silttiä ja/tai hienoa hiekkaa. Kitkamaakerrokset ovat löyhiä ja muuttuvat tiiviimmiksi syvemmälle mentäessä. Näytetietojen perusteella alueella on paikoin savikerroksia ainakin viiden metrin syvyyteen asti (noin tasolle + 94). Savikerroksia on pääosin korttelin eteläosissa ja niiden paksuus kasvaa etelään päin mentäessä. Kairaukset päättyivät tasolle + 70 +82, jossa todettiin tiivistä moreenia, kiviä, lohkareita tai kalliota. Kallion pinta on varmistettu korttelin länsinurkassa tasolle +69,9 ja korttelin pohjoisnurkassa tasolle +74,4. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään pohjavedenottamoon (Messukylän vedenottamo) on 3,1 km. Kohteeseen asennetuista pohjaveden pinnan havaintoputkissa pohjaveden pinta on vaihdellut vuosina 2013-2016 tasolla + 69,57 +80,34. Lähin pintavesi (Iidesjärvi) sijaitsee noin 850 m kohteesta etelään. ALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET JA HAVAITTU PILAANTUMA Alueella tehtiin pilaantuneisuusselvityksiä vuosina 2012 ja 2017 ennen rakennusten purkamista. Tutkimuksissa ei todettu VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason/luontaisen taustapitoisuustason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia lukuun ottamatta tutkimuspisteessä P9/0,2-0,4 m todettua kynnysarvon ylittävää bentso(a)pyreenipitoisuutta (1,1 mg/kg). Purkutyön sekä tarkentavien pohjatutkimuskairausten yhteydessä vuonna 2018 alueella havaittiin öljyistä maata vanhan rakennuksen sekä sen sisäpihan alapuolisessa maaperässä. Pilaantuman lähde ei ole selvillä. Pilaantuman laajuutta ja maaperän haitta-ainepitoisuuksia kartoitettiin koekuoppatutkimuksin kesäkuussa 2018. Tutkimuksissa havaittiin alueella maa-ainesta, jonka öljyhiilivetypitoisuudet ylittivät paikoin ylemmän ohjearvon sekä osin myös vaarallisen jätteen raja-arvon. Lisäksi maaperässä todettiin alemman ohjearvotason ylittävä pitoisuus ksyleenejä sekä kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä, kromia ja bentseeniä. Tutkimusten perusteella alueella arvioidaan olevan öljyhiilivedyillä voimakkaasti pilaantuneita (C 10 -C 40 : > 5000 mg/kg) maa-aineksia 2000 m 3 ktr ja lievemmin pilaantuneita maita (C 10 -C 40 : 300-5000 mg/kg) 300 m 3 ktr. Lisäksi
alueella on vähäisiä määriä kynnysarvotason ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia. Kiinteistöllä havaitusta öljypilaantumasta ilmoitettiin Pirkanmaan ELY-keskukselle tutkimusten jälkeen ja Pirkanmaan ELY-keskus antoi luvan aloittaa pilaantuneen maaperän puhdistustyöt ennen tämän päätöksen antamista. KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSTAVOITTEET Kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu teollisuusalueesta asuinalueeksi, minkä vuoksi alueella on tarpeen tehdä maaperän puhdistustoimenpiteitä. VNa 214/2007 mukaisesti maaperän haitta-aineiden kunnostustavoitteeksi esitetään alempaa ohjearvotasoa. KUNNOSTUSSUUNNITELMA Pilaantunut maaperä kunnostetaan massanvaihdolla kesän 2018 aikana. Kaivutyö on aloitettu viikolla 22 ja sitä valvoo ympäristötekninen valvoja. Kaivua ohjataan näytteenotolla. Näytteistä tutkitaan öljyhiilivetypitoisuuksia PetroFlag-kenttämittarilla sekä haihtuvia hiilivetyjä PID-mittarilla. Lisäksi osa kenttämittaustuloksista varmennetaan laboratorioanalyysein. Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäviksi luvalliseen vastaanottopaikkaan. Pilaantuneet maat kuljetetaan kuormat peitettyinä. Kaivun lopuksi kaivannon pohjalta ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet (noin yksi näyte/200 m 2 ), joilla varmistetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen. Sen jälkeen kaivannot täytetään pilaantumattomilla täyttömailla ja betonimurskeella. Mikäli kunnostustavoitteisiin ei päästä kaivuteknistä tai muista syistä johtuen, arvioidaan maaperään jäävien haitta-aineiden aiheuttamat riskit riskinarvioinnilla. PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Bonava Suomi Oy:n ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Tampereella, osoitteessa Sarvijaakonkatu 5, sijaitsevilla kiinteistöillä 837-119-835-37, -38 ja -40 ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Kunnostustavoitteet 1. Kiinteistöiltä tulee poistaa pilaantuneet maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason.
