Voiko metsätalous kannattaa Suomessa? Matti Kärkkäinen emeritusprofessori, puuntuottaja Metsänomistajan ilta Saarijärvi-sali 17.9.2014 kello 17.30 alkaen Sivulantie 11, Saarijärvi
Esitys 1. Arvio metsätalouden tulevaisuudesta Suomessa historian valossa 2. Historiallisia tietoja metsätalouden kannattavuudesta 3. Vertailu muihin sijoitusmuotoihin 4. Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Matti Kärkkäinen 2014 2
Arvio metsätalouden tulevaisuudesta Suomessa historian valossa Matti Kärkkäinen 2014 3
Puunkäytön historiallinen kehitys Suomessa 1955 2013 Tähän asti puunkäytön tärkein vaikuttava tekijä on ollut hakkuumahdollisuus. Puunmyyntialttius hakkuumahdollisuuksiin nähden on laskenut, mutta vain marginaalisesti. Sitä vastoin se on vaihdellut suhdanteiden ja veromuutosten mukaan. Markkinahakkuut ovat kehittyneet myönteisesti, mutta osin siksi, että muu puunkäyttö (polttopuu, aitaus- ym. tarvepuu) on vähentynyt. Matti Kärkkäinen 2014 4
30 Havutukin markkinahakkuut 1955 2013 Milj. m 3 25 20 15 10 5 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 5
Mäntykuitupuun markkinahakkuut 1955 2013 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Milj. m 3 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 6
14 12 10 8 6 4 2 Kuusikuitupuun markkinahakkuut 1955 2013 Milj. m 3 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 7
Koivukuitupuun markkinahakkuut 1955 2013 Milj. m 3 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 8
90 80 70 60 50 40 Tukkien osuus puunmyyntituloista 1955 2010 Osuus, % 30 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 9
90 80 70 60 50 40 Havutukkien osuus puunmyyntituloista 1955 2010 Osuus, % 30 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 10
Raakapuun tuonti 1955 2013 25 Milj. m 3 20 15 10 5 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 11
Hakkuut ovat olleet loogisessa suhteessa metsävaroihin Matti Kärkkäinen 2014 12
Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 2500 2000 1500 1000 500 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2009-2010 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 13
Männyn tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 1200 1000 800 600 400 200 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2009-2010 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 14
Kuusen tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2009-2010 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 15
Koivun tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2009-2010 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 16
Muun lehtipuun tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m 3 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2009-2010 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 17
Yli 30 cm (d 1,3 ) olevien mäntyrunkojen tilavuus Etelä-Suomessa Tilavuus milj. m 3 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 Inventointiaika 1986-1994 1996-2003 2004-2008 Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 18
Yli 30 cm (d 1,3 ) kuusirunkojen tilavuus Etelä-Suomessa Tilavuus milj. m 3 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2004-2008 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 19
Yli 30 cm (d 1,3 ) lehtipuurunkojen tilavuus Etelä-Suomessa Tilavuus milj. m 3 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2004-2008 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 20
Yli 30 cm (d 1,3 ) mäntyrunkojen tilavuus Pohjois-Suomessa Tilavuus milj. m 3 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2004-2008 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 21
Yli 30 cm (d 1,3 ) kuusirunkojen tilavuus Pohjois-Suomessa Tilavuus milj. m 3 25 20 15 10 5 0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2004-2008 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 22
Yli 30 cm (d 1,3 ) lehtipuurunkojen tilavuus Pohjois-Suomessa Tilavuus milj. m 3 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 1921-1924 1936-1938 1951-1953 1964-1970 1971-1976 1977-1984 1986-1994 1996-2003 2004-2008 Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 23
Puunkäytön ennustettu kehitys Suomessa 2014 2025 Hakkuut kasvavat vuoden 2007 ennätystasolle 57,7 milj. kuutiometriä. Taso pysyy. Puunmyyntialttius heikkenee hitaasti, mutta dramaattisia muutoksia ei odoteta. Puuston lisääntyminen jatkuu, mutta vähitellen luontainen poistuma alkaa kasvaa ja hidastaa elävän puuston lisääntymistä. Puuvarojen kannalta metsäteollisuutta voi olla Suomessa myös tulevaisuudessa. Matti Kärkkäinen 2014 24
Metsäteollisuuden toteutunut kehitys maailmassa Matti Kärkkäinen 2014 25
Kemiallisen massan tuotanto 1961 2013 Milj. t 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 26
140 120 100 80 60 40 20 Kirjoitus- ja painopapereiden tuotanto 1961 2013 Milj. t 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 27
Pakkausmateriaalien tuotanto 1961 2013 Milj. t 250 200 150 100 50 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 28
35 30 25 20 15 10 5 Pehmopapereiden tuotanto 1961 2013 Milj. t 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 29
Sanomalehtipaperin tuotanto 1961 2013 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Milj. t 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 30
Milj. t Paperin keräys 1961 2013 250 200 150 100 50 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 31
Milj. t Liukosellun tuotanto 1961 2013 6 5 4 3 2 1 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 32
400 350 300 250 200 150 100 50 Havusahatavaran tuotanto 1961 2013 Milj. m 3 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 33
Vanerin tuotanto 1961 2013 Milj. m 3 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 34
Milj. m 3 120 Lastulevyn tuotanto 1961 2013 100 80 60 40 20 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 35
Päätelmät Maailmanlaajuisesti metsäteollisuutta tarvitaan edelleen, mutta tuotepaletti muuttuu. Suomen metsävarat ja sijainti mahdollistavat, että maassa voi sijaita mittavaa metsäteollisuutta. Metsätalouden harjoittaminen ei ole huono ajatus Suomessa tuotteiden kysyntää ajatellen. Matti Kärkkäinen 2014 36
Historiallisia tietoja metsätalouden kannattavuudesta ja vertailu muihin sijoitusmuotoihin Matti Kärkkäinen 2014 37
Yksityismetsätalouden reaalinen liiketulos 2001 2013 Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 38
Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto 1983 2012 Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 39
Eri sijoituslajien kumulatiiviset reaaliset tuottoindeksit 1986 2012 Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 40
Päätelmät Metsään sijoittaminen on yksi mahdollisuus. Puulla on kysyntää myös jatkossa. Tuotto ei ole vaihtoehtojen veroinen, mutta ehkä varma. Yhteisömetsien (kunnat, seurakunnat, sijoitusrahastot) kannattavuus saattaa olla olennaisesti heikompi kuin yksityismetsissä. Jos yksityismetsissä reaalinen tuotto on 4 %, hyvin hoidetuissa yhteisömetsissä se on ehkä 2 3 %. Yhteisömetsien riskit kannattavuuden heikkenemisestä ovat suuret yksityismetsiin verrattuna. Matti Kärkkäinen 2014 41
Metsätaloudella on hyvä uutinen Niin pitkälle kun voidaan analyyttisin menetelmin arvioida, suomalaisesta puusta tehdyille tuotteille on vakaata kysyntää. Lähivuosikymmenien suurin kassavirta tulee edelleen sahatavarasta, vanerista ja sellusta. Hyviin odotuksiin nähden on hämmentävää, ettei perinteisen metsätalouden mahdollisuuksia käytetä täysin hyväksi, vaan mietitään epärealistisia uutuuksia. Matti Kärkkäinen 2014 42
Epärealistisia haaveita
Huono uutinen 1 Ei ole uskottavaa, että metsien aineettomien hyödykkeiden ( ekosysteemipalvelut ) tuottaminen lisäisi lähivuosikymmeninä olennaisesti metsätalouden tuloja. Erilaisia hankkeita on paljon, kuten korvaukset kauniin maiseman säilyttämisestä, hiilen sidonta metsään, metsien terveysvaikutusten (rentouttavat kävelyt ja oleilut, hiljaisuuden kokeminen) myynti ym. Matti Kärkkäinen 2014 44
Esimerkki maiseman myynnistä Metlan tutkimuksen mukaan (2014) Matti Kärkkäinen 2014 45
Tulokset Rukalta Viikon mittaisen oleskelun aikana matkailijat olisivat valmiita maksamaan keskimäärin 12 euroa miellyttävästä maisemasta tai 10 euroa monimuotoisuuden turvaamisesta. Maksuhalukkuus on vähäinen palvelujen vaatimaan pinta-alaan verrattuna. Matkailija on ahne ja saita: esimerkiksi ulkoilureittien väheneminen koetaan menetyksenä, mutta niiden lisäyksestä ei haluta maksaa. Matti Kärkkäinen 2014 46
Omistajien korvauspyynnöt toista luokkaa Matti Kärkkäinen 2014 47
Päätelmä matkailusta Kun Suomen parhaimmilla matkailualueilla aineettomien metsäpalvelujen näkymät ovat heikonpuoleiset, voi huoleti päätellä, ettei tavallinen metsänomistaja pysty hyötymään taloudellisesti esim. maisemastaan. Pyytäjiä voi löytyä, mutta ei maksajia. Matkailu sinänsä voi olla kannattavaa, mutta se ei pysty maksamaan metsätalouden harjoittajille esimerkiksi maisemasta. Matti Kärkkäinen 2014 48
Jokamiehenoikeuden ongelma Aineettomien palveluiden myyntiin vaikuttaa se, mikä tulkinta annetaan jokamiehenoikeuksille. Lainsäädäntöä ei juuri ole, vaan kyseessä on perinteinen tapaoikeus. Säädöksinä on vain muutama maininta rikoslaissa, mitä ei ole tulkittava varkaudeksi, näpistykseksi tai hallinnan loukkaukseksi. Matti Kärkkäinen 2014 49
Ympäristöministeriö kannattaa luontohyvän sosialisointia Kun lakeja ei juuri ole, YM on verkossa esittänyt omia tulkintojaan, mitä toisen maalla saa tehdä korvauksetta ja ilman lupaa. Pelkästään se, että ministeriön virkamies Pekka Tuunanen esittää verkossa omia tulkintojaan, on arveluttavaa. Yleensä vain riippumattomien oikeusistuimien ratkaisujen esittely voisi olla asiallista. Nyt on otettu valtaa, joka ei kuulu ympäristöministeriölle. Matti Kärkkäinen 2014 50
Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 1 Myös isomman tai pienemmän ryhmän harjoittama kaupallinen marjojen poiminta on jokamiehenoikeutta. Pihapiireillä ei ole "suojavyöhykettä", joka ulottuisi hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. Luonnontuotteiden kerääminen on jokamiehenoikeutta tarkoitukseen tai kansallisuuteen katsomatta. Myös ulkomaalaisilla on jokamiehenoikeus poimia marjoja ja sieniä. Vähäisessä määrin voi ottaa myös kiviä, jos siitä ei ole vähäistä suurempaa haittaa. Matti Kärkkäinen 2014 51
Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 2 Jos talo on asumaton, se ei ole kenenkään koti ja siten siltä puuttuu kotirauhansuoja. Sillä, että toisen maalla toimitaan kaupallisella periaatteella tai muutoin järjestäytyneesti, ei ole merkitystä jokamiehenoikeuksien kannalta. Liiketoimintaa saa harjoittaa toisen maalla jokamiehenoikeudella, jos siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa. Matti Kärkkäinen 2014 52
Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 3 Hevosella ratsastaminen on jokamiehenoikeutta mm. metsissä ja teillä. Ratsastusoikeus koskee myös yksityisiä teitä. Jokamiehenoikeuksien kannalta ei ole merkitystä, että toimintaa harjoitetaan kaupallisessa mielessä. Liikennemerkin asettamiseen tulee olla kunnan lupa. Laittomat merkit ovat luonnonsuojelulain vastaisia eikä niitä tarvitse noudattaa. Matti Kärkkäinen 2014 53
Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 4 Koiravaljakolla ajaminen on jokamiehenoikeutta siinä missä muukin motorisoimaton liikkuminen. Kesantopellolla kävelystä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa pellon käytölle; siten toiminnan voi perustaa jokamiehenoikeuksien varaan. Muutamaa makkaranpalaa ei havaitse kukaan muu kuin jälkien seuraamiseen opetettava kytketty koira: palasia saa siis laittaa vieraan maanomistajan pellolle. Pellolla voi liikkua talvella, koska se ei ole silloin tuotannossa eikä haittaakaan siitä yleensä seuraa. Matti Kärkkäinen 2014 54
Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 5 Ajoneuvossa saa yöpyä ja ajoneuvon saa pysäköidä maastoon tien välittömään läheisyyteen, jos turvallinen pysäköinti sitä edellyttää eikä siitä aiheudu alueen omistajalle tai haltijalle kohtuutonta haittaa. Muurahaisten munien kerääminen rinnastetaan tavallaan luonnonvaraisten marjojen, sienten ja muiden vastaavien luonnontuotteiden keräämiseen toisen maalta. Matti Kärkkäinen 2014 55
Arviointia YM:n kannasta Kun kyseessä on tapaoikeus, YM ei ole pätevä arvioimaan, mikä on vanhojen vakiintuneiden tapojen mukaista toimintaa. Jos väestö on eri mieltä tapaoikeudesta, ratkaisun antaa tuomioistuin, ei ministeriö. Joka tapauksessa ministeriön kanta vie pohjaa pois ajatukselta myydä metsien aineettomia palveluja. Miksi kukaan maksaisi, kun toisen metsiä voi käyttää liiketoimintaan jokamiehenoikeuteen vedoten? Matti Kärkkäinen 2014 56
Huono uutinen 2 Lähivuosikymmeninä metsien raaka-aineesta ei valmisteta sellaisia uusia tuotteita, jotka lisäisivät olennaisesti metsänomistajan tuloja. Pääsyy on, että vaikka jollakin tuotteella olisi korkea puustamaksukyky, markkinoilla raakaaineesta maksetaan vain sen verran kuin on pakko. Yrittäjät eivät ole tyhmiä. Uusien tuotteiden raaka-aineen hinta noudattaa korkeintaan kuitupuun hintaa. Matti Kärkkäinen 2014 57
Onko Suomi valmistusmaa? Puusta voidaan toki valmistaa muutakin kuin sellua ja paperia, esimerkiksi liimoja, muovinkaltaisia tuotteita ja jopa hajuvesiä ja arvokkaita lääkeaineita. Olennaisesti kyse on siitä, että jos jotakin ainetta saadaan Suomen kolmesta pääpuulajista hiukan, maailmalta löytyy puulajeja, joista saman tuotteen saanto on kymmen-, sata- tai tuhatkertainen. Pelkkä kemiallinen mahdollisuus ei takaa sitä, että valmistus olisi Suomessa kannattavaa. Matti Kärkkäinen 2014 58
Insinöörin kokemus Jo yli sata vuotta on tiedetty, että puun ligniinistä voidaan valmistaa esimerkiksi leipomuksiin tarvittavaa vanilliinia. Satavuotinen kokemus myös on, että puun sivutuotevirroista voidaan saada aikaan kaikkea muuta paitsi rahaa. Syitä ovat mm. rajallinen kysyntä ja suomalaista puuta halvemmat raaka-aineet. Matti Kärkkäinen 2014 59
Ksylitolin tarina Aluksi ksylitoli eli koivusokeri uutettiin koivuhakkeesta Kotkassa. Nykyisin Suomessa käytetty ksylitoli tulee Itävallasta, jossa se erotetaan viskoosisellutehtaan sivuvirrasta. Maailmanlaajuisesti raaka-aineena ovat mm. maatalousjätteet (mm. maissintähkän ydin). Maailmanmarkkinahinta on sen mukainen. Matti Kärkkäinen 2014 60
Kannattavuuden parantamisesta hyvä uutinen Hakkuita voidaan lisätä, ja se lisää metsätalouden kannattavuutta. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus vuodelta 2013 antaa uskoa.
Metlan tutkimus 2013: hakkuukertymät Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 62
Metlan tutkimus 2013: toteutuspintaalat Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 63
Metlan tutkimus 2013: nettotulojen nykyarvo 3 % korolla Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 64
Metlan tutkimus 2013: viennin arvo Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 65
Metlan tutkimus 2013: työllisyys Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 66
Resepti Suomen metsätalouteen Parempi metsien uudistaminen. Hirvituhot kuriin: sopiva hirvikanta on 20 000, jolloin on mahdollista viljellä myös mäntyä ja rauduskoivua. Panostus taimikonhoitoon. Hakkuiden lisäys. Tehostetulla metsätaloudella enemmän nettotuloja! Matti Kärkkäinen 2014 67