EUROOPAN KOMISSIO MERI- JA KALASTUSASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI Kalastuksen valvontapolitiikka Ote laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 käytännön soveltamista koskevasta käsikirjasta (LIS-asetus) Lyhennetty käännösversio
Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 4 2. YLEISIÄ TAUSTATIETOJA... 4 3. LIS-ASETUKSEN SOVELTAMISALA... 4 4. MITÄ SÄÄNTÖJÄ SOVELLETAAN KOLMANSIEN MAIDEN KALASTUSALUKSIIN EY:N VESILLÄ?... 5 Ennakkoilmoitus (6 artikla)... 5 Jälleenlaivaus (4 artikla)... 5 Purku- ja jälleenlaivaustoimien kirjaaminen (8 artikla)... 6 5. SAALISTODISTUSJÄRJESTELMÄ (12 22 ARTIKLA)... 6 5.1 Tarkoitus... 6 5.2 Järjestelmän soveltamisalaan kuuluvat tuotteet... 6 5.3 LIS-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tuotteet... 7 3. ryhmä ja tariffinimikkeet 1604 ja 1605... 7 Muut soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tuotteet... 7 5.4 Asetuksen soveltamisalaan kuuluva kauppavirta... 7 Tuonti yhteisöön... 7 Vienti yhteisöstä... 7 Jälleenvienti... 7 5.5 Saalistodistusjärjestelmä ja kuljetusvälineet... 8 5.6 Kalastustuotteiden välillinen tuonti lippuvaltiosta yhteisöön muun kolmannen maan kautta (14 artikla)... 8 Sellaisten kalastustuotteiden välillinen tuonti, joita ei ole jalostettu muussa kolmannessa maassa (14 artiklan 1 kohta)... 8 Muussa kolmannessa maassa jalostettujen kalastustuotteiden välillinen tuonti (14 artiklan 2 kohta)... 8 5.7 Sekalähetysten tuonti... 8 5.8 Saalistodistusjärjestelmän voimaantulopäivämäärä... 9 5.9 Suhde muihin todistusjärjestelmiin... 9 5.10 Sähköiset todistukset (12 artiklan 4 kohta)... 9 5.11 Yksinkertaistettu saalistodistusjärjestelmä kalastustuotteille, joilla on erityisominaisuuksia pienten kalastusalusten pyytämät saaliit... 9 5.12 Todistusjärjestelmään osallistuvien osapuolten tehtävät... 10 (A) Kalastajien ja toimijoiden tehtävät... 10 (B) Hyväksytyt taloudelliset toimijat (16 artiklan 2 ja 3 kohta)... 11 2
(C) Kolmansien maiden viranomaisten tehtävät... 11 (D) EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten tehtävät... 12 5.13 Saalistodistuksiin liittyvä menettely... 14 (A) Lomakkeet ja numerointi... 14 (B) Viejän suorittama varmennetun saalistodistuksen toimittaminen... 15 (C) Saalistodistusta koskevat valvontatoimet ja tarkistukset (16 ja 17 artikla)16 (D) Saalistodistuksen säilyttämisvaatimus... 16 5.14 Alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksytyt järjestelyt (13 artikla).. 17 5.15 Sähköisten jäljitysjärjestelmien käyttö kolmansien maiden valvonnassa / tietyn kolmannen maan ja komission välisen erityisjärjestelyn mukaisesti... 17 5.16 Saalistodistuksen ja jalostusilmoituksen täyttäminen... 17 5.17 Saalistodistuksen laatimisen vaiheet... 31 5.18 Usein kysyttyjä kysymyksiä saalistodistusjärjestelmän soveltamisesta käytännössä... 34 (A) Soveltamisala, muodollisuudet, tehtävienjako... 34 (B) Lähetyserät, jalostus ja jälleenvienti... 38 (C) Laiminlyönti ja sääntöjenvastaisuuksista johtuvat seuraukset... 42 5.19 Asianosaisten tehtäviä ja vastuita koskevia erityiskysymyksiä... 44 (A) Yhteisön kalastusalusten päälliköt... 44 (B) Yhteisön viejät... 45 (C) Yhteisön tuojat... 46 (D) Kolmansien maiden kalastusalusten päälliköt... 47 (E) Kolmansien maiden tuojat/jalostajat... 48 (F) Kolmansien maiden viejät... 49 6. MUUT LIS-ASETUKSEN TOIMENPITEET YHTEISÖN ENNAKKOVAROITUSJÄRJESTELMÄ (23 JA 24 ARTIKLA)... 50 3
1. JOHDANTO Tämä asiakirja on huomattavasti lyhennetty käännösversio meri- ja kalastusasioiden pääosaston lokakuussa 2009 julkaisemasta käsikirjasta laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008, jäljempänä LIS-asetus 1 käytännön soveltamisesta. Kattavien tietojen saamiseksi olisi hyvä lukea myös alkuperäinen englanninkielinen asiakirja. Tämän käsikirjan tavoitteena on vain antaa teknisiä neuvoja toimijoille ja viranomaisille sekä vastata useimmin esitettyihin kysymyksiin. Käsikirjan ymmärtämistä pyritään helpottamaan käyttämällä yksinkertaistettua kieltä ja välttämällä lakitekstimäisyyttä sekä rajoittamalla viittauksia lakiteksteihin mahdollisimman vähäiseksi. Käsikirjassa EI kuitenkaan korvata mitään niistä säännöistä eikä lisätä mitään niihin sääntöihin, jotka on annettu neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1005/2008 ja sen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä lokakuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1010/2009 2, jäljempänä soveltamisasetus. Nämä asetukset muodostavat sovellettavan oikeusperustan. Sähköinen versio tästä käsikirjasta ja kaikista asiaan liittyvistä asetuksista ja asiakirjoista on saatavilla pdf-muodossa Euroopan komission, jäljempänä komissio, internetsivustolta: http://ec.europa.eu/fisheries/iuu 2. YLEISIÄ TAUSTATIETOJA Lisätietoja on englanninkielisessä alkuperäisessä asiakirjassa. 3. LIS-ASETUKSEN SOVELTAMISALA Asetusta sovelletaan kaikkeen sellaisten jalostettujen tai jalostamattomien merikalastustuotteiden kauppaan, jotka ovat peräisin kolmansien maiden kalastusaluksilta ja jotka viedään Euroopan yhteisöön, jäljempänä EY, millä tahansa kuljetusvälineellä, sekä EY:n kalastusalusten saalisiin, jotka on tarkoitettu vietäviksi kolmansiin maihin. LIS-asetusta ei kuitenkaan sovelleta osaan tuotteista. Luettelo soveltamisalan ulkopuolelle jäävistä tuotteista on kyseisen asetuksen liitteessä I. Asetusta tarkistetaan vuosittain. LIS-asetuksen soveltamisalaan kuuluvat 1 EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1. 2 EUVL L 280, 27.10.2009, s. 5. 4
kalavarojen hoitoa ja säilyttämistä koskevien sääntöjen rikkominen kansallisilla ja kansainvälisillä vesillä avomerialueella tapahtuva kalastus, jota harjoittavat jonkin alueellisen kalastuksenhoitojärjestön toimialaan kuuluvalla alueella kyseisen järjestön sääntöjen vastaisesti kansallisuudettomat alukset tai alukset, jotka on rekisteröity lippuvaltioon, joka ei ole kyseisen järjestön sopimuspuoli eikä järjestön kanssa yhteistyötä tekevä valtio joka ei ole kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä kansainvälisen lain mukaan vastaavan valtion sääntöjen mukaista ja jota harjoitetaan muualla kuin alueellisen kalastuksenhoitojärjestön toimialaan kuuluvilla alueilla. toimintatavat, jotka luokitellaan oletetuksi LIS-kalastukseksi, kuten kalastaminen ilman voimassa olevaa lisenssiä, kalastaminen kalastuskieltoalueella, syvyydessä, jossa kalastus on kielletty, kieltoaikana tai kielletyillä pyydyksillä sekä kertomuksenantovelvoitteiden laiminlyönti, aluksen tunnistetietojen väärentäminen tai tarkastajien työn estäminen. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat vain 1. tammikuuta 2010 alkaen pyydetyt merisaaliit. Ennen 1. tammikuuta 2010 pyydetyistä saaliista jalostetuille tuotteille ei tarvita saalistodistusta, vaikka ne tuotaisiin EU:hun 1. tammikuuta 2010 jälkeen. Lisätietoja on englanninkielisessä alkuperäisessä asiakirjassa. 4. MITÄ SÄÄNTÖJÄ SOVELLETAAN KOLMANSIEN MAIDEN KALASTUSALUKSIIN EY:N VESILLÄ? Ennakkoilmoitus (6 artikla) Kolmannen maan kalastusalusten päälliköiden on tehtävä ennakkoilmoitus vähintään kolme työpäivää ennen arvioitua satamaantuloaikaa sen EU:n jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka (nimettyä) satamaa he haluavat käyttää, tai aluksilta voidaan evätä pääsy kyseiseen satamaan. Lyhyempiä määräaikoja sovelletaan tarvittaessa, ja niissä otetaan huomioon tuotteen tyyppi (esimerkiksi tuore kala). Näitä määräaikoja koskevat yksityiskohtaiset säännökset ja ilmoitusmalli ovat soveltamisasetuksen liitteissä I ja II. Jälleenlaivaus (4 artikla) Kaikki jälleenlaivaustoimet ovat kiellettyjä EY:n vesillä, ja ne voidaan suorittaa ainoastaan EU:n jäsenvaltioiden nimetyissä satamissa. EU:n jäsenvaltion lipun alla purjehtivat kalastusalukset eivät saa jälleenlaivata saaliita kolmansien maiden kalastusaluksista yhteisön vesien ulkopuolella, ellei kalastusaluksia ole alueellisessa kalastuksenhoitojärjestössä rekisteröity rahtialuksiksi. Jokainen jälleenlaivaus on lisäksi merkittävä saalistodistukseen. Nämä toimenpiteet helpottavat jälleenlaivausten valvontaa toimivaltaisten viranomaisten kannalta. 5
Purku- ja jälleenlaivaustoimien kirjaaminen (8 artikla) Kolmannen maan kalastusalusten päälliköiden (tai heidän edustajiensa) on ennen purku- tai jälleenlaivaustoimien suorittamista toimitettava EU:n jäsenvaltion satamaviranomaiselle erityisiä tietoja sisältävä ilmoitus. Soveltamisasetuksen liitteessä III on lomakkeita purkamista ja jälleenlaivausta koskevia ilmoituksia varten. Lisätietoja on englanninkielisessä alkuperäisessä asiakirjassa. 5. SAALISTODISTUSJÄRJESTELMÄ (12 22 ARTIKLA) 5.1 Tarkoitus Kaikilla merikalastustuotteilla, jalostetut tuotteet mukaan luettuina, joilla käydään kauppaa yhteisön kanssa, on oltava varmennettu saalistodistus. Muussa tapauksessa tuotteiden tuonti evätään. Varmennuksella on todistettava, että saalis on pyydetty sovellettavia lakeja ja asetuksia sekä kansainvälisiä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä noudattaen. Saalistodistusjärjestelmää koskevat säännökset ovat LIS-asetuksen III luvussa, ja saalistodistuksen ja jälleenvientitodistuksen mallit on esitetty LIS-asetuksen liitteessä II. LIS-asetuksen liitteessä IV on malli ilmoitukselle, jota käytetään muussa kolmannessa maassa kuin lippuvaltiossa jalostettujen kalastustuotteiden välillisessä tuonnissa yhteisöön. 5.2 Järjestelmän soveltamisalaan kuuluvat tuotteet Saalistodistusjärjestelmää sovelletaan kaikkiin merikalastustuotteisiin, jotka ovat peräisin 1. tammikuuta 2010 alkaen pyydetyistä saaliista. LIS-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jätetyt tuotteet on lueteltu kyseisen asetuksen liitteessä I. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvien merikalastustuotteiden määritelmä on LIS-asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa, ja siinä viitataan yleisesti tunnustettuun kriteeriin. Näiden tuotteiden yksityiskohtainen kuvaus on yhteisön yhdistetyn nimikkeistön 3. ryhmässä ja tariffinimikkeissä 1604 ja 1605. Nimikkeistö päivitetään vuosittain ja julkaistaan komission asetuksena Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa. Tammikuun 1. päivästä 2009 alkaen voimassa oleva uusin versio on saatavilla komission asetuksena (EY) N:o 1031/2008 31. lokakuuta 2008 julkaistussa Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 291. Taustatiedoksi mainittakoon, että yhdistetyn nimikkeistön kahdeksannumeroiset koodit perustuvat Maailman tullijärjestön harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän (HS-järjestelmän) kuusinumeroisiin koodeihin, joita käytetään yli 150 valtiossa ja talousliitossa. On huomattava, että kolmansien maiden olisi saalistodistuksissa (kohta 3 tuotekoodi) käytettävä tuotteiden yksilöintiin ja kuvaukseen omaa (HS-koodiin perustuvaa) koodiaan, sillä EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on käytettävissään kyseinen koodi ja sitä vastaava tuotteen kuvaus. 6
5.3 LIS-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tuotteet 3. ryhmä ja tariffinimikkeet 1604 ja 1605 LIS-asetuksen ja siihen liittyvän saalistodistusjärjestelmän soveltamisalan ulkopuolelle jää osa 3. ryhmään ja tariffinimikkeisiin 1604 ja 1605 kuuluvista tuotteista. Näitä tuotteita ovat esimerkiksi kalanpoikasista tai toukista saadut vesiviljelytuotteet, makean veden kalat, akvaariokalat, sinisimpukat, osterit, kampasimpukat, etanat ja muut merkitykseltään vähäiset tuotteet. LIS-asetuksen liitteessä I on yksityiskohtainen luettelo soveltamisalan ulkopuolelle jäävistä tuotteista. Komissio voi tarkistaa sen vuosittain. Muut soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tuotteet LIS-asetuksen ja siihen liittyvän saalistodistusjärjestelmän soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös tuotteet, jotka sisältävät sellaisia kalastustuotteita tai ovat peräisin sellaisista kalastustuotteista, joita ei ole luokiteltu yhdistetyn nimikkeistön 3. ryhmään tai tariffinimikkeisiin 1604 ja 1605. 5.4 Asetuksen soveltamisalaan kuuluva kauppavirta LIS-asetusta sovelletaan kaikkeen sellaisten jalostettujen tai jalostamattomien merikalastustuotteiden kauppaan, jotka ovat peräisin kolmansien maiden kalastusaluksilta ja jotka viedään yhteisöön millä tahansa kuljetusvälineellä. Lisäksi LIS-asetusta sovelletaan EY:n kalastusalusten saaliisiin, jotka on tarkoitettu vietäviksi kolmansiin maihin. Myös kalastustuotteiden jälleenlaivaus- ja jalostustoimet kuuluvat todistusjärjestelmän soveltamisalaan. Tuonti yhteisöön Saalistodistusjärjestelmää sovelletaan kaikkeen edellä kuvattujen kalastustuotteiden tuontiin. Sen soveltamisalaan kuuluu myös jalostettujen ja jalostamattomien tuotteiden välillinen tuonti jostakin muusta kolmannesta maasta kuin lippuvaltiosta. Vienti yhteisöstä Myös yhteisön kalastusalusten saaliita varten tarvitaan EU:n jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten antama varmennus saalistodistuksille ennen vientiä, jos määränpäämaana oleva kolmas maa tätä edellyttää. Jos yhteisön aluksilla on pyydetty saaliita, jotka viennin jälkeen tuodaan jalostettuina tai jalostamattomina kolmannesta maasta välillisesti yhteisöön, niiden mukana on oltava EU:n lippujäsenvaltion varmentama saalistodistus. Tällaisia kalastustuote-eriä ei muussa tapauksessa saa tuoda yhteisöön. Jälleenvienti LIS-asetusta sovelletaan kaikkien aiemmin yhteisöön tuotujen kalastustuotteiden jälleenvientiin (21 artikla). Jälleenviennin yhteydessä asianomaisen EU:n jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on varmennettava saalistodistuksen jälleenvientiä koskeva osa, joka on esitetty LIS-asetuksen liitteessä II. Käsitteet tuonti, vienti ja jälleenvienti määritellään 2 artiklan 11, 13 ja 14 kohdassa. 7
