Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011
Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut vaihtelevat, mutta paljon on myös yhteistä:
Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityön kansainvälinen järjestö IFSW määrittelee sosiaalityön ammatillisena työnä seuraavasti: Sosiaalityön tavoitteena on lisätä hyvinvointia edistämällä yhteiskunnallista muutosta sekä ihmissuhdeongelmien ratkaisua, elämänhallintaa ja itsenäistymistä. Sosiaalityön kohteena ovat vuorovaikutustilanteet ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä. Välineenä sosiaalityö käyttää sosiaali ja käyttäytymisteoreettista sekä yhteiskunnan järjestelmiä koskevaa tietoa. Sosiaalityön perustana ovat ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden periaatteet. (IFSW 2000)
Sosiaalialan työmarkkinat
SOTENNA-hankkeen tuloksia Tutkimuksen rahoittajina ESR, STM, Suomen Kuntaliitto. Tutkijoina Matti Vuorensyrjä, Merja Borgman, Tarja Kemppainen, Anneli Pohjola, Mikko Mäntysaari. Loppuraportti Sosiaalialan osaajat 2015 (2006)
Sosiaaliala merkittävä työllistäjä Sosiaalialan merkitys työllistäjänä on kasvanut ja kasvaa jatkossa edelleen voimakkaasti. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työvoima on yht. n. 324 000 henkeä, eli n. 14 % työllisestä työvoimasta (v. 2003 tilanne). Sosiaalialalla työskentelee n. 160 000 henkeä. Yksityisten yritysten ja järjestöjen osuus on kasvussa.
Ilmiö havaitaan kuviossa 3.10 kuvitteellisina saksina aikasarjasta ennakkosarjaan siirryttäessä: ennakkosarja (mallisarjan osana) korjaa sosiaalipalvelujen työvoimaosuutta alaspäin ja terveyspalvelujen työvoimaosuutta ylöspäin, verrattuna aikasarjaan. 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % Terveyspalvelut (851), osuus työllisestä työvoimasta* Sosiaalipalvelut (853), osuus työllisestä työvoimasta** 2,0 % 1,0 % 0,0 % 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Kuvio 3.10 Terveyspalvelujen (851) ja sosiaalipalvelujen (853) osuudet työllisestä työvoimasta 1975 2015 (*) Aikasarja 1975 2003 Kansantalous 2004a; Kansantalous 2004b; Kansantalous 2005 (pl. 852), ennakkosarja vuosille 2004 2015
Eläkepoistuma Kunnalliseen henkilörekisteriin kuuluvien sosiaalityöntekijöiden ammattiryhmästä poistuu vuoden 2003 lopun työllisestä työvoimasta (5115 sosiaalityöntekijää; arvio Työssäkäyntitilastosta[2005]) vuoden 2015 loppuun mennessä noin 31,72 % eli 1622 työntekijää (poistumaosuus Halmeenmäen [2005b] mukaan).
Sotennan johtopäätöksiä Sosiaalityöntekijöiksi opiskelevien aloituspaikkoja tulee lisätä n 100/vuosi. Sosiaalialan työmarkkinoiden keskeiset ongelmat (esim. sosiaalityöntekijäpula) on purettava.
Korkeakoulutetut sosiaalialalla Sosiaalialalla työskentelee korkeakoulutettuja ammattilaisia, joita ei ole koulutettu erityisesti sosiaalihuollon tehtäviin (esim. lääkärit, psykologit ja hallintotieteilijät). Sosiaalityöntekijät ja sosionomi (amk) tutkinnon suorittaneet sosiaalihuollon omia ammattilaisia.
Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudet
Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain () 3 : Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.
Sosiaalilainsäädännön uudistaminen Uuteen sosiaalihuoltolakiin tullee sosiaalialan keskeisten ammattien täsmentäminen, eli laissa määritellään, mitä sosiaalityö Suomessa on. Lakiin tullee myös sosionomi (amk) tutkinnon suorittaneiden ammatillisen toiminnan kuvausta.
Sosiaalityöntekijäksi valmistuminen edellyttää siis, että ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi suoritetaan sosiaalityön yliopistolliset, pääaineen laajuiset opinnot. Ammattikorkeakoulussa suoritetut alemmat tai ylemmät sosiaalialan tutkinnot eivät anna pätevyyttä sosiaalityöntekijän tehtäviin. Ylempi amk-tutkinto antaa pätevyyden toimia tehtävissä, joihin edellytetään ylempää korkakoulututkintoa.
Sosiaalityön koulutus
Sosiaalityö on ollut suosittu oppiaine. Vuosittain siihen hakee yli tuhat opiskelijaa (koko maassa). Jyu ottaa n. 60 uutta opiskelijaa vuodessa, joista n. 40 Jyväskylään. Valtakunnallinen yhteisvalinta jossa Jy:ssa ensisijaisia hakijoita n. 150-200. Vuosittain sosiaalityön opiskelijoita on valmistunut keskimäärin 150.
Valtakunnallinen yhteisvalinta Jyväskylän yliopisto yhteiskuntatieteellinen tiedekunta PÄÄVALINTA 2010 Alin/ylin yhteis- Alin/ylin Aloitus- Kokeessa Varasijalta Opiskelupaikan Hakijat Hyväksytyt pistemäärä koepistemäärä Hakukohde paikkoja läsnä hyväksytyt vastaanottaneet (max.) (max.) Filosofia 18 149 58 21 1 18 63/112 (123) 33/53 (60) Psykologia! 65 1056 571 66 6 66 102/121 (125) 49/59 (60) Sosiaalityö " 28 338 60 28 3 28* alin 86 (120) alin 44 (60) Sosiologia " 36 311 57 36 4 36* alin 66 (120) alin 24 (60) Valtio-oppi 28 204 78 29 0 28 82/103 (123) 36/48 (60) Yhteiskuntapolitiikka 36 161 63 41 3 36 67/111 (123) 27/56 (60) Yhteensä 211 2219 887 221 17 212 HUOM. Alimmat pisteet ovat alimmalta varasijalta hyväksytyn opiskelijan pisteet, mikäli varalta kutsuttiin opiskelijoita.! Soveltuvuuskokeiden ylin pistemäärä oli 66 ja alin 42 pistettä. " Yhteisvalinnan pisterajat Jyväskylän yliopiston osalta * Hyväksyttyjen hakuprioriteetit Jyväskylän yliopistoon Sosiaalityö Sosiologia 1. prioriteetti 14 1. prioriteetti 12 maanantaina 7. helmikuuta 2. prioriteetti 2011 9 2. prioriteetti 10
Yhteiskuntatieteilijöitä Suomalaisen sosiaalityöntekijäkoulutuksen erityisyys yhteiskuntatieteellisyys (vähemmän kliinistä, enemmän sosiaalipoliittista). pituus: meillä YTK+maisteritutkinto, eli yhteensä 5 v opinnot. ammatinharjoittaminen on säänneltyä.
Jyväskylän erityispiirteet Maailmassa ainutlaatuinen kombinaatio: eri yhteiskuntatieteet ja filosofia samalla laitoksella. Seurauksena vahva monitieteisyys. Sosiaalityön opetuksessa yhteistyö erityisesti psykologian ja THL:n kanssa (mm. yhteisprofessuuri). Sosiaali- ja käsitehistoriallinen tutkimus.