Ydinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla



Samankaltaiset tiedostot
Ydinvoima tulevaisuutta vai menneisyyttä?

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Neljännen sukupolven fissioreaktorit

SAFIR2014 Strategiaseminaari

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

Pienet modulaariset ydinreaktorit

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011

Neljännen sukupolven reaktorit ja mallinnuksen haasteet

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg

Olkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille

Rosatom laitostoimittajana

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

GEN4FIN SAFIR2014 seminaari

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Uudet energiatekniikat

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun Matti Kataja

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019

Millä Tampere lämpiää?

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti

SMR-selvitys. Tiivistetyt kohokohdat Lauri Mäkelä. Elokuu FinNuclear Ry

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

TVO:n kuulumiset ja OL4

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Energiapoliittisia linjauksia

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Lähienergialiiton kevätkokous

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Rosatomin laitoksen turvallisuus

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energian tuotanto ja käyttö

Transkriptio:

Ydinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla Juhani Hyvärinen, ydintekniikkajohtaja Teemailta Pyhäjoki, 30.1.2013

Ydinvoimaloiden historia Nykyiset kaupalliset reaktorit Turvallisuusajattelun kehittyminen Tulevaisuuden reaktoriteknologioita Johtopäätökset 2

Ydinvoimatekniikan synty Uraaniytimen halkeaminen neutronisäteilyn vaikutuksesta havaittiin 1938; ketjureaktion mahdollisuus Ensimmäinen toimiva reaktori Yhdysvalloissa 1942 Ensimmäiset kevytvesireaktorit kehitettiin 1950-luvulla sukellusveneiden voimanlähteeksi Yksinkertaisia, mutta huonohko hyötysuhde Eisenhowerin Atoms for Peace puhe vuonna 1953 käynnisti voimalaitosreaktoreiden kehittelyn Hyvin monenlaisia reaktorityyppejä keksittiin ja kokeiltiin Kevytvesijäähdytteiset reaktorit kaupallistettiin 1960-luvulla 3

Voimalaitosreaktorien sukupolvet I: Varhaiset prototyypit II: Kaupalliset mallit III: Modernit isot reaktorit SMRt IV sukupolvi (GEN4) 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 4 50 MW 500 MW 1400 MW 1100-300-1200 MW 1700 MW 40-300 MW Magnox 1956 Shippingport 1957 Dresden 1959 Rheinsberg EBR RBMK 1963 PWR ja BWR (useita malleja) VVER (PWR) CANDU AGR AES-2006 AP 1000 Kerena ABWR APR1400 EPR ESBWR Toshiba 4S mpower NuScale Hyperion Terrapower Holtec SCWR VHTR SFR LFR GFR MSR

Ydinvoimaloiden historia Nykyiset kaupalliset reaktorit Turvallisuusajattelun kehittyminen Tulevaisuuden reaktoriteknologioita Johtopäätökset 5

Painevesireaktorin toimintaperiaate 4300 MWth 155 bar 290-320 C 75 bar 1600 MWe 0,03 bar, 30 C 2700 MWth 6 31.1.2013

Modernit isot reaktorit Suuruuden ekonomian takia isoimpien reaktoreiden yksikkökoko on nykyään 4600 MWth / 1700 MWe EPR, EU-ABWR, APWR (aktiiviset turvallisuusjärjestelmät) ESBWR (passiiviset turvallisuusjärjestelmät) Myös suuruusluokan 1200 MWe reaktoreita on kaupan AP1000, Kerena (ex-swr-1000) (passiivisia) AES-2006 (aktiivinen) Turvallisuusjärjestelmien terminologiaa Aktiivinen = käyttövoimana sähkö, hätätilanteessa omilla varavoimageneraattoreilla tuotettu Passiivinen = käyttövoimana painovoima tai varastoitu kaasunpaine Ydinvoimalan tehoa voidaan säätää varsin nopeastikin Käytetään mieluiten perusvoiman tuotantoon, koska polttoaineen osuus tuotantokustannuksista on pieni 7

Toshiba EU-ABWR Lämpöteho Tuorehöyryn lämpötila Käyttöpaine 4300 MW 290,5 o C 71,7bar Nettosähköteho Hyötysuhde 37% 1610 MW Käytöikä 60 years Turvallisuusjärjestelmät 3 x 100% Aktiiviset 4 x 33% Passiiviset Turbiini Toshiba 8 31.1.2013