2. Lisäksi kiinteistöille tulevilta lasten leikkialueilta on tulevasta maanpinnasta metrin syvyyteen asti poistettava maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason. 3. Mikäli kunnostustöiden aikana pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kyseisen alueen maanomistajalle. Maanomistajan suostumus 4. Kiinteistöjen alueella tehtäviin maaperän kunnostustoimenpiteisiin on oltava maanomistajien suostumus. Maa-ainesten käsittely, varastointi ja kuljettaminen 5. Kiinteistöiltä poistettavat pilaantuneet maa-ainekset, kohonneita, VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä määräyksen 7 mukaisesti täyttöihin, sekä mahdolliset muut kunnostuksen yhteydessä muodostuvat jätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi kohteisiin, joissa niiden hyödyntäminen on sallittua ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa niitä. 6. Mikäli hyödynnettäviksi suunniteltuja, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia on tarpeen välivarastoida kiinteistöllä ennen hyödyntämistä, on varastoinnin oltava mahdollisimman lyhytaikaista eikä siitä saa aiheutua välivarastointialueen maaperän pilaantumista. Haitta-ainepitoiset maa-ainekset on tarvittaessa peitettävä vettä läpäisemättömällä peitteellä ja sade- sekä sulamisvesien pääsy välivarastointialueelle on estettävä. 7. Alueelta kaivettavia maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemman ohjearvotason, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä lukuun ottamatta tulevien lasten leikkialueiden pintamaita, joissa kunnostustavoitteena on kynnysarvotaso. Mikäli täytöissä hyödynnetään kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason välissä olevia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, tulee niiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoida. 8. Kunnostuksen aikainen maankaivu ja liikenne on toteutettava siten, ettei niistä aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirjat jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti ja niihin on merkittävä valtioneuvoston asetuksen (86/2015) 24 :n mukaiset tiedot. Siirtoasiakirja
on oltava mukana kuljetuksen aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Pilaantuneen veden käsittely 9. Sade- ja hulevesien pääsy pilaantuneelle alueelle kaivettuihin kaivantoihin tulee estää. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on veden haitta-ainepitoisuudet tukittava ennen sen pois johtamista. Vedestä on analysoitava alueella tehdyissä tutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla, jonka käytön Pirkanmaan ELY-keskus on hyväksynyt. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on siihen pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita. Talteen otettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti. Kunnostuksen aikaiset ja jälkeiset tutkimukset 10. Alueelta kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata työn aikana. Työnäytteistä on analysoitava vähintään kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitteita, on mittausten luotettavuus varmistettava analysoimalla näytteistä laboratoriossa vähintään 10 %. 11. Maaperän puhdistustoimien riittävyys on varmistettava puhdistustyön loputtua kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettavien, edustavien jäännöspitoisuusnäytteiden avulla. Jäännöspitoisuusnäytteet on otettava niin, että kukin näyte edustaa enintään noin 200 m 2 :n suuruista puhdistettua aluetta ja siten, että kunnostusalueen maaperän haitta-ainepitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Seinämänäytteet on otettava maalajikerroksittain. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. 12. Mikäli kunnostusalueen maaperään jää kunnostuksen jälkeen kunnostustavoitteen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tulee niitä koskien laatia riskinarviointi, jonka perusteella Pirkanmaan ELY-keskus arvioi jatkotoimenpiteiden tarpeen. Riskinarviointi on liitettävä määräyksen 17 mukaiseen loppuraporttiin.