5.5 Saalistodistusjärjestelmä ja kuljetusvälineet Saalistodistusjärjestelmää sovelletaan kaikkiin kalastustuotteisiin, jotka tuodaan yhteisöön ja viedään tai jälleenviedään yhteisöstä kuljetusvälineestä riippumatta (kalastusalus, muu alus, ilma- tai maakuljetus). 5.6 Kalastustuotteiden välillinen tuonti lippuvaltiosta yhteisöön muun kolmannen maan kautta (14 artikla) Sellaisten kalastustuotteiden välillinen tuonti, joita ei ole jalostettu muussa kolmannessa maassa (14 artiklan 1 kohta) Saalistodistusjärjestelmää sovelletaan myös tilanteisiin, joissa kalastustuotteet tuodaan jostakin muusta maasta kuin lippuvaltiosta. Ennen yhteisöön saapumista muuhun kolmanteen maahan kuljetettujen tuotteiden mukana on sen vuoksi oltava varmennettu saalistodistus ja asiakirjatodisteet, jotka osoittavat, ettei tuotteille ole suoritettu muita toimenpiteitä kuin purkaminen, uudelleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällaisia asiakirjatodisteita voivat olla: yksi kuljetusasiakirja lippuvaltiosta tuon kolmannen (välillisen tuonnin) maan kautta yhteisöön tehtävää matkaa varten; tai asiakirja, jonka ovat laatineet tällaisten toimien valvonnasta vastaavat kyseisen kolmannen maan viranomaiset ja jossa mainitaan kalastustuotteet purkamisen ja jälleenlaivauksen päivämäärät alusten tai muiden kuljetusvälineiden nimet ja olosuhteet, joissa tuotteita pidettiin muuttumattomina tuossa kolmannessa maassa ennen jälleenvientiä yhteisöön tai tarvittaessa jälleenvientitodistus, joka on laadittu LIS-asetuksen 13 artiklan mukaisesti hyväksytyn alueellisen kalastuksenhoitojärjestön saaliiden dokumentointijärjestelyn perusteella. Muussa kolmannessa maassa jalostettujen kalastustuotteiden välillinen tuonti (14 artiklan 2 kohta) Jos tuotteet on jalostettu muussa kolmannessa maassa kuin lippuvaltiossa, yhteisöön tuojan on toimitettava kyseisessä kolmannessa maassa sijaitsevan jalostuslaitoksen laatima ilmoitus, joka on LIS-asetuksen liitteessä IV. Ilmoituksessa on oltava tarkka kuvaus tuotteista. Lisäksi siinä on ilmoitettava, että tuotteet ovat peräisin saaliista, joiden mukana on seurannut saalistodistus. Ilmoitukseen on liitettävä jäljennös kyseisistä saalistodistuksista. Jalostusvaltion toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava ilmoitus. 5.7 Sekalähetysten tuonti Kunkin lähetyksen mukana on oltava yksi saalistodistus lähetystä kohti. Jos lähetys koostuu eri saaliista peräisin olevista tuotteista, kunkin saaliin mukana on oltava oma saalistodistus. Poikkeuksena ovat tietyin perustein pienillä aluksilla saadut saaliit, joihin sovelletaan yksinkertaistettua saalistodistusta. 8
Jos tuotteet tuodaan sekalähetyksissä, on näin ollen varmistettava, että kaikki asianomaiset saalistodistukset ovat sekalähetyksen mukana, jotta varmistetaan kaikkien tuotteiden jäljitettävyys. Jos lähetys sisältää useassa eri jalostuslaitoksessa jalostettuja tuotteita, kunkin laitoksen on annettava liitteen IV mukainen ilmoitus. Tämä tarkoittaa, että yhden lähetyksen mukana voi olla useita ilmoituksia ja niihin liittyviä saalistodistuksia. 5.8 Saalistodistusjärjestelmän voimaantulopäivämäärä Katso 3 kohta LIS-asetuksen soveltamisala 5.9 Suhde muihin todistusjärjestelmiin Lainsäädäntö, joka sisältää tuotteiden (mukaan luettuna kalastustuotteet) kauppaan liittyviä todistusjärjestelmiä, kuten terveyssäännökset tai alkuperäsäännöt, ei vaikuta LIS-asetukseen eikä päinvastoin. 5.10 Sähköiset todistukset (12 artiklan 4 kohta) Saalistodistuksiin vaaditaan lippuvaltion varmennus. Joissakin tilanteissa olisi kuitenkin suotavaa käyttää sähköisiä todistuksia, kuten aluksilla, jotka eivät ole lippuvaltion satamassa, koska ne toimivat avomerellä kaukana kotisatamastaan. LIS-asetuksen 12 artiklan 4 kohdassa sallitaan saalistodistusten laatiminen, varmentaminen ja toimittaminen sähköisesti. Edustaja lippuvaltiossa voi siis laatia saalistodistuksen, ja/tai se voidaan toimittaa sähköisesti. Sähköisten saalistodistusten käyttämisestä lippuvaltiossa on ilmoitettava komissiolle 20 artiklan 4 kohdan mukaisesti. 5.11 Yksinkertaistettu saalistodistusjärjestelmä kalastustuotteille, joilla on erityisominaisuuksia pienten kalastusalusten pyytämät saaliit Saalistodistusjärjestelmässä otetaan huomioon pienimuotoisen kalastustoiminnan erityistilanne vientikaupassa. Mukauttamalla todistusvaatimuksia on pyritty helpottamaan menettelyä, jossa viejä pyytää varmennusta eritystilanteeseen liittyvin tietyin perustein. Nämä perusteet on julkaistu soveltamisasetuksessa. Yksinkertaistettua saalistodistusjärjestelmää voidaan soveltaa saaliisiin, jotka on pyydetty kalastusaluksilla, joiden kokonaispituus on alle 12 metriä ilman vedettävää pyydystä tai joiden kokonaispituus on alle 8 metriä vedettävä pyydys mukaan luettuna tai joilla ei ole kansirakennetta tai joiden mitattu vetoisuus on alle 20 GT. Jos tällaisten alusten pyytämät saaliit puretaan ainoastaan lippuvaltiossa ja ne yhdessä muodostavat yhden yhteisöön vietävän lähetyksen, viejä voi pyytää varmennusta yksinkertaistettuun saalistodistukseen, jota kalastajien ei tarvitse allekirjoittaa. Viejän on kuitenkin annettava tietoja kalastusaluksista ja saaliista (lajeista, määristä). Yksinkertaistetun saalistodistuksen malli on soveltamisasetuksen liitteessä IV. 9
