Hiilineutraali Uusimaa 2035 tiekarttatyö Olli Pekka Hatanpää 14.11.2018
Hiilineutraali Uusimaa 2035 päätöstä toteuttavia hankkeita mm. Hiilineutraali Uusimaa 2035-tiekartta/toimenpideohjelma, joka kokoaa Uudenmaa alueen toimenpiteitä, täydentää kaupunkien ja kuntien toimenpideohjelmia sekä välittää ja levittää alueellisten toimijoiden välillä tietoa. Vastuutahot: Uudenmaan liitto ja Uudenmaan ELY-keskus CANEMURE hanke (Carbon neutral municipals and regions) toteuttaa konkreettisia ilmastonmuutoksen hillintää tukevia osahankkeita ja prosesseja. Vastuutahot: SYKE:n, LUKE:n, FMI:n ja Uudenmaan liiton lisäksi Uudeltamaalta Hyvinkää, Lohja, Helsinki, Porvoo ja Tammisaaren Energia. Valmisteilla olevassa Uusimaa-kaavassa ohjataan maakunnan voimakas kasvu mahdollisimman kestävästi. Vastuutaho: Uudenmaan liitto Smart&Clean pyrkii tekemään Pääkaupunkiseudusta maailman parhaan testialustan smart- ja cleantech-ratkaisuille. Vastuutaho: Smart&Clean säätiö Kaupunkien ja kuntien ilmastostrategioiden ja toimenpideohjelmien toteuttaminen. Vastuutahot: Kaupungit ja kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kuuma-kunnat ja Hinku-kunnat)
Hiilineutraali Uusimaa 2035 päätöstä toteuttavia hankkeita mm. Energiayhtiöiden kehitysohjelmat. Vastuutahot: Helen Oy, Fortum Oyj, Vantaan Energia Oy MySMARTLife Lighthouse -hanke tähtää päästöjen vähentämiseen kaupungeissa sekä uusiutuvien energialähteiden käytön kasvattamiseen. Vastuutahot Suomessa: Helsingin kaupunki, Forum Virium, Helen Oy, VTT, Metropolia, Fourdeg ja Salusfin. energiatehokkuutta pyritään kasvattamaan merkittävästi kohdealueilla. YK:n Agenda 2030 Kestävän kehityksen tavoitteiden Leadership Programme. Espoo valittu edelläkävijäksi, sitoutunut YK:n tavoitteisiin 2025 mennessä. Suomen kasvukäytävän (SKK) ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (PKV) AIKO -rahoituksella toteutettavien hankkeiden tavoitteena on myös hillitä ilmastomuutosta. Vastuutahot: Uudenmaan liitto, Hämeenlinnan ja Turun kaupungit. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelmalla tuetaan myös vähähiilisen talouden edistämistä. Vastuutaho: Uudenmaan liitto. HSY:n ilmastohankkeet: SMART-MR (Sustainable Measures for Achieving Resilient Transportation in Metropolitan Regions) -hanke, ELIAS - Elinvoimaa asemanseuduille - projekti, BSR-electric -sähköpyöräilyn edistämishanke, CircHubs-hanke, Resurssiviisas pääkaupunkiseutu (REPA) -hanke, Ekokompassi, Vastuutaho HSY. Osallistuminen EU:n Climate-KIC-ohjelmaan, joka tukee vähähiilisyyteen liittyvää innovointia ja sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Vastuutahot: Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki ja Uudenmaan liitto
Hiilineutraali Uusimaa 2035 tiekarttatyö Uudenmaa alueen toimenpiteitä kokoava Kuntien toimenpideohjelmia täydentävä Kuntien ja toimijoiden välillä tietoa välittävä ja levittävä Prosessia koordinoimassa UML, ELY, HSY Sovitaan tarkempi työnjako syksyllä 2018 Joka tapauksessa tiivisti yhdessä työstöä ja työohjelman yhdessä laadinta Tähdätään vaikuttavaan toteutukseen, mihin päästään vain laajasti keskeisiä sidosryhmiä mukaan ottamalla Tiiviissä yhteistyössä ja synkroniassa muiden alueella laadittujen ohjelmien kanssa Tulokset jalkautuvat paljolti jo prosessin aikana. Lopputulokset pyritään kokoamaan toteutusohjelmaksi, jossa konkreettisia toimenpiteitä ja toteuttajia on eritelty aikataulussa.
Uudenmaan khk-päästöjen laskenta (1) Laskenta sisältää vuodet 1990 ja 2007-2016. Kaikki kunnat erikseen sekä alueittain koko Uusimaa, Kuuma-kunnat, seutukunnat. Laskentamenetelmä on ns. Hinku-malli, jolla SYKE laskee Hinku- ja FISUkuntien khk-päästöt. Menetelmä vastaa pääkaupunkiseudulla käytettävää HSY:n laskentamallia seuraavilla poikkeuksilla: Päästökauppateollisuuden päästöt eivät ole mukana. Paikallisesta tuulivoiman tuotannosta saa päästökompensaatioita. Vesiliikenne ei mukana, ja raideliikenteen sähkönkulutus sisältyy kulutussähköön.
Uudenmaan khk-päästöjen laskenta (2) Päästöt lasketaan alueperusteisesti, lukuun ottamatta Sähköä ja kaukolämpöä, joiden päästöt kulutuksen perusteella riippumatta energian tuotantopaikasta Sähkö oletuksena valtakunnallista keskiarvosähköä Kaukolämmön ostot ja myynnit kuntarajojen yli huomioitu Jätteiden käsittelyä, jonka päästöt jaetaan tuottajakunnille riippumatta käsittelypaikasta Nykyisten laskentastandardien mukaan poltettava jäte kuuluu energiantuotannon päästöihin ( sähkö ja kaukolämpö) Huom. laskenta ei ota huomioon muusta kulutuksesta kuntarajojen ulkopuolella syntyviä päästöjä Esim. rakennusmateriaalit, ruoka, vaatteet, muut kulutushyödykkeet, lomamatkat, jne.
Uudenmaan kokonaispäästöt 1990-2016 Lähde: SYKE 13.11.2018
Uudenmaan päästöt asukasta kohden 1990-2016 Lähde: SYKE 13.11.2018
Uudenmaan päästökehitys 2007-2016 ja tavoite Lähde: SYKE 13.11.2018
Uudenmaan khk-päästöjen tiekartat Tiekarttojen lähtötilanteena Uudenmaan khk-päästöjen laskenta ja vuosi 2016 Tavoitevuosi 2035 (vapaasti valittavissa) Vertailuvuosi 1990 (myös 2007 valittavissa) Arvioidaan sektoreittain, miten tilanne kehittyy nykyhetkestä (2016) tavoitevuoteen Energiatehokkuus, lämmitystavat, uusiutuva energia, sähkönkulutus, ajoneuvojen käyttövoimat ja ajosuorite sekä teollisuuden, työkoneiden, maatalouden ja jätteiden käsittelyn päästöt. SYKEssä laadittu esimerkin omaiset tiekartat alueittain sekä kaikille kunnille erikseen 1990-2035 päästövähennys -80 %, ilman kompensaatioita. Tyhjässä tiekartta-excelissä päästöjä vähentää valmiiksi jo saavutetut päästövähennykset vuodesta 1990 tai 2007 sekä automaattisesti oletettavat liikenteen biopolttoaineosuus ja LED-valaistus.
11 Uudenmaan päästökehitys BAU (Business as usual oletuksilla)
UUSIMAA-perusura 2016-2030 (1) Rakennusten energiatehokkuus Paranee keskimäärin 10 % nykyisestä. Kaukolämpö Päästövähennys -50 %. Öljylämmitys Sähkölämmitys Kaksi kolmasosaa öljylämmitteisistä rakennuksista --> vaihto lämpöpumppuihin, pellettiin tms. 50 % sähkölämmitteisistä pientaloista lämpöpumput, osaan pelletti tms., 10 % muista sähkölämmitteisistä. Sähkönkulutus Sähkönkulutus vähenee 20 % (teollisuudessa 10 %). Aurinkosähkö 20 %:ssa pientaloista aurinkosähköjärjestelmä, julkisissa 100 kpl. Suuren mittaluokan 2 MW.
UUSIMAA-perusura 2016-2030 (2) Sähkön päästökerroin Suomen sähköntuotannon päästöt -40 %. Teollisuus ja työkoneet Henkilöautot Raskas liikenne Päästöt -15 % nykyisestä. 5 % autoista täysbio, 10 % sähköautoja. 5 % täysbio, 1 % sähköllä. Ajosuorite Vähenee 5 %. Biopolttoaine Bio-osuus 25 %. Ajoneuvojen energiatehokkuus Paranee 10 %. Jätteiden käsittely Kiinteän jätteen päästöt -50 %, jätevesien -20 %. Maatalous Päästövähennys 10 %.
Tiekartta -työkalun käyttö Valitse pudotusvalikoista haluamasi kunta/alue ja päästöjen vertailuvuosi. Valitse myös tavoitevuosi skenaariollesi. Tästä näet skenaariosi päästövähennysprosentin tehdyillä valinnoilla. Valitun kunnan/alueen khk-päästöt sektoreittain vuosina 1990 ja 2007 sekä viimeisimpänä laskentavuonna 2016. Sektorikohtaiset muutosprosentit tavoitevuosi/vertailuvuosi. Muokkaa skenaariota liukusäätimillä. Sinisellä pohjalla päästöt tässä skenaariossa. Miten tilanne kehittyy nykyhetken ja tavoitevuoden välillä?
Tiekartta -työkalun käyttö Kommenteissa lisä-/taustatietoa Syötä sinisiin soluihin lukuarvot. Kunkin rivin/toimenpiteen vaikutus sektoreittain eriteltynä. Siniset rivit kuvaavat valtakunnallista kehitystä. Liukusäätimillä tekemäsi valinnat lukuarvoina. Kunkin rivin/toimenpiteen päästöjä vähentävä vaikutus. Huom. negatiivinen luku tarkoittaa tässä päästöjen lisäystä. Skenaarion päästövähennykset, tähän mennessä tehdyt päästövähennykset ja vähennykset yhteensä 1990-2035.