13. Jos vesijohtolinjojen alueella kunnostustavoitteita ei saavuteta, on vesijohtojen materiaalina käytettävä diffuusiosuojattua putkea ja putken ympärystäyttö on toteutettava pilaantumattomilla maa-aineksilla vähintään 0,3 metrin etäisyydelle putkesta. Erottavat ja eristävät rakenteet 14. Mikäli kunnostettavalle alueelle jää kunnostuksen jälkeen valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot ylittäviä haittaainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, on niiden sijainnit dokumentoitava ja kyseiset maat merkittävä huomiorakenteella sekä tarvittaessa eristettävä. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi 15. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Kyseisen henkilön nimi- ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamis- ja lopettamisajankohdat on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kunnostusalueen kiinteistöjen maanomistajalle sekä kirjallisesti Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Kunnostuksen aikana on pidettävä kirjaa näytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen ja muiden jätejakeiden määristä ja sijoituskohteista. 17. Kunnostuksesta on laadittava loppuraportti, jossa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - kunnostetun alueen tunnistetiedot, - kunnostustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä työn kokonaiskesto, - kunnostuksen aikaisten kenttämittausten tulokset ja kenttämittaustulosten varmistamiseksi tehtyjen laboratorioanalyysien tulokset, käytetyt mittausmenetelmät sekä tarkkuudet, - kartta, jossa on esitetty, mistä kohdista ja miltä syvyyksiltä pilaantuneet maat on poistettu sekä jäännöspitoisuusnäytteiden sijainti, - kunnostuksen jälkeen alueelta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden laboratorioanalyysien tulokset sekä käytetyt mittausmenetelmät ja tarkkuudet, - poistettujen maa-ainesten ja muiden jätejakeiden käsittelypaikkatiedot (laitos, osoite) ja niihin toimitettujen jätejakeiden ja maiden kokonaismäärät sekä haitta-ainepitoisuudet,
- maa-ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, - selvitys alueelta kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä kaivantojen täytöissä, - yhteenveto mahdollisten kaivantovesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä, - arvio siitä, miten puhdistustyön tavoitteet on saavutettu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät sekä - määräyksen 12. mukainen riskinarviointi, mikäli alueen maaperään jää kunnostuksen jälkeen kunnostustavoitteiden ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Kunnostuksen loppuraportti on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Pilaantuneisuuden huomiointi alueen tulevassa rakentamisessa ja käytössä 18. Kiinteistöillä tulevaisuudessa tehtävissä kaivutöissä on huomioitava alueen maaperään kunnostuksen jälkeen mahdollisesti jäävät maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason välillä. Kyseisiä maa-aineksia voidaan hyödyntää kiinteistöillä kaivualueiden täytöissä lukuun ottamatta lasten leikkialueita, joilla maaperän haitta-aineiden tavoitepitoisuutena on kynnysarvotaso. Mikäli edellä mainittuja kynnysarvon ylittäviä, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maita on tarpeen poistaa kiinteistöltä, tulee ne toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa niitä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan, maa-ainesten kaivulla tai kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. Päätöksessä on hyväksytty pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevassa ilmoituksessa esitetyt kunnostustavoitteet, koska ne on katsottu riittäviksi ympäristö- ja terveysriskien ehkäisemiseksi. Lasten leikkialueiden pintamaan kunnostustavoitteeksi haitta-aineille on asetettu VNa 214/2007 mukainen kynnysarvotaso, koska kyseiset alueet tulevat herkkään maankäyttöön. Poistamalla alueelta haitta-aineita yli kynnysarvotason sisältävät maa-ainekset ehkäistään lasten altistuminen maaperän haitta-aineille maansyönnin tai suoran altistuksen kautta.
Kiinteistötietopalvelun mukaan osa tämän päätöksen mukaisesta kunnostusalueesta on Tampereen kaupungin omistuksessa. Pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta ei käy selkeästi ilmi, onko Tampereen kaupunkiin oltu yhteydessä maaperän kunnostukseen liittyen ja sen vuoksi tässä päätöksessä on määrätty erikseen, että maaperän kunnostukseen on oltava maanomistajan lupa. Pilaantuneisuuden jatkumisesta naapurikiinteistön puolelle, on edellytetty ilmoittamaan Pirkanmaan ELY-keskukselle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ko. alueen omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Kaivua sekä maa-ainesten ja jätteiden kuljetuksia koskevat määräykset on annettu melu- ja muiden ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Välivarastointia koskevat määräykset on annettu varastoinnista mahdollisesti aiheutuvan pölyhaitan vähentämiseksi sekä haitta-ainepitoisten maa-ainesten leviämisen ehkäisemiseksi. Kiinteistöltä poistettavat maa-ainekset ja mahdolliset muut jätejakeet on määrätty toimittamaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaiseksi loppukäsiteltäväksi luvan omaavaan vastaanotto- ja käsittelypaikkaan, koska jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. Kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edellytetty tutkimaan näytteenoton avulla, jotta maa-ainekset pystytään toimittamaan niiden ominaisuuksien vaatimaan käsittelyyn. Kaivantojen seinämistä ja pohjista on edellytetty ottamaan jäännöspitoisuusnäytteet, joiden avulla varmennetaan kunnostustavoitteiden saavuttaminen. Mikäli kunnostustavoitteita ei saavuteta alueella, on edellytetty laatimaan maaperään jääviä haitta-aineita koskeva riskinarviointi, jonka perusteella Pirkanmaan ELY-keskus arvioi jatkotoimenpiteiden tarpeen. Kunnostustavoitteiden täyttävien kaivumaiden hyödyntäminen kaivantojen täytöissä on hyväksytty, koska siitä ei katsota aiheutuvan riskiä alueen tuleville käyttäjille. Lisäksi kaivettavien maiden hyödyntämisellä kaivualueella voidaan vähentää neitseellisten materiaalien tarvetta ja maa-ainesten kuljetuksista syntyviä päästöjä. Päätöksessä on edellytetty kaivantojen täytöissä mahdollisesti hyödynnettävien haitta-ainepitoisten maa-ainesten määrien, haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia sekä maaperään kunnostuksen jälkeen jäävien kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien
maa-ainesten merkitsemistä huomiorakentein, jotta ne voidaan huomioida asianmukaisesti mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. Kaivantoihin kertyvät vedet on edellytetty tutkimaan ja pilaantuneet vedet käsittelemään, jotta vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle, eivätkä aiheuta maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Niillä alueilla, joiden maaperään jää kunnostuksen jälkeen kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on edellytetty käyttämään vesijohtojen materiaalina diffuusiosuojattua putkea ja toteuttamaan putken ympärystäyttö pilaantumattomilla maa-aineksilla vähintään 0,3 metrin etäisyydelle putkesta, jotta estetään haitta-aineiden kulkeutuminen vesijohtoveteen. Alueelle kunnostuksen jälkeen jäävien haitta-aineita yli VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason sisältävien maa-ainesten sijainnit on edellytetty dokumentoimaan ja kyseiset maat merkitsemään huomiorakenteella sekä tarvittaessa eristämään, jotta ne pystytään paremmin huomioimaan alueella tulevaisuudessa tehtävissä kaivutöissä. Niiltä osin kuin alueen maaperään jää kunnostuksen jälkeen kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia orgaanisia, maaperässä kulkeutuvia haitta-aineita, on edellytetty maaperään jäävien pilaantuneiden maiden eristämistä, jotta ko. haitta-aineet eivät pilaa kunnostettua maaperää uudelleen. Kunnostuksen aikainen kirjanpito ja kunnostuksen dokumentointi ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. MAKSUPERUSTE Valtioneuvosto on antanut asetuksen (1554/2016) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018. Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 55 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 14 tuntia, joten maksu on 770 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 133, 136, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus (86/2015) jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus (1066/2017) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 Hallintolainkäyttölaki (586/1996) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa 16.7.2023 saakka. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä 2. LISÄTIETO Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualueen ympäristönsuojeluyksikössä. Lisätietoa asiasta antaa ylitarkastaja Emmi Pajunen, puh. 0295 021 381, sähköposti: emmi.pajunen@elykeskus.fi. ASIAKIRJAN HYVÄKSYNTÄ Tämän päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Emmi Pajunen ja ratkaissut yksikön päällikön sijaisena ylitarkastaja Vesa Hyvärinen. Asia on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. PÄÄTÖS TIEDOKSI LIITTEET Ilmoituksen tekijälle As. Oy Tampereen Kalevan Paletti 1, c/o Bonava Suomi Oy (sähköisesti) As. Oy Tampereen Kalevan Paletti 3, c/o Bonava Suomi Oy (sähköisesti) Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi, Katariina Rauhala (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Liite1. Kunnostusalueen sijainti Liite 2. Valitusosoitus
Päätös 16.07.2018 Julkinen Liite 1. Kuva 1. Kunnostusalueen sijainti http://www.elykeskus.fi/pirkanmaa 33101 TAMPERE
Päätös 16.07.2018 Julkinen VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Liite 2 Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeus Puh 029 5642 611 PL 204, 65101 Vaasa Telekopio 029 5642 760 vaasa.hao@om.fi Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. http://www.elykeskus.fi/pirkanmaa 33101 TAMPERE
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Hyvärinen Vesa 13.07.2018 14:44 Esittelijä Pajunen Emmi 13.07.2018 14:45