5.12 Todistusjärjestelmään osallistuvien osapuolten tehtävät Kolmansissa maissa saalistodistusjärjestelmä koskee: kalastusalusten toiminnasta, kalastustuotteiden jalostamisesta ja viennistä vastaavia toimijoita, joiden on annettava tietoja todistusjärjestelmässä vaadittavista asiakirjoista viranomaista jonka (viranomaisia, jotka) lippuvaltio on nimennyt varmentamaan saalistodistukset, tarkastamaan ja tarkistamaan saalistodistusten oikeellisuuden ja toimijoiden toimittamat tiedot sekä saalistodistuksissa lueteltuihin tuotteisiin sovellettavien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen; viranomaisia, jotka voivat suorittaa kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaan toimivaltaansa kuuluvissa asioissa tarkastuksia toimivaltioonsa tuoduille kalastustuotteille, jotka jälleenviedään jalostamattomina tai jalostettuina, voidakseen laatia 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut asiakirjatodisteet ja vahvistaa 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut (LIS-asetuksen liitteessä IV olevat) jalostuslaitosten ilmoitukset. EU:n jäsenvaltioissa saalistodistusjärjestelmä koskee: a) kolmansiin maihin suuntautuvan kauppavirran (mukaan luettuna lopullinen jälleenvienti EU:hun) osalta toimijoita, jotka vastaavat yhteisön kalastusalusten saaliiden viennistä kolmansiin maihin asianomaisia viranomaisia, jotka kyseinen EU:n jäsenvaltio on nimennyt varmentamaan sovellettavat asiakirjat, tarkastamaan ja tarkistamaan näiden asiakirjojen oikeellisuuden ja toimijoiden toimittamat tiedot sekä asiakirjoissa lueteltuihin tuotteisiin sovellettavien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen. b) kolmansista maista tulevan kauppavirran osalta kalastustuotteiden tuojia, joiden on toimitettava tuontijäsenvaltion viranomaisille saaliin pyytäneen kalastusaluksen lippuvaltion toimivaltaisen viranomaisen varmentama saalistodistus ja tarvittaessa muita todistusjärjestelmässä vaadittavia asiakirjoja, jos muussa kolmannessa maassa suoritettua tuotteiden jälleenlaivausta, kauttakuljetusta tai jalostusta seuraa välillinen vienti asianomaista viranomaista, jonka kyseinen EU:n jäsenvaltio on nimennyt tarkastamaan ja tarkistamaan nämä asiakirjat ja niihin liittyvät tuotteet, tarvittaessa yhteistyössä asianomaisten kolmansien maiden kanssa, varmistaakseen, että saadut tiedot ovat oikeellisia ja todenperäisiä ja että tuotteet on pyydetty hoito- ja säilyttämistoimenpiteitä koskevien sovellettavien sääntöjen mukaisesti. (A) Kalastajien ja toimijoiden tehtävät Viejä vastaa saalistodistuksen pyytämisestä yhteisöön toimitettavia saaliita varten. Viejän tehtävänä on myös täyttää saalistodistus ja toimittaa se varmennettavaksi lippuvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimivaltainen viranomainen puolestaan palauttaa varmennetun saalistodistuksen viejälle. 10
Yhteisön tuojan on varmistettava, että tuotavan lähetyksen mukana on varmennettu saalistodistus, joka tuojan on saatava kolmannen maan viejältä ennen yhteisöön tuontia. (B) Hyväksytyt taloudelliset toimijat (16 artiklan 2 ja 3 kohta) Yleissäännöstä poiketen yhteisön tuojien, joilla on hyväksytyn talouden toimijan (APEO) asema, ei tarvitse toimittaa varmennettuja saalistodistuksia tuontijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ennen asianomaisen lähetyksen arvioitua saapumista. Niiden on kuitenkin ilmoitettava kyseisille viranomaisille tuotteiden saapumisesta samalla tavalla kuin muidenkin toimijoiden ja pidettävä saalistodistukset ja muut asiaan liittyvät asiakirjat viranomaisten käytettävissä tarkastuksia ja tarkistuksia varten. Asetuksen 16 artiklan 3 kohdan mukaiseksi APEO:ksi voidaan katsoa vain yhteisöön sijoittautunut toimija. APEO-asema ei merkitse suotuisaa kohtelua tuojalle vaan vähentää tuojan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille toimitettavien asiakirjojen määrää. APEO:iden tuontilähetykset varmennetaan tuojan tiloissa sen sijaan, että ne varmennettaisiin paikassa, jossa ne tulevat yhteisön alueelle. APEO-asema voidaan myöntää vain toimijoille, jotka täyttävät 16 artiklan 3 kohdassa luetellut edellytykset sekä soveltamisasetuksessa esitetyn lisäedellytyksen, jonka mukaan toimijoilla on oltava tullikoodeksin mukainen valtuutetun taloudellisen toimijan asema. Yhteisön tuojan APEO-asemalla ei ole merkitystä kolmansien maiden viejien kannalta, sillä se ei vaikuta saalistodistusten varmennusta koskeviin edellytyksiin. Jos tuoja haluaa APEO-aseman, sen on tehtävä asemaa koskeva hakemus omassa jäsenvaltiossaan. Hakulomake on soveltamisasetuksen liitteessä VII. EU:n jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle jokaisesta myöntämästään APEO-asemasta. Komissio antaa nämä tiedot kaikkien muiden EU:n jäsenvaltioiden käyttöön. Luettelo voidaan asianomaisen APEO:n luvalla myös antaa yleiseen käyttöön Internetissä. Hakumenettelyt ja muut järjestelmään liittyvät tiedot ovat soveltamisasetuksen 9 30 artiklassa. (C) Kolmansien maiden viranomaisten tehtävät Kolmansien maiden, jotka haluavat käydä yhteisön kanssa kauppaa kalastustuotteilla, on ilmoitettava komissiolle toimivaltaiset viranomaisensa. Komissio tarkistaa nämä tiedot. Tietyn lippuvaltion tämän asetuksen soveltamista varten varmentamat saalistodistukset hyväksytään sillä edellytyksellä, että komissio on saanut tuolta lippuvaltiolta ilmoituksen, jossa todistetaan LIS-asetuksen liitteessä III olevat yksityiskohtaiset tiedot. Komission on annettava lippuvaltioiden toimittamien ilmoitusten (ja mahdollisten päivitysten) tiedot EU:n jäsenvaltioiden käyttöön sähköisessä muodossa. Komission on myös julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja meri- ja kalastusasioiden pääosaston verkkosivuilla luettelo kyseisiä ilmoituksia toimittaneista lippuvaltioista sekä näiden lippuvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten nimet ja yhteystiedot. Yhteisöön vientiä varten voidaan hyväksyä vain ilmoitetun ja julkaistun toimivaltaisen viranomaisen varmentamat saalistodistukset. 11
Ilmoittamisella ja saalistodistuslomakkeiden toimittamisella pyritään estämään saalistodistusjärjestelmän väärinkäyttö (esimerkiksi tapaukset, joissa saalistodistuksen varmentaa viranomainen, jolla ei ole toimivaltaa ja jota ei ole ilmoitettu) sekä helpottamaan väärien saalistodistusten tunnistamista. Ilmoitus voidaan toimittaa tai sitä voidaan muuttaa milloin tahansa, myös LIS-asetuksen voimaantulon jälkeen. On kuitenkin syytä huomata, että saalistodistukset voi varmentaa vain Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja meri- ja kalastusasioiden pääosaston verkkosivuilla mainittu toimivaltainen viranomainen. Varmennukset Toimivaltainen julkinen viranomainen voi varmentaa saalistodistukset sen toimivaltion lipun alla purjehtivien alusten saaliille, jos sillä ei varmennuspyynnön esittämisen ajankohtana ole ollut tietoja siitä, ettei saalista ole pyydetty sovellettavien hoito- ja säilyttämistoimenpiteiden mukaisesti. Jos lippuvaltion toimivaltaisella viranomaisella ei sinä ajankohtana, jolloin viejä toimittaa saalistodistuksen, ole tiedossa kaikkia seikkoja, jotka tarvitaan todistuksessa olevien tietojen luotettavuuden ja/tai sovellettavien hoito- ja säilyttämistoimenpiteiden noudattamisen varmistamiseksi, tai jos sillä on noudattamista koskevia epäilyjä, sen on suoritettava tarpeellisiksi katsomansa tarkastukset ja tarkistukset, joiden perusteella se voi määrittää, onko saalis lainmukainen ja voiko se varmentaa asiakirjan. Toimivaltainen viranomainen ei saa varmentaa