Heiskala YKPP100: Yhteiskuntapolitiikan perusteet, luento sl2007 Materiaalia eri luentokerroille (= joitain luentokalvoja, joita on mahdotonta ymmärtää ilman luennon rakennetta kuvaavaa PowerPointia ja suhteellisen aktiivista osallistumista luennoille) 12-13.9. Mitä yhteiskuntapolitiikka on? YHTEISKUNTAPOLITIIKAN ALANMÄÄRITTELY, 9 VAIHTOEHTOA TARKASTELUN ALA Suhde maailmaan policy ( politiikka1 ) politics ( politiikka2 ) being ( oleminen ) SOCIAL (= sosiaali- ) PUBLIC (julkishallinto-) 1. STM 2. 3. 4. 5. 6. SOCIETAL (yhteiskunta-) 7. 8. 9. elämänpolitiikka
TALOUS- JÄRJESTELMÄ (raha) HALLINTO- JÄRJESTELMÄ (valta) ELÄMISMAAILMA (normatiiviset sitoumukset ja kommunikaatio) Habermasin yhteiskunta: elämismaailma ja järjestelmät
27.9. Valtalähdeanalyysi ykp:n lähestymistapana Valta valta toimijoiden muutosvoimana distributiivinen ja kollektiivinen valta valtaorganisaatioiden muotoja: AUTORITA- TIIVINEN DIFFUUSI INTEN- SIIVINEN armeijan komentorakenne Yleislakko EKSTEN- SIIVINEN sotilasimperiumi markkinavaihto IEMP-malli
Evoluutiomalli: 1. Tasa-arvoinen yhteiskunta 2. Rankiyhteiskunnat 2a. Suhteelliset rankiyhteiskunnat 2b. Absoluuttiset rankiyhteiskunnat 3. Valtio 4. Kerrostuneisuus 5. Sivilisaatio
Vaihtoehtoinen malli Historia on evoluution lisäksi devoluutiota Maailmanhistorian tasolla on silti osoitettavissa valtahyppäyksiä Vallan historia eturintamien tutkimuksena Valtahyppäykset Ei evoluutiologiikkaa (mm. sattumat). Silti jännite: hallintaimperiumi vs. monitoimijasivilisaatio
Euroopan erikoislaatu kristinusko kapitalismi kamppailevat valtiot Eurooppalaisen valtion 5 vaihetta Traditionaalinen valtio Alueellistuva valtio (n. 1200-1700-luvut) Kasvava sotilaallinen valtio (n. 1800-luvun loppupuolella asti) Puolisotilaallinen valtio (n. 1870-luvulta alkaen) Hyvinvointi- ja sosiaalivaltio (merkkejä tästä kehityksestä 1900-luvun alusta alkaen; varsinaisesti II maailmansodan jälkeinen aika)
3.10. Muita lähestymistapoja TALOUS 1. Ihmisen ja luonnon välisenä tuotannollisena aineenvaihduntana: kaikki yhteiskunnat 2. Markkinavaihtona, jota välittää raha: rahan keksimisestä alkaen n. 600-luvulta eaa. 3. Kulttuurisena merkityskehyksenä: n. 1700-luvulta nykypäivään
Karl Polanyi: The Great Transformation (1944) - vastavuoroisuus, uudelleenjako, kotitaloudellisuus - markkinayhteiskunta - kuvitteelliset tavarat: työ, maa ja pääoma = luonto, ihmiset ja vaihdon väline - yhteiskunnan itsepuolustus: työväenliike & työlainsäädäntö, maatalouden tukiohjelmat & myöhemmin ympäristöpolitiikka, keskuspankkijärjestelmä - kolme valtiointervention muotoa: fasismi, sosialismi ja New Dealpolitiikat vapaassa teollisuusyhteiskunnassa
Karl Marx: Pääoma (osa 1, 1867) - lisätuote & luokat - yksinkert. vaihtomuotoja: T-T, T-R-T Kapitalismi - markkinavälitteinen tuotanto - R-T-R = tuottaminen markkinoita varten voittoon pyrkien - lisätuote lisäarvo - R-Tv-R = työvoima arvon lähteenä - työväenluokka vallankumouksellisena luokkana Ongelmia: - historia ei ole vain tuotannon historiaa - arvoa tuottavan työn määrittely - vallankumousteoria
4.10. Maailmanyhteiskunta ja globalisaatio TEOR. LÄHESTYMISTAPOJA GLOBALISAATIOON 1. Taloustieteen standarditulkinta 2. Imperialismiteoria (Lenin) 3. Riippuvuusteoria (Frank); vrt. taloustiet. institutionalismi (North) ja polkuriippuvuus 4. Maailmanjärjestelmäanalyysi (Wallerstein) 5. Globalisaatiokeskustelu 1: lyhyt aikajänne, focus taloudessa ja valtion muuttuneessa asemassa - hyperglobalistit (+/- Castells; +Omen; -Martin & Schumann) - skeptikot (Hirst & Thompson) - transformationalistit (Sassen) 6. Globalisaatiokeskustelu 2: pitkä aikajänne, focus kaikissa neljässä valtalähteessä (Mann; Held ym McNeill & McNeill), transformationalistinen kanta globalisaatiokeskustelussa 1
MAAILMAN SUURIMMAT TALOUDET (Bkt 2005/WB, miljoonaa USD) 1. USA: 12,455,068 2. EMU-alue: 9,812,963 josta - Saksa: 2,781,900 - Ranska: 2,110,185 - Italia: 1,723,044 - Suomi: 193,176 3. Japani: 4,505,912 4. Kiina 2,228,862 5. UK: 2,192,553 10. Brasilia 12. Intia 14. Venäjä
MAAILMAN SUURIMMAT TALOUDET (Bkt PPP 2005/WB, miljoonaa USD) 1. USA: 12,409,465 2. EMU-alue: 9,041,499 josta - Saksa: 2,417,537 - Ranska: 1,829,559 - Italia: 1,667,753 - Suomi: 163,882 3. Kiina: 8,572,666 4. Japani: 3,943,754 5. Intia: 3,815,553 6. UK 9. Brasilia 10. Venäjä
10.10. Maailmanyk ja Suomi 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Alankomaat 6993 9263 13182 16164 19472 24313 Australia 9114 10618 14708 17092 20070 25535 Belgia 6056 7759 12051 16303 19865 23784 Espanja 2872 4693 9034 11520 14469 18055 Etelä-Korea - 1571 2776 4830 9959 15881 Irlanti 4311 5208 7275 9978 14134 26379 Islanti 6173 8106 10857 18017 21034 24794 Iso- 7642 9682 12030 14340 18316 22188 Britannia Italia 4102 6817 11172 15161 19295 21794 Itävalta 4333 7365 11122 15706 19810 23681 Japani 2417 4657 11396 15631 22194 24672 Kanada 9023 10419 14198 19022 22333 26922 Kreikka - 4159 8273 11767 11957 14625 Luxemburg 10099 11576 15011 17904 26893 44009 Meksiko 2993 3970 5513 7603 7342 8766 Norja 6609 8239 11136 16772 20432 27044 Portugali 2246 3434 6289 9024 12308 15955 Puola - - 4535 7011 6582 9229 Ranska 5520 7860 12239 16201 19990 22371 Ruotsi - 10112 14757 17179 20761 23662 Saksa - - 12281 15841 19468 22861 Slovakia - - - - 11993 11417 Suomi 5075 7438 11312 15484 20202 23798 Sveitsi 10611 14877 20424 22320 26078 26422 Tanska 8400 10917 15911 18282 21790 26627 Tsekin - - - - 13598 13673 tasavalta Turkki 1834 2700 3625 4325 5741 6838 Unkari - - 5372 8151 9594 10444 USA 10601 12414 16488 21337 26470 33308 Uusi 9588 11555 13681 14304 16175 18824 Seelanti Keskiarvo 6210 7816 10952 14188 17278 21262 Taulukko 1: Todellinen bruttokansantuote henkeä kohti dollareina nykyisissä OECDmaissa 1950-2000 (kiinteät hinnat/1996 arvo) Lähde: Penn World Tables 6.1; http://datacentre2.chass.utoronto.ca/pwt/ (päivitetty: 07-2003; poimittu 7.1.2004)
Verotulojen osuus bruttokansantuotteesta % Ruotsi 54,2 Tanska 48,8 Suomi 46,9 Ranska 45,3 Itävalta 43,7 Norja 40,3 Saksa 37,9 Britannia 37,4 Kanada 35,8 Espanja 35,2 Australia 31,5 USA 29,6 Japani 27,1 Taulukko 2: Veroaste eräissä OECD-maissa vuonna 2000 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito; http://www.stat.fi/tk/tp/tasku/taskus_valtiontalous.html#veroaste (päivitetty: 14.1.2003; poimittu 7.1.2004)
Talouspoliittiset erityispiirteet Sosiaalipolitiikan erityispiirteet Ensisijainen toimintakenttä Ensisijainen tapa kompensoida markkinoiden tuottamia ongelmia Keynesiläinen kansallinen hyvinvointivaltio Täystyöllisyys, kysynnän säätely, infrastruktuurin tarjoaminen massatuotannolle ja kulutukselle Kollektiiviset neuvottelut ja valtio auttavat massakulutuksen normien yleistämistä. Hyvinvointioikeuksien laajentaminen. Kansallisen mittakaavan suhteellinen ensisijaisuus talousja sosiaalipolitiikassa sekä keskusvallan että aluetason yhteistyö. keynesiläinen hyvinvointiin orientoitunut kansallinen valtio Markkinat ja valtio muodostavat sekatal ouden. Valtion odotetaan kompensoivan markkinoiden tuottamat ongelmat. Schumpeterilainen kilpailuvaltio Keskittyy innovaatioihin ja kilpailukykyyn avoimissa talouksissa painottaen kysynnän säätelyn sijasta enenevästi tukirakenteiden tarjontaa edistääkseen tietoon perustuvaa taloutta. Alistaa sosiaalipolitiikan laajennetulle käsitykselle talouspolitiikasta; hyvinvointioikeuksien karsinta ja kannustava sosiaalipolitiikka. Mittakaavan suhteellistuminen kansallisen mittakaavan kustannuksella. Kilpailua uuden ensisijaisen mittakaavan muodostamisessa, mutta kansallisvaltioilla edelleen tärkeä rooli toimintojen koordinoinnissa. Itseorganisoituvan hallinnan kasvava rooli sekä markkinoiden että valtion tuottamien ongelmien korjaamisessa. Vastaavasti valtion rooli painottuu yhä enemmän toimintojen koordinointiin niiden suorittamisen sijasta. schumpeterilainen työkykyyn orientoitunut jälkikansallinen hallintatapa Kaavio 2: Keynesiläinen kansallinen hyvinvointivaltio ja schumpeterilainen kilpailuvaltio (Jessop 2002, 59 ja 252 pohjalta mukaeltu)
KOLME HYVINVOINTIVALTION MALLIA /Esping-Andersen LIBERAALI yksityiset turvajärjestelmät, matala julkisten etuuksien taso mm. USA, Englanti, Australia, Kanada, Irlanti, Uusi Seelanti SOSIAALIDEMOKRAATTINEN julkisen vallan tuottamat palvelut, korkea julkisten etuuksien taso mm. Ruotsi, Suomi, Tanska, Norja KONSERVATIIVINEN julkinen valta tukee perheitä jakamalla rahaa, keskinkertainen etuuksien taso mm. Saksa, Hollanti, Belgia, Ranska, Italia, Itävalta, Japani Kritiikkejä: - Japani? - Välimeren maat? - Englanti?
YKP:N PERUSTEET/HEISKALA: KIRJALLISUUTTA TEEMOITTAIN sl07 Mitä yhteiskuntapolitiikka on? Heiskala, Risto: Mitä yhteiskuntapolitiikka on? Janus 10(2002), 4:353-359. Savikuja, Jari (2000) Johdatus yhteiskuntapolitiikkaan. Yhteiskuntapolitiikan tutkimuksia, No 10, Joensuun yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitos. Joensuu: Joensuun yliopistopaino ja kuvakeskus. Helne, Tuula ym. (2003) Sosiaalinen politiikka. Helsinki: WSOY. Valtalähdeanalyysi ja muut teoriat Mann, Michael (1986) The Sources of Social Power. Volume I: A History of Power from the Beginning to A.D. 1760. (1993) Volume II:The Rise of Classes and Nation-States. Cambridge: Cambridge University Press. Heiskala, Risto: Kohti keinotekoista yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus, 1996. sivut 87-142 Mannista; myös muut luvut käsittelevät yhteiskuntapoliittisen suunnittelun teoriaa. Heiskala, Risto: Toiminta, tapa ja rakenne. Kohti konstruktionistista synteesiä yhteiskuntateoriassa. Helsinki: Gaudeamus, 2000. Habermas, Jürgen (1981/1984) The Theory of Communicative Action. Volume 1: Reason and Rationalization of Society. (1981/1987) Volume 2: Lifeworld and the System: Critique of the Functionalist Reason. Boston: Beacon Press. Bourdieu, Pierre (1979/1984) Distinction. A Social Critique of the Judgement of Taste. Cambridge, MA: Harvard UP. Bourdieu, Pierre (1980/1990) The Logic of Practice. Stanford, CA: Stanford University Press. Foucault, Michel (1975/1980) Tarkkailla ja rangaista. Helsinki: Otava. Beck, Ulrich; Giddens, Anthony & Lash, Scott (1994/1995) Nykyajan jäljillä. Tampere: Vastapaino. Maailmanyhteiskunta ja globalisaatio Dimond, Jared (2003) Tykit, taudit ja teräs. Helsinki: Terra Cognita. McNeill, J.R. & McNeill, William (2005) Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan. Tampere: Vastapaino. Crone, Patricia (1993) Pre-Industrial Societies. Oxford: Blackwell.
Held, David & McGrew, Anthony & Goldblatt, David & Perraton, Jonathan (1999) Global Transformations. Politics, Economics and Culture. Cambridge: Polity. Wallerstein, Immanuel (1974) The Modern World-System: Capitalist Agriculture and the Origins of the European World-Economy in the Sixteenth Century. (1980) Volume 2: Mercantilism and the Consolidation of the European World-Economy. (1989) Volume 3: The Second Era of Great Expansion of the Capitalist World-Economy. New York: Academic Press. Wallerstein, Immanuel (1987) Historiallinen kapitalismi. Tampere: Vastapaino. Shannon, Thomas R. (1996) An Introduction to the World-System Perspective. Second Edition. Boulder & Oxford: Westview Press. Polanyi, Karl (1944) The Great Transformation. The Political and Economic Origins of Our Time. Boston: Beacon Press. Saari, Juho (2004) Globaali hallinta. Helsinki: Yliopistopaino. Castells, Manuel (1996) The Information Age: Economy, Society and Culture. Volume I: The Rise of the Network Society. (1997) Volume II: The Power of Identity. (1998) Volume III: End of Millennium. Oxford: Blackwell. Castells, Manuel (2000) Material for an exploratory theory of the network society. British Journal of Sociology (51) 1:5-24. Sassen, Saskia (2001) The Global City. New York, London, Tokyo. Princeton: Princeton University Press. Hirst, Paul & Thompson, Grahame (1999) Globalization in Question. The International Economy and the Possibility of Governance. Second edition. Cambridge: Polity Press. Kapitalismi, hyvinvointivaltion eri muodot ja Suomi Bell, Daniel (1973) The Coming of Post-Industrial Society. A Venture in Social Forecasting. New York: Basic Books. Lash, Scott & Urry, John (1987) End of Organized Capitalism. London: Blackwell. Schmidt, Vivien A (2002) The Futures of European Capitalism. Oxford: Oxford University Press. Jessop, Bob (2002) The Future of the Capitalist State. Cambridge: Polity. Esping-Andersen, G sta (1990) The Three Worlds of Welfare Capitalism. Cambridge: Polity. Esping-Andersen, G sta (1999) Social Foundations of Post-Industrial Societies. Oxford: Oxford University Press. Alasuutari, Pertti (1996) Toinen tasavalta. Suomi 1946-1994. Tampere: Vastapaino.
Hämäläinen, Timo & Heiskala, Risto (2004) Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan uudistumiskyky. Helsinki: Edita/Sitra 271. Heiskala, Risto & Luhtakallio, Eeva (toim. ) (2006) Uusi jako. Kuinka Suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta? Helsinki: Gaudeamus. Rantala, Kati & Sulkunen, Pekka (toim.) (2006) Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Helsinki: Gaudeamus. Julkunen, Raija (2001) Suunnanmuutos. 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Tampere: Vastapaino. Piirainen, Timo & Saari, Juho (toim.) (2002) Yhteiskunnalliset jaot 1990-luvun perintö? Helsinki: Gaudeamus. Julkunen, Raija (2006) Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu. Helsinki: Stakes. Saari, Juho (2003) Uusi aikakausi. Yhdentyvä Eurooppa ja sosiaalipolitiikka. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.