14/2009 26.8. K u o p i o n j a S i i l i n j ä r v e n e v a n k e l i s l u t e r i l a i s t e n s e u r a k u n t i e n l e h t i Asiakas on ykkönen Keskiaukeama Helinä Schroderus Kirkon kuorot aloittavat. Vapaita paikkoja on. Sivu 5. Kirkon kansanjuhla tulossa. Torille ja kirkonmäelle. Sivu 7.
Arvoina raha, terveys ja kulutus Montako minuuttia olet tänään pohtinut arvojasi? puhutaan liian usein pinnallisesti. Sotketaan arvot ja arvostukset, tavat ja mo- Arvoista raalikoodit eikä ajatella suuria asioita, sanoi piispa Wille Riekkinen ja kysyi, montako minuuttia arvojen pohdintaan on tänään käytetty. Piispa Riekkinen puhui Arvot eilen, tänään ja huomenna -seminaarissa Kuopion yliopistolla. Seminaari liittyi osana Kuopio Soi -tapahtumaan. suutta elää omien sisäistettyjen arvojensa mukaan. Ryhmätasolla yhteisöt määrittävät arvojaan, joitakin arvoja ylläpidetään yhteiskunnallisestikin. Esimerkiksi hoitoalalla yhteiset arvot ovat vahvoja. Arvoja Yksi valinta johtaa toiseen, olipa valitsijana yksilö tai yhteiskunta. Jokaisen valinnan takana ovat arvot, tiedostettiin niitä tai ei. Hyvän ja pahan läpivalaistuksessa Elämän puolella oleviksi arvoiksi piispa nimesi oikeudenmukaisuuden, rauhan ja luomakunnan eheyden. Armo ja suvaitsevaisuus sallivat erilaisten ihmisten olemassaolon. Ihmisyys vaarantuu, kun seitsemän kuolemansyntiä astuvat kuvaan: luonnon tuhoutuessa myös ihminen tuhoutuu. Koko elämä on hyvän ja pahan, oikean ja väärän radikaalissa läpivalaistuksessa. Kasvatus on tärkeää, jotta oppii erottamaan oikean ja väärän, totuuden ja harhan, isän ja äidin, Riekkinen kiteytti. Arvojen yksi tehtävä on muodostaa yhteisö. Niihin sitoudutaan ja ne muuttuvat hitaasti. Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto hahmotti kaarta valistuksen vapaudesta, veljeydestä ja tasaarvosta kristinuskon uskon, toivon ja rakkauden arvoihin. Romantiikankin hengessä koti, uskonto ja isänmaa olivat erityisesti sotien jälkeen suomalaisten yhteisiä arvoja. Viime vuosikymmeninä yhtenäiskulttuurin arvot ovat pirstaloituneet. Nykyarvoja tuntuvat olevan raha, terveys ja kulutus. Hän nosti esiin Aristoteleen kultaisen keskitien: Uhkarohkeus ei ole hyväksi enempää kuin pelkuruuskaan. Liika arvorelativismi johtaa välinpitämättömyyteen, mutta ankara fundamentalismikaan ei välttämättä ole rakentavaa. Laki turvaa hyvän elämän Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo muistutti, että arvokeskustelussa on monia tasoja. Nuoren on tärkeää etsiä ja tunnistaa omat arvot. On kamalaa elää, jos ei ole sopusoinnussa arvojensa kanssa. Hyvä elämä on mahdolli- Hyvä elämä on mahdollisuutta elää omien arvojensa mukaan. myös muutetaan demokratian prosesseissa normeiksi, säännöiksi ja ohjeiksi. Milloin siirrytään arvoristiriidoista normiristiriitoihin siinä tarvitaan jo lainopillista puntarointia. Tuomari ei toteuta omia arvojaan vaan yhteisiä normeja. Sisällölliseen ja institutionaaliseen ulottuvuuteen liittyy myös vallanjako, Koskelo kuvaa. Lain tehtävä on suojella vallan väärinkäytöltä ja turvata hyvää elämää. Raha vaarantaa uskottavuuden Perustuslakiin kirjataan Suomessa yhä enemmän arvoja. Arvoristiriidat ovat moniarvoisuudessa monimutkaisempia kuin aikaisemmin. Monikulttuurisuus tuo tähän oman lisänsä: esimerkiksi muslimipojan ympärileikkaus on oikeudellistunut arvoristiriita. Onko se pahoinpitelyä vai uskonnonharjoittamista? Korkein oikeus linjasi ennakkotapauksessaan, että ympärileikkaus valvotuissa oloissa lääkärin tekemänä ei täytä pahoinpitelyn tunnusmerkkejä. Kuitenkaan uskonnonvapaudesta ei voi johtaa oikeutta kajota toisen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Pauliine Koskelo kaipaa pohdiskelua, asioiden rauhallista läpiajattelua, pohdiskelevaa keskustelua. Kaikki perustuslailliset oikeudet pitää suhteuttaa. Vain oikeus elämään on absoluuttinen ihmisoikeus. Voiko esimerkiksi suoja kidutusta vastaan olla suurempi kuin tarve pelastaa toisen ihmisen henki, kysyttiin Saksassa lapsikaappauksen yhteydessä. Saksan korkein oikeus katsoi, että suoja kidutusta vastaan on absoluuttinen, ei suhteellistettavissa. Maailmalta presidentti Koskelo ottaa esimerkin ikävästä muutoksesta: Bushin hallitus luopui terrorisminvastaisen sodan yhteydessä siitä, että syytetty saa tietää, mistä häntä syytetään. Kuitenkaan oikeusvaltiota ei voi ylläpitää eikä sen ajatuksia viedä muualle mitenkään muuten kuin omalla esimerkillä. Julkinen keskustelu on tärkeää, demokratia kykenee myös korjaamaan itse itseään. Esimerkiksi talouskriisissä pääsi vallalle liian suuri homogeenisuus, jossa ei sallittu vallitsevien arvojen kyseenalaistamista. Siinä piilee riski ja vaara, mikä tuli kaikille todeksi, Koskelo analysoi. Yksi oman maamme riskeistä näkyy Koskelon mukaan siinä, että paperilla ihmisen suoja on kehittynyt, mutta käytännön teot eivät välttämättä vahvista tilannetta. Lainsäädäntö ja budjetointi ovat erkaantuneet toisistaan. Jos raha ratkaisee oikeuksien toteutumisen, koko järjestelmän uskottavuus vaarantuu, hän näkee. Ulla Remes Kustantaja Kotimaa-Yhtiöt Oy, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Julkaisija Kuopion ev.lut. seurakunnat, PL 1064, 70101 Kuopio, p. 158 111, faksi 158 288, www.kuopionseurakunnat.fi Taitto Kotimaa-Yhtiöt Oy Toimitus Suokatu 22B, 3. krs., avoinna ma pe klo 8 16. Lahja Pyykönen, päätoimittaja, p. 040 484 8232, Ulla Remes, p. 040 484 8234, Hilkka Sipilä (osa-aikaeläkk.), p. 040 484 8236, Seija Rytkönen, verkkotoimittaja, p. 040 484 8514. Seuraava numero 26.8. Kuopion ja Siilinjärven seurakuntalehti. 96. vuosikerta. kirkkojakoti@evl.fi Ilmoitukset Vappu Kuusiniemi, Kotimaa-Yhtiöt Oy p. 014 619 824, 040 486 6726, vappu.kuusiniemi@kotimaa.fi Tilaukset Kuopion ulkopuolelle 20 / vuosikerta Toimitusneuvosto Marketta Isotalo, Paavo Kaitokari, Leena Koivisto, Hannu Koskelainen, Pauli Kurkirinne, Marketta Rantama Jakelu Suora Lähetys Oy, p. 2647 800 Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki. Painos 54 800 kpl
Anna Muinonen pääkirjoitus Joko Teitä palvellaan? SUOMEN KUVALEHTI luetteloi aikoinaan arvostetumpia ammatteja. Ykkössijan voitti kirurgi. Jos palvelija olisi ollut listalla, se todennäköisimmin olisi saanut hännänhuipun paikan. Hyvä palvelu ja asiakkuuden säilyttäminen ovat kuitenkin tämän päivän ydinsanoja. Kuluttajalla on varaa valita ostospaikkansa myös sen mukaan, sanotaanko siellä päivää ja kiitos. Tältä näyttää kuopiolaisten lahjoittama koulu Kongossa. Yrittäjät haastoivat toisiaan, yksityiset ostivat Toisenlaisia lahjoja koulun rakennuksen hyväksi. Koulu alkoi Kongossakin Muistatko ostaneesi toisenlaisen lahjan, koulupuvun viitosella tai pulpetin viidelläkympillä? Lahjoituksesi kannatti. Lehmät eivät enää laidunna koulurakennuksen pihassa. 400 kongolaista lasta on juuri päässyt aloittamaan koulun pääosin kuopiolaisten rakentamassa koulussa. Koulu toimii kahdessa vuorossa. Kuopiolaiset yritykset ja yhteisöt sekä yksityiset lahjoittajat kokosivat koulun rakentamiseen itäiseen Kongoon 40 000 euroa. Yhteistyössä Kirkon ulkomaanavun ja Kuopion seurakuntayhtymän keräyksessä olivat Kuopion yrittäjät, Kuopion kauppakamari sekä Kuopion kaupungin yrityspalvelut. Keräyksen tavoitteena oli 60 000 euroa. Hauskanpitoa seurakunnassa Kuuntelin kesällä seurakunnan leiriltä kotiin tulleita lapsia omia ja muiden. Innosta hihkuen minulle esiteltiin iltaohjelman sketsejä, päivän rastiratoja, saunomista ja muuta puuhaa. Ja asiaakin oli jäänyt mieleen. Laulamista piti ihan toppuutella, jotta väsynyt perhe pääsisi nukkumaan. Hauskaa oli ollut. Siitä ei jäänyt pienintäkään epäselvyyttä. Jäin miettimään, miksi aikuinen ei ehkä ihan ensimmäisenä määrittelisi seurakuntaa sanalla hauska. Katugallupissa jotkut muut laatumääreet saisivat varmasti enemmän kannatusta. Kuitenkin seurakunnan lapsija nuorisotyössä on usein hauskaa. Leikit, pelit, iltaohjelmat ja kujeilu ovat iso osa seurakuntatyön arkipäivää. Hauskanpitoa ei pidä vähätellä. Kuopiolaisilta vajaaksi jääneeseen summan rahoitti Kirkon ulkomaanapu koulukeräysvaroistaan. Jos kouluja ei ole, tulevaisuuden ovet lapsille ovat kiinni, sanoo Kuopion seurakuntayhtymän nuorisosihteeri Marjukka Toropainen. Köyhyyden runtelema maa Koulu rakennettiin Nyamukaun esikaupunkialueelle, jossa opinahjoa aiemmin ei ole ollut. Lapset joutuivat kulkemaan jalkaisin kilometrien päähän tyhjilleen jääneeseen rakennukseen, joka oli sekä opettajille että lapsille turvaton. Kaupunki on jo toipumassa vuosien 2001 2002 etnisistä väkivaltaisuuksista. Uuteen kouluun kuuluu kuusi luokkaa. Lahjoituksilla saatiin oppilasmateriaalit, pulpetit, kaivo sekä käymälä. Rakentamissopimukseen kuuluu, että valtio palkkaa k o l u m n i Aulikki Mäkinen Kirjoittaja on teologian tohtori ja Kuopion hiippakunnan kasvatusasiain sihteeri. Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa, sanoo viisas suomalainen sananlasku. Ilo, leikki ja yhdessä tekeminen eivät kuitenkaan luo vain suotuisaa oppimisalustaa, vaan rakentavat kaivattua yhteisöllisyyttä, kasvattavat yhteen. Leikissä murtuvat yksilöllisyyden tiukat muurit. Siinä on nähtävä toinen ihminen ja samalla arvostettava omaansa. Seurakuntaan on vaikea kasvaa ilman yhteisöllisyyttä. Siksi leikki ei ole vain sivutuote tai pakollinen vapaa-ajan ohjelmanumero. Se on oleellinen osa seurakunnan työtä. Valitettavasti sitä tarjoillaan usein vain lasten ja nuorten herkkuna, josta aikuisille ei enää paljon jää jäljelle. Leikki ja ilo ovat vakavia asioita, kirkon kohtalonkysymyksiä. Jos yhteisöllisyys seurakunnassa katoaa ja muodollisuudet ja opettajat. Vanhemmat sitoutetaan huolehtimaan kiinteistöstä. Kirkon ulkomaanapu ja Luterilainen maailmanliitto tekevät yhteistyötä Kongossa paikallisten viranomaisten kanssa. Kongo on Afrikan kolmanneksi suurin maa. Vuoteen 1997 saakka valtion nimi oli Zaire. Maassa on yli 57 miljoonaa asukasta. Asukkaiden keski-ikä on 44 vuotta. Lukutaitoisia aikuisväestöstä on 65 prosenttia. Valtauskontona on roomalaiskatoliset, protestantteja on noin 20 prosenttia. Luonnonvaroiltaan Kongo on varakas, koska sen maaperässä on öljy- ja timanttivaroja. Rikkauden eivät kuitenkaan hyödytä tavallisia kansalaisia. Sodan runtelemat ihmiset elävät köyhyydessä. Riiston juuret periytyvät syvältä, 1800 luvun siirtomaa-ajoilta. Lahja Pyykönen säännöt korostuvat, seurakunta ja sitä myöten koko kirkko ovat heikoilla. Seurakunnasta tulee virasto, asiakaspalvelulaitos. Jo nimensä mukaisesti seurakunnan tehtävänä on julistaa iloista sanomaa, evankeliumia. Eikä julistaminen tarkoita vain puhumista. Se on yhtä paljon myös yhdessä olemista, leikkimistä, laulamista ja miksei vaikka tanssimista. Kun DDR:ssä valtio halusi rajoittaa seurakunnan toimintaa ja saada suosittujen kesäisten raamattuleirien kävijämääriä laskemaan, se puuttui ensimmäisenä vapaaajan toimintaan. Ohjelmien piti olla tiukan asiapitoisia. Hauskaa ei saanut olla. Mutta taitava seurakunta tiesi, miten asiastakin tehdään hauskaa. KIRKOSSA VAROTAAN puhumasta asiakkaista. Asiakashan on palvelun kohde, jolle tuotetta myydään. Asiakas on kuningas, joka ylenpalttisesta tarjonnasta valitsee mitä tahtoo. Kirkon lähtökohta on toinen. Kirkko on yhteisö, jossa ei ole palvelun tarjoajia ja palvelun saajia. Tai ainakin roolit heittävät kuperkeikkaa, saaja auttaa antajaa. Kaikkea kirkon toimintaa on katsottava auttamisen, palvelun näkökulmasta, sanoo diakonian historiaa tutkinut, dosentti Kari Latvus. Toisen palvelu kuuluu uskon ytimeen. KIRKON OVILLA OLLAAN näinä aikoina herkkänä. Saranoiden molemmin puolin. Miten kirkkoon tulija otetaan vastaan? Ovatko hyvät tavat ja kohteliaisuussäännöt kunniassa? Onko työntekijä läsnä tässä hetkessä raapimatta lähtökuoppia seuraavaan tilaisuuteen. Ylilyöntejä tapahtuu. Tuttava kertoi kesän konfirmaatiomessusta, jossa ehtoollisenjaon aikana soi Kesäillan valssi ja Nuoruus on seikkailu. Messuun osallistujalle tuli tunne, että hän oli erehdyksessä tullut vanhojen tansseihin eikä kirkkoon nuorten pyhään juhlaan. Miellyttämisessä oli astuttu rajan yli. PARANTAMISEN VARAA kirkossa toki on. Vastaanottava ilmapiiri, joustavuus, läsnäolo, aika ja työn laatu ovat tekijöitä, joilla myös kirkkoa punnitaan. Kirkon palvelusta kysytään ennen kaikkea ihmistä. Paikallisuus ja läheisyys ovat valtteja aikana, jolloin palvelut hajautetaan yhä kauemmaksi. Ihmisen käsi ja kasvot ovat korvaamattomia nyt kun palveluyhteiskunta loikkii pitkin askelin kohti itsepalveluyhteiskuntaa. Entä vastaako kirkossa puhelimeen ihmisen ääni, merkkiääni vai odotusmusiikki? KIRKKO ON vajavaisten yhteisö, palvelun yhteisö, mutta ei palvelulaitos. Jos kirkko tietoisesti lähtee pinnallisen palvelun linjalle, mennään harhateille. Palvelun henki nousee syvemmältä, ydinsanomasta. Elämän ydinasioista: uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Lahja Pyykönen lahja.pyykonen@evl.fi