saalistodistusta, jos on todisteita siitä, ettei saalista ole pyydetty sovellettavia hoito- ja säilyttämistoimenpiteitä noudattaen. LIS-asetuksessa ei kuitenkaan säädetä tavasta, jolla varmennus on suoritettava. Saalistodistusten varmennusmenettelyn järjestäminen kuuluu kunkin kolmannen maan toimivaltaan ja riippuu kansallisesta lainsäädännöstä sekä käytössä olevista valvontajärjestelmistä. Kansallista valvontajärjestelmää olisi tarvittaessa käytettävä myös vaadittujen tietojen keräämiseen ja tarkistamiseen. (D) EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten tehtävät a) Tarkistusten yleiset periaatteet EU:n jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi tarkistaa tuotavat kalastustuotteet yhdessä saalistodistuksen ja siihen liittyvien asiakirjojen kanssa. Tarkistukset suoritetaan yleensä yhteisten riskinhallintaperusteiden mukaisesti, lukuun ottamatta LIS-asetuksessa esitettyjä erityistilanteita, joissa tarkistukset ovat pakollisia. Tarkistuksiin voi kuulua muun muassa kalastustuotteiden, ilmoitukseen sisältyvien tietojen ja asiakirjojen aitouden sekä kuljetusvälineiden, konttien ja varastointialueiden tarkastaminen. Tarkistusta varten EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää apua lippuvaltion tai kolmannen maan toimivaltaisilta viranomaisilta, jos EU:n jäsenvaltiolla on perusteltua aihetta epäillä saalistodistuksen oikeellisuutta tai hoito- ja säilyttämistoimenpiteitä koskevien sääntöjen noudattamista. Tämä menettely saa kestää enintään 15 päivää, ja varastointikustannuksista vastaa yhteisön tuoja. Kaikki tarkastukset ja tarkistukset on aina tehtävä, ennen kuin tuotteen pääsy yhteisön markkinoille sallitaan. 12
b) Menettelytavat Ennen kalastustuotteiden yhteisöön tuonnin hyväksymistä on tarvittaessa toteutettava useita toimenpiteitä: Jos tuotteet puretaan kalastusaluksesta, on tarkastettava, seuraako kalastustuotteen mukana saalistodistus (II luku). LIS-asetuksen 16 artiklan mukaisesti on lisäksi tarkastettava alustavasti saalistodistukset kaikkien tuotteiden osalta käytetystä kuljetusvälineestä riippumatta. Ensimmäinen toimenpide kalastustuotteiden tuonnin yhteydessä on saalistodistuksen alustava tarkastus. Erityisesti on tarkastettava, onko kolmannen maan ilmoittama toimivaltainen viranomainen varmentanut saalistodistuksen. Tässä yhteydessä on suositeltavaa käyttää 22 artiklassa tarkoitettua tietokantaa. Tuontia voidaan jatkaa, jos todistus on asianmukainen eikä tarvita perusteellisempaa tarkastusta eikä ole ilmennyt ristiriitaisuuksia kalastusaluksen tarkastuksen tuloksiin nähden. Kuten LIS-asetuksen 17 artiklassa säädetään, tarkistuksia kuitenkin suoritetaan silloin, kun niihin on aihetta. Tarpeen vaatiessa suoritetaan siis tarkistuksia, ennen kuin tuotteiden pääsy yhteisöön sallitaan. c) Hyväksyttyjen talouden toimijoiden toteuttama tuonti Samoja menettelyjä sovelletaan soveltuvin osin hyväksyttyjen talouden toimijoiden tuomiin lähetyksiin ja niihin liittyviin saalistodistuksiin. d) Lyhyemmät määräajat saalistodistusten toimittamiselle Lentoteitse, rautateitse tai maanteitse saapuviin lähetyksiin sovelletaan samaa periaatetta. Näiden lähetysten yhteydessä EU:n jäsenvaltioiden viranomaisilla on tavallista vähemmän aikaa tarkastaa asiakirjat, koska määräaika on alle kolme työpäivää (eli lentorahdin osalta neljä tuntia, ks. soveltamisasetuksen liite VI). Kyseisiä tuotteita ei kuitenkaan päästetä markkinoille, ennen kuin asiakirjat on tarkastettu. e) Kalastusalukset Kun kolmannen maan kalastusalus saapuu EU:n jäsenvaltion nimettyyn satamaan ja tuotteet ilmoitetaan kulutettaviksi paikassa, jossa ne tulevat yhteisön alueelle, EU:n jäsenvaltion on annettava lupa purkamiseen. Aluksen päällikön on toimitettava tätä varten ennakkoilmoitus, jonka mukana seuraa varmennettu saalistodistus. Purkamisluvan saamisen jälkeen on lisäksi toimitettava purkamis- tai jälleenlaivausilmoitus. f) Kalat, jotka puretaan kauttakulkua tai jälleenlaivausta toiseen jäsenvaltioon varten Jos purkaminen tai jälleenlaivaus tehdään yhdessä EU:n jäsenvaltiossa vain kauttakulkua tai meriteitse tapahtuvaa jatkokuljetusta varten ja tuotteiden lopullinen määränpää on toinen EU:n jäsenvaltio, ennakkoilmoitus on silti toimitettava, koska aluksen purkamiseen tai jälleenlaivaukseen tarvitaan lupa ja purkamis- ja jälleenlaivausjäsenvaltion viranomaiset voivat tarkastaa aluksen. Lupa tulla satamaan voidaan 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti antaa ainoastaan, jos saaliista on toimitettu ennakkoilmoitus ja saaliiden mukana seuraa saalistodistus. LIS-asetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaan lupa satamaan tuloon voidaan antaa myös silloin, jos ennakkoilmoituksesta puuttuu tietoja. Tällöin kalat voidaan kuitenkin 13
ottaa valvontaan. Purkamis- tai jälleenlaivausilmoitus on lisäksi toimitettava myös kauttakulkutapauksissa. Purkamisilmoitus sisältää saalistodistusten numerot, mutta siihen ei tarvitse liittää itse todistuksia. Tuotteiden ensimmäisen saapumispaikan viranomaisten on varmistettava saalistodistuksen olemassaolo mutta ei välttämättä tarkistettava sitä, koska sen tarkistamisesta vastuussa voi olla lopullinen määräjäsenvaltio. Tässä tapauksessa lopullisen määräjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on saatava varmennettu saalistodistus, koska ne päättävät tuotteen luovuttamisesta markkinoille. Kauttakulkutoimien osalta kukin EU:n jäsenvaltio voi päättää, haluaako se suorittaa tarkistukset satamassa vai lopullisessa määräpaikassa. Jäsenvaltioiden on kuitenkin toimitettava päätökset komissiolle, joka julkaisee ne verkkosivuillaan. Jälleenlaivaustoimien osalta saalistodistuksen tarkistaminen tapahtuu lopullisessa määräjäsenvaltiossa, joka saa jälleenlaivausjäsenvaltiolta kuljetusta koskevia tietoja. Se, että kalat puretaan tai jälleenlaivataan kalastusalukselta niiden kauttakulkua tai jatkokuljetusta toiseen jäsenvaltioon varten, ei vaikuta 9 11 artiklan mukaisiin satamatarkastuksiin. Muilla kuljetusvälineillä (lentoteitse, maanteitse tai rautateitse) saapuvien tuotteiden kauttakulkutoimiin sovelletaan samoja periaatteita. g) Saalistodistukset yhteisöstä vietäville saaliille Kolmansiin maihin vietävien yhteisön saaliiden mukana on seurattava yhteisön saalistodistus, jos asianomainen määräpaikkana oleva kolmas maa sitä pyytää ja siitä on sovittu 20 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Jos yhteisön saalis on kuitenkin määrä jalostaa määräpaikkana olevassa kolmannessa maassa ja jalostetut tuotteet on sen jälkeen määrä jälleenviedä yhteisöön, saalistodistus on varmennettava, vaikka kyseinen määrämaa ei olisi pyytänyt varmennusta etukäteen. Muussa tapauksessa jalostettujen tuotteiden tuonnille ei anneta lupaa (katso myös 5.4 kohta). Kolmanteen maahan vietävien saaliiden laillisuuden varmentamiseen, jonka suorittaa EU:n lippujäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, sovelletaan näin ollen samoja ennakkovaatimuksia kuin yhteisöön tuotaviin kolmansien maiden tuotteisiin. Komission verkkosivuilla julkaistaan ja pidetään ajan tasalla luetteloa kolmansista maista, jotka haluavat saada saalistodistukset yhteisön saaliille. 