KUVAUS LOUHINTAURAKOISTA 1 (5) TÄMÄN HETKEN NÄKEMYS TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTA- MOHANKKEEN LOUHINTOJEN URAKOIMISESTA YLEISTÄ Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakenteet sijoittuvat mm. kuilurakennuksia, hallinto- ja huoltorakennuksia ja poistoilmapiippua lukuun ottamatta kaikki maan alle syvälle kallioon. Siirtoviemäreistä Vihilahden ja Sulkavuoren välinen osuus samoin kuin puhdistettujen jätevesien purkutunnelin vastaava osuus toteutetaan myös kalliotunnelina. KALLION LAATU JA TUTKIMUKSET Alueen kalliopinnan sijaintia ja kallioperän ominaisuuksia on tutkittu käyttökelpoisin menetelmin eli porakonekairauksilla, tarkemittauksilla, kallionäytekairauksilla, syvien porareikien optisilla kuvauksilla, seismisillä refraktioluotauksilla, kalliopaljastumien rakennusgeologisilla kartoituksilla, jännitystilamittauksilla, vesimenekkikokeilla, pohjavesitutkimuksilla sekä kivilajien kimmo- ja lujuusominaisuuksia tutkivilla laboratoriokokeilla. Sekä kalliopaljastumakartoitukset että kallionäytekairaukset ja syväporaukset osoittavat, että kallion laatu on suurimmaksi osaksi hyvää ja soveltuu mm. suurten jännevälien omaavien hallitilojen toteuttamiseen erinomaisesti. LOUHINTAURAKAT Prosessitilojen holvit ovat keskimäärin noin 50 metrin syvyydellä maanpinnasta. Näin louhintaurakoiden kannalta tärkeitä tekijöitä ovat hyvät yhteydet maanpinnalle. Tässä keskeisiä ovat sisääntulo- ja ulosmenotunnelit. Nämä toteutetaan väljiksi myös prosessiteknisistä syistä. Massiivisen kiven irrotuksen lisäksi työtä luonnehtivat kallion tiivistysja lujitustyöt. Pääpaino kallion vesivuotojen tiivistämisessä on ennen louhintaa tapahtuvalla esi-injektoinneilla. Louhitut tilat lujitetaan kallioon juotetuilla harjateräksisillä kalliopulteilla ja kuituvahvistetulla ruiskubetonilla vaiheistetusti louhinnan edetessä. Louhinnan kokonaismäärät ovat puhdistamon osalta yhteensä 800.000 kiintokuutiometriä ja siirtotunnelien osalta 68.000 kiintokuutiometriä.
KUVAUS LOUHINTAURAKOISTA 2 (5) Louhintaurakan päättyessä työt jatkuvat hyvin avarissa maanalaisissa tiloissa. Tässä vertailupohjaa antaa yksi Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon ilmastusaltaista. Louhintaurakat jaetaan kahteen eri urakkaan, jotka kilpailutetaan erikseen. Louhintatöihin sisällytetään kiven irrotuksen ja pois kuljetuksen lisäksi lujitus- ja tiivistystyöt sekä rakenneteknisiä töitä. Urakka LOU 1 Sisältö puhdistamon verhoinjektoinnit avolouhinta-alueella puhdistamon avolouhinnat pääsisäänkäynnin alueella ajotunnelit (tulotunneli ja poismenotunneli) pääkäytävä 1 mädättämöjen kuiluperät, jos mädättämöt päätetään toteuttaa LOU2 puhdistamon louhinta pystykuilujen louhinta pystykuilujen tasauslouhinnat puhdistamon kalliovastaiset seinävalut puhdistamon huoltotunnelin avo- ja tunnelilouhinta siirtotunnelin louhinta purkutunnelin louhinta Vihiojan ja Vihilahden pystykuilujen louhinta Vihilahden ajotunnelin avo- ja tunnelilouhinta Vihilahden ajotunneliluiskan maatuen betonityöt
KUVAUS LOUHINTAURAKOISTA 3 (5) Urakkamuotona kyseisissä louhintaurakoissa on kokonaishintaurakka, johon on lisätty yksikköhintaisia osuuksia. AIKATAULU Keskuspuhdistamohankkeeseen liittyvä ensimmäinen urakka aluerakentaminen on tarjouskilpailussa ja työt aloitetaan huhtikuussa 2018. Alueurakka ja LOU1 urakka ovat osittain käynnissä samanaikaisesti. LOU1 urakoitsija suorittaa alueurakan aikana verhoinjektoinnin suunnitelmien mukaiselta alueelta. TYÖMAAJÄRJESTELYT LOU1 ja LOU2 urakoiden keskeiseksi työmaa-alueeksi osoitetaan Sulkavuoren eteläsivulla sijaitseva puhdistamon tontti. Yhdistämällä viemäritunnelien louhinnat puhdistamon louhintaurakkaan LOU2, voidaan huoltotunnelin työnaikaisia ympäristövaikutuksia Vihilahdessa vähentää ja rajoittaa ajallisesti merkittävästi. LOU1 ja LOU2 urakoista syntyvä louhe jää Tampereen kaupungin omistukseen. Louheen käyttökohteet ja -mahdollisuudet ovat selvityksen alla. Yksi potentiaalisimmista käyttökohteista on Hiedanranta. Sinne voitaisiin tarvittaessa sijoittaa puhdistamon kaikki louhe. Louheen ajo puhdistamon työmaalta saadaan toteutettua liikenteen valtaväylille asuntoalueita häiritsemättä. Louheenajo pois Sulkavuoresta sekä ajoreittivaihtoehdot mahdolliseen läjitykseen Hiedanrannassa.
KUVAUS LOUHINTAURAKOISTA 4 (5) Louheen ajon aikarajoituksista sekä louhintaan liittyvistä melu-, pöly- ja tärinävaikutuksista määrätään erillisissä melupäätöksissä. Louhintakohteiden työmaavedet johdetaan kiintoaineen ja öljyn erotuksen kautta viemäreiden kautta nykyisille Tampereen Veden puhdistamoille. Puhdistamon rakennusurakassa tarvitaan merkittävä määrä kiviainestuotteita. Logistisesti järkevintä on tuottaa keskeisimmät lajikkeet murskaamalla ja seulomalla louhetta Sulkavuoressa. Tältä pohjalta on suunnitelmissa varauduttu sijoittamaan väliaikainen murska- ja seulontayksikkö louhittuihin puhdistamotiloihin. Tarvittavien tuotemäärien välivarastointia maanpinnalla selvitetään. YMPÄRISTÖ Kiinteistökatselmukset ja tärinämittaukset Energiakaivot Ennen louhintojen alkua päivitetään suunnitteluvaiheessa laadittu louhinnan ympäristöselvitys ja toteutetaan lähikiinteistöjen katselmukset. Katselmusten piiriin tulevat rakennukset ja rakenteet 200 metrin etäisyydellä puhdistamon louhintaräjäytyksistä. Viemäritunnelien kohdalla katselmusraja jää pienemmäksi. Samassa yhteydessä tehdään tärinäherkille laitteistoille vaadittavat eristykset. Louhintojen sijainnin mukaisesti asennetuilla tärinämittareilla seurataan reaaliaikaisesti kohteeseen tulevan louhintatärinän suuruutta. Tärinän enimmäismäärä ei pidä ylittää ympäristöselvityksessä asetettuja kiinteistökohtaisia tärinäraja-arvoja. Kiinteistökatselmusten yhteydessä päivitetään tiedot myös kiinteistöjen mahdollisista energiakaivoista. Tiedossa olevat lähimmät energiakaivot sijoittuvat puhdistamolouhinnoista yli 120 metrin etäisyydelle, mutta siirto- ja purkutunnelilinjauksen välittömässä läheisyydessä on energiakaivoja. Kallion tiivistystöiden yhteydessä huolehditaan erityisesti, ettei injektointimassaa pääse purkautumaan näihin kaivoihin. Arseeni Pirkanmaan keski- ja eteläosan kallio- ja maaperässä sekä pohjavedessä esiintyy tunnetusti paikoin runsaasti arseenia. Keskuspuhdistamohankkeen yleissuunnitelman täydennysvaiheessa tutkittiin mm. Sulkavuoren alueen mahdollista arseeniriskiä. Syvien porakonekairausten soijanäytteiden korkein määritetty pitoisuus oli 7,7 mg/kg, mikä on pienempi kuin Suomen ympäristökeskuksen maaperälle antama kynnysarvo 10 mg/kg. Sulkavuoren näytteiden arseenipitoisuuksien keskiarvo oli 3,7 mg/kg. Myöhemmin tutkimusrei istä otetuttujen kalliopohjavesinäytteiden arseenipitoisuus jäi alle määritysrajan (0,01 mg/l). Entinen kaatopaikka-alue Sulkavuoren alueella on toiminut Lakalaivan kaatopaikka vuosina 1953 1974. Kaatopaikalle sijoitettiin teollisuus-, tuotanto- ja yhdyskuntajätettä sekä nestemäisiä jätteitä ja jätevesilietettä yhteensä noin 240 000 m 3. Tutkimustulosten perusteella jätetäyttökerros sisältää suuria haitta-ainepitoisuuksia ja sen alapuolinen maaperä on pilaantunut epäorgaanisilla ja orgaanisilla yhdisteillä. Tämä PIMA-alue sivuaa puhdistamotonttia etelässä.
KUVAUS LOUHINTAURAKOISTA 5 (5) Huhtikuussa 2018 alkavan alueurakan yhteydessä puhdistamokiinteistön alueelta poistetaan jätetäyttö ja haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset. Muu kaatopaikkaalue eristetään. Suotovesien ja kaatopaikkakaasujen hallinta alueella järjestetään asianmukaisesti. Pohjaveden hallinta Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueen pohjavettä hyödynnetä talousvetenä. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin 3,5 km päässä koillisessa sijaitseva Aakkulanharjun (0483701) pohjavesialue. Kalliorakentamisen pohjaveteen kohdistuva suurin riski on kalliopohjaveden mahdollinen aleneminen Sulkavuoren alueella alenema voi johtaa kalliopohjaveden virtaussuunnan muutoksen kautta Lakalaivan kaatopaikan haitta-aineita sisältävien pohjavesien kulkeutumista kalliotiloihin. Riski on tunnistettu ja se on huomioitu suunnitelmissa siten, että haitallisia aineita sisältävän pohjaveden pääsy kalliotiloihin pystytään estämään. Töiden aikana varaudutaan kuitenkin kaatopaikkavesien haitta-aineista aiheutuviin työn aikaisiin turvallisuusriskeihin, tiivistyksen teknisiin haasteisiin ja rakenteiden korroosiouhkaan.