t a p a h t u u ulla.remes@evl.fi Hiljaisuus hivelee Hiljaisuuden retriitti Rytkyn leirikeskuksessa pysähdyttää oman elämän asioiden äärelle. 11.-13.9. pidettävän retriitin ohjaavat Mari Voutilainen ja Piio Lappalainen. Ilmoittautumiset Puijon seurakunnan toimistoon Mirja Pekkariselle arkisin klo 8.00-15.00 puh. 040 4848 410 viimeistään tiistaina 1.9. Retriitin hinta on 60 euroa. Lisätietoja Mari Voutilaiselta puh. 040 4848 433 Ruskaretkelle Lappiin Riistaveden seurakunnan ruskamatka Lappiin 2.-5.9. Majoitus Vuontispirtillä Raattamassa. Lähtöpaikat; Nilsiä, Riistavesi ja Kuopion linja-autoasema. Matkanjohtajina ovat Kirsi Leino, Marjatta Piironen ja Eeva Leinonen. Ilmoittautuminen linja-autoliike Ahoselle puh. 3686 800. Vanhemmuuteen tukea Donkkis Big Night-toimintailta 7 13 vuotiaille Petosen seurakuntatalolla perjantaina 28.8. klo 18. Illan aikana vanhemmille oma vanhempi - keskustelua vanhemmuuden ja kasvatuksen kysymyksistä. Veteraanit seuroissa Veteraaniseurat tiistaisin klo 13 jatkuvat Keskusseurakuntatalon kahviossa seuraavasti: 15.9., 13.10., 10.11., 8.12. Järjestäjinä Tuomiokirkkoseurakunta ja Kuopion seudun veteraanijärjestöjen yhteinen hengellinen toimikunta. Hautausmaakävelylle Opastettu kävely Isolle hautausmaalle torstaina 27.8. klo 18. Lähtö on Ison hautausmaan pääportilta Ulla Remes Seija Rytkönen Raamattua luetaan torilla perjantaina 28.8. klo 12 alkaen. Raamattu tulee torille Raamattumaraton perjantaina 28.8. klo 12 alkaen Kuopion torilla. Raamattu luetaan kannesta kanteen. Tapahtumaa järjestää Ihme -työryhmä yhdessä kuopiolaisten seurakuntien kanssa. Lisätietoja pastori Anni Tanniselta puh. 040 4848 359. Diakoniakeskus juhlii Puijonkadulla linja-autoasemaa vastapäätä. Oppaina Helena Riekki ja Nina Pelli. Kappeleiden esittely ja hartaus Oiva Voutilainen. Kuopion seurakuntien diakoniakeskus täyttää 40 vuotta. Juhlapotretissa työntekijät Annu Paulus (takana vas.), Seppo Marjanen ja Stina Malinen sekä Jarmo Tarkkonen (edessä vas.) Katri Kunnas ja Leena Vartiainen. Diakoniakeskus on toiminut Kuopiossa 40 vuotta. Hartaus NMKY: n salissa (Myllykatu 5) tiistaina 1.9. klo 12. Juhlakahvit ja avoimet ovet diakoniakeskuksella (Suokatu 31) klo 15: een saakka. Esa Ruuttunen Tuomiokirkossa Klassisen musiikin konsertti lauantaina 5.9. klo 18 Tuomiokirkossa. Kirkon ulkomaanapu Baritoni Esa Ruuttunen ja Kuopion konservatorion kamariorkesteri johtajanaan Antti Meurman tarjoavat musiikkinautintoja. Afrikkalainen gospelmessu Nuorten kirkkopyhä ja afrikkalainen gospelmessu sunnuntaina 30.8. klo 10 Kallaveden kirkossa. Lähde-yhtye ja sudanilainen lauluryhmä. Marianne Heikkilä saarnaa yrittäjien Tuomasmessussa Alavan kirkossa sunnuntaina 30.8. klo 18. Marianne Heikkilä Tuomasmessussa Yrittäjien Tuomasmessussa sunnuntaina 30.8. klo 18 Alavan kirkossa saarnaa Kirkon Ulkomaanavun sidosryhmäjohtaja, pastori Marianne Heikkilä. Jarkko Maukonen bändeineen soittaa. Pariviestinnän taitoja Pariviestinnän kurssi järjestetään Vuorelan seurakuntatalossa jokatoinen torstai alkaen 10.10. Ohjaajana on perhetyöntekijä Helena Mattinen. Kurssille otetaan 4 6 paria. Ryhmässä opetellaan puhumisen, kuuntelemisen sekä ristiriitojen kohtaamiseen liittyviä taitoja. Uusiin tehtäviin siunaaminen Pastori Liisa Penttinen, pastori Olli Viitaniemi ja nuorisotyönohjaaja Jarkko Voutilainen siunataan tehtäviinsä Tuomiokirkossa sunnuntain messussa 30.8. klo 10. Nuoria ja laulua Rauhanyhdistyksen messu lauantaina 5.9. klo 18 täyttää Alavan kirkon erityisesti nuorilla ja voimakkaalla laululla. Rippisanat Ari Pelkonen, saarna Juhani Pitkälä. Valokuvan voimaa Valokuvan käyttöä voimaannuttavan valokuvauksen ja valokuvaterapian menetelmin 26.9. klo 12-18 Petosen seurakuntatalolla, Pyörönkaari 21. Valokuvaaja Pirjo Sipilä kouluttaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Raili Rantaselle puh. 040 4848 360 tai 017 158 111, raili. rantanen@evl.fi. Ota mukaan omia kuvia! Ulla Remeksen Elämänmuna valokuvanäyttely Kallaveden kirkolla 2.9. - 4.10. arkisin klo 8-16 ja muulloin tapahtumien aikana. Munan muoto on universaali: kristillisen uskon ydintä, ylösnousemususkoa on kuvattu munan muodolla. Myytti elämää synnyttävästä alkumunasta tunnetaan välimerellisissä mytologioissa, intialaisessa vedakirjallisuudessa ja 160 vuottaan juhlivassa Kalevalassa. Näyttelyssä suomalainen paperimuna on kuljetettu välimerellisiin maisemiin. Taiteiden juhlan pe 28.8. tapahtumia: Suomen ortodoksinen kirkkomuseon sulkiaiset ennen muutostöiden alkua klo 18 22. Teatterin puvuston kirppis Kuopion kaupunginteatterin ala-aulassa klo 15 18. Rakkaat Rissaset -musiikkinäytelmän avoimet harjoitukset klo 19 20 (ilmaiset liput lippukassalta niin kauan kuin niitä riittää) Kallava-teatterifestivaali Kuopiossa 27. 30.8. Kirjakantti-kirjallisuustapahtuma 3. 6.9. Kino Kuvakukko: Hopeatähti-elokuvakerhon avajaiselokuva Niin kuin taivaassa ti 8.9. klo 13. Kerhon vieraana on teatteriohjaaja Olli-Matti Oinonen Kuopion Musiikkikeskus: Serenadeja syysillassa 3.9. klo 19; Laulaen lähetykselle, Kuopion hiippakunnan ja lähetyksen juhlavuoden konsertti 5.9. klo 18 (vapaa pääsy). e l o v i n k i t Ritva-Liisa Pohjalainen Muodon juhlaa Valohallissa esillä 6.9.saakka. Karttulan kirjasto: Karttulan Martat 100-vuotta -näyttely 10.8. 4.9. Galleria Carree: Sarjakuvataiteilija, kuvittaja Petteri Tikkasen näyttely Kuvien järjestys 6.9. saakka. Galleria 12: Kuopiolaisen kuvataiteilija ja teatterimaalari Juha Vehviläisen ja r.kolehmainen@dnainternet.net Galleriasta kadun poikki toiseen galleriaan. Petteri Tikkanen: Fox (Carree), Juha Vehviläinen: Näky ja Kirsi Siponen: Maaginen muoto (Galleria 12) lapinlahtelaisen taidevalaja, kuvanveistäjä Kirsi Siposen yhteisnäyttely 6.9. saakka. Kuopion taidemuseo: Sähköä ilmassa, Videoita ja vempaimia kokoelmista 28.8. 11.10. Lisäksi: Kyläjuhlat Vanhan eurooppalaisen taiteen arkea ja pyhää, perusnäyttely Lintukoto Metsästä maailmalle. VB-valokuvakeskuksen Kesänäyttely 2009: Filmitähtien klassikot Bob Willoughbyn elokuvatähtien kuvia 1950- ja 1960-luvulta 30.8. saakka. J. V. Snellmanin kotimuseo auki 15.5. 31.8. ke ja la klo 10 17. Kuopion korttelimuseon näyttelysalissa 13.6. 20.9. Josef Stenbäckin kirkko- Kuvat Ritva Kolehmainen arkkitehtuuria, museo auki ti su klo 10 17. Kuopion Muotoiluakatemia, Taitemia-galleria: Pienestä suurta -juhlanäyttely 7. 30.9. Suomalaisen punonnan alan yhdistys Punos ry täyttää 10 vuotta. Kuopion luonnontieteellinen museo: Mustaleski ja havunnunna 15.11. saakka. Näyttelyssä pohditaan ilmastonmuutoksen vaiku- tuksia selkärangattomien lajistoon. Kuopion museo: Poron jäljillä, peuran perässä Poro hyötyeläimenä, peuran biologiaa Kuopion museossa 20.9.saakka; Soitinrakentaja Anderstin vaskipuhaltimet esillä 31.1.2010 asti. Pikku-Pietarin Torikujan Kahvilassa (Hatsalankatu 24 / Puistokatu 21) Tuija Piepposen näyttely Väriä ja iloa elokuun loppuun. Sotaveteraanimuseo (Kasarmipuisto) ja Pohjois- Savon Sotaorvot ry:n ylläpitämä kahvio 5.6. 4.9. pe klo 14 18, la su klo 12 16. Ryhmävaraukset ti ke klo 9 13 puh. (017) 281 1130. Kuvakukon 70-vuotisjuhlanäytöksessä: Seitsemän samuraita, Ohjaus: Akira Kurosawa, Japani 1954 (K15). Pe 28.8. klo 22. Vapaa pääsy.
Hy vä k ysymys Lähetä tälle palstalle hyvä kysymys. Etsimme siihen vastauksen. Osoite on kirkkojakoti@evl.fi tai Kirkko ja Koti PL 1064 70101 Kuopio. Vieläkö kerhoissa on tilaa? Seurakuntien kerhopaikkoja voi kysellä lastenohjaajilta ja yhteisen lapsityön toimistolta. Joitakin vapaita paikkoja on jäljellä. Perhekerhoon tullaan vanhemman kanssa. Kerhot alkavat puoli kymmeneltä aamulla Valoharjulla, Rypysuontie 28-30:ssa ja Petosen seurakuntatalolla 15.9., Jynkänvuoren kerhotiloissa, Kurkipirtillä, Vehmersalmen seurakuntakodilla, Pyhän Johanneksen, Kallaveden, Puijon ja Päivärannan kirkoissa ja Männistön vanhassa kirkossa 16.9., Särkiniemen seurakuntakodilla 21.9., Keskusseurakuntatalolla ja Neulamäen kirkolla 22.9., Riistaveden, Alavan ja Inkilänmäen seurakuntataloilla 23.9. Koululaisten iltapäivätoimintaan on keväällä ilmoittauduttu kaupungin kouluvirastoon, joka myös vahvistaa paikat. Paikat ovat pääsääntöisesti ekaluokkalaisille ja erityisopetuspäätöksen saaneille. Jonossa on 99 lasta. Seurakuntien lapsityö järjestää iltapäiväkerhotoimintaa. Päätökset kerhoon pääsemisestä, maksuista ja muista periaatteista tehdään kouluvirastossa. Kuukausihinta on tuntimäärästä riippuen 60-80 euroa sisältäen ohjatun toiminnan ja välipalan. Viimeisin tieto paikoista ryhmissä koululla aina kannattaa kysyä muutoksista. Lisätietoja www.kuopionseurakunnat.fi/lapsetjaperheet. Riitta-Liisa Taskinen Kuopion seurakuntayhtymän lapsityönjohtaja K auneint a Kuopiossa Ari-Pekka Keränen Kaupungin helmi Olen ns. junan tuomia. Kun tulin tänne 30 vuotta sitten, en tiennyt Kuopiosta paljoakaan. Tiesin, että siellä on Mualiman napa, Puijon torni ja Väinölänniemi. Ensimmäinen vuosi lääketukkukaupan johtajana oli niin kiireinen, ettei siinä paljon ehtinyt tutkia kaupungin kauneusarvoja. Kymenlaaksossa järvettömällä seudulla varhaislapsuuteni viettäneenä ehdin kuitenkin tyydytyksellä todeta rantojen runsauden ja puistojen kauneuden. Molemmat yhdistyivät Väinölänniemessä, jonne pyrin aamuvarhaisella tekemään kevyen hölkkäkierroksen ja iltaisin auringonottotuokion. Hakeuduin mielelläni Uimalaitosta vastapäätä olevaan niemeen, jota edelleen koristaa toista sataa vuotta vanha huvimaja. Siellä kalliolla istuessa oli mukava seurata lasten ja nuorison ilakointia hiekkarannalla ja hyppytornissa. Ja sinne näkyivät Kuopion molemmat maamerkit: Tuomiokirkon torni ja Puijon torni. Vuosien vieriessä ja eläkepäivien koittaessa Väinölänniemi on säilyttänyt vetovoimaisuutensa. Silmää ilahduttavat pitkät metsälehmukset, komeat koivut ja kauniit hopeapajut. Siellä ulkoillessa tietää liikkuvansa historiallisella maaperällä. Puiston käytävät, niemeä kiertävä rantatie ja puut ovat perua 1800 -luvulta, jolloin siellä oli myös monia kauniita rakennuksia, kuten teatteri, kylpylä ja ravintola. Nykyinen ravintola, Peräniemen kasino on rakennettu 1900-luvulla. Väinölänniemi on ollut jo 1800-luvulla myös kuopiolaisten suosima juhlapaikka, jonka kentällä on pidetty kesäisiä kansanjuhlia. Nykyinen kenttä on koko suomalaisen urheiluväen tuntema yleisurheilukenttä. Suomen maailmankartalle juosseen Hannes Kolehmaisen patsas kuuluu itseoikeutetusti Väinölänniemelle, jossa on myös sellainen erikoinen muistomerkki kuin valapaton viiva Rönön sillan kupeessa. Väinölänniemen erinomaisuutta on kaikin tavoin suojeltava ja varjeltava, jotta se säilyisi myös tuleville sukupolville kaupungin helmenä. Minulle se edustaa kauneinta Kuopiota. Erik Ongelin Kuopion seurakuntien kirkkovaltuuston jäsen Seuraavaksi Kuopion kauneimman paikan valitsee kirkkovaltuuston puheenjohtaja Ilkka Raninen. Selitä asiat parhain päin En