5.13 Saalistodistuksiin liittyvä menettely (A) Lomakkeet ja numerointi Kolmansien maiden on käytettävä saalistodistuslomakkeissaan sitä mallia, jonka ne ovat toimittaneet komissiolle lippuvaltioilmoituksessaan. Kaikkien viennin yhteydessä toimitettujen saalistodistusten on oltava lippuvaltion toimivaltaisen viranomaisen varmentamia. Näin varmistetaan asiakirjojen oikeellisuus ja estetään väärentäminen ja vilpillisten tietojen antaminen. Tämän vuoksi on tärkeää myös numeroida saalistodistukset. Jokainen lippuvaltio voi ottaa käyttöön oman numerointijärjestelmän saalistodistuksille, mutta komissio ehdottaa, että siihen otettaisiin mukaan: kunkin lippuvaltion ISO-koodi 14
toimivaltaisen viranomaisen tunnistuskoodi varmennusvuosi juokseva numero. Havaintoesimerkki: ISO-koodi/viranomaiskoodi/vuosi/juokseva numero (kukin valtio päättää numeroiden määrän suhteessa todistusten arvioituun määrään) Jos lippuvaltiossa on useita nimettyjä toimivaltaisia viranomaisia (paikallisella tai alueellisella tasolla), kukin niistä yksilöidään omalla koodillaan, joka merkitään ilmoituksiin. LIS-asetuksen liitteessä II oleva lomake koostuu kahdesta osasta, jotka ovat saalistodistus ja jälleenvientitodistus. Saalistodistus koskee lippuvaltioita välittömästi. Jälleenvientitodistus koskee vain EU:n jäsenvaltioita. Niiden toimivaltaiset viranomaiset tarkistavat todistuksen avulla, seuraako yhteisöön tuotujen ja jälleenvietäviksi tarkoitettujen tuotteiden mukana lippuvaltion varmentama saalistodistus. Jälleenvientitodistuksella pyritään estämään tuojaosapuolen tarkistuksista huolimatta yhteisöön mahdollisesti petollisen menettelyn avulla saapuneiden tuotteiden toimittaminen kolmansiin maihin. (B) Viejän suorittama varmennetun saalistodistuksen toimittaminen Kun viejä on saanut varmennetun saalistodistuksen toimivaltaiselta viranomaiselta, viejän on varmistettava, että sen alkuperäiskappale annetaan yhteisön tuojalle, jonka on toimitettava se EU:n tuontijäsenvaltion viranomaisille riippumatta asianomaisen erän lähettämistavasta. On suositeltavaa, että viejä säilyttää jäljennöksen toimitetusta saalistodistuksesta vähintään kolmen vuoden ajan. Lähetys voidaan ohjata a) suoraan yhteisöön tai b) muuhun kolmanteen maahan, josta se jälleenviedään yhteisöön muuttumattomana ja jalostamattomana, tai c) muuhun kolmanteen maahan, jossa se jalostetaan ennen jälleenvientiä yhteisöön. LIS-asetuksessa ei määritellä tarkasti tapaa, jolla viejä antaa varmennetun saalistodistuksen (alkuperäiskappaleen) tuojan käyttöön. Yhteisön tuojan on joka tapauksessa toimitettava saalistodistus EU:n tuontijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vähintään kolme työpäivää ennen lähetyksen arvioitua saapumista (16 artiklan 1 kohta). Lyhyemmistä määräajoista säädetään soveltamisasetuksessa, ja niitä sovelletaan lähetyksiin, jotka tulevat yhteisöön lentoteitse, maanteitse tai rautateitse. Edellä olevissa tapauksissa b) ja c) tuojan on toimitettava myös 14 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt asiakirjat, joiden avulla varmistetaan täydellinen jäljitettävyys selvittämällä, vastaako yhteisöön tuotu tuote saalistodistusta (saalistodistuksia). Edellytykset näiden asiakirjojen laatimiselle esitetään 14 artiklan 1 ja 2 kohdassa. Asiakirjoihin sovelletaan samoja perusperiaatteita kuin saalistodistuksiin. Asianomaiset toimijat ovat näin ollen vastuussa asiakirjojen kattavuudesta ja asiakirjoista antamiensa 15
tietojen oikeellisuudesta. Lisäksi viranomaiset voivat tehdä kaikki tarpeellisiksi katsomansa tarkastukset ja tarkistukset ennen kyseisten asiakirjojen laatimista. (C) Saalistodistusta koskevat valvontatoimet ja tarkistukset (16 ja 17 artikla) Yleisen periaatteen mukaisesti tuotteiden valvontatoimia ja tarkistuksia suorittavat sen Euroopan unionin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon tuotteet ovat ensimmäisenä saapuneet. Jotta liikenne ei häiriintyisi, passitusta ja jälleenlaivausta varten on kuitenkin säädetty erityissäännöksiä. Jos kalastustuotteet kuljetetaan ensimmäisenä saapumismaana olevan jäsenvaltion kautta toiseen jäsenvaltioon, valvontatoimet ja tarkistukset voidaan suorittaa joko sen jäsenvaltion toimesta, johon tuotteet ovat ensimmäisenä saapuneet, tai lopullisen määräjäsenvaltion toimesta. Käyttöön otetaan menettelyjä, jotta varmistetaan asianomaisia lähetyksiä koskevan tiedon kulku ensimmäisenä saapumismaana olevan EU:n jäsenvaltion ja varsinaisen määräjäsenvaltion välillä. Vaikka nämä menettelyt eivät koske kolmansien maiden viranomaisia, niiden ilmoittaminen on tärkeää, jotta vältytään aiheuttamasta viejille sekaannuksia, kun määritetään EY:n alueella sijaitsevaa toimijaa, jolla on oltava käytettävissään määräpaikkana olevan EU:n jäsenvaltion viranomaisille toimitettava saalistodistus. Jos kalastustuotteet jälleenlaivataan ensimmäisenä saapumispaikkana olevassa jäsenvaltiossa lopulliseen määräjäsenvaltioon kuljetettaviksi, valvontatoimet ja tarkistukset suoritetaan kyseisessä jäsenvaltiossa. Asiakirjojen tarkastukset EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tarkastavat varmennetut saalistodistukset sekä tiedot, jotka mainitaan lippuvaltion tekemässä ilmoituksessa. Kyseinen valvontatoimenpide koskee pelkästään asiakirjoja, ja siinä käytettävät menettelyt määritetään riskinhallinnan perusteella, jotta varmistetaan menettelyjen suhteellisuus ja vältytään kauppavirtojen tarpeettomilta viivytyksiltä. Tarkistukset EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat suorittaa kaikenlaisia tarpeelliseksi katsomiaan lisätarkistuksia, jos tuotteiden tuontia ei voida sallia pelkästään saalistodistuksen alkuperäisen tarkastuksen perusteella. Tarkistusten järjestämisessä ja suorittamisessa noudatetaan jäsenvaltioiden ja yhteisön riskinhallintaperusteita, jotta varmistetaan tarkistusten suhteellisuus ja yhdenmukaisuus kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Vastaavasti asetuksessa määritetään tapaukset, joissa tarkistukset ovat pakollisia, sekä menettelyt, joita noudatetaan yhteistyössä asianomaisten kolmansien maiden kanssa (lippuvaltiot tai muut valtiot, jos tuotteet on kuljetettu jonkin kolmannen maan kautta tai jos niitä on jalostettu jossakin kolmannessa maassa). Tuotteiden pääsy markkinoille on keskeytettävä siihen saakka, kunnes tarkistusten tulokset ovat saatavilla. (D) Saalistodistuksen säilyttämisvaatimus Euroopan yhteisössä toimivaltaisten viranomaisten on säilytettävä saalistodistusten alkuperäiskappaleet vähintään kolmen vuoden ajan. Kolmansien maiden varmennusviranomaisten, viejän ja tuojan on myös syytä säilyttää kyseisten asiakirjojen jäljennöksiä vastaavan jakson ajan. 16