EPR Lämpöteho Reaktorin sisäänmeno- Ja ulostulolämpötilat Reaktorin käyttöpaine Tuorehöyryn paine Nettosähköteho 4590 MW 296 o C / 327 o C 155 bar 78 bar Hyötysuhde 37% Käytöikä Turvallisuusjärjestelmät 1730 MW 60 years 4 x 50-100% Aktiiviset Turbiini Alstom or Siemens 9 31.1.2013

Ydinvoima on Suomessa perusvoimaa MW 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 viikko Ydinvoima Yhteistuotanto kaukolämpö Yhteistuotanto, teollisuus Erillistuotanto Vesivoima Nettotuonti 10

Sähkötehon tarve vaihtelee säännöllisesti Viikko 47/2010; Kulutus ja kotimainen tuotanto Sähköä ei voi varastoida (teolllisessa mittakaavassa) Tuotannon (ja tuonnin) täytyy kattaa kulutus joka hetki Sähköverkon pitäminen vakaana edellyttää että tuotanto säädetään vastaamaan kulutusta Vuosi 2010 Lähde: www.fingrid.fi 11 27.1.2011

Keski-Euroopassa ydinvoimalla tuetaan uusiutuvan energian tuotantoa Uusiutuvien tuotanto vaihtelee rajustikin sääolojen ja vuorokaudenajan mukaan Kulutukseen vastaaminen vaatii säädettävää tuotantoa. Kuvassa tyypillinen elokuun tehokäyrä saksalaisesta ydinvoimalasta 12 Source: E.ON (2010). 12

Ydinvoimantuotannon merkitys Europan sähköntuotannosta noin 30 % on ydinvoimaa, ollut jo pitkään melko vakio Maailmanlaajuisesti ~14 % Nousussa nopeasti kasvavissa talouksissa (Kiina, Intia, Etelä-Amerikka) Lähi-Idässä, missä alkaa korvata öljyn polttoa Käyttöaste (tuotettu energia / nimellistuotto) Ydinvoimalassa noin 90 % Epäsäännöllisimmällä uusiutuvalla (tuuli) noin 20 % Tämän takia 1 MW ydinsähkötehoa vastaa 4 MW tuulisähköä 13

Maailman ydinvoimalaitokset Source: www.euronuclear.org 14

Kaupallisia ydinvoimaloita rakenteilla ja suunnitteilla Käytössä Suljettu 15

Ydinvoimaloiden historia Nykyiset kaupalliset reaktorit Turvallisuusajattelun kehittyminen Tulevaisuuden reaktoriteknologioita Johtopäätökset 16

Turvallisuusajatteluun vaikuttaneet laitostapahtumat 1950 1960 1970 1980 1990 2000 17 Windscale tulipalo SL-1 Tehon karkaaminen Ågesta tulva TMI-2 sulaminen Browns Ferry tulipalo Tshernobyl tehon karkaaminen Barsebäck häiriö Lentokonetörmäys Sisäsyntyiset uhkat: boorin laimeneminen lämpöeristeet putkikatkoissa Sydämen sulamiseen varautuminen Jäähdytys pienten vuotojen varalta Reaktorin tehon hallinta; Jäähdytyksen varmistaminen isojen vuotojen varalta Suojarakennus; varautuminen lainvastaisiin tekoihin 9/11 WTC Terrori-iskut Forsmark häiriö 2010 Äärimmäiset luonnonilmiöt; hallinta pitkän aikaa Sähköjärjestelmät Fukushima sulamiset

Ydinvoimaloiden historia Nykyiset kaupalliset reaktorit Turvallisuusajattelun kehittyminen Tulevaisuuden reaktoriteknologioita Johtopäätökset 18

Pienet reaktorit SMR, Small and Medium Reactors Sähköteholtaan alle 300 MWe Usein laivareaktoreista edelleen kehiteltyjä; enimmäkseen kevytvesireaktoreita Kehittelyn motiiveja: Yksinkertaistaminen => halvempia valmista ja rakentaa Nopea rakentaminen, voidaan valmistella pitkälle tehtaalla => lyhyemmät toteutusprojektit Sarjatuotanto => voimalaitoskohtaisesti helpompi luvitusprosessi Haasteita: Prototyyppejä ei vielä rakennettu Viranomaissäännöstö vastaa huonosti pienten reaktoreiden ominaisuuksia Kehittely muodissa mm. Yhdysvalloissa juuri nyt 19

B&W - mpower Designer: Babcock & Wilcox Company (B&W) Reactor Power: Electrical Output: 400 MWt 125 MWe Outlet Conditions: 327 C Coolant: Fuel Design: Refueling: Light water Proprietary Proprietary Letter of Intent: April 28, 2009 Licensing Plan: Design Certification Expected Submittal: Q4 CY 2012 Design Information: Status/Other Info: Website: LWR with the reactor and steam generator located in a single reactor vessel located in an underground containment. Pre-Application stage for Design Control Document (DCD) http://www.babcock.com/products/modular_nuclear/ 20

NuScale Designer: NuScale Power, Inc. Reactor Power: 150 MWt Electrical Output: 45 MWe Outlet Conditions: 1500 psig, 575 F Coolant: Light Water Fuel Design: 17 x 17 fuel bundles, 6', 4.95% enrichment Refueling: 24 months Letter of Intent: January, 2008 Licensing Plan: Design Certification Expected Q2 FY 2012 Submittal: Design Natural circulation light water Information: reactor with the reactor core and helical coil steam generators located in a common reactor vessel. The reactor vessel is submerged in a pool of water. Status/Other Info: Pre-Application stage for Design Control Document (DCD). Based on MASLWR (Multi-Application Small Light Water Reactor) developed at Oregon State University in the early 2000s. Website: http://www.nuscalepower.com/ 21

Toshiba 4S Designer: Reactor Power: Electrical Output: Toshiba Corporation 30 MWt 10 MWe Outlet Conditions: 510 C Coolant: Fuel Design: Refueling: Liquid-metal (sodium) 18 hexagonal fuel assemblies - U-10%Zr Alloy with 19.9% enrichment 30 years Letter of Intent: Updated March 23, 2010 Licensing Plan: Design Approval Expected Submittal: Second quarter 2012 Design Information: Status/Other Info: Small, sodium-cooled, underground reactor Working with the city of Galena, AK as a potential COL partner. 22

Neljännen sukupolven reaktorit Lämmitellään uudelleen vanhoja ideoita, joilla saadaan Reaktoriin korkea toimintalämpötila, 500-900 C Hyötäminen, eli tuotetaan reaktorin käydessä uutta polttoainetta Pitkäikäisen ydinjätteen pilkkominen lyhytikäiseksi 23

Neljännen sukupolven reaktorityyppejä Nimi Hyötö? Jäähdyte MWth Käyttötarkoitus VHTR Ei Helium 600 Vedyn tuotto, prosessilämpö, sähkö kaasuturbiinilla SCWR Ei ja kyllä Vesi 250 bar 4000 Sähkö, suora höyryprosessi GFR Kyllä Helium 600 Sähkö kaasuturbiinilla LFR Kyllä Lyijy 100-400/ 3000 SFR Kyllä Natrium 300-1000/ 3000 Sähkö, erillinen höyryprosessi Sähkö, erillinen höyryprosessi MSR Ei Fluorisuolat NaF, ZrF, UF 2500 Sähkö, erillinen höyryprosessi 24

GFR esimerkki GEN4-reaktorista 25

Ydinvoimaloiden historia Nykyiset kaupalliset reaktorit Turvallisuusajattelun kehittyminen Tulevaisuuden reaktoriteknologioita Johtopäätökset 26

Tulevaisuuden näkymiä Kaupallisesti saatavilla olevia reaktoreita rakennetaan edelleen lisää Ydinvoiman renesanssi Euroopassa ja Yhdysvalloissa jatkuu, joskin hitaana Ydinvoimaa vastustavat maat (Itävalta) pitävät päänsä Muutama harva ydinvoimamaa on päättänyt luopua ydinvoiman käytöstä (Saksa) Muutama ei-ydinvoimamaa on päättänyt aloittaa ydinvoiman käytön (Puola) Useissa ydinvoimamaissa suunnitellaan lisärakentamista tai vanhojen reaktorien korvaamista uusilla Kiina, Intia ja vastaavat maat rakentavat ydinvoimaa minkä ehtivät Uudenlaisia laitostyyppejä SMR ja GEN4 on tulollaan Prototyyppivaiheessa ~10 vuoden sisään Fuusio ei tule voimalaitoskäyttöön meidän aikanamme 27

Kiitos!

Power generation in the Nordic countries in 2010 27 % 17 TWh 73 % 3 % 7 % 19 % 29 133 TWh 1 % 3 % 96 % 20 % 7 % 73 % 34 TWh 31.1.2011 2 % 8 % 49 % 134 TWh 37 % 4 % 1 % 12 % 33 % 18 % 36 % 69 TWh Source: ENTSO-E 56 % Altogether 387 TWh Hydropower 15 % Windpower Other renewable Nuclear Coal, Natural Gas, Oil Other