kirjoita historiaa enkä muistelmia, emeritusprofessori Antti Eskola (s.1934) sanoo kirjassaan Mikä henki meitä kantaa. Katselen työni jälkiä. Yliopistovuosiaan Eskola katsoo työnsä ja kirjojensa kautta. Hän kirjoittaa myös teostensa ja itsensä arvostelusta ja kysyy: olenko minä todella sellainen? Eskola myöntää, että olisi itsekin voinut kirjoittaa kritiikkinsä sivistyneemmin. Kahdeksas käsky ohjaa; ajattele ja puhu lähimmäisestä hyvää ja selitä asiat parhain päin. Eskola tunnustautuu vasemmistolaiseksi yhteiskuntatieteilijäksi, jossa on aina ollut jonkin verran uskonnollista uskoa. Yksityisyyttään hän suojelee, eikä revittele intiimejä asioitaan. Kotoa saadut henkiset eväät antoivat luottamuksen, että elämässä on varjelusta. Kirjassa asiat vertautuvat ajankuvaan 1950-luvun koulupojan kautta. Mikä henki meitä kantaa antaa keskustelupohjaa nykyopiskelijoillekin. Olen minäkin sen sinun kirjasi tenttinyt -lause herättää tekijässään v i i k o n v a s t a a j a Kirja on retki uuteen Syksy on satoisaa aikaa myös kirjojen lukemiselle. Eläkepäiviään viettävälle juristille Maija-Liisa Siltaselle lukuharrastus on juurtunut pienestä pitäen. Lapsena saaduista kirjoista on vuonna 1925 julkaistu Arvid Lydeckenin Isoäidin kuvakirja säilynyt rakkaana muistona. Mistä lukuinnostus sai alkunsa? Isä oli kova lukemaan ja vanhemmat kannustivat lapsia kirjojen pariin. Nautin jo silloin kirjojen ostosta, kun saimme itse valita kirjat. Kangaslammin pienessä kyläkoulussamme oli vain lainakirjakaappi. Millaista kirjallisuutta luet? Ehdottomasti historiaa ja teoksia, jotka perustuvat faktoihin. Liika fiktio romaaneissa ei miellytä. Kiinnostavia ovat myös elämäkerrat sekä matkakirjat. Ruotsin historia ja ruotsinkieliset kirjat kiinnostavat myös. Mitä kirjat ovat antaneet? Tietoa, elämyksiä ja onnellisuuden tunnetta. Kirja on aina tutustumisretki uuteen. Luen kirjat tarkasti ja hyvän muistini ansiosta asiat jäävät mieleen. Luen lähes 30 kirjaa vuodessa ja merkitsen ne kalenteriin. Mielialasta riippuu, luenko kevyempää vai vaka- vampaa kirjallisuutta. Miten hankit kirjoja? Ostatko lahjaksi? Olen valikoiva ja tutkin ennakkoon lehdistä ja luen kirjaarvosteluja, joista saa tie- v i i k o n v a l i n t a positiivisia tunteita. Sosiologian tutkimusmenetelmät kulki opiskelijoiden puheissa vuosikymmeniä. Näennäisriippuvuudet ovat ajattelun rikkaruohoja, Eskola kirjoittaa. Hän viittaa usein muidenkin teoksiin, myös kaunokirjallisiin. Olen myyty, kun hän siteeraa omaa mielirunoani, Pentti Saarikosken Tähän lopetan runojen kirjoittamisen. Myöhempi kuvaus kirjailijasta muistuttaa, että teksti ja sen tekijä ovat kaksi eri asiaa. Uskontokirjoissaan Eskola on pohtiva ja kriittinen: Kirkko voisi jo lopettaa erilaisten pellemessujen kehittelyn ja sen sijaan jyristä saarnatuolistaan Lars Leevi Laestadiuksen tapaan Antti Eskola: Mikä henki meitä kantaa. Katselen työni jälkiä, 319 s., 28,90 e., Tammi 2009. Pahvikirjasta se alkaa Katselukirjojen valinta lapselle on vaativa työ. Kuljetusautot miellytti yksivuotiasta koelukijaa. toa kirjojen sisällöstä. Tietyt kirjat haluan ostaa. Kuopiossa on mainio kirjasto, jossa on vanhempaakin kirjallisuutta. Kirjastossa palvellaan hyvin - tosin uutuuksia joutuu jonottamaan. Kuulun myös kirjakerhoon, josta valikoin tietyt teokset. Kirja on oivallinen lahja lukemisesta innostuneelle. Mikä kirja on erityisesti jäänyt mieleen ja miksi? Joel Lehtosen kirjat ja erityisesti Putkinotko. Vanhan itäsuomalaisen elämänmenon kuvaus kiehtoo. Pitäisikö suomalaisten lukea kaikki klassikot? Hyvä olisi. Seitsemästä veljeksestä voisi aloittaa. Kierrätätkö kirjoja? Suvun kesken kierrätämme ja keskustelemme paljon kirjoista. Miten ikä on vaikuttanut lukemismieltymyksiin? Aivoinfarkti kavensi näkökenttää, mutta hyvin olen toipunut. Luen uudestaan tiettyjä teoksia. Jeesuksen persoonaan ja elämänvaiheisiin liittyvä kirjallisuus on uusi aluevaltaus. Selkeät kuvat oikeista autoista saavat päristelemään. Parin lauseen tekstit houkuttavat koettamaan kädellä jäähdyttimen säleikköä ja autonrenkaita. Kiinnostavin oli kippiauton karhea hiekka. Lujatekoisuus on tärkeää, sillä kun kirjat eivät hajoa käsiin, lapsi oppii olemaan repimättä. Kuljetusautot, toim. suom. Anu Karvinen, 12 s., 8,90 e., Kirjalito/Egmont 2008. Potkulaudasta luotijunaan Teksti ja kuva Hilkka Sipilä Kymmenittäin erilaisia menopelejä vilistää Hauskat ajopelit -kirjan sivuilla. Kirjassa on mukavasti luettavaa, se käy juttelukirjaksi kun aikuiset saavat selittää mitä ja miksi. Isommat sisarukset lukevat tätä mielellään ääneen. Kerrankin on muistettu sekä kaupunkilaislapset että maalla asuvat; on raitiovaunua ja leikkuupuimuria. Pohdittavaa riittää, kuka mitäkin ajopeliä ajaa. Reunuksen hammastuksen avulla sivut löytyvät helposti, mutta viimeinen yksin jäävä kulma ei pudotusta kestä, vaan se hajoaa liuskoiksi. Samaa kirjasarjaa ovat Hauskat sanat ja Hauskat numerot. Dawn Sirett: Hauskat ajopelit, suom. Sari Kumpulainen, 28 s., 9.40 e., Tammi 2009. Ritva Kolehmainen
Kuva: Helinä Schroderus, Seija Rytkönen kirkon kulmilta Saisiko olla virsi 600 jazzilla maustettuna? Ehkäpä sen päälle tanssia ja jälkiruuaksi piispan puhe. Virittykäämme näkö- ja kuuloetäisyydelle Kuopion torille. Syyskuun ensimmäinen viikonvaihde (5. 6.9.) on kirkollisesti yhtä juhlaa. Kirkon lähetys juhlii 150 -vuotista matkantekoaan ja Kuopion hiippakuntakin on jo 70 vuoden iässä. Tämän vuoden huipputapahtuma Kuopiossa, lupaa kirkkoherra Reijo Virolainen. Kirkko lähtee seinien sisältä sinne, missä ihmiset ovat. Lähetyksen juhlavuoden kunniaksi kirkko jalkautuu lauantaipäiväksi Kuopion torille. Hiippakunnan taivalta juhlitaan niin kirkossa kuin kirkonmäelläkin. Ulla ja lähetyskutsu klo 10.15 Lapinlahtelainen Ulla Rissanen on 17 vuotiaasta asti soittanut Suomen Lähetysseuraan, että joko nyt. Ei ennen kuin olet 20 vuotta, on vastaus kysyjälle. Nyt vuodet ovat täynnä ja Ulla voi hakea lähetyskurssille. En minä tiedä, miksi, mutta aina olen ollut lähetystyöstä kiinnostunut. Olen kolunnut seurakunnassa kaikki lähetystilaisuudet, joissa yleensä on mummoja ja minä. Hiljattain Ulla Rissanen palasi puolen vuoden matkalta Tansaniasta. Olin sairaalassa ja orpokodissa auttamassa. Kodissa, jossa asuin, oli paljon orpolapsia. Tein kaikkea, keitin puuroa ja lypsin lehmiä. Onko se kutsu joka vetää, Ulla kyselee. Mutta suunnitelmat ovat selkeät: matka Tansaniaan uudestaan ja sitten se lähetyskurssi. Jos Jumala suo. Torilava täyttyy kuoroista, tanssijoista, laulusta ja soitosta. Nuorisotyönohjaaja Sirpa Pesonen ja hiippakuntasihteeri Juha Antikainen juontavat juhlat lauantaina 5.9. klo 10-14.. Kirkon kansanjuhla Kuva: Kaija Pyykönen Torilava 5.9. klo 12. Piispa Wille Riekkinen Virsiä jazzilla klo 12-13 Kuopion torilavalla on tarjontaa koko päiväksi. Ensimmäisellä julkisella keikallaan on kuopiolaisen opiskelijan Sami Tiaisen kokoama virsijazzkvartetti. Bassoa soittava Tiainen opiskelee Kuopiossa musiikkipedagogiksi. Sovittelen virsiä jazzversioon, hän sanoo ja aikoo tehdä aiheesta myös opinnäytetutkielmansa. Sekä elvyttää kiinnostusta virsiin Jukka Perkon, Sakari Kukon ja Samuli Edelmannin tapaan. Tiaisen lisäksi kvartetissa soittavat Pauliina Pohjolainen, Jussi Kettunen ja Heikki Vuorinen. Israelilaista ja itämaista musiikkia tarjoaa Israeliin Ukrainasta muuttanut juutalainen laulaja-pianisti Elena Grushko. Neljän lapsen yksinhuoltajaäiti on perustanut Jerusalemiin Suojapaikan paikallisille perheille taloudellista ja henkistä apua varten. Seurakunnassa on hänen uusi kotinsa, josta hän tekee paikalliselle diakoniatyölle uusia avauksia. Grushko laulaa torilla lauantaina klo 13.30 sekä konsertissa Keskusseurakuntatalossa sunnuntaina 6.9. klo 15. Lahja Pyykönen Kuopion hiippakunta 70 vuotta Musiikkikeskus lauantaina 5.9. Lähetysnäyttely klo 12 alkaen. Pääjuhla klo 16. Piispa Wille Riekkinen, tanssiryhmä Promenade, käsikelloyhtye Dolce. Konsertti klo 18. Kraka, Jarkko Maukonen&gospelyhtye. Tuomiokirkko sunnuntaina 6.9. Messu klo 10, Piispa Wille Riekkinen. Kirkkokahvit kirkonmäellä. Konsertti klo 18. Esa Ruuttunen, kamariorkestri Camus. Karjalainen messu klo 20. Tapani Nuutinen. Keskusseurakuntatalo sunnuntaina 6.9. Konsertti klo 15. Laulaja pianisti Elena Grushko Sorsasalon Sariola Kuva kertoo sadan vuoden takaisesta kesänvietosta Sariolan huvilalla Sorsasalossa. Kuopion kuurojenkoulun johtajana toimineen Kust. Killisen huvila sijaitsi mäellä saaren etelärannalla nykyisen Savon Sellun alueella. Sitä ei enää ole. Se purettiin 1960-luvulla tehtaan toimitusjohtajan asuinrakennuksen tieltä. Killinen on kertonut perheensä kesänvietosta Sorsasalossa sekä huvilan rakentamisesta ja sen myöhemmistä vaiheista kaupunginkirjastoon tallentamissaan muistiinpanoissa. Hän kertoo, miten Sorsasalo oli nimensä mukaista saloa, lähes asumatonta metsäistä seutua. Hän muistelee kaskeamisen sinne jälkeensä jättämiä mansikkaisia ahoja. Vähäinen asutus käsitti muutamia torppia, joista yhdestä tuli vuonna 1886 Killisen perheen kesänviettokohde ennen kuin oma kesäpaikka päätettiin rakentaa. Huvila pystytettiin taidemaalari Eero Järnefeltin suosittelemalle kallioiselle mäelle. Killinen teki piirustukset Kuopiossa rautakauppaa pitäneen rakennusmestari Isak Löfin kanssa. Rakentaminen alkoi syksyllä 1888. Rakennuspuut saatiin lähistöltä. Mökkiläiset vetivät hirret. Lähellä asuva Ville Hyvärinen pystytti hirsikehikon. Tarvittavat laudat sahattiin viereisessä Karhonsaaressa. Niistä Vartialassa asuva Matti Kuivakorpi teki talven aikana urakalla akkunat ja ovet jotenkin huokealla ja hyvät. Hän myös viimeisteli sisätilat yhdessä Vartialasta olevan Taavetti Väyrysen kanssa. Toukokuussa laitettiin pärekatto ja muurari Airaksinen muurasi uunit Savilahdessa toimineen Antti Keinäsen tiilitehtaan tiilistä. Maalaustyöt tehtiin talon omalla väellä. Kesäkuussa 1889 Killisen perhe pääsi juhannuksenviettoon vielä vähän keskeneräiseen huvilaan, joka alkuvaiheessa käsitti kaksi kamaria ja keittiön alakerrassa ja kaksi huonetta vintillä. Ensimmäiset yöt nukuttiin salin lattialla Alkuaikoina Sorsasaloon kuljettiin veneellä. Voitiin kävellä tai mennä laivalla Taivalharjuun, josta soudettiin yli. Joskus soudettiin koko matka. Parin vuoden päästä kuljettiin Kurolanlahteen liikennöinneellä Kallalla. Myöhemmin ajettiin Ilmalla ja Tähdellä. Vanhan hokeman mukaan, kun Ilimassa mennee ja Tähessä tullee, niin ei tarvihe maahan jalalla astua. Helena Riekki Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmat
Pia Rönkä Miten voin p Toisen auttaminen kuuluu uskon ytimeen. Lähimmäisen rakastamista ei saa lykätä vain ti kristityt, ei vain diakonit on kutsuttu toisten Kaikki palvelijoiksi, Jeesuksen esimerkin mukaisesti, painottaa teologian tohtori Kari Latvus. Osa kotipihan pensaitten marjoista päätyy Neulamäen kirkon pöytiin arkiselle aterialle. Seurakuntalaisten palaute kantaa pitkälle, emäntä Marjatta Keinänen sanoo. Kohokohtana kohtaaminen Marjatta Keinäsen mielestä palvelija on paras arvonimi. Olen seurakuntalaisten palvelija, Neulamäen kirkon emäntä sanoo. Ei minulla ole sydäntä sanoa kirkkoon tulijalle, että kuulkaapa, nyt minulta loppui työaika. Lämmitänkö pakastepasteijan? Lamperilan kotipaikan marjapensaat hehkuttavat punaisuuttaan. Oksat kumartavat maahan asti poimijaa kutsuen. Tähän vuodenaikaan Marjatta Keinänen on joko metsässä tai pensaan juurella, sillä marjastus on hänelle intohimo niin on myös työ. Aloitusvuoteen Rytkyn leirikeskuksen emännäksi saa peruuttaa kotvan. Vuosi oli tuolloin 1972. Väliin mahtuu oma yritys ja paluu takaisin kirkon leipiin, Särkiniemen seurakuntatalolle ensin, sieltä hometta karkuun Neulamäen kirkon emännäksi. Olen saanut väljät kädet tehdä työstäni omannäköistäni, muutakin kuin siivousta ja ruuanlaittoa. Usein olemme ensimmäisiä, joille palaute annetaan ehkä helpommin kuin papeille. Kotipihan kahvipöydässä on tarjolla ässiä ja lusikkaleipiä. Palvelua on se, että myös seurakunnassa saan tehdä itse. En jaksa, jos työni on vain lämmittää pakastepasteijoita. Sen osaa yksinäinenkin, mutta milloin hän on saanut kotona leivottua pullaa? Läsnäolo on Marjatta Keinäsen mielestä palvelua, samoin toiminnan säännöllisyys. Hänen ajatuksestaan lähtenyt Neulamäen kirkon arkinen ateria toteuttaa kohtaamista ja palvelua. Kerran viikossa järjestettävällä kahden euron aterialla pöytäpaikat ovat täynnä. Se on minun viikkoni kohokohta. Seurakuntalaisten kiitos kantaa pitkälle. Lahja Pyykönen Väärin ymmärretty diakonia? Viime lauantaina Jyväskylän kirkkopäivillä oli puhumassa australialainen professori John N. Collins. Hän on herättänyt vilkkaan keskustelun väitteellään, jonka mukaan sana diakonia on tulkittu täysin väärin Raamatusta. Varhaiskirkossa käytetty termi diakonia kun ei viitannut sosiaaliseen auttamistoimintaan. Diakonian syntyhistoriaa tutkiva dosentti Kari Latvus on Collinsin kanssa samaa mieltä siitä, että monien Raamatun kohtien osalta palvelija on huono käännös. Diakoni-nimike liittyi alun perin pikemminkin yleiseen seurakunnalliseen työhön, eikä sillä ollut erityistä auttamistyön leimaa. Collins vetää kuitenkin mutkia suoraksi vaatiessaan, että meidän pitäisi hylätä kokonaan nykyään käytetyt diakonia -termit. Raamatussa lähimmäisen rakastaminen on keskeinen juttu, vaikka sitä ei nimitetäkään diakoniaksi. Collins sivuuttaa liian heppoisesti sen, että evankeliumin keskiössä on toisen huomioon ottaminen, lähimmäisenrakkaus ja armon tuleminen todeksi. Vertaus laupiaasta samarialaisesta ja rakkauden kaksoiskäsky ovat tästä vastaansanomattomia esimerkkejä. Suurinta on olla palvelija Kari Latvus toteaa, ettei Raamatusta löydy selkeää hahmotusta diakonian virasta sellaisena kuin me sen nykyään ymmärrämme. Moderni diakonia syntyi vasta 1500-luvun uskonpuhdistajien ja 1800-luvun eurooppalaisen diakoniaherätyksen virikkeiden pohjalta. Sosiaaliseen diakoniaan liittyvät teemat toki löytyvät Uudesta testamentista. Viimeisen tuomion kuvauksessa (Matt. 25) verbi diakonein on liitetty palvelemiseen: Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet (diakonein) sinua? Silloin hän vastaa heille: Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle. Latvuksen mielestä diakonian virkakeskustelun kannalta mielenkiintoisimmat kohdat ovat Jeesuksen sanat opetuslapsille: Timo Merensilta/KuvaKotimaa
alvella? etyille viranhaltijoille. Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, hänen on oltava viimeinen ja kaikkien palvelija (diakonos). Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, hänen on oltava viimeinen ja kaikkien palvelija (diakonos). Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija (diakonos), ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon kaikkien orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan (diakonein)... Edellisten esimerkkien valossa Kari Latvus pitää heikosti perusteltuna Collinsin tulkintaa, jonka mukaan Raamatun erilaiset diakonia-ilmaukset voitaisiin ymmärtää suppeassa merkityksessä sanansaattaja, välittäjä. Pappi petollisella tiellä Jeesuksen antamaa esimerkkiä seuraava konkreettinen lähimmäisenrakkaus köyhistä ja sairaista huolehtiminen oli jo kristinuskon varhaisvaiheissa olennainen osa seurakunnan elämää. Toisten auttaminen kuului uskon ytimeen. Sen, että varhaiskristillisissä teksteissä diakoni ei esiinny ensisijaisesti lähimmäisenrakkauden toteuttajana ja köyhistä huolehtijana, ei pitäisi oikeastaan olla yllätys. Nämä tehtävät kuuluivat jokaiselle kristitylle, eivätkä olleet vain joidenkin yksittäisten henkilöiden työtehtäviä. Ajattelemmeko me nykyään, että auttaminen on vain tiettyjen viranhaltijoiden tehtävä? On hienoa, että seurakunnassa on organisoitu selkeästi auttamistehtäviä, mutta en hyväksy, että vaikkapa papit voisivat päästä pälkähästä ajatellen auttamisen kuuluvan jollekin, joka osaa sen paremmin. Se on petollinen tie. Latvuksen mukaan on hyvä ymmärtää diakoniaan liittyvien käsitteiden ja toimintamuotojen historiallinen merkitys ja kehitys, mutta itse auttajan viran perusteita ne eivät murenna. Avun tarpeessa olevien auttaminen kuuluu kristilliseen uskontulkintaan ja on osa seurakunnan virkaa. Raamatun valossa on ilmeistä, että kaikkia kirkon toimia tulee tarkastella lähimmäisen kohtaamisen ja auttamisen näkökulmasta. Avun tarpeessa olevan auttaminen on osa seurakunnan virkaa. Janne Villa Helinä Schroderus On jatkuvasti tehtävä työtä, että saamme asiakkaat tulemaan meille uudelleen, yrittäjä Jaana Korhonen sanoo. Palvelu sai kasvot Kun asiakastyö kirkon virastossa tyrehtyi, Jaana Korhonen vaihtoi ammattia. Sorsasalon Nesteelle valuu asiakkaita tasaisena virtana. Useimmat vaihtavat tiskillä tuttavallisesti sanan, pari ja istuvat pöytiin ruokailemaan ja kahvittelemaan. Haluamme antaa asemalle kasvot ja palvella jokaista persoonallisesti, sanoo Jaana Korhonen, toinen huoltamon omistajakauppiaista. Mitä ilmeisimmin Jaana sekä puolisonsa Kari Korhonen ovat onnistuneet siinä, mihin he 12 vuotta sitten alkoivat panostaa hypätessään seurakunnan keskusrekisterin työntekijästä ja Kemiran prosessiteknikosta huoltamoyrittäjiksi. Nopea ratkaisu yrittäjäksi Korhosella on takanaan työkokemusta Puijonlaakson Topin Hallista ja urheilumyyjän työstä Kesportissa. Hän ehti myös palvella asiakkaita seitsemän vuotta Kuopion seurakuntien keskusrekisterin tiskin takana, kunnes asiakastiedot siirrettiin atk-järjestelmään. Samalla tyrehtyi se, mitä palvelunhaluinen nainen nimenomaan ammatissaan rakasti, asiakastyö. Samaan aikaan Sorsasalon Nesteelle etsittiin uusia yrittäjiä, ja Korhosen pariskunta teki nopean liikkeen. Molemmat irtisanoutuivat työpaikoistaan ja käänsivät kurssin kohti tuntematonta. Yrittäjäksi lähteminen tuntui heti oikealta ratkaisulta. Vanhempamme taisivat pelätä paljon meitä enemmän. Yhdessä töissä ja kotona Alusta alkaen Korhosilla oli onnea saada taustatuekseen hyvä työporukka, joka auttoi siinä, ettei kaikkea uutta tarvinnut opetella kantapään kautta. Sekä Jaana että Kari palvelevat omilla vuoroillaan kassalla, muuten työnjako sujuu niin, että Jaana hoitaa talousasiat ja paperityöt, Kari rakennusten ylläpidon ja polttoainetilaukset. Esimiesasemasta huolimatta kumpikaan ei piiloudu toimistoon pomoroolin taakse. Jaanankin tapaa usein keittiöstä leipomasta pullaa tai voitelemassa voileipiä. Kanssakäyminen työporukan kanssa sujuu avoimesti, työasiat puhutaan reilusti ja suoraan. Yrittäjäpariskunnan eteen Onko kirkolla asiakkaita? Onko kirkolla asiakkaita, diakoniakoulutuksen työalasihteeri Riitta Helosvuori Kirkkohallituksesta? Ne ihmiset, joita kohtaamme, ovat meidän asiakkaitamme. Jos miellämme heidät asiakkaiksi, asennoitumisemme työhön voi muuttua. Kirkon asiakas on se, joka tulee hakemaan palvelua tai tulee mukaan toimintaan. Parantamisen varaa on siinä, tulee välillä myös vaikeita päätöksiä, mutta he tukevat toisiaan ja tekevät päätökset yhteistuumin. Koska työnjako toimii, eikä kumpikaan ole vallanhimoinen, tasa-arvo pelaa töissä ja kotona niin Korhosten kesken kuin myös suhteessa alaisiin. Siitä on eräs osoitus se, että kokkien ja muiden työntekijöiden vaihtuvuus on 12 vuoden aikana ollut hyvin vähäistä. Kiristyvän kilpailun haaste Isot huoltamomyymäläketjut ovat tappaneet teiden varsilta useita pienyrittäjiä. Kilpailu matkustavista asiakkaista kiristyy vuosi vuodelta. Korhoset ovat valinneet vahvuudekseen laadun, josta ei tingitä. He luottavat työntekijöihinsä ja jakavat vastuuta. Niinpä he pystyvät huolehtimaan myös itsestään ja pitämään kiireisimmän matkustelusesonginkin aikana kunnon loman. Pariskunta heittääkin työstressin järveen veneillessään kesäisin matkaveneellä Kallavedellä ja Saimaalla. Työtä saisi tehdä niin paljon, kuin haluaisi. Mutta omaa aikaakin on oltava, jotta taas jaksaa palata palvelemaan. Pirjo Tiihonen miten otamme kirkkoon tulijan vastaan. Hautausmaan kanslisti tai seurakuntatalon siivooja ovat avainasemassa. Jos ihminen saa kirkolta laadukasta palvelua, hän kyllä tulee uudestaan. Onko kirkon työntekijä palvelija? Kirkon palvelija on välikäsi, jonka usko tulisi näkyä ilman kommervenkkejä. Olen työssäni usein nähnyt sanatonta todistamista. Me kaikki olemme asiakkaiden ja työtoveriemme palvelijoita. Jos emme tiukasti pitäisi kiinni siitä, mikä minulle kuuluu ja mikä ei, työyhteisöissäkin olisi helpompaa.
10 10 Kukkakauppa Hautaustoimisto Pitopalvelu Kukka ja hautauspalvelu ROSANNA Puijonkatu 17 Sanna Hiltunen 0400-945919 Arni Hiltunen 0440-945919 ASIANAJOTOIMISTO KOLARI&CO.OY Seppo Kolari, Eero Heikinheimo, Matti Reinikainen, Ville Heikinheimo, Katriina Manninen, Kristian Kakko Kauppakatu 39 A, 4.krs, 70100 KUOPIO (017) 265 7777/puh. (017) 261 1085/fax. www.kolari-co. K U O P I O N K A N S A L A I S O P I S T O Tervetuloa opiskelemaan! Lisätietoja kurssitarjonnasta ja ilmoittautumisesta internetissä ja opinto-oppaassa. Ilmoittautuminen Internetissä 24 h/vrk, puhelimitse tai toimistossa http://kansalaisopisto.kuopio.fi Puistokatu 20, 70110 Kuopio. Puh. 017 184 722 AVATTU PITOKAMMARI PUIJONLAAKSOSSA Lounasravintola - Kahvila - Tilausravintola - Pitopalvelu Pitokammari on mainio juhlapaikka. Valoisa yhtenäinen ravintolasali sekä kodikas tunnelma luovat puitteet jopa sadan hengen erilaisiin tilaisuuksiin. Kaikenlaiset perhejuhlat ristiäiset, syntymäpäivät, muistotilaisuudet. Ryhmäruokailut Teemme mielellämme tarjouksen tilaisuutenne järjestelyistä. Puijonlaaksontie 4, Kuopio - Puh 044 345 7916 info@pitokammari.com Tuomiokirkko TUOMIOKIRKKO Tuomiokirkko avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten klo 10-15. Keskiviikkona ja perjantaina 18-23, Kesäillan ehtoollinen ke 26.8. klo 19. Sari Kärhä. Konsertti Yö Meren Rannalla pe 28.8. klo 20. Johanna Rusanen-Kartano, sopraano, Rait Karam, piano, Jussi Makkonen, sello, Pekka Pohjankoski, viulu. Ohjelma 10 euroa. Järj. Kuopio Festivals ry. Messu su 30.8. klo 10. saarna Sari Kärhä, liturgia Ilpo Rannankari, kanttorina Juha Hilander, urkurina Eero Väätäinen. Antti Meurman, viulu ja Ilkka Meurman, trumpetti. Pastori Liisa Penttisen, pastori Olli Viitaniemen ja nuorisotyönohjaaja Jarkko Voutilaisen tehtävään siunaaminen. Viikkomessu ke 2.9. klo 19. Olli Viitaniemi. Perjantaimessu pe 4.9. klo 19. Konsertti la 5.9. klo 18. Esa Ruuttunen sekä Kuopion konservatorion kamariorkesteri johtajanaan Antti Meurman. Konsertti liittyy Kuopion hiippakunnan ja lähetystyön juhlavuoteen. Karjalaisen kansan messu la 5.9. klo 20. sävellys ja sanoitus Tapani Nuutinen,sov. Janne Piipponen, Pekka Varonen js Tapani Nuutinen, liturgia Tapani Nuutinen, saarna Liisa Penttinen, musiikista vastaa Pieksut laulu- ja soitinyhtye, solisteina Maija-Riitta Hirvonen ja Harry Lammi. Messu liittyy Kuopion hiippakunnan ja lähetystyön juhlavuoteen. Kuopion hiippakunnan 70-vuotisjuhlan ja kirkon lähetystyön hiippakunnallisen 150-vuotisjuhlan juhlamessu su 6.9. klo 10. Saarna piispa Wille Riekkinen, liturgia Ilpo Rannankari, kanttorina Pertti Rusanen, urkurina Eero Väätäinen. Tuomiokirkon Kamarikuoro, joht. Pertti Rusanen. Messu radioidaan Yleisradiossa. Kirkkokahvit kirkonmäellä. Viikkomessu ke 9.9. klo 19. Ilpo Rannankari. KESKUSSEURAKUNTATALO Suokatu 22 Kirkkokahvit su 30.8. klo 11.30. messun jälkeen. INKILÄNMÄEN SEURAKUNTATALO Inkiläntie 7 Messu su 30.8. klo 12. Saarna Sari Kärhä, liturgia Risto Voutilainen, kanttorina Eero Väätäinen. MUMMON MÖKKI Puijonkatu 10. Avoinna ma - to 11-15. Viriketuokio ke 26.8. klo 13. keskiviikkoisin. Mummon mökin emäntien järjestämää yhteistä toimintaa. Papin päivä to 27.8. klo 13. Matti Innanen ja Risto Voutilainen. DIAKONIA Keskusseurakuntatalon diakoniatoimisto Suokatu 22 C-rappu Avoinna ma, ke klo 9.00-10.30 puhelinaika ma ja ke 10.30-11.30, p. 040 4848 253 Verenpaineen mittaus ajanvarauksella to klo 9.00-10.30. Lähde mukaan seurakunnan lähimmäispalvelutoimintaan. Peruskurssi ke 26.8. Kallaveden kirkolla. Ilmoittautumiset 11.9. mennessä Katri Kunnakselle p. 040 4848 464. (erillinen ilmoitus) Inkilänmäen diakoniatoimisto (Inkiläntie 7) Vastaanotto ti klo 9-10.30, soittoaika ti 10.30-11.30, p. 040 4848 255. KASTETUT Juuli Aada Eerika Janhunen, Ville Eemeli Venäläinen, Yasmin Anne Esteri Rönkkö, Juho Valtteri Hyvönen, Jenna Maria Kristiina Voutilainen, Anna Linnea Saksman, Alma Amanda Patrakka, Ilona Ella Lydia Väätäinen, s e u r a k u n n i s s a Atte Arsai Vihtori Heiskanen, Panu Seppo Samuli Rautiainen. KUULUTETUT Janne Kristian Seppänen ja Mirva Henna Johanna Muhonen, Mikko Johannes Savikkomaa ja Elina Margareetta Nousiainen. KUOLLEET Pirkko Sinikka Knuutinen 74 v, Hilja Vatanen 92 v, Matti Veikko Hoffren 75 v, Timo Erkki Antero Kovakoski 79 v, Justus Ville Hermanni Korhonen 27 v. A l a v a ALAVAN KIRKKO Keihäskatu 5 Messu su 30.8. klo 10. Saarnaa Pirjo Kuula, liturgina Heikki Kemppainen, kanttorina Leila Savolainen. Syyskauden avaus ja toiminnan esittelyä, kirkkokahvit. Tuomasmessu su 30.8. klo 18. Yrittäjämessu. Rauhanyhdistyksen messu la 5.9. klo 18. Rippisanat Ari Pelkonen, saarna Juhani Pitkälä. Messu su 6.9. klo 10. Saarnaa Anu Kiviranta, liturgina Heikki Kemppainen, kanttorina Ossi Jauhiainen. Selloduo Anna-Maaria ja Olli Varonen su 13.9. klo 18. Tuttujen mestareiden barokkisävellyksiä. ALAVAN SEURAKUNTAKESKUS Keihäskatu 5 B Päiväjumppa ke 2.9. klo 12.45 liikuntasalissa. Kokoontuu keskiviikkoisin klo 12.45. Iltajumppa ke 2.9. klo 18.30 liikuntasalissa. Kokoontuu keskiviikkoisin klo 18.30. Alavan raamattupiiri ma 7.9. klo 18 kirkon alasalissa. Kokoontuu maanantaisin klo 18. Yht. henkilöt Anna-Liisa Granroth p. 040 750 8525 ja Pirkko Toivanen, p. 041 4380 659. NEULAMÄEN KIRKKO Vesurikuja 4 Raamattu- ja rukouspiiri ti 1.9. klo 18. Ilkka Sormunen. Piiri kokoontuu tiistaisin klo 18. Messu su 6.9. klo 13. Saarnaa Anu Kiviranta, liturgina Heikki Kemppainen, kanttorina Ossi Jauhiainen. Ystävän Tupa maanantaisin klo 12-13 jumppa ja tupa klo 13-14.30, torstaisin hetkihartaus klo 13 ja tupa klo 13-14.30. Joka kk:n viimeinen maanantai lähetyspiiri. Yhdyshenkilö maanantaisin Kaarina Tervonen 050 4410 193 ja torstaisin Meeri Silventoinen p. 040 7589 937. Alk. 31.8. Arkinenateria alkaa 10.9. klo 11.30. SÄRKINIEMEN SEURAKUNTATALO Särkiniementie 20 Särkiniemen raamattu- ja rukouspiiri ke 9.9. klo 18.30. Piiri kokoontuu joka toinen keskiviikko (parittomat viikot). Yht.henkilöt Sirkka Pitkänen ja Ritva Marjanen. KOULUIKÄISTEN KERHOT Kerhot alkavat viikolla 39. Tarkemmat ajat ja paikat 9.9 ilmestyvässä lehdessä sekä Alavan nettisivuilta http:// www.kuopionseurakunnat.fi/alava_ varhaisnuoret DIAKONIA Alavan diakoniatoimiston päivystys syyskuussa ti klo 9-10.30 ja puhelinaika klo 10.30-11.30, p. 040 4848 324. Lokakuusta alkaen päivystys samaan aikaan keskiviikkoisin. Särkiniemen diakoniatoimiston päivystys tiistaisin klo 9 11, p. 040 4848 326. PERHETYÖ Perhekerhot alkavat perhekirkolla su 13.9. Särkiniemen kirkossa. Kerhopisteissä toiminta käynnistyy viikolla 39. Särkiniemen seurakuntakodin kerhotilat joka maanantai klo 9.30-11, Neulamäen kirkko-seurakuntakodin kerhotilat joka tiistai klo 9.30-11. Alavan seurakuntakodin kerhotilat joka keskiviikko klo 9.30-11. Lisätietoja lapsityönohjaaja Marja Johanna Matilainen, p. 040 4848 297, marja.matilainen@evl.fi, Alavan seurakunnan perheleiri Samassa paatissa Penkereen leirikeskuksessa. Leiri alkaa pe 25.9. klo 18 ja päättyy su 27.9. klo 13 alkavaan jumalanpalvelukseen Särkiniemessä. Vetäjinä Pirjo Kuula ja Liisa Tiilikainen. Yhteistä ohjelmaa ja vapaata oleilua, luontoretki. Hinta 16 /lapsi ja 40 /aikuinen. Leirimaksuun voi hakea alennusta/vapautusta oman seurakunnan diakoniatyöltä. Ilm. 26.8. - 1.9. Pirjolle, p. 040 484 8318. KASTETUT Miko Ilmari Hyvärinen, Niilo Jaakko Jouninpoika Haverinen. KUULUTETUT Petri Juhani Tick ja Katja Johanna Heikkinen, Antti-Jussi Liikala ja Riina Marjoreetta Kylätie, Niilo Tapani Kalsi ja Salla Katariina Peltonen. KUOLLEET Aili Ilona Parviainen 88 v, Hilkka Hannele Partanen 48 v, Veli Matti Kohonen 51 v. K a l l a v e s i KALLAVEDEN KIRKKO Rauhalahdentie 21 Nuorten kirkkopyhä ja afrikkalainen Gospelmessu su 30.8. klo 10. Saarna Anni Tanninen. liturgia Lauri Kastarinen, kanttorina Mari Vuola-Tanila, Lähde-yhtye ja Sudanilainen lauluryhmä. Elämän muna valokuvanäyttely 2.9. - 4.10. arkisin klo 8-16 ja muulloin tapahtumien aikana. Messu su 6.9. klo 10. Saarna Veli Mäntynen, liturgia Anni Tanninen ja kanttorina Anna-Mari Linna. PETOSEN SEURAKUNTATALO Pyörönkaari 21 Donkkis Big Night-toimintailta pe 28.8. klo 18. 7-13 vuotiaille. Illan aikana vanhemmille oma vanhempi - keskustelua vanhemmuuden ja kasvatuksen kysymyksistä kahvikupposen äärellä. Raamattupiiri alkaa ti 1.9. klo 18.30. Piiristä vastaa Matti Turunen. Aikuisten takkailta ke 2.9. klo 18 kaiken ikäisille aikuisille. VEHMASMÄEN KAPPELI Sotkanniemi 15 Sanajumalanpalvelus su 6.9. klo 13. Esko Konttinen ja Mari Vuola-Tanila. NUORET Nuortenillat alkaa to 27.8. klo 18 Kallaveden kirkolla. LÄHETYS Naisten lähetyslöylyt ke 26.8. klo 18 Rytkyllä. Lähtö Kallaveden kirkolta ja Petosen srk-talolta klo 17.30. Osallistumismaksu 5. Saunomisen lisäksi kevyt iltapala ja asiaa lähetyksestä. MUUTA Lähde mukaan seurakunnan lähimmäispalvelutoimintaan. Peruskurssi 25. - 27.9. Kallaveden kirkolla. Ilmoittautuminen 11.9. mennessä Katri Kunnakselle p. 040 4848 464 (erillinen ilmoitus). Leväsen messu ti 8.9. klo 13.30. Anna- Maija Hella ja Anna-Mari Linna. PIIRIT Rytky, Kaislastenlahti ja Haminalahti työseuran aloitus ti 1.9. klo 18 Eräkalliolla.
t a p a h t u u 1 2. 2 5. 8. 0 9 AIKUISTYÖ Sanasta suuntaa elämään - avoin raamatturyhmä to 3.9. klo 18.30. Joka kuukauden kolmena peräkkäisenä torstai-iltana, osoitteessa Pitkäsiima 15. Lisätietoja Merja-Riitta Jaakkoselta, p. 017 363 3632 tai 040 5573 285. PYHÄKOULU Pyhäkoulut alkavat 6.9. Kirkolla jumalanpalvelusten aikana alakerran kerhohuoneessa klo 10. Petosen srk-talossa klo 13.30, Jynkänvuoren kerhohuoneessa (Isännäntie 22) klo 16. Pyhäkouluja ei ole perhepyhinä 27.9., 4.10., 11.10., 25.10., 15.11. ja 29.11. Pyhäkoulunopettajien ilmoittamina pyhinä seuraavasti: Haminalahdessa Hiekkalassa alkaen 6.9. klo 11. Vehmasmäen Valoharjulla alkaen 20.9. klo 14 (muut kokoontumiset 4.1., 18.10., 1.11. ja 29.11.) Lisätietoja pyhäkouluista lapsityönohjaaja Tuula Hoffrénilta, pyhäkoulunopettajilta tai työalan vastaavalta pastorilta Anna-Maija Hellalta. KASTETUT Aada Lahja Kristina Kytökorpi, Veera Eveliina Elomaa, Jonni Severi Karotie, Aaro Olavi Virnes, Tuukka Elias Voutilainen, Emmi Annikki Korhonen, Elli Iida Anniina Eskelinen, Vilja Aurora Konkka, Anni Emilia Jauhiainen, Senja Sanelma Korhonen, Benjamin Juhani Vihtori Lindström, Max Toivo Oliver Liesivuori, Veeti Vilho Valtteri Teir, Aapo Elias Ronkainen. KASTETUT Aava Venla Kaarina Pylkkänen, Henri Aleksi Nikulainen, Eetu Olavi Hietala, Nestor Martti Samuel Mounard. KUOLLEET Aino Vappu Kotilainen 85 v, Armas Repo 77 v, Irja Mönkkönen 77 v, Jorma Leo Juhani Saarenheimo 58 v. P u i j o PUIJON KIRKKO Taivaanpankontie 3 Konfirmaatiomessu su 30.8. klo 10. Kari Kuula saarnaa, Pekka Nieminen, Markku Puhakka, Heikki Hyvärinen, Sirpa Pesonen, Mari Voutilainen. Kanttorina Joona Saraste. Penkere III rippikoulu. Konfirmaatiomessu su 30.8. klo 13. Pekka Nieminen saarnaa, Kari Kuula, Sirpa Pesonen, Heikki Hyvärinen. Kanttorina Joona Saraste. Hirvijärven rippileiri. Messu su 6.9. klo 10. Kari Kuula saarnaa, Heikki Hyvärinen, Raili Lehtoviita. Kanttorina Outi Keskisipilä. Kirkon vihkimisen muistopäivä. Kirkkokahvit. 11 KUULUTETUT Ville Johannes Kotila ja Matleena Marjatta Partanen, Mika Tapani Lämsä ja Kirsi Maarit Hannele Laamanen, Antti- Jussi Tervonen ja Kaisa Elina Väisänen. KUOLLEET Pasi Markus Hietalo 25 v, Raimo Johannes Räsänen 63 v, Terho Antero Heiskanen 61 v. M ä n n i s t ö PYHÄN JOHANNEKSEN KIRKKO Kellolahdentie 8 Messu su 30.8. klo 10. Saarna ja liturgia Reijo Virolainen, kanttorina Heikki Mononen. Rauhanyhdistyksen syysseurojen jumalanpalvelus su 6.9. klo 10. Saarna kirkkoherra Ari Pelkonen, liturgia Lauri Paatero, kanttorina Riitta Matilainen. MÄNNISTÖN VANHA KIRKKO Lönnrotinkatu 24 Messu su 30.8. klo 13. Saarna ja liturgia Reijo Virolainen, kanttorina Heikki Mononen. DIAKONIA Diakoniatyöntekijöiden ajanvarauspäivystys 1.9. alkaen ti klo 9-10 Vanhalla kirkolla p. 040 4848 385 ja to klo 9-10 Pyhän Johanneksen kirkolla p. 040 4848 384. Diakoniatyöntekijä Mari Mertanen aloittaa työt 1.9. Hänet tavoittaa p. 040 4848 406. Männistön diakoniapiirin syysretki ma 7.9. Kaarina Tengvallin mökille. Lähtö Mäntytorin pysäkiltä klo 12.30. Ilmoittautumiset Maija Huttuselle, p. 040 4848 407. MUUTA Lähde mukaan seurakunnan lähimmäispalvelutoimintaan. Peruskurssi Kallaveden kirkolla 25.-27.9. Ilm. 11.9. mennessä Katri Kunnakselle p. 040 4848 464. (erillinen ilmoitus) Hartaudet ma 7.9. klo 13 ja 13.30 Sunnen kodilla, Päivärinteentie 29. Lauri Paatero Tyttökerhot 7.9. alkaen maanantaisin klo 17 Vanhalla kirkolla (sisäänkäynti pihan puolelta), klo 17 Pyhä Johanneksen kirkon yläkerran kerhohuoneessa ja 14.9. alkaen maanantaisin klo 17.30 Kettulan srk-kodissa, Jäniksenpolku 2. PUIJON SEURAKUNTAKESKUS Taivaanpankontie 3 Martat ke 9.9. klo 18. Kerhohuone 1-2. Kokoontuu joka toinen viikko. Hilkka Kainulainen. PÄIVÄRANNAN KIRKKO Tuomikuja 4 Messu su 30.8. klo 13. Mari Voutilainen saarnaa, Markku Puhakka. Kanttorina Anna Kosola. Messu su 6.9. klo 13. Kari Kuula. Outi Keskisipilä. Ystävänpäiväkerhon retki 2.9. Iisalmeen Evakkokeskukseen. Ilmoittautumiset Riitta Murtorinteelle, p. 040 4848 437. Tehdään yhdessä -ryhmä ma 7.9. klo 18. Paperiruusu. Riitta Murtorinne, Helena Heija-Nuutinen, Seija Rissanen. MUUTA Lähimmäisten kokoontuminen su 6.9. klo 9.30. Puijonlaakson palvelukeskuksen ala-aulassa Lähimmäisen päivän merkeissä. Avustamme kodeissa ja laitoksissa asuvia kirkkoon. Muistathan ilmoittaa tulostasi ma 31.8. mennessä Raili Lehtoviidalle, p. 040 4848 438. Israel-piirin ja Midinetti-piirin yhteinen kokoontuminen ma 7.9. klo 14. Poukaman leirikeskuksessa. Vieraana Elena Grushko Israelista. Ilmoittautumiset Ariela Toivaselle p. 040 5676 606, ti 1.9. mennessä tarjoilun vuoksi. Hiljaisuuden retriitti 11.-13.9. Rytkyn leirikeskuksessa. Vetäjinä Mari Voutilainen ja Piio Lappalainen. Ilmoittautumiset arkisin klo 8-15 Puijon seurakunnan toimistoon Mirja Pekkariselle p. 040 4848 410 viimeistään ti 1.9. Retriitin hinta 60 euroa. Lisätietoja Mari Voutilaiselta p. 040 4848 433. Lähde mukaan seurakunnan lähimmäispalvelutoimintaan. Peruskurssi 25.-27.9. Kallaveden kirkolla. Ilmoittautuminen 11.9. mennessä Katri Kunnakselle, p. 040 4848 464. (erillinen ilmoitus) Ystävänpäiväkerho Poukaman leirikeskuksessa ke 9.9. klo 10.45-13. Elämän kangas, psykiatrian sairaanhoitaja/diakonissa Pirjo Miettinen, Riitta Murtorinne. LÄNSI-PUIJON KERHOHUONE Martat ke 9.9. klo 19. Kokoontuu kerran kuukaudessa. Irmeli Hollmén. KASTETUT Alisa Elma Amelia Turunen. KUULUTETUT Mikko Samuli Heikkinen ja Mari Elina Kauhaniemi. Näöntarkistuksen aika Jonotan nuorten kanssa päiväkahville Helsingin suurkirkon edessä olevaan pieneen rakennukseen. Pimé Cafe on erilainen kahvipaikka. Kahvilassa ei ollut valoa. Kahvilassa ei nähnyt mitään ja kaikki luonnon valokin oli rajattu pois pimennysverhojen avulla. Pulla ja kahvit maistuivat, mutta monimutkainen oli meidän tiemme kahvilan pöytään. Tarjoilijoina ja avustajina toimivat nuoret näkövammaiset. En uskaltanut ottaa yhtään tavallista askelta, vaan kävellä köpöttelin pienin askelin ja pelkäsin törmääväni seinään. Avustajani huomautti, että hän kulkee edellä. Uskaltaisinko luottaa vieraaseen ihmiseen? En voinut luottaa näköaistiini ja tunsin olevani täysin toisten avun varassa. Kuka söi kenenkin pullan, jäi arvoitukseksi. Eräs nuori erehtyi istumaan pöydälle, ihmetellen tuolin korkeutta ja pöydän puuttumista, joka vaikeutti kahvista nauttimista. Raikuvan naurun säestämä huomautimme hänelle asiasta. Tapaus sattui viime vuosituhannen loppupuolella kirkon nuorisopäivillä Helsingissä. Yhä muistan hyvin tuon kahvihetkemme ja sen meille opettamat asiat. Asettelen kahvikuppeja pöytään ja vapaaehtoinen kattaa kahvipöydän kanssani valmiiksi. Haen lähetyspiiriläiset pöytään yksi kerrallaan. Pulla on vasemmalla puolella, lusikka oikealla, sanon ja keskustelu kuulumisista voi alkaa. Sokeiden lähetyspiirin kokoontumisissa on toinen toisistaan välittäminen vahvasti läsnä. Tässä piirissä nähdään erinomaisen hyvin lähellä ja kauas. Ensi sunnuntain evankeliumitekstin äärellä joudun kysymään, olenko minä sokea. Mikä on minun sokea pisteeni, asia, jonka ohitan, jota en näe vaikka tiedänkin sen olevan olemassa. Onko sokeuteni syynä viha, kateus, katkeruus tai ahneus? Mikä on aiheuttanut oman näkökykyni kapeutumisen? Kuka on syyllinen? Usein toivomme, että syyllinen tai syy löytyy itsemme ulkopuolelta, olosuhteista, muista ihmisistä ja heidän valinnoistaan. Ei itsestäni tai minun tekemistä valinnoista. Olisihan se tavattoman vaikeaa ja hankalaa, jos syy löytyisi itsestäni. Pitäisi itse muuttua, tarkastella valintojensa seurauksia ja kantaa niistä vastuu. Kenen synnin seurausta oli sokeus, kyselivät opetuslapset Jeesukselta. Juutalaisen ajattelutavan mukaan sairauden syynä oli synti. Sairaus oli siis Jumalan rangaistus, mutta kenen synnistä oli kyse. Pohjimmiltaan kysymys oli kärsimyksen syystä. Jeesuksen vastaus eroaa juutalaisesta ajattelutavasta. Jumalan suuruuden esille tulo oli Jeesuksen vastaus sokean miehen tilanteen ratkaisuksi. Jeesus ei kulkenut kärsimyksen ohi edes sapattina. Toiminnan aikaa oli vähän ja avun tarvitsijoita paljon. Tänään kohtaamme samat kärsimyksen ongelmat ja myös avun tarvitsijoita on paljon. Kuvittelenko pärjääväni yksin vai suostunko autettavaksi? Jumala kutsuu meitä yhteyteensä. Jumalan kutsu on yhä voimassa. Miten vastaamme? Meidän on valittava puolemme. Olemmeko niiden joukossa, jotka sokean miehen tavoin tunnustavat Jeesuksen Jumalan Pojaksi? Leena Vartiainen Kirjoittaja on Kuopion seurakuntien Diakonikeskuksessa työskentelevä diakoni. Sunnuntain evankeliumiteksti on Matt. 9:9-13. Joonas Vähäsöyrinki
12 HAUTAKIVET Lisänimet Kultaukset Pronssikirjaimet - koristeet Uudelleenhionnat Muut kunnostukset Myös keittiötasot Suoritamme kaiverruksia myös hautausmaalla. Paras ratkaisu muistomerkkiä valitessa on tutustua veistämöllä eri mallisiin, kokoisiin ja värisiin vaihtoehtoihin PUIJON KIVI Kettulahdentie 25, 70400 Kuopio Puh. (017) 282 9000 - markkinoiden laajin raamattuvalikoima - Suomen Pipliaseura UUSI TESTAMENTTI JA PSALMIT Trendikkäät retrokannet. UUSI TESTAMENTTI THE BOOK Aikakausilehden ulkoasu, korkealuokkaiset valokuvat. SUOMI-ENGLANTI RAAMATTU Reunahakemisto, kultasyrjät. Nahkajäljitelmäkannet, 5 väriä. MANGAEVANKELIUMI Aito japanilainen sarjakuva Jeesuksen elämästä. www.bible.fi PL 54 00241 HELSINKI puh 010 838 6520 Kaikki, mitä tarvitset. Pipliaseura saatavana myös kirjakaupoista Uusia työjärjestelyjä Riistaveden ja Vehmersalmen seurakunnilla on nyt yhteinen toimistosihteeri. Leila Pohjolainen on Vehmersalmen seurakunnan toimistossa (Pappilantie 10) maanantaisin ja tiistaisin klo 9 15. Hänen puhelimensa on 040 4848 454. Riistaveden seurakunnan toimistossa (Keskustie 2) Pohjolainen päivystää keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10 15. Puhelinnumero on 040 4848 440. Vehmersalmen seurakunnan kirkkoherran virkaa Kimmo Kivelän virkavapauden ajan 1.10. alkaen hoitaa teol.tri Aulikki Mäkinen. Hannu Savinaisen virkavapauden ajan Riistaveden kirkkoherran virkaa hoitaa Kirsi Leino. Talous vielä vakaa Seurakuntien talous on pysnyt vakaana vielä vuonna 2008. Kirkollisveroissa taantuma alkoi näkyä alkuvuonna 2009, toteaa Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Maija-Liisa Hietakangas. Vuonna 2009 verotilitylset vähenivät ja kustannuksen kasvoivat samanaikaisesti. Hietakankaan mukaan tämä kiristää seurakuntien mahdollisuutta toimia sekä korjata arvokkaita kiinteistöjä. Seurakuntatyön varoista 32 prosenttia ohjataan lapsi- ja nuorisotyöhön. SENIORI-IKÄINEN ONKO SINULLA AIKAA ITSELLESI? s e u r a k u n KUOLLEET Pentti Olavi Korhonen 72 v. R i i s t a v e s i RIISTAVEDEN KIRKKO Joensuuntie 2505 Messu su 30.8. klo 10. Kirsi Leino, Marjatta Piironen. RIISTAVEDEN SEURAKUNTATALO Keskustie 2 Jumalanpalvelus su 6.9. klo 10. Saarnaa Timo Reuhkala Sanansaattajista, Kirsi Leino, Marjatta Piironen. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus. Omaishoitajien ja hoidettavien ryhmä ti 8.9. klo 12. Eeva Leinonen, Sari Rönkä. Päiväkuoro ke 9.9. klo 14.15. Kirkkokuoro ke 9.9. klo 19. MUUTA Eläkeliiton Riistaveden yhdistyksen virsiseurat ti 1.9. klo 13. Museopirtillä. Marjatta Piironen. Jännevirran kinkerit ti 1.9. klo 19. Vaittilassa, Tauno ja Tarja Pitkäsellä, Jänneniementie 677. Kirsi Leino, Marjatta Piironen. Kyläseurat to 3.9. klo 18.30 Mustinlahdessa Matti ja Sylvi Reinikaisella. Erä- ja luontoihmisten kirkko su 6.9. klo 15. Piiroonmäen metsästyskodalla. Kirsi Leino, Marjatta Piironen. Lähde mukaan seurakunnan lähimmäispalvelutoimintaan 25.-27.9. Peruskurssi Kallaveden kirkolla. Ilmoittautumiset 11.9. mennessä Katri Kunnakselle, p. 040 4848 464. (erillinen ilmoitus) KASTETUT Iida Annika Pennanen, Eeli Olavi Mikael Keinänen. KUOLLEET Viljo Johannes Heikkinen 82 v. Sinua kutsutaan Seurakuntien lähimmäispalvelun peruskurssille Kallaveden kirkolle 25. 27.9.2009 Lähimmäispalvelu on tavallisten ihmisten taidoin tehtävää auttamista, tukemista ja kuuntelua osallistumista seurakunnan toimintaan Koulutus antaa valmiuksia ihmisen kohtaamiseen vaikeassa elämäntilanteessa olevan tukemiseen oman henkisen ja hengellisen kasvun kehittämiseen mahdollisuuden toimia lähimmäispalvelussa mahdollisuuden jatkokoulutukseen, työnohjaukseen ja virkistykseen Ilmoittautuminen kurssille 11.9. mennessä Katri Kunnakselle p. 040 4848 464. Kaikki ilmoittautuneet haastatellaan. Lisätietoja antavat diakoniatyöntekijät Sisko Laitinen p. 040 4848 326 ja Riitta Reima 040 4848 370. SYKSYN SENIORIKURSSIT Kun työelämä jää taakse, haluat huokaista hetken, miettiä mennyttä ja tutkia tulevaa. Mitä? Aiheina mm. Milloin? Kolmena päivänä viikossa (ma - ke, klo 10.00-15.00) Hinta? opetuksen ja lounaan POHJOIS-SAVON OPISTO Kansanopistotie 32 70800 Kuopio puh. (017) 289 2500 opisto@psko.fi www.psko.fi Ve h m e r s a l m i VEHMERSALMEN KIRKKO Lempeläntie 15 Messu su 30.8. klo 13. Esko Konttinen, Marjatta Piironen. Messu su 6.9. klo 13. Kimmo Kivelä, Marjatta Piironen. VEHMERSALMEN SEURAKUNTAKOTI Lempeläntie 17 Lapsikuoro ma 7.9. klo 17.15. Kirkkokuoro ma 7.9. klo 19. KUOLLEET Viljo Petter Puustinen 77 v, Aili Katri Hentilä 85 v. S i i l i n j ä r v i KIRKKO Haarahongantie 4 Messu su 30.8. klo 10. Seppo Laitanen, Tapio Lepola ja Airi Heiskanen. Kirkkokahvit lähetyskellarissa lähetystyön hyväksi. Sanajumalanpalvelus su 6.9. klo 10. Matti Hoffrén, Eero Holma ja Riikka Tuura.
n i s s a t a p a h t u u 2 6. 8. 8. 9. 0 9 SEURAKUNTATALO Askartelupiiri ke 26.8. klo 9 lähetyskellarissa. Ystäväpiiri (ent. sinkkuryhmä) to 27.8. klo 18.30 takkahuoneessa. Lisätietoja Pirjo Malkki, p. 040 7528 856. Perjantaikahvila pe 28.8.klo 18-22. Askartelupiiri ke 2.9. ja 9.9. klo 9 lähetyskellarissa. Omaishoitajakerho ke 2.9. klo 12 takkahuoneessa. Lapsensa menettäneiden sururyhmä to 3.9. klo 18. Perjantaikahvila pe 4.9. klo 18-22. Siiliemot, yhden vanhemman perheiden vertaisryhmä ma 7.9. klo 17.30. Lisätiedot perhetyö, p. 044 7284 646. Elämän leipää ma 7.9. klo 18.30, pienisali. Mukana Lauri Keinänen, Jorma Huusko, Tapio Lepola, musiikkia. Donkkis-ilta ti 8.9. klo 18-20. VUORELAN KIRKKO Messu su 6.9. klo 13 Matti Hoffrén ja Riikka Tuura. Rissalan sotilaskotiyhdistyksen kirkkopyhä. MUUTA Hartaus ke 26.8. klo 14 Akuliinassa. Mielenterveyskuntoutujien virkistyspäivä ke 9.9. Ruokoniemessä. Ilm. Potilasyhdistys Virkistys tai Erja Valkonen p. 044 7284644. Mielenterveyskuntoutujien omaisten ryhmä ke 9.9. Ruokoniemessä. Lähtö yhteiskyydeillä klo 17 srk-talon parkkipaikalta. Lapsensa menettäneiden sururyhmä Siilinjärven srk-talossa viisi kertaa alkaen to 3.9. klo 18-20. Ilmoittautumiset ja lisätiedot perhetyöntekijä Helena Mattinen p. 044 7284 646. Hiljaisuuden retriitti Ruokoniemessä 2.-4.10. Tiedustelut ja ilmoittautuminen ohjaaja Sirpa Ylikotilalle p. 044 7284 608. Hinta oman seurakunnan jäsenelle 40 euroa, muille 70 euroa. Pariviestinnän kurssi Vuorelan kirkolla joka toinen torstai alkaen 10.10. Kurssilla opetellaan puhumiseen, kuuntelemiseen ja ristiriitojen kohtaamiseen liittyviä taitoja. Ohjaajana toimii Helena Mattinen. Osallistujia otetaan 4-6 paria. Ilmoittautuminen, p. 017 2884 600. O p i s ke l i j a t j a nuor e t aikuiset Tuomiokirkko avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten klo 10-15. Keskiviikkona ja perjantaina 18-23, p. 040 4848 256. Perjantaimessu 4.9. klo 19. Perjantaimessu on opiskelijoiden ja nuorten aikuisten ehtoollisenvietto perjantai-iltaisin kello 19 Tuomiokirkossa. Messun jälkeen mukavaa yhdessäoloa ja iltapalaa hyvässä seurassa vanhassa Pappilassa, Kuninkaankatu 12. Tuomasmessu su 30.8. klo 18 Alavan kirkossa, Keihäskatu 5. Saarnaa pastori Marianne Heikkilä. Messu on tarkoitettu kaikille etsijöille, epäilijöille ja jo tiensä löytäneille. Tuomasmessun tunnelmaa ei voi selittää, vaan se pitää itse kokea. KUOPION OPISKELIJALÄHETYS Taivaanpankontie 1 A Opiskelijaillat la klo 19. www.opko.fi/kuopio Pitäisikö verotkin maksaa? 5.9. Matti Turunen. Voiko maailma olla olemassa? 12.9. Lauri Wendland. Älä Pelkää -tapahtuma 19.9. Amiskalla (ei OPKOlla). Missä Jumala on? 26.9. Joel Kerosuo. KANSANLÄHETYKSEN OPISKELIJATOIMINTA Museokatu 24 keskiviikkoisin klo 18 www.kolmekohtaamista.com Jumalan hommissa 26.8. Leena Mäkäräinen. Musaa, muukalaisia ja ystäviä 2.9. Janne Könönen & Jousia Lappi duo. Oman paikan löytäminen on mahdollista! 9.9. Mari Laine. LÄHETYSKAUPPA VAKKA Kuninkaankatu 22 Suljettu remontin vuoksi elokuun loppuun. AHOLANSAARI Laivavuorot Sääskiniemestä elokuussa klo 12 ja 14, viimeinen paluukuljetus klo 15.50. Muutokset mahdollisia. Lounasristeilyt elokuussa päivittäin, laiva lähtee klo 12 Sääskiniemestä, kahvio avoinna klo 9-15. Syyskuussa laivavuorot tarpeen mukaan. Martti Simojoki ja seurat 26.8., rovasti Pentti Simojoki. Minkä työn teettäminen Suomessa jatkuu? Genelec Oy:n perustaja, tekniikan tohtori Ilpo Martikainen. Kuka Allan Serlachius? 27.8. Omintakeinen juristiura 1900-luvun alun Suomessa; oikeushistorioitsija, VTM Päivi Mäkelä; Mitä kaikkea verenkuva kertoo?; dosentti, LKT Tarja-Terttu Pelliniemi. Mun isänmaani ylhääll on 28.8. Isänmaallisuus herännäisyydessä toiminnanjohtaja, VTM Jaro Julkunen. Aholansaari Golf 31.8. 1.9. Körttifoorumi 25. 27.9. Aholansaaren ystäväpäivät 23. 25.10. Aholansaaren pyhäinpäivä 30.10. 1.11. Aholansaaren joulu 23. 27.12. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. 050 4641 000, www.aholansaari.fi aholansaari@aholansaari.fi Hinta 185 euroa, josta Kela-korvaus n. 80 euroa Kaikki, mitä tarvitset. J o o s e f M o o s e s D a a v i d J e e s u s 13 KASTETUT Taimi Sofia Seppälä, Ella Aino Ilona Karvonen, Otava Onni Eemeli Thure, Pinja- Riikka Tuulia Ihalainen, Iina Janica Korhonen, Minna Emilia Päivänsäde, Veeti August Ilmari Rakkolainen Tomas-Olavi Järvinen, Jasu Henrik Antero Kauhanen, Sara-Maria Kainulainen, Aino Mila Johanna Onatsu, Anni Helmi Maria Haara, Lucas Matti Johannes Veman. KUULUTETUT Kimmo Juhani Taina ja Paula Susanna Mikkonen, Juha Seppo Samuli Kahelin ja Johanna Tuuli Leskinen, Jorma Sakari Pulkkinen ja Natalia Burenkova, Mikko Petteri Savolainen ja Jenni Juulia Pietiläinen, Jonne Erik Ylisirniö ja Henna Erika Kajava. KUOLLEET Kari Juhani Nevalainen 44 v., Eila Mirjami Ukkonen 67 v., Saimi Margareta Honkanen 95 v. Diakoniakeskus Suokatu 31 Diakoniakeskuksen työntekijöiden asiakasvastaanotto ilman ajan varausta ma, ke ja pe klo 10-12. Vammaistyöntekijän asiakasvastaanotto ilman ajan varausta ma ja ke klo 10-12. Kierrätysmyyntipiste avoinna ma, ke ja pe klo 10-12. Hartaus ma, ke ja pe klo 9.50 (7.9. alkaen). Nuottakahvio avoinna ma, ke ja pe klo 10-12 (7.9. alkaen). Varttuneiden kehitysvammaisten päiväpiiri ke 26.8. klo 13.30. Perheasiain neuvottelukeskus Suokatu 22 Luottamuksellista ja maksutonta keskusteluapua parisuhteen kysymyksissä. Käynnit sopimuksen mukaan. Tiedustelut vastaanottosihteeriltä, p. 040 4848 480 ma klo 12-14, ti-pe klo 9-11. Palveleva puhelin päivystää su - to klo 18-01, pe - la klo 18-03, p. 01019 0071. Puhelun hinta on paikallisverkkomaksu/matkapuhelinmaksu. Nettiosoite: pp.kuopio@evl.fi J ä r j e s t ö t KANSAN RAAMATTUSEURA Sanan Kulma Tulliportinkatu 22 www.sana.fi/kuopio krs-kuopio@sana. fi p. 020 7681 660 Kritoinfo-ilta ti 1.9. klo 18-20. Ilm. ja lisätietoja anja.komulainen@sana.fi p. 0400 793 446. Perjantai Kristukselle to 4.9. klo 18. KUOPION YMPÄRISTÖN RAUHANYHDISTYS Ahmatie 22 www.kuopionrauhanyhdistys.net Kotisiionin päivä su 30.8. klo 15. HERÄTTÄJÄYHDISTYS Kuninkaankatu 22 Toimipiste suljettu 16.9. saakka. Tiedustelut p. 050 5691 302. Tuoreita ideoita Nuoret aikuiset kaipaavat kirkolta tuoreita ideoita. Kirkosta kiinni kirja avaa näkökulmia nuorten aikuisten kohtaamiseen seurakunnissa. Kirja julkaistiin Jyväskylän kirkkopäivillä viime viikonvaihteessa. Kirjassa kirkkoa ja sen työtä tarkastellaan eri näkökulmista, tuodaan esille jo olemassa olevaa moniäänisyyttä ja myös ristiriitaisia näkemyksiä. Kirjan avulla herätellään seurakuntia näkemään pari-kolmekymppisten jäsentensä tarpeita ja uudistamaan toimintatapojaan. Teemoja ovat nykyihmisen uskonnollisuus, jumalanpalveluksen kehittäminen, vapaehtoistyö ja viestintä. Teoksen ovat kirjoittaneet Henna Hauta-aho ja Sanna-Maaria Tornivaara, jotka toimivat projektisihteereinä Nuori aikuinen hankkeessa Kirjan ideointityössä on mukana ollut myös Alavan seurakunnan kirkkoherra Hannu Koskelainen. K Toivola 2008 Daavid Beetlehemin paimenpoika Kuningas Saul kävi taiteluja filistealaisia vastaan. Heidän joukossaan oli Goljat jättiläinen, jota vastaan ei kukaan uskaltanut taistella. Silloin Daavid ilmoittu haluavansa taistella. Saul lähetti Daavidin matkaan: Herra Jumala olkoon sinun kanssasi. Goljat pilkkasi: Pikkupojanko te lähetätte minua vastaan? Mutta kun Daavid heilutti linkoaan, kivi osui suoraan Goljatin otsaan. Goljat kaatui maahan, ja muut filistealaiset pakenivat peloissaan tiehensä. Niin Daavidista tuli koko kansan sankari.
14 Kirkko ja koti seuraavan kerran 9.9. Kuopion ANTIIKKI keräily ja sisustus MESSUT 5.-6.09.09 Ammattikoulu Presidentink. 3 La 10 16 Su 10 15 Myytävänä ennätysmäärä antiikkikeräilyesineistöä, designia, valaisimia, hopeaa, lasia kirjoja, rahoja ja paljon muuta Lisäksi messuilla mukana. Maailman Laajin SUOMEN LEIJONA Tarkkuuspienoiskiväärinäyttely mukana mm.ensimmäinen Leijona no; 001 merkittävä kokoelma Valmetin rynnäkkökivääreitä sekä harvinainen kokoelma kotimaisia sotilaspienoiskivääreitä Liput 7 (alle 12-v. vanh. seur. ilm.) HAUTAKIVET Lisänimien kaiverrus/kultaussekä entisöintityöt. Kivilyhtyjä Sari Kämäräinen Jääskelänkatu 1 70780 Kuopio puh. 050 575 0004 017-2622695 www.kivipajasarik.fi Kirkko ja koti -lehden ilmoitusasioissa ota yhteyttä Vappu Kuusiniemi p. (014) 619 824, 040 486 6726 vappu.kuusiniemi@kotimaa.fi ilmoitusmarkkinointi PERHEOIKEUDEN LAKIASIAT esim. perusmuotoinen avioehto, testamentti, perunkirjoitus 200-300 + kulut + alv 22 % Asianajotoimisto Kalevi PitkänenOy Puistokatu 6, 70110 Kuopio, puh. 017-282 2211 faksi 017-282 3101, www.kalevipitkanen.com, aatsto@kalevipitkanen.com ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ANSSI SOININEN Ma, ti, to, pe Kuopio Hapelähteenkatu 41 Matkamatias ky Matti Turunen Muutama paikka jäljellä, 9.9.-16.9. ruskaretki Itä-Lappiin Kuopio-Ranua-Kemijärvi- Sevettijärvi-Kirkkoniemi ja Pykea-Salla Hinta 575 18.9.-27.9. kylpylämatka Viroon Toila Kylpylä Hinta 570 Soita ja kysy lisää! p. 040 588 5167, fax 017-625167 www.matkamatias. matti@matkamatias. Ke klo 9-12 Siilinjärvi Kasurilantie 13 Palvelukeskus Akuliina Puh. (017) 462 1511... ja hymysi huomataan Sisustussuunnittelu SININEN OVI MARI UKKONEN TMI 0400 751 521 mari.ukkonen@sininenovi.fi www.sininenovi.fi Kirkkomuseo sulkee ovensa Ortodoksinen kirkkomuseo sulkee lähes 40 vuotta muuttumattomana pysyneen perusnäyttelyn Taiteiden juhlana perjantaina 28.8. Petter Martiskainen/Valamon konservointilaitos Kirkkomuseossa aloitetaan mittavat muutostyöt näyttely- ja asiakaspalvelujen uudistamiseksi. Muutostöissä huomioidaan saavutettavuus sekä eri asiakasryhmien tarpeet. Museon näyttelytekniikka uudistetaan, museoon rakennetaan työpajatilat sekä entistä laajempi Museokauppa. Uusittu perusnäyttely avataan kesällä 2010. Se tulee tarjoamaan tunteita koskettavia kokonaisuuksia ja monipuolisia tietopaketteja ortodoksisuudesta aina Bysantin ajasta nykypäivään. Museon sulkemista juhlitaan Taiteiden juhlana perjantaina 28.8. klo 18 22. Vierailijoilla on AA-ryhmä, Hatsalankatu 37, p. 2622 621. Arkisin klo 11 ja 19, su klo 9 ja 19. Palaverit savuttomia. AA-naisten ryhmä ti klo 18.30-20.30 Suokatu 6, p. 046 6493 365. AAL-ryhmä alkoholistisessa tai toimimattomassa perheessä kasvaneille aikuisille to klo 18 Suokatu 6. Päivystys p. 050 9294 548 ma ja ti klo 18-20. http//www.aal.fi Al-Anon ryhmät alkoholiongelmaisten läheisille, Hatsalankatu 37 su ja ti klo 19. Tied. p. 040 8540 558 ryhmäaikana klo 19-20. Muina aikoina p. 040 5579 470. Asukastupa Koillistuuli, Saarijärventie 9, p. 2634 988. Avoinna ma-pe klo 9-15. Esikoislestadiolaisten seurat su 6.9. klo 13 Kettulan seurakuntakodissa, Jäniksenpolku 2. Imetystukiryhmä joka toinen viikko, joko keskustassa NNKY: n perhekahvilassa, Myllykatu 5 ma klo 18-19.30 tai Petosen asukastuvassa, Pyörönkaari 19 ti klo 18-19.30. Iltojen aiheet ja lisätietoa p. 040 7283 654 tai www. kuopionimetystukiryhma.net Irti huumeista puhelinpäivystys ma-pe klo 18-21, p. 0203-22388. Läheisryhmät, p. 040 8459 052. Itsemurhan tehneiden läheisten vertaisryhmä joka kuukauden 3. tiistai Järjestötalossa, Myllykatu 8, sisäpiha 2. krs. Seuraavat ti 16.6. ja 18.8. klo 18. Tied. Liisa Paatelainen p. 044 5852 607, Riitta Mäntylä p. 044 3212 725. Katiska, Särkiniemen asukastupa, Rimpitie 2 avoinna arkisin klo 9-16, p. 017 2822 239. Pullakahvit eurolla, verenp.mittausta, askartelua, ulkopelejä. Kirkon Ulkomaanavun tuotteita myytävänä arkisin tilaisuuksien aikana Keskusseurakuntatalon aulassa, Suokatu 22. Kompassi Kuopion monikulttuurikeskus, Myllykatu 1-3. Avoinna ma-pe klo 8.30-15, p. 044 7872 872. Ilmaiset suomen kielen kurssit ma klo 9-12, ti klo 17-18.30 ja to klo 10-12. Kansainvälinen kahvila ke klo 15-17. www. puijola.net/kompassi Kriisikeskuksessa puhelinpäivystys joka päivä klo 16-23, p. 2627 738 ja 2627 733. Ajanvaraus klo 8-23. Kotikulma, kaiken kansan Lavrentij Tutanof: Pyhä Kolminaisuus. m u i s t i o kohtaamispaikka, avoinna ark. 8.30.-15. Internet, kahvia, lehtiä, pelejä, kankaanpainantaa, lasimaalausta ym. mukavaa yhteistä toimintaa. Kuopion Setlementti Puijola ry, Jalkasenkatu 7, p. 050 3727 900. Kuopion A-Kilta, Mäkikatu 11, käynti päihdeosaston rak. päädystä. Avoimet vertaistuki-/keskusteluryhmät päihteettömyyden tukemiseksi ma, ti, ja to klo 18, p. 045 1134 245 ryhmäiltoina. www.kuopionakilta.fi Kuopion mielenterveystuki ry. Koljonniemenkatu 2 II krs. P. 017 2618 828, 040 7331 713, 046 6218 133. Kuopion Työttömät ry. Suokatu 18. Toimisto, kahvio, netti, avoinna ma-pe 8-15, p. 050 4400 900. www-kuty.fi. Lastensuojelun päivystys ja neuvonta klo 8-15.15, p. 040 7181 740. Muina aikoina p. 183 393. Maallikkoasiamiestoiminta tarjoaa maksutonta apua virastoissa asioimisessa sekä palvelujen löytämisessä. Päivystys p. 040 5464 597 arkisin klo 10-20. Päivystys maanantaisin klo 14-17 Kauppakatu 40-42 II krs. www. maallikkoasiamies.fi Nimettömät narkomaanit su klo 16 Vinkkelissä, Kauppakatu 46. NMKY, Kauppakatu 42-44. Elämänkatsomuspiiri joka tiistai klo 9. NNKY:n Itu -puhelinpäivystys ja tukipalvelu yllätysraskaustilanteissa ja abortin jälkeen ilmenneissä kriiseissä ma-pe klo 17-21, p. 044 5766 670. www.ituprojekti.net Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry. Omaisten saunailta Saaristokaupungissa to 18.6.,6.8. ja 20.8. klo 17. Risteily Kallavedellä to 27.8. omaisille, kuntoutujille, ystäville ja yhteistyökumppaneille. Tiedustelut Pirjo 040 5564292. Petosen asukastupa Pyörönkaari 19, 2. krs. Avoinna ma-to klo 9.30-18, pe 9.30-17, p. 3644 597. Portti, terveysneuvonta- ja välineiden vaihtopiste suonensisäisesti huumeita käyttäville, Vuorikatu 31-33. Avoinna ti ja to klo 16-18. Asiointi nimettömänä. Päihdeklinikka Puistokatu 14-16, 2 krs. Päivystys vastaanotto ma - pe klo 9-11. Ajanvaraus alka- mahdollisuus kokeilla kirkonkellojen soittoa klo 18 20. Tanssija Helena Ratisen kehollinen näyttelyopastus Kuriositeettikabinetti on luvassa klo 20. Viimeiset opastetut kierrokset Valamon, Konevitsan ja Petsamon luostareiden sekä luovutetun alueen seurakuntien ikoneita, sakraaliesineitä ja kirkkotekstiilejä esittelevään perusnäyttelyyn alkavat klo 21. Taiteiden juhlana on viimeinen mahdollisuus tutustua kahteen erikoisnäyttelyyn. Pyhä Kolminaisuus ikoni, maalaus, konservointi -näyttelyssä Pyhää Kolminaisuutta lähestytään ikoniteologian näkökulmasta. Taiteiden juhlan tapahtumiin ja näyttelyihin on vapaa pääsy. Kirkkomuseo sijaitsee Suomen ortodoksisen kirkkokunnan keskustalossa Kuopiossa (Karjalankatu 1). Suomen ortodoksinen kirkkomuseo halutaan nähdä ekumeenisena keskustelufoorumina ja peilinä oman uskonnollisuuden tarkastelussa. en klo 8, p. 183 672. Päihdeosasto, Mäkikatu 11 p. 183 684. Rikosuhripäivystys käytännön neuvoja, ohjausta ja henkistä tukea. Palvelupiste/Kriisikeskus, p. 2627 738. Auttava puhelin, p. 0203-16116, ma-ti klo 13-21 ja kepe klo 17-21. Help line p. 0203-16118 ma-ke klo 15-18. Juristin puhelinneuvonta ma-to klo 17-19, p. 023-16117. www.riku.fi Rypysuon asukastupa Rypysuontie 68 avoinna ma-to klo 9-17, pe klo 9-16, p. 185 866. Sanan ja rukouksen ilta perjantaisin klo 8 Eelim - temppelissä, Vuorikatu 29 (toimiston ovi). Sotaveteraanimuseo ja kahvila Tulliportinkatu 37 rakennus D. Avoinna 5.6. 6.9. pe klo 14 18, la - su klo 12 16. Ryhmävaraukset p. 2811 130 klo 9-13. Turvakoti/kriisipäivystys lapsiperheille 24 h., p. 183 393. Lastentie 5. Virvatuli ry:n lahjoitusruokajakelu Männistön koululla ti tai pe klo 10. Oma kassi mukaan. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n eroinfo ma-to klo 10-16, ke klo 10-19, p. 020 7749 800. Yksinhuoltajien Kanava ry tiistai-iltaisin, Kotopolku 7, Siilinjärvi. Tied. Marjut Kankkunen, p. 040 7332 197. KIRPPUTORIT: Kierrätyskeskus, Telkkistentie 6. Avoinna ma-pe klo 8-15, p. 044 7148 004. Kirpputori Toivonsäde, Asematie 11, Siilinjärvi. Avoinna ma-pe 10-18, la 10-14.30, p. 044 5471 629. Kehitysmaakauppa Elämänlanka, Torikatu 17. Ma-pe klo 11-17, la klo 10-15, p. 2614 774. Pelastusarmeijan kirpputori, Maljalahdenkatu 18. Avoinna ke klo 10 15, la klo 10 14. Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen kirpputori, Kuninkaankatu 23. Suljettu 15.6. 4.9. Avataan 7.9. klo 10. Tiedustelut 040 7092 430. Rihma, Puijonkatu 39. Avoinna ark. klo 10-17 ja la klo 10-15, p. 2612 004. Otamme vastaan kuolinpesiä. Vapaaseurakunnan kirppari Ropo, Käsityökatu 28. Avoinna ma-pe klo 10-17, la 10-14, p. 3623 614.
Tuokiokuvia pitkältä matkalta Kainuun kansa on harrasta ja mietiskelevää. 15 Karjalassa ollaan iloisia, mutta vailla kestävyyttä, Savossa pinnallisia ja myötämielisiä. Näin luonnehti piispa Eino Sormunen hiippakuntansa asukkaita. Kuopion hiippakunta juhlii syyskuussa 70 vuotista taivaltaan. Tässä muutamia tuokiokuvia matkalta. Herra maata varjelkohon Kuopion hiippakunta perustettiin 1939. Sota ja sen uhka löivät leimansa hiippakunnan elämään pitkään monin tavoin. Pienen aavistuksen tunnelmista kertoo vuonna 1943 järjestettyjen Kuopion hiippakunnan ensimmäisten hiippakuntapäivien ohjelma. Tuomiokapituli kutsui Kuopioon seurakuntien työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja jäseniä. Kutsussa mainittiin: Varminta on varata ruokaa ainakin osittain mukaan. Aivan kokouksen alussa päätettiin lähettää sähkösanomat Tasavallan Presidentille, Suomen Marsalkalle, Arkkipiispa Kailakselle ja Pääministeri Linkomiehelle. Piispantarkastuksen tauolla 1920 luvun puolivälissä. Ajat muuttuvat. Tasavallan Presidentille lähetetyssä viestissä kuului: Kuopion hiippakuntapäivien osanottajat satalukuisina toivottavat teille Jumalan siunausta. Herra maata varjelkohon. Marsalkka Mannerheimille lähetetyssä viestissä hiippakuntapäivät puolestaan lähettivät marsalkalle ja puolustusvoimille kunnioittavan, kiitollisen tervehdyksen. Ajan henkeen kuului, että kaikki tervehdityt lähettivät vastausviestin, jotka luettiin kokouksen osanottajille. Presidentti mm. toivoi Korkeimman siunauksen seuraavan päivien työskentelyä. Harrasta ja herkkää laatua Millaista Kuopion hiippakunnan uskonnollinen elämä hiippakunnan ensimmäisen piispan Eino Sormusen mielestä oli? Hiippakunnan alueeseen kuului tuolloin Savon, Kainuun ja Pohjois- Karjalan lisäksi myös suurin osa Keski-Suomea. Hiippakunnan pappeinkokoukselle 1947 osoittamassaan hiippakunnan tilaa esittelevässä raportissaan piispa Sormunen listasi joukon Kuopion hiippakunnan ongelmia. Kuvatessaan hiippakunnan sisäistä yhtenäisyyttä hän topeliaanisessa hengessä - totesi kansanluonteen ja uskonnollisuuden laadun olevan Savossa herkkää, harrasta, myötämielistä, pinnallista, Karjalassa iloista, herkkää, vastaanottavaa, suvaitsevaista, vailla kestävyyttä ja Keski-Suomessa hämäläiskeskisuomalaista jäykkyyttä. Sen sijaan Kainuussa kansa oli vakavaa, harrasta ja mietiskelevää. Rovastikunnan perunakeräys Hiippakunnan tuomiokapituli, rovastikunnat ja seurakunnat ovat kantaneet myös yhteiskunnallista R i s t i v e t o a k u l k e e m u k a n a m e n n e e n v i i k o n t a p a h t u m i s s a Kohtaaminen kyläjuhlassa Oulun tuomiokapituli/j.k. Koskimiehen albumi vastuuta. Hiippakunnan itärajalla diakonissojen ja pappien tekemä kirkollinen rajaseutu työ oli lähelle tulevaa, auttavaa lähimmäisen läsnäoloa, sairaanhoitoa, keskustelua, evankeliumin esillä pitämistä kaiken kaikkiaan rajaseudun ihmisten elinolosuhteiden kohentamiseen tähtäävää toimintaa. Kun Lapissa oli katovuosi 1968, Kuopionkin hiippakunnan alueella järjestettiin perunakeräyksiä. Hiippakunnan tiedotuslehti, silloin nimeltään Sana ja työ tiedotti lokakuussa 1968, että tuomiorovastikuntakin on lähtenyt mukaan perunakeräykseen, kuten monet muutkin rovastikunnat. r i s t i v e t o a Että paistaakin kauniisti. Ja lämmittää penkissäistujan selkää. Herra itse hoitaa Piispa, yhteiset hiippakunnalliset kokoontumiset ja yhteiset käytännöt yhdistivät hiippakunnan seurakuntia. Yhtenäisyyttä haastoi puolestaan muun muassa maaseudun ja kaupungin välinen jännite, joka vaikutti myös seurakunnissa. Tämä kävi ilmi mm. Nilsiän seurakunnan nuorten kuoron Kuopion retkellä 1951. Retkeläisillä oli kolme etappia. Ensin lääninvankilan pienessä kirkossa uusi, ennen näkemätön maailma väläytti hetkisen laulaville nuorille pelottavia kasvojaan. Kasarmilla puhui pastori, kuoro veisasi yhdessä poikien kanssa virsiä ja lopuksi Nilsiän nuoret tarjosivat kaikille kahvia. Kaupunkiretken huipennus olivat Niiralan rukoushuoneella järjestetyt seurat. Niihin oli kutsuttu Kuopiossa asuvia nilsiäläisiä. Tunnelma oli korkealla, väkeä paljon. Illan erityisenä huolenaiheena oli Nilsiästä Kuopioon kaupunkielämän pyörteisiin muuttaneiden nuorten tila. Nuorten kuorolaisten suureksi huojennukseksi pastori totesi lohduttavasti, että Herra itse hoitaa sielläkin, missä vaarat ovat suuremmat. Marjo- Riitta Antikainen Kirjoittaja on teologian tohtori ja Kuopion hiippakunnan ma. hiippakuntasihteeri. Veijo Olli Valkoisia ja vihreitä penkkejä, pölkyn päälle nostettuja puunvärisiä penkkejä. Kaksitoista rivillistä istuimia. Jokainen penkki saa käyttäjänsä Ranta- Toivalan kylän puutarhajuhlissa. Aune Kumpulainen ja Aira Kuivalainen ovat naapuruksia. Kun Egyptissä pitkään lähetystyössä ollut Leena Mäkäräinen istahtaa heidän viereensä, liikutus on molemminpuolinen. Meillä on täällä hätä ja huoli. Rukoilemme sitä, että Jumala sinua varjelee, Aira Kuivalainen sanoittaa tunteen. Kiitän Herraa siitä, että olen jaksanut säilyä uskossa. En pysty kertomaan suurista Valmistelut tehdään kiireettömällä aikataululla, puutarhajuhliin kutsuneet Rissaset sanovat. Seija Rissanen (oikeassa reunassa) huolehti tarjoilusta. herätyksistä, mutta on käsittämätöntä, että te jaksatte olla uskollisia rukouksessa. Veijo Olli Leena Mäkäräinen on ollut lähetystyössä yli 30 vuotta. Kutsuani lähetystyöhön on koeteltu, hän sanoo ja viittaa väsymiseensä kesken työkauden. Mutta tuon jälkeen kirkastui se, että Jumala on kaiken takana. Raamatun sana on pitänyt enkä nyt malttaisi lähteä työstä pois. Eläkkeelle lähtö odottaa parin vuoden päästä. Voi kun olisin nuorempi ja saisin aloittaa kaiken vielä alusta. Tuula Vanhanen kävi Leenan työmaalla Egyptissä kolme vuotta sitten. Jumalanpalveluksessa rukoilemme lähettien puolesta. Rukous tuntuu läheisemmältä nyt kun tiedän hänestä muutakin kuin nimen. Rissasten pihapiiri Ranta-Toivalassa on ollut seurojen kotipaikkana pitkään. Seuroja on pidetty niin pitkään kuin muistan, Pentti Rissanen vahvistaa. Puutarhajuhlat olivat nyt toista kertaa. Kylätoimikunnan teltta oli tällä kertaa tarpeettomana turvana sadekuuroa varten. Ystävysten kohtaaminen. Leena Mäkäräinen (edessä vas.) ja Tuula Vanhanen sekä Aune Kumpulainen (takana vas.) ja Aira Kuivalainen. Makkaraa ja vehnästä syötiin hyvään tarkoitukseen. Lähetystiliä viidenkymmenen hengen joukko kartutti 650 eurolla. Lahja Pyykönen
16 Ikävä, joka ei lakkaa Arkun ympärillä on kasoittain pehmoleluja. Muistojuhlassa syödään kalapuikkoja ja ranskalaisia. Helinä Schroderus Maija, Leo ja Joonatan. Leo on nettiyhteisön lahjoittama uusi unilelu. Se alkuperäinen laitettiin Joonatanin mukaan arkkuun. Alavan seurakunnan perheleiri Samassa paatissa Penkereen leirikeskuksessa alkaa perjantaina 25.9. klo 18 ja päättyy sunnuntaina 27.9. klo 13 alkavaan jumalanpalvelukseen. Leirin ohjaajina ovat pastori Pirjo Kuula ja diakonissa Liisa Tiilikainen. Hinta on 16 e/lapsi, 40 e/aikuinen. Leirimaksuun voi hakea vapautusta seurakunnan diakoniatyöltä. Helle hehkuttaa hiljaista Rauhanpuiston hautausmaata Siilinjärvellä. Kolmevuotiaan Joonatanin hautaan siunaamisesta on nyt aikaa neljä kuukautta. Äiti Maija Karttunen muistaa ajatuksensa kirkkaasti. Kun voisin hypätä hautaan, laittaa lapseni syliin ja jäädä sinne. Eikö kaikilla olekaan syöpä? Videolta kurkkii virkeä valkotukka. Maija Karttunen tarkentaa muistikuvia pojastaan. Kahden ikävuoden jälkeen kuvat muuttuvat. Paksut hiukset ovat kadonneet. Miksi kaikilla lapsilla ei ole letkuja. Eikö kaikilla olekaan syöpä, pikkuinen kyselee. Se alkoi kasvohermojen halvauksena. Korvatulehduksen sijaan löytö oli kasvain pikkuaivoissa, pahanlaatuinen. Leikkaus ja kantasolusiirto tehtiin siinä toivossa, että ne riittäisivät. Kun kasvain otti vauhtia uudestaan, jatkettiin sädetyksellä. Kun sädetyksen jälkeen tuli uusia oireita, tiesimme, ettei hän selviä. Viimeiset päivät Joonatan on tiukasti äidin sylissä kunnes hengitys lakkaa. Sydän rytmittää lyöntinsä lopun merkiksi. Loppuvaihe oli lyhyt, vain kolme viikkoa. Hirveintä on katsoa, kun lapsi kärsii. En tiedä, olisinko kestänyt kauempaa. Luovuta jo. Anna tuskasi muuttua äidin tuskaksi. Äiti ei enää toivonut muuta. Lohtu löytyi nettiyhteisöistä Hautamuistomerkkiä ei vielä ole, t a p a h t u m a t mutta on puuristi, ja siinä Joonatanin valokuva. Kahdessa kynttilälyhdyssä tuikkii valo. Sydämenmuotoisen kiveyksen sisällä kasvaa kukkia, enkeli ja traktori seuranaan. Maija Karttunen käy haudalla joka päivä. Ei hän siellä lapselleen puhu, ajatukset valuvat joka ilta päiväkirjaan. Suurin lohtu on löytynyt nettiyhteisöistä ja siellä samankokeneista äideistä. Vauvapalstalaisten lähettämä valtaisa kortti on seinällä Joonatanin kuolinilmoituksen vierellä. Perhonen pieni, valaisit tieni, aina jäät sydämeen, kuolinilmoituksessa lukee. Päivämme kiitää, aika pois liitää, kohtaamme uudelleen. Kun lapsi sairastuu, on opittava elämään tätä päivää. Asioita ei voi jättää tulevaisuuteen. Kun lapsella oli hyvä päivä, siitä iloittiin lapsen riemulla yhdessä eikä mietitty huomista. Vielä kolme päivää ennen kuolemaa äiti ja poika kävivät leikkipuistossa. Nyt on tyhjää. Ajelehtimista. Ikävä, joka ei lakkaa. Joonatanin huoneessa kaikki on niin kuin ennen, liikkumatta paikoillaan. Se rakkain unilelu, Leo pääsi kaverinsa vierelle arkkuun. Maija Karttunen etsii elämän tarkoitusta. Tarvitseeko minua kukaan? Mitä merkitystä on omalla elämälläni kun lasta ei enää ole? Jos minulla ei olisi uskoa, kaikki olisi yhdentekevää. Ei mitään. Ennen Joonatanin kuolemaa ajatus oli kirkas. Me nukumme kunnes meidät herätetään viimeisenä päivänä. Uskossa kuolleet pääsevät taivaaseen. Mutta missä Joonatan on nyt? Minun on pakko ajatella, että Joonatan on jo taivaassa. Aika ei enää sido häntä. En kestä ajatusta, että hän vain nukkuu. Sinulla on syöpä, sinä kuolet Pari haudanhoitajaa astelee tuonnempana. Maija jää yksin poikansa haudalle. Koskaan hän ei vältellyt puhua lapselleen sairaudesta, ei pian lähestyvästä kuolemastakaan. Sinulla on syöpä, mutta se ei ole sinun syytäsi. Sinä kuolet, nukahdat. Nukut pitkään ja sitten me heräämme yhdessä. Joonatan, me nähdään vielä. Äiti, saanko minä sitten syödä ranskanperunoita? Lahja Pyykönen Sinua ei enää ole Parhaiten lapsensa menettänyttä ymmärtää toinen saman kokenut. Lapsensa menettäneiden sururyhmä alkaa Siilinjärven seurakuntatalossa, Haarahongantie 4. Kokoontumiset ovat 3.9., 10.9., 17.9. 24.9. sekä 1.10. Ilmoittautumiset 28.8. mennessä perhetyöntekijä Helena Mattiselle puh. 044 7284646. Sururyhmä lapsensa menettäneille. Perheleirille samaan paattiin Ilmoittaudu jo nyt puh. 017 158 111. Piirros Kari Kuronen