5.14 Alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksytyt järjestelyt (13 artikla) Saalistodistukset, jälleenvientitodistukset ja niihin liittyvät asiakirjat, jotka on varmennettu alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymien saaliiden dokumentointijärjestelyjen mukaisesti ja jotka täyttävät LIS-asetuksen vaatimukset, voidaan hyväksyä kokonaisuudessaan tai osittain kyseisten lajien osalta. Komissio on laatinut luettelon kyseisistä kokonaisuudessaan tai osittain hyväksytyistä dokumentointijärjestelyistä. Luettelo sisältyy soveltamisasetuksen liitteeseen V. Saalistodistusten täyttämisessä ja varmennuksessa noudatetaan asianomaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön saaliiden dokumentointijärjestelyssä määritettyjä sääntöjä. Valvontatoimiin, saalistodistusten tarkistuksiin ja hyväksymiseen sekä yhteistyöhön sovelletaan LIS-asetuksen yleisiä säännöksiä. 5.15 Sähköisten jäljitysjärjestelmien käyttö kolmansien maiden valvonnassa / tietyn kolmannen maan ja komission välisen erityisjärjestelyn mukaisesti LIS-asetuksen nojalla komissio voi tehdä hallinnollista yhteistyötä kolmannen maan kanssa asetuksen täytäntöönpanon kannalta keskeisillä aloilla 20 artiklan 4 kohdan mukaisesti, sillä kolmansien maiden kanssa käytävää yhteistyötä ei pitäisi rajoittaa ainoastaan saalistodistusten tai muiden vastaavien asiakirjojen tarkistamiseen. Tämäntyyppinen yhteistyö voidaan käynnistää ainoastaan kahdenvälisellä tasolla, ja siinä on otettava huomioon erityisolosuhteet, kuten käytössä olevat valvontajärjestelmät sekä harjoitettavan kaupan tai kalastuksen tyyppi. Alat, joilla tämäntyyppistä yhteistyötä voidaan tehdä, riippuvat asianomaisten kolmansien maiden kanssa nimetyistä ja määritellyistä tarpeista ja olosuhteista. Tällaisia aloja voivat olla muun muassa seuraavat: sähköisten välineiden käyttö saalistodistusten laatimisessa, varmennuksessa tai toimittamisessa, saalistodistusten korvaaminen vaihtoehtoisilla sähköisillä jäljitysjärjestelmillä, joilla jäljitetään kolmansien maiden viranomaisten valvonnassa olevien tuotteiden alkuperä, asianomaisten lippuvaltioiden kanssa sovittavien menetelmien mukaisesti, keskinäinen avunanto ja tietojenvaihto. Komissio julkaisee tietoa kolmansista maista, joiden kanssa on käynnistetty tämäntyyppistä hallinnollista yhteistyötä, sekä yhteistyön sisällöstä. 5.16 Saalistodistuksen ja jalostusilmoituksen täyttäminen Saalistodistuksen ja jalostusilmoituksen eri kenttiä koskevien selitysten tarkoituksena on auttaa ja tukea lomakkeiden täyttämistä. Saalistodistuksen laatimisvaiheet esitetään 5.17 kohdassa. On otettava huomioon, että LIS-asetuksen liitteeseen II sisältyvässä mallissa esitetään yhdessä asiakirjassa kaikki mahdolliset saalistodistuksen toimittamista koskevat tapaukset. Tästä syystä kaikkia kohtia ei välttämättä täytetä kaikissa tapauksissa. Kysymys: Millä tavoin liite II ja liite IV liittyvät toisiinsa? 17
Vastaus: Liite II on malli saalistodistuksesta, jossa esitetään tarkat tiedot saaliista ja viennistä. Lippuvaltion toimivaltaisen viranomaisen on varmennettava todistus. Liite IV ei ole todistus vaan ilmoitus tuotteista, joita on käytetty jalostukseen jossakin muussa maassa kuin tuotteiden lippuvaltiossa. Ilmoituksen toimittaa jalostaja, ja sen liitteenä on toimitettava käytettyjä tuotteita koskeva varmennettu saalistodistus (tai sen jäljennös). Liite IV pitäisi täyttää ainoastaan, kun tuodut saaliit jalostetaan. Samasta maasta peräisin olevien saaliiden jalostus ilmoitetaan liitteessä II kohdissa Laji ja Tuotekoodi. 18
EUROOPAN YHTEISÖN SAALISTODISTUS Asiakirjan numero Varmentava viranomainen 1. Nimi Osoite Puhelin Faksi 2. Kalastusaluksen nimi Lippu kotisatama ja rekisterinumero Kutsutunnus IMO-/Lloydsnumero (jos on) Kalastuslisenssin nro voimassaolo päättyy (pvm) Inmarsat-numero, faksi, puhelin, sähköpostiosoite (jos on) 3. Tuotteen kuvaus Aluksella sallittu jalostusmuoto 4. Viittaus sovellettaviin säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin Laji Tuotekoodi Saalisalue(et) ja pvm Arvioitu elopaino (kg) Purettavan saaliin arvioitu paino (kg) Tarkistettu purettu paino (kg) tarvittaessa 5. Aluksen päällikön nimi allekirjoitus leima: 6. Merellä tapahtuvaa jälleenlaivaamista koskeva vakuutus Kalastusaluksen päällikön nimi Allekirjoitus ja päiväys Jälleenlaivaus pvm/alue/sijainti Arvioitu paino (kg) Vastaanottavan kalastusaluksen päällikkö Allekirjoitus Aluksen nimi Kutsutunnus IMO-/Lloyds-numero (jos on) 7. Jälleenlaivausta satama-alueella koskeva lupa: Nimi Viranomainen Allekirjoitus Osoite Puhelin Purkamissatama Purkamisen päivämäärä Sinetti (Leima) 8. Viejän nimi ja osoite Allekirjoitus Päivämäärä Leima 9. Lippuvaltion varmennus: Nimi ja arvo Allekirjoitus Päivämäärä Sinetti (Leima) 10. Kuljetusta koskevat tiedot: Katso lisäys 11. Tuojan vakuutus: Tuojan nimi ja osoite Allekirjoitus Päivämäär ä Leima Tuotteen CN-koodi Asetuksen (EY) N:o 1005/2008 14 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaiset asiakirjat Viite 12. Tuonnin valvonta: viranomainen Paikka Tuonti sallittu (*) Tuonti keskeytetty (*) Tarkistuspyyntö esitetty pvm Tulli-ilmoitus (jos tehty) Numero Päivämäärä Paikka 19
* Merkitään tarpeen mukaan. Saalistodistuksen osassa 1 ja kohdissa Asiakirjan numero ja Varmentava viranomainen nimetään asiakirja ja asiakirjan varmentava viranomainen. Nämä kohdat on siten varattu kyseiseen tarkoitukseen, ja varmentavan viranomaisen on täytettävä ne. Edellä 5.13 (A) kohdassa selitetään, miten todistus numeroidaan. Kohdissa Nimi, Osoite, Puhelin ja Faksi vaaditut tiedot koskevat varmentavaa viranomaista, ja kyseinen viranomainen täyttää kohdat. Osat 2 5 Osiin 2 5 on merkittävä tiedot aluksesta, tuotteista ja sovellettavista toimenpiteistä sekä kalastusaluksen päällikön (tai hänen edustajansa) allekirjoitus. Varmentavan viranomaisen on kuitenkin täytettävä osan 3 kohta Tarkistettu purettu paino (kg) tarvittaessa silloin, kun purettu paino on tarkistettu. Kalastusaluksen tietoja koskevassa osassa 2 täytetään ainoastaan jotkin kentät tarpeen mukaan (IMO-/Lloyds-numero, Inmarsat-numero). Osa 3 (Tuotteen kuvaus): Tuotteen kuvauksessa ilmoitetaan lajin nimi, ja tuotekoodiksi merkitään kolmannessa maassa käytettävän nimikkeistön tullikoodi. Kaikki tullikoodit perustuvat harmonoidun järjestelmän 6-numeroiseen koodiin, ja EY julkaisee Internetissä yleisön käyttöön kaikki kansalliset nimikkeistöt verkkosivuston http://mkaccdb.eu.int sivulla Applied Tariffs Database. Jos tuotteista (esimerkiksi jalostetuista tuotteista) on annettava tarkempia tietoja, kenttiä on mahdollista laajentaa tai todistuksen mukana voidaan toimittaa liite. Laji: Tietojen on oltava toimijoiden saatavilla, ja niitä on voitava käyttää myös muihin tarkoituksiin, esimerkiksi laadunvalvonnassa ja hintaneuvotteluissa. Käytetyt lajit voidaan yleensä nimetä. Saalistodistuksen tämän osan täyttää toimija eivätkä viranomaiset. Jalostettuja tuotteita koskevissa tiedoissa voidaan mainita useita lajeja. Tuotekoodi: Tuotekoodit ilmoitetaan vain vientiin tarkoitetuista tuotteista. Koodin ilmoittaa toimija. EY puolestaan käyttää harmonoidun järjestelmän 6-numeroisiin koodeihin perustuvia yhdistetyn nimikkeistön (CN) 8-numeroisia koodeja EY:stä vietyjä saaliita koskevissa varmennetuissa saalistodistuksissa. Ehdotuksen mukaan kunkin maan pitäisi käyttää kansallisia tullikoodeja, koska ne yleensä perustuvat harmonoituun järjestelmään. Se on helpoin tapa varmistaa, että saalistodistuksessa ilmoitettu tuote ymmärretään yleisesti. Saalisalue(et): Saalisalueen ilmoittaa toimija varmennuksesta vastaavan kolmannen maan kansallisessa lainsäädännössä esitettyjen tai kansainvälisellä tasolla sovittujen määritelmien mukaisesti. Saalisaluetta ilmoitettaessa käytetään joko kansallisen yksinomaisen talousvyöhykkeen (tai muun kansallisen koodausjärjestelmän) koodia, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen koodia tai FAO:n koodia. LIS-asetuksessa ei vaadita erityistä kalastusalueiden nimeämistä. Arvioitu elopaino, purettavan saaliin arvioitu paino: Tiedon ilmoittaa toimija, mutta esitettävät painot ovat vain arvioita. Tarkistettu purettu paino: Tiedon ilmoittaa varmentava viranomainen, jos saaliit punnitaan purettaessa. Lippuvaltio päättää, hyväksyykö se, että saalistodistuksessa ilmoitetut tiedot arvioidusta ja tarkistetusta painosta poikkeavat jonkin verran toisistaan. Huom.: Ilmoitettavan painon tyyppiä (nettopaino/bruttopaino) ei tarvitse määrittää, koska tämä osa saalistodistuksesta sisältää tietoja, jotka lippuvaltion viranomaisten on varmennettava, joten paino 20
on ilmoitettava lippuvaltion kansallisten sääntöjen mukaisesti. Tässä yhteydessä ilmoitettava paino ei välttämättä ole sama kuin tuodun tuotteen paino. Saalistodistuksen mukana toimitetaan tulliasiakirjoja, joissa ilmoitetaan tuotujen tuotteiden tarkka paino. Osa 4 (Viittaus sovellettaviin säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin) koskee säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, joita sovelletaan saalistodistuksessa ilmoitettuihin lajeihin. Ne voivat olla kansallisia toimenpiteitä, tietyn alueellisen kalastuksenhoitojärjestön hyväksymiä toimenpiteitä ja niin edelleen. Toimenpiteet on kuvattava lyhyesti (esim. kyseisiä lajeja koskevat kalastuslisenssit, kiintiöt tai pyydysrajoitukset). Viittaukset on ilmoitettava kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tiedot antaa toimija. Osa 5 (Aluksen päällikön nimi/allekirjoitus/leima): Saalistodistuksessa on oltava kalastusaluksen päällikön allekirjoitus ja sinetti tai leima. Jos saaliita ei pureta lippuvaltion satamassa ja saalistodistus ei siten seuraa niiden mukana, päällikön edustaja voi allekirjoittaa saalistodistuksen ja pyytää sen varmennusta. Kansallisen tilanteen mukaan määritetään, kuka voi toimia päällikön edustajana. Sähköiset allekirjoitukset voidaan hyväksyä, mikäli komissiolle ilmoitetaan sähköisten allekirjoitusten käyttämisestä. Tämä koskee myös asiakirjojen siirtoja. Asiakirjoja voidaan siirtää sähköisesti, mutta siitä on ilmoitettava Euroopan komissiolle, jotta EU:n jäsenvaltiot saavat tiedon asiasta. Sinetillä tai leimalla varmistetaan saalistodistuksen allekirjoittaneen henkilön tunnistaminen. Osat 6 ja 7 täytetään ainoastaan tarvittaessa. Niistä kumpikin koskee yhtä mahdollista tilannetta, ja siten niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisesti. Kalastusaluksen ja vastaanottavan aluksen päälliköt (tai heidän edustajansa) täyttävät yhdessä osan 6 (Merellä tapahtuvaa jälleenlaivaamista koskeva vakuutus). Osan 7 (Jälleenlaivausta satama-alueella koskeva lupa) täyttää jälleenlaivauksen valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen asianomaisen maan kansallisen organisaatiorakenteen mukaisesti. Jos jälleenlaivauksia ei sallita kyseisessä maassa, asianomaista kenttää ei täytetä. Jos jälleenlaivaus on sallittua, kolmannen maan on järjestettävä sen valvonta- ja varmennusmenettely ja ilmoitettava komissiolle asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset. Valvonnasta vastaavaksi ilmoitetun toimivaltaisen viranomaisen on allekirjoitettava asianomainen osa saalistodistuksessa. Lähetyksen viejä täyttää ja allekirjoittaa osan 8 sekä varmistaa sen sinetillä tai leimalla. Viejän on myös ilmoitettava osassa 10 vaaditut kuljetusta koskevat tiedot (saalistodistuksen lisäys). Viejällä tarkoitetaan kolmannen maan toimijaa, joka vastaa kohdassa 3 ilmoitetun kalan viennistä toiseen maahan. Osa 9 (Lippuvaltion varmennus): Lippuvaltion toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä on varmentaa saalistodistus, joka koskee sellaisia EY:n alueelle vietäviä tuotteita, jotka ovat peräisin käytössä olevien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaisesti pyydetyistä saaliista. Kyseisellä viranomaisella on siten täysi toimivalta suorittaa näitä tehtäviä. Jos saaliita ei pureta lippuvaltion satamassa ja saalistodistus ei siten voi seurata niiden mukana, päällikön edustaja voi joko pyytää saalistodistuksen varmennusta tai tiedoksianto ja toimitus voidaan suorittaa sähköisesti. Jos lippuvaltion viranomaiset toimittavat asiakirjat sähköisesti 12 artiklassa tarkoitetulla tavalla, asiasta on ilmoitettava komissiolle. Varmentava viranomainen on sama kuin osassa I mainittu viranomainen, sillä komissiolle on toimitettava ilmoitus kyseisen viranomaisen toimimisesta tästä asiasta vastaavana toimivaltaisena viranomaisena. Euroopan yhteisössä tuoja täyttää osan 11 (Tuojan vakuutus) ennen kuin saalistodistus toimitetaan EU:n asianomaisen tuontijäsenvaltion nimeämälle toimivaltaiselle viranomaiselle. LIS-asetuksessa 21