Kompassi Opas tiedonhallinnan perusteisiin Copyright Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu 2006
2/32 isältö: Kompassi: opas tiedonhallinnan perusteisiin Tervetuloa!... 4 Tervetuloa tiedon haastavaan maailmaan!...4 Informaatiolukutaito...4 Tiedonhankintaprosessi...5 Tunteet kuuluvat tiedonhankintaan...5..miten sinulta sujuu tiedonhankinta...6 Tiedontarpeen määrittely... 6 Tehtävän määrittely...6 Miellekartta ja käsitekartta...6 Esimerkkejä miellekartoista...7 Tiedonhankinnan suunnittelu... 7 Tiedonhankintasuunnitelma säästää aikaa...7 Asiasanat ja asiasanastot...8 Tesaurus kuvaa sanojen suhteita...8 Tavallisimpia asiasanastoja...9 Tiedonhaun tekniikka... 9 Hakustrategiat ja -taktiikat...9 Hakutekniikat...10 Haun rajaus...10 Katkaisu...11 Hakusanojen yhdistäminen...11 Hakusanojen yhdistäminen käytännössä...12 Boole toimii myös internetissä...13 Testaa Boole-osaamisesi...13 Tiedonlähteet... 13 Alkuperäislähteet ovat ensisijaisia...13 Tavallisimpia tiedonlähteitä...14 Millainen on hyvä tiedonlähde?...14 Tieteellinen ja ammatillinen tieto...14 Toissijaiset tiedonlähteet...15 Virallistieto kuuluu asiantuntijuuteen...15 Yleistieto auttaa pysymään ajan tasalla...15 Tietokannat ja e-aineistot... 15 Aloita kirjastosta!...15 Kirjastoluettelot eli kokoelmatietokannat...15 Tietokannat ja e-aineistot...16 Testaa tietokantaosaamisesi...17 Nelli...17
3/32 Internet... 18 Internet tiedonlähteenä...18 Tiedonhaku internetistä (esimerkkinä Google)...18 Mitä Google ei löydä?...18 Google Scholar...19 Tiedonlähteiden arviointi... 20 Hakutulosten arviointi...20 Tiedonlähteen käyttökelpoisuus...20 Aineiston saavutettavuus...20 Mitä tehdä jos..?...20 Tiedon käyttö...21 Sisällön arviointi...22 Verkkoaineiston sisällön arviointi...22 Sisällöllisesti hyvä www-sivu...23 Oman yhteenvedon teko... 23 Yhteenveto hankitusta tiedosta...23 Viittaamisen etiikka...24 Lähteiden merkintä...24 Esimerkkejä lähdemerkinnöistä...25 Erillisjulkaisut...25 Viittaaminen artikkeleihin...25 Viittaaminen verkkojulkaisuihin...25 Julkaisemattomat lähteet...26 Oman toiminnan arviointi... 27 Arviointi kuuluu asiantuntijuuteen...27 Tiedonhankintaprosessin arviointi...27 Oppimisprosessin arviointi...28 Testaa oppimasi!...28 Lopuksi...28 Lähteet ja lisätietoja... 29 Tervetuloa... 29 Tiedontarpeen määrittely... 29 Tiedonhankinnan suunnittelu... 30 Tiedonlähteet... 30 Tiedonhaun tekniikka... 30 Tietokannat ja e-aineistot... 30 Internet... 30 Tiedonlähteiden arviointi... 31 Oman yhteenvedon teko... 31 Oman toiminnan arviointi... 32
4/32 Tervetuloa! Kaisa Paasio (SAMK), Anu Hirvonen (Haaga) Tervetuloa tiedon haastavaan maailmaan! Elämme yhteiskunnassa, joka on viimeisen 30 vuoden aikana tuottanut enemmän informaatiota kuin sitä edeltäneitten 5000 vuoden aikana. Päivittäin julkaistaan yli tuhat kirjaa ja 15 000 tiedeartikkelia. Internet-liikenne kaksinkertaistuu parin kuukauden välein; suurin hakukone Google sisältää yli 8 miljardia kotisivua ja yli miljardi kuvaa. Mediatarjonta on kaikkialla läsnä: sitä ei pääse pakoon, joten sen kanssa on opittava elämään ja sitä on opittava hallitsemaan. Taito löytää tarvittava tieto ja käyttää sitä on yksi niistä yleisistä osaamisalueista, joita ammattikorkeakoulusta valmistuvalta edellytetään. Tiedonhallinnan merkitys korostuu erityisesti kehittämistoiminnan, kansainvälistymisen ja itsensä kehittämisen osaamisessa. Jokaisen yhteiskunnassa aktiivisesti mukana olevan on kyettävä hallitsemaan tietoa. Tämä opintojakso on tehty sinulle, joka haluat oppia löytämään tarvittavan tiedon ja suodattamaan sen informaatiomassasta, käyttämään sitä vastuullisesti ja tuottavasti, ja jakamaan sen muiden kanssa. Tiedonhallinnan taidot auttavat sinua paitsi nopeuttamaan opintojasi, myös syventämään osaamistasi. Knowledge is power. Francis Bacon Informaatiolukutaito Informaatiolukutaito on viimeisin tulokas lukutaitojen suuressa perheessä (medialukutaito, pelilukutaito, kansalaislukutaito jne.). Informaatiolukutaidossa on kyse taidoista, joissa yhdistyvät kyky löytää tietoa, arvioida kriittisesti sisältöjä ja soveltaa tietoa erilaisissa tilanteissa. Informaatiolukutaitoinen opiskelija määrittelee tarvittavan tiedon luonteen ja laajuuden hakee tarvittavan tiedon tehokkaasti arvioi tietoa ja sen lähteitä kriittisesti ja liittää valitsemansa tiedon omaan tietopohjaansa ja arvojärjestelmäänsä käyttää yksin tai ryhmän jäsenenä tietoja tehokkaasti hyväkseen saavuttaakseen tietyn tavoitteen ymmärtää useita taloudellisia, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka liittyvät tiedon käyttöön, ja käyttää tiedonlähteitä ja tietoa eettisesti ja laillisesti oikein.
5/32 Informaatiolukutaidon osaamistavoitteet korkeakoulu- ja yliopisto-opetuksessa [verkkodokumentti] Association of College and Research Libraries. 2001. [viitattu 17.7.2006] Saatavissa: http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/hankkeet/arkisto/ infoluku/osaamistavoitteet.htm Informaatiolukutaidon ytimessä on tiedonhankinta. Se on prosessi, joka etenee tiedon tarpeesta tiedon loppukäyttöön. Tiedonhankinnan prosessiin sinut johdattaa kurssin aikana The big 6-skills -malli. Siirry seuraavaksi tutkimaan tiedonhankinnan prosessia. Tiedonhankintaprosessi [AIHIO: Tiedonhankintaprosessi] Tuttua, eikö totta? Mutta oletko tullut ajatelleeksi, että prosessiin kuuluu myös tunteita? Siirry seuraavalle sivulle, niin katsotaan niitä lähemmin. Tunteet kuuluvat tiedonhankintaan Ensimmäisenä tiedonhankinnan tunteellisesta puolesta puhui professori Carol C. Kuhlthau 1990-luvun puolivälissä. Hänen mukaansa ajatukset ja tunteet ovat olennainen osa tiedonhankintaprosessia. Tunteet muuttuvat pitkin prosessia: ALOITUS VALINTA Opiskeluympäristössä aloitusvaiheen tyypillinen käynnistäjä on opettajan tehtävänanto. Tehtävän ja siihen liittyvän tiedontarpeen hahmottaminen voi olla vaikeaa, ja herättää usein epävarmuutta ja hämmennystä Aiheenvalintavaiheessa päätetään mistä halutaan etsiä tietoa. Kun aihe on valittu, epävarmuus vaihtuu innostukseksi ollaan valmiita tarttumaan toimeen! TUNNUSTELU Tunnusteluvaiheessa kokeillaan tiedonhakua. Tietoa löytyy ehkä liian paljon tai hyvin niukasti. Hakusanat eivät toimi, ja apua on vaikea pyytää. Tässä vaiheessa ollaan usein turhautuneita ja epätoivoisia. MUOTOILU KERUU ESITYS Muotoiluvaiheessa tutustutaan aiheeseen paremmin. Lisääntyneen tiedon myötä kuva aiheesta täsmentyy, tiedonhaku helpottuu ja kiinnostus palaa. Informaation keruuvaiheessa tiedonhaku on määrätietoista ja mieli luottavainen. Tulosten esittämisvaiheessa arvioidaan omaa tiedonhaku- ja oppimisprosessia. Lopputulokseen (esim. esitelmään tai opinnäytetyöhön) ollaan joko tyytyväisiä tai tyytymättömiä. Nyt kun tunnet tiedonhankinnan prosessin, on aika arvioida tämän hetkisiä tiedonhankintataitojasi. Siirry seuraavalle sivulle, niin testataan..
6/32..miten sinulta sujuu tiedonhankinta Tiedonhankinta on sinulle enemmän kuin tuttua, jouduthan hakemaan tietoa jo päivittäin. Opiskelu vaatii kuitenkin monipuolisia tiedonhankintataitoja, pelkkä kuukkeloiminen ei riitä. Testaa mihin nykyiset taitosi riittävät. Klikkaa kuvan oikeasta alalaidasta kohtaa "Aloita". Onnea matkaan! [AIHIO: Testaa tiedonhakutaitosi] Testin aikana varmasti huomasit, ettei tiedonhankinta sittenkään ole niin yksinkertaista tälle kurssille osallistuminen siis kannattaa! Aloitetaan prosessin alusta: seuraavassa luvussa tutustumme tehtävänmäärittelyyn. Tiedontarpeen määrittely Marketta Fredriksson (DIAK), Pia Pörtfors(DIAK) Tehtävän määrittely Tiedonhaussa on aina kyse kysymyksiin vastaamisesta. Kysymyksiä tarvitaan aiheen rajaamiseen ja näkökulman löytämiseen. Tiedontarvetta voi määritellä ja rajata kysymällä esimerkiksi: Mitä haluat tietää? Mihin tarkoitukseen tarvitset tietoa? Tarvitsetko yleistä vai tieteellistä tietoa? Kuinka syvällisesti aiheeseen pitää perehtyä? Paljonko aikaa/resursseja on käytössä? Mitä tiedät jo entuudestaan? Mistä näkökulmasta lähestyt aihetta? Mitä aiheeseen kuuluu, mitä ei? Mitkä ovat aiheen pää- ja sivukysymykset? Minkä ikäistä tietoa tarvitset? Tehtävä: Valitse itsellesi tiedonhaun aihe, mielellään jokin todellinen oppimistehtävä. Tarkastele aihettasi edellä olevien kysymysten näkökulmasta. Ellei sinulla ole sopivaa aihetta, opiskelijan oppaasta löydät valmiita tiedonhaun aiheita eri aloille. Miellekartta ja käsitekartta Kun aihe on hahmottunut, on aika poimia siitä käsitteitä ja sanoja. Samalla kokoat itsellesi hakusanoja, joita voit käyttää tiedonhaussa. Aloita purkamalla ja jäsentämällä aihetta siihen liittyviin mielikuviin ja käsitteisiin. Apuna voit käyttää esim. miellekarttaa. [AIHIO: Miellekartta]
7/32 Esimerkkejä miellekartoista Katso esimerkkejä miellekartoista: Riitta Turkka-Malinen: Miellekartta Saatavissa: http://home.rpkk.fi/kodit/~turkkar/kirjoittamnen/ kartta.pdf Teknillisen korkeakoulun miellekartta Saatavissa: http://www.tkk.fi/yksikot/opintotoimisto/opetuki/tehopenaali/muistiinpanot/kasitekartta_aulanko.htm Turun yliopiston miellekartta Saatavissa: http://www.oppiminen.utu.fi/muist/esimmind.htm Tehtävä: Tee aiheestasi miellekartta, joko käsin tai tietokoneella. Tiedonhankinnan suunnittelu Marketta Fredriksson (DIAK), Pia Pörtfors(DIAK), Päivi Hollanti (VirtuaaliAMK) Tiedonhankintasuunnitelma säästää aikaa Miellekartta auttoi sinua rajaamaan, määrittelemään ja hahmottamaan aihetta. Tiedonhankintasuunnitelma keskittyy aiheeseen liittyviin käsitteisiin. Hyvin laadittu tiedonhankintasuunnitelma säästää aikaa ja vaivaa, sillä se auttaa välttämään turhat sivupolut. Tiedonhankintasuunnitelma sisältää esimerkiksi: otsikon, eli tiedontarpeen tai tehtävän konkreettisesti ilmaistuna aiheeseen liittyvät käsitteet käsitteisiin liittyvät hakusanat (apuvälineinä mm. asiasanastot, sanakirjat, hakuteokset) valitut tiedonlähteet (esim. kirjastoluettelot, tietokannat) suunnitelman hakutermien yhdistämisestä (hakutekniikka). Seuraavassa tehtävässä tutustut yhteen esimerkkiin toimivasