VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO VM106:00/2018 Hallitusneuvos Panu Pykönen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO VM106:00/2018 Hallitusneuvos Panu Pykönen 4.10.2018 VEROTUSMENETTELYN UUDISTAMISEEN LIITTYVÄ ENNAKKOPERINTÄASE- TUKSEN MUUTTAMINEN 1 Tausta Verohallinnon toiminnan tehostamiseksi, verovelvollisten oikeusturvan ja tiedonsaannin parantamiseksi ja hallinnollisen taakan keventämiseksi on toteutettu Verohallinnon kantamia veroja koskevia uudistuksia, joilla on yhdenmukaistettu ja yksinkertaistettu verotusmenettelyä. Lisäksi on edistetty sähköisiä toimintatapoja ja verotuksen reaaliaikaistamista. Menettelyä koskevia uudistuksia on kustannussyistä toteutettu ja edelleen toteutetaan samanaikaisesti Verohallinnon tietojärjestelmien uudistamishankeen, Valmis-hankeen, toteutuksen kanssa vuosina 2016 2019. Verotustoiminnot ja Verohallinnon kantamat eri verolajit siirtyvät uuteen tietojärjestelmään vaiheittain. Henkilöasiakkaiden tuloverotus siirtyy Verohallinnon uuteen tietojärjestelmään 1.11.2018, samaan aikaan kun henkilöverotuksessa aletaan soveltaa Valmis-hankkeen toisen lakipaketin (HE 237/2016 vp) ennakkoa koskevia säännöksiä. Kolmannen lakipaketin (HE 97/2017 vp) tuloverotuksen joustavaa valmistumista ja reaaliaikaistumista koskevat lait tulivat voimaan 1.5.2018 ja niitä sovelletaan verovuoden 2018 verotusta toimitettaessa. Lisäksi Valmishankkeesta erillisenä tuli 1.1.2018 voimaan laki tulotietojärjestelmästä (HE 134/2017 vp). Tulotiedot on ilmoitettava tulorekisteriin ensimmäisen kerran tammikuussa 2019 maksettavista suorituksista. Keskitetty tulorekisteri perustuu reaaliaikaisiin tietovirtoihin ja reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen ja henkilötasoiseen palkkaraportointiin. Näihin jo toteutettuihin muutoksiin liittyen ehdotetaan muutoksia myös ennakonpidätyksen toimittamistapaa koskevaan menettelyyn. 2 Nykytila Ennakonpidätys toimitetaan tulon perusteella määrättävän veron suoritukseksi, jos tulo ei ole verovapaa tai ennakonkannon piirissä taikka vapautettu ennakonpidätyksen toimittamisesta. Ennakonpidätyksestä säädetään ennakkoperintälaissa (1118/1996) ja siitä annetaan tarkempia säännöksiä ja määräyksiä ennakkoperintäasetuksessa (1124/1996) sekä Verohallinnon päätöksessä. Ennakkoperintälain 10 :n 1 momentin mukaan Verohallinto voi verovelvollista kuulematta merkitä ennakonpidätyksen määrän prosentteina suorituksen saajan verokorttiin tai siirtää tiedon pyynnöstä suoraan ennakonpidätyksen toimittamiseen velvolliselle. Palkkatulojen verokortti annetaan erikseen päätoimea ja sivutoimea varten. Portaikkoverokortti on tarkoitettu pääasiallisesti opiskelijoiden ja koululaisten käyttöön. Tulonsaajille, joilla on oman ilmoituksensa mukaan useita palkan- tai palkkionmaksajia samanaikaisesti, annetaan freelancer-verokortti. Verohallinto tekee niin sanotut perusverokortit viimeisen vahvistetun verotuksen tai edellisen vuoden verokorttien muutoslaskennan perusteella. Ennakkoperintälain 18 :n 1 momentin mukaan Verohallinto voi määrätä ennakonpidätysprosentin uudelleen joko viran puolesta tai verovelvollisen vaatimuksesta, jos pidätysprosentti ei vastaa verovuodelta maksettavaksi määrättävien verojen ja maksujen yhteenlaskettua määrää. Verokortti voi olla tulorajallinen tai tu-

lorajaton. Tulorajallisessa verokortissa on perusprosentti, lisäprosentti, palkkakausikohtainen tuloraja ja vuosituloraja. Muutosverokorttiin verovelvollinen voi valita tulorajaksi vuositulorajan tai palkkakausikohtaisen tulorajan (kuukaudessa, kahdessa viikossa, viikossa tai päivässä). Tulorajattomassa verokortissa on pidätysprosentti, mutta ei lisäprosenttia eikä tulorajaa. Vastuu verokortin toimittamisesta suorituksen maksajalle on suorituksen saajalla. Ennakkoperintäasetuksen 2 :n 1 momentin mukaan verovelvollisen on annettava verokortti hyvissä ajoin ennen suorituksen maksua sille työnantajalle tai muulle pidätysvelvolliselle, jonka maksama suoritus on saajan pääasiallista ennakonpidätyksenalaista tuloa. Muuta tuloa varten tarkoitettu verokortti on esitettävä tulon maksajalle. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan suorituksen saajan ei tarvitse antaa tai esittää verokorttia suorituksen maksajalle, jos suorituksen maksaja on saanut ennakonpidätystiedot Verohallinnolta suorasiirtomenettelyssä. Ennakkoperintäasetuksen 4 :n 1 momentin mukaan ennakonpidätys toimitetaan verokorttiin merkityn perus- ja lisäprosentin mukaan tai verokorttiin merkityn muun asianomaista tuloa koskevan pidätysprosentin mukaan. Ennakonpidätystä toimitettaessa käytetään joko palkkakausikohtaista tulorajaa tai niin sanottua kumulatiivista laskentaa. Kumulatiivisessa laskennassa palkkakauden palkan lisäksi otetaan huomioon myös aikaisemmin maksetut palkat sekä niistä toimitetut ennakonpidätykset. Kumulatiivisesta ennakonpidätyksestä on säädetty ennakkoperintäasetuksen 5 :ssä. Työnantaja käyttää palkkakausikohtaista tulorajaa, jos verovelvollinen ei ole erikseen vaatinut ennakkoperintäasetuksen 5 a :n mukaisesti vuositulorajan käyttämistä. Ennakkoperintäasetuksen 2 :n 3 momentin mukaan työnantajan on säilytettävä verokortti ja pidätysvelvollisuuden päättyessä verovuoden aikana palautettava se välittömästi verovelvolliselle. Ennakkoperintäasetuksen 6 :n mukaan sivutulosta toimitetaan ennakonpidätys sivutuloverokorttiin merkityn henkilökohtaisen prosenttiluvun mukaan tai muuhun tarkoitusta varten myönnettyyn verokorttiin merkityn henkilökohtaisen ennakonpidätysprosentin mukaan. 3 Ehdotetut muutokset Ennakonpidätyksen toimittamistapaa koskevia ennakkoperintäasetuksen säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi. Niitä ennakkoperintälain (1118/1996) säännöksiä, joiden nojalla valtioneuvosto on antanut voimassa olevan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996), ei ole muutettu. Ennakkoperintälain valtuutussäännöksen nojalla Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ennakonpidätyksen toimittamisen tavasta ja siten tarkemmat säännökset verokorteista annetaan ennakkoperintäasetuksella. Asetukseen ehdotetaan tehtäväksi seuraavat muutokset. 3.1 Päätulo- ja sivutuloerottelusta luopuminen Palkkatulojen erittelemisestä pää- ja sivutuloihin ehdotetaan luovuttavaksi. Ennakkoperintäasetuksen sivutulon ennakonpidätystä koskeva 6 ehdotetaan kumottavaksi. Pää- ja sivutulojen erottelusta luopumalla yksinkertaistettaisiin palkkojen luokittelua ja veroprosentin laskentaa. Kaikille tulonsaajan palkkatuloille määrättäisiin yksi ennakonpidätysprosentti, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia, kuten esimerkiksi vakuutuspalkkaa. Verokortille merkityn vuositulorajan ylittymisen jälkeen suorituksen maksaja toimittaisi ennakonpidätyksen verokortissa olevan lisäprosentin mukaan. Myös niin sanotusta freelancer-verokortista luovuttaisiin ja jatkossa kaikilla suorituksen saajilla olisi samanlainen palkan verokortti. Pää- ja sivutulojen erottelusta luopuminen vaikuttaisi myös portaikkoverokortin määräämiseen. Portaikkoverokortista luovuttaisiin, mutta uusi ikäluokka, jolle lähetetään ensimmäinen 2

verokortti, pidettäisiin samana kuin nykyäänkin. Portaikkoverokortin tilalle tehtäisiin oletuspalkkaverokortti sellaiselle tulorajalle, jossa alle 16-vuotiaille pidätysprosentiksi tulisi 0 % ja 16 21 -vuotiaille 2 % vuonna 2019. Niille verovelvollisille, joiden tulot ovat samat kuin edellä mainitun oletuspalkan tuloraja ja korkeintaan 15 000 euroa, ennakonpidätysprosentti laskettaisiin 15 000 euron oletuspalkan mukaan. Henkilöstörahaston rahasto-osuuden ja ylijäämän ennakonpidätys toimittaisiin jatkossa verokorttiin merkityn lisäprosentin mukaan tai tätä tarkoitusta varten myönnettyyn verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin, lisäprosentin ja tulorajan mukaan, koska sivutulon verokorttia ei enää tehtäisi. Asetuksen 12 :ään ehdotetaan tehtäväksi tätä vastaava muutos. 3.2 Verokortin esittäminen suorituksen maksajalle Ennakkoperintäasetuksen 2 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että suorituksen saajan ei olisi enää tarpeen antaa verokorttiaan työnantajalle tai muulle pidätysvelvolliselle. Verokortin esittäminen suorituksen maksajalle olisi riittävää. Suorituksen maksaja saisi verokortista palkanlaskennassa tarvitsemansa tiedot. Siten maksajalla ei olisi enää myöskään tulonsaajan verokortin säilyttämisvelvollisuutta ja sitä koskeva säännös voitaisiin kumota. 3.3 Kausikohtaisista tulorajoista ja kumulatiivisesta laskennasta luopuminen Kausikohtaisista tulorajoista ja kumulatiivisesta laskennasta ehdotetaan luovuttavaksi, ja näitä koskevat ennakkoperintäasetuksen säännökset kumottaisiin. Palkan ennakonpidätystietoihin kuuluisi jatkossa ennakonpidätysprosentti, tuloraja ja lisäprosentti. Tulorajallisessa verokortissa olisi vain yksi tuloraja koko vuoden tuloille. Kausikohtaisia tulorajoja ei enää olisi. Sama verokortti kävisi kaikille palkkatuloille ja kaikki suorituksen maksajat käyttäisivät samaa verokorttiin merkittyä ennakonpidätysprosenttia. Sivutuloille tai eri työnantajille ei enää tarvittaisi eri verokortteja eikä eri veroprosentteja. Suorasiirtona välitettävät palkan ennakonpidätystiedot Verohallinto voisi välittää usealle maksajalle. Suorituksen saaja seuraisi itse palkkojen kertymistä kalenterivuoden aikana. Jos suorituksen saajalla on monta työnantajaa, tulorajan seuranta jäisi suorituksen saajan vastuulle samalla tavalla kuin nykyään toimitaan freelancer-verokortin tai tulorajallisen sivutuloverokortin osalta. Kuten nykyäänkin, suorituksen saaja voisi oma-aloitteisesti korottaa ennakonpidätysprosenttiaan ilmoittamalla maksajalle korkeamman pidätysprosentin. Samoin, kuten nykyäänkin, suorituksen saajan olisi huolehdittava muutosverokortin hankkimisesta, jos tuloraja ylittyisi tai vähennykset muuttuisivat kesken kalenterivuoden. Työnantajan ei enää olisi tarpeen ilmoittaa seuraavalle työnantajalle, paljonko tulorajaa on jo käytetty. Siten säännös siitä, että ennakonpidätysvelvollisen on merkittävä verokorttiin palkan maksaja, maksetun ennakonpidätyksen alaisen palkan määrä ja palkan maksun ajanjakso voitaisiin kumota, samoin kuin säännös erillisen todistuksen antamisesta siinä tapauksessa, kun maksaja on saanut pidätystiedot Verohallinnolta suorasiirtona. Tämä menettelyn muutos edistäisi myös tavoitteita hallinnollisen taakan keventämisestä. Saman maksajan tulisi kuitenkin ottaa tulorajan täyttymisessä huomioon kaikki samalle saajalle verokortin voimassaoloaikana maksamansa suoritukset. Suorituksen maksajalla on myös edelleen ennakkoperintälaissa säädetty velvollisuus antaa suorituksen saajalle tosite tälle kalenterivuoden aikana maksamistaan suorituksista ja niistä 3

toimitetuista ennakonpidätyksistä. Myöskään palkkakirjanpitoa koskeviin säännöksiin, esimerkiksi jokaisesta palkansaajasta pidettävän palkkakortin tietosisältöön, ei esitetä muutoksia. 3.4 Muita muutoksia Ehdotus sisältää myös joitakin termimuutoksia. Termistä perusprosentti luovuttaisiin ja jatkossa verokortissa olisi vain ennakonpidätysprosentti ja lisäprosentti. Myös termiä kausikohtainen tuloraja ei enää olisi tarpeen käyttää, kun kaikissa palkkaa varten annettavissa verokorteissa olisi vain vuosituloraja. Myös termistä henkilökohtainen pidätysprosentti luovuttaisiin. Asetukseen tehtäisiin näitä vastaavat muutokset. 4 Ehdotuksen vaikutukset Ehdotuksella muutettaisiin palkan ennakonpidätyksen toimittamistapaa ja verokorttimenettelyä. Muutos selkeyttäisi sekä suorituksen saajan että suorituksen maksajan menettelyä, kun käytössä olisi kaikille verovelvollisille samanlainen palkan verokortti, jossa olisi ennakonpidätysprosentti, lisäprosentti ja tuloraja. Kausikohtaisista tulorajoista ja kumulatiivisesta laskennasta luovuttaisiin. Muutos vaikuttaisi suorituksen saajan menettelyyn siten, että hänen olisi itse huolehdittava tulorajan riittävyydestä. Hänen olisi myös huolehdittava verokortin säilyttämisestä, koska verokorttia ei enää annettaisi työnantajalle. Tämä muutos saattaa ainakin alkuvaiheessa aiheuttaa suorituksen saajalle jäännösveroja, jos hän ei ole huomannut tulorajan ylittymistä. Tulorajan riittävyydestä on huolehdittava erityisesti silloin, jos verovelvollisella on useita suorituksen maksajia. Verokortin ennakonpidätysprosentin ja tulorajan muutoksista kalenterivuoden aikana suorituksen saajan olisi huolehdittava samalla tavalla kuin nykyäänkin eli hakemalla muutosta verokorttiin. Suorituksen saaja voi seurata tulojensa ja niistä toimitettujen ennakonpidätysten määriä tulorekisteristä ja Verohallinnon OmaVero -palvelusta. Tulorekisteri otetaan käyttöön vaiheittain. Vuonna 2019 tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatiedot ja vuodesta 2020 alkaen myös eläkkeet ja etuudet. Verokorttimenettelyn muutos selkeyttäisi ja yksinkertaistaisi suorituksen maksajan toimintaa. Maksaja ei olisi enää velvollinen säilyttämään ja palauttamaan verokorttia. Verokorttien arkistoinnin poistuminen vähentäisi suoritusten maksajien kustannuksia ja lisäisi hallinnollista tehokkuutta. Verokortti olisi nykyistä selkeämpi. Kumulatiivista laskentaa ei enää tehtäisi. Muutokset saattavat edellyttää maksajan palkanlaskentajärjestelmien päivittämistä. Muutos vaikuttaisi Verohallinnossa tehtävään työhön eniten asiakaspalvelussa. Verokortteihin liittyvät yhteydenotot vähenisivät, kun verokorttimenettely olisi yksinkertaisempaa kuin nykyään. Siirtymäaikana muutos lisäisi Verohallinnossa tarvetta sekä ulkoiseen että sisäiseen viestintään ja koulutukseen. Ehdotetulla asetusmuutoksella ei ole muita merkittäviä vaikutuksia. 5 Valmistelu Asetusehdotus on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Asetusluonnoksesta on saatu lausunnot seuraavilta tahoilta: Verohallinto, Akava ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry, Keskuskauppakamari, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ja Veronmaksajain Keskusliitto ry. Lausunnoissa kannatettiin lähtökohtaisesti ehdotettuja muutoksia. Lausunnoissa kuitenkin korostettiin, että muutoksesta on tiedotettava tehokkaasti verovelvollisia. 4

6 Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä marraskuuta 2018. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa verovuodelle 2018 määrättyihin verokortteihin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Asetuksen soveltamista on kuitenkin tarkoituksenmukaista porrastaa verovuodelle 2018 asetuksen voimaantulon jälkeen määrättävien verokorttien osalta. Verohallinnossa siirrytään henkilöasiakkaiden tuloverotuksessa uuteen tietojärjestelmään marraskuussa 2018. Uudesta järjestelmästä annettavissa verokorteissa verovelvollinen ei voisi esimerkiksi valita ennakonpidätystä toimitettavaksi maksukauden tulorajojen perusteella, vaan verokorteilla olisi vain ennakonpidätysprosentti, tuloraja ja lisäprosentti. Asetuksen 4 :n 1 ja 2 momentin muutosta ja sekä 3 momentin kumoamista sovellettaisiin siten vuodelle 2018 asetuksen voimaantulon jälkeen määrättäviin verokortteihin. Samoin kumottavaksi ehdotettuja nykyisen asetuksen 5 ja 5 a :ää ei sovellettaisi enää asetuksen voimaantulon jälkeen vuodelle 2018 määrättäviin verokortteihin. Asetuksen 10 ja 16 :n muutoksia sovellettaisiin myös heti asetuksen voimaantulon jälkeen vuodelle 2018 määrättäviin verokortteihin. Sen sijaan tämän asetuksen verokortin esittämistä sekä sivutulon, etukäteen maksetun suorituksen, lomarahan ja henkilöstörahaston rahasto-osuuden ja ylijäämän ennakonpidätystä koskeviin pykäliin ehdotettuja muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vasta verovuodelle 2019 määrättäviin verokortteihin. Tämän asetuksen voimaantulon jälkeen verovuodelle 2018 määrättäviin verokortteihin sovellettaisiin siten 2, 3, 6, 8 ja 12 :ää sellaisina kuin ne olivat tämän asetuksen voimaan tullessa. Verovuodelle 2019 määrättäviin verokortteihin sovellettaisiin kaikkia ehdotettuja asetuksen muutoksia. Ennakkoperintälain 4 :n valtuussäännöksen nojalla annettavassa Verohallinnon päätöksessä määrätään vuonna 2019 sovellettavien ennakonpidätysperusteiden voimaantulosta ja muun muassa siitä, miten kauan palkanmaksaja voi toimittaa ennakonpidätyksen vuodelle 2018 annetun verokortin pidätysprosentin mukaan. Valtioneuvoston asetus ennakkoperintäasetuksen muuttamisesta 5 Esitys 2. Verokortin esittäminen suorituksen maksajalle. Pykälän otsikossa samoin kuin 1 ja 2 momenteissa sana antaa korvattaisiin sanalla esittää. Verokorttia ei olisi enää tarpeen antaa suorituksen maksajalle, vaan verokortin esittäminen riittäisi. Verokortti olisi esitettävä hyvissä ajoin ennen suorituksen maksua sille työnantajalle tai muulle pidätysvelvolliselle, jonka maksama suoritus on saajan pääasiallista ennakonpidätyksen alaista tuloa, että myös muun tulon maksajalle. Momentit 3 ja 4 ehdotetaan kumottaviksi. Koska verokorttia ei enää annettaisi työnantajalle, säännös siitä, että työnantajan on säilytettävä työntekijän verokortti ja palautettava se verovelvolliselle, olisi tarpeeton. Työnantajan ei myöskään olisi enää tarpeen merkitä työntekijän verokorttiin palkanmaksutietoja. Työntekijä huolehtisi itse verokorttiin merkityn tulorajan riittä-

vyydestä. Suorituksen maksajan palkkakirjanpidosta säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa asetuksessa. Palkkakirjanpitoa koskeviin säännöksiin ei esitetä muutoksia. 3. Ennakonpidätys ilman verokorttia. Jatkossa verokorttia ei enää annettaisi työnantajalle tai muulle pidätysvelvolliselle vaan verokortin esittäminen suorituksen maksajalle olisi riittävää. Sana antaa korvattaisiin sanalla esittää ja pidätys sanalla ennakonpidätys. Muutos olisi luonteeltaan tekninen. 4. Ennakonpidätyksen toimittamistapa. Kausikohtaisista tulorajoista ennakonpidätyksen toimittamisessa luovuttaisiin. Palkan ennakonpidätystietoihin kuuluisi ennakonpidätysprosentti, tuloraja ja lisäprosentti. Termi perusprosentti korvattaisiin termillä ennakonpidätysprosentti. Verohallinto voi välittää palkan ennakonpidätystiedot usealle maksajalle kuten nykyäänkin. Tulonsaaja voi oma-aloitteisesti korottaa ennakonpidätysprosenttiaan kuten nykyäänkin ilmoittamalla maksajalle korkeamman pidätysprosentin. Freelancer-verokortti ja sivutulon verokortti eivät olisi enää käytössä. Pykälän 1 momentin perusprosentti -termi korvattaisiin termillä ennakonpidätysprosentti. Ennakonpidätys olisi toimitettava tulorajalliseen verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan tai tulorajattomaan verokorttiin merkityn muun asianomaista tuloa koskevan ennakonpidätysprosentin mukaan. Tulorajallisessa verokortissa on ennakonpidätysprosentti, lisäprosentti ja tuloraja. Tulorajattomassa verokortissa on vain ennakonpidätysprosentti, mutta ei lisäprosenttia eikä tulorajaa. Pykälän 2 momentin termi perusprosentti korvattaisiin termillä ennakonpidätysprosentti. Lisäksi termi maksukauden tuloraja korvattaisiin termillä tuloraja. Säännös koskee 1 momentissa tarkoitettua verokorttia, jossa on ennakonpidätysprosentti, lisäprosentti ja tuloraja. Suorituksen maksaja laskisi ennakonpidätyksen määrän ennakonpidätyksen alaisesta tulosta ennakonpidätysprosentin mukaan tulorajaan asti ja tulorajan ylittävästä tulon osasta lisäprosentin mukaan. Tulorajallista palkan verokorttia voisi käyttää eri tulon lajien ennakonpidätykseen. Sama maksaja voisi maksaa samalle saajalle samaa verokorttia käyttäen esimerkiksi palkkaa, kokouspalkkioita ja työkorvausta. Suorituksen maksaja seuraisi tulorajan täyttymistä maksamiensa suoritusten osalta. Verokortin tulorajaa seuratessaan suorituksen maksajan tulisi ottaa huomioon kaikki suoritukset, jotka hän on verokortin voimassaoloaikana maksanut samalle tulon saajalle. Jos verokortti olisi tehty liian pienelle tulolle, lisäprosentti tulisi sovellettavaksi jo kesken vuotta. Pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska kausikohtaisista tulorajoista luovuttaisiin. 5. Kumulatiivinen ennakonpidätys. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Ennakonpidätyksen kumulatiivisesta laskennasta luovuttaisiin samalla kun luovuttaisiin kausikohtaisista tulorajoista. Palkkakausikohtaista verokorttia ei enää tehtäisi verovuodelle 2019. 5 a. Vuositulorajan soveltaminen vaatimuksesta. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälä olisi tarpeeton, koska jatkossa ennakonpidätys toimitettaisiin pääsäännön mukaan verokorttiin merkittyä tulorajaa käyttäen. 6. Sivutulon ennakonpidätys. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Pää- ja sivutulojen erottelusta luopuminen yksinkertaistaisi palkkojen luokittelua ja veroprosentin laskentaa. 6

Kaikille palkkatuloille olisi jatkossa sama ennakonpidätysprosentti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Sivutuloverokorttia tai muuta tätä tarkoitusta varten myönnettyä verokorttia ei enää tehtäisi verovuodelle 2019. 8. Etukäteen maksetun suorituksen sekä lomarahan ennakonpidätys. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin vastaamaan ehdotettuja muutoksia, joiden mukaan pää- ja sivutulojen erittelystä ja kausikohtaisista tulorajoista luovuttaisiin. Loman pituuden mukaan määräytyvistä korvauksista ennakonpidätys toimitettaisiin palkan verokortin mukaisesti. Verokortin tulorajaa seuratessaan maksajan tulee ottaa huomioon kaikki ne tulot ja tulon lajit, joihin on käyttänyt samaa verokorttia. Pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska ennakonpidätyksen kumulatiivisesta laskennasta luovuttaisiin. 10. Luonnolliselle henkilölle maksettavan suorituksen ennakonpidätys eräissä tapauksissa. Teknisenä muutoksena pykäläviittaus muutettaisiin vastaamaan asetuksen muutettavia säännöksiä. Pykälään jäisi vain viittaus 4 :ään, koska asetuksen 5, 5 a ja 6 esitetään kumottaviksi. 12. Henkilöstörahaston rahasto-osuuden ja ylijäämän ennakonpidätys. Pykälää muutettaisiin vastaamaan pää- ja sivutulojen erittelystä luopumisen aiheuttamia muutoksia. Verovuodelle 2019 ei enää tehtäisi sivutulon verokortteja, vaan sekä sivutuloille että päätuloille tehdään palkan verokortti. Henkilöstörahaston rahasto-osuudesta ja ylijäämästä ennakonpidätys toimitettaisiin palkan verokortin lisäprosentin tai henkilöstörahaston rahasto-osuutta ja ylijäämää varten myönnettyyn verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin, lisäprosentin ja tulorajan mukaan. 16. Ennakonpidätyksen alentaminen eräissä tapauksissa. Teknisinä muutoksina termi maksuunpano muutettaisiin termiksi veron määrääminen ja termi pidätys termiksi ennakonpidätys. Voimaantulo. Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä marraskuuta 2018. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa verovuodelle 2018 määrättyihin verokortteihin sovellettaisiin tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämän asetuksen voimaantulon jälkeen verovuodelle 2018 määrättäviin verokortteihin sovellettaisiin kuitenkin 2, 3, 6, 8 ja 12 :ää sellaisina kuin ne olivat tämän asetuksen voimaan tullessa. Asetuksen soveltamisen porrastamista asetuksen voimaantulon jälkeen vuodelle 2018 määrättyihin verokortteihin on selostettu edellä muistiossa. Verohallinnon päätöksellä voidaan määrätä vuoden 2018 verokortin määräysten noudattamisesta toimitettaessa ennakonpidätystä tammikuussa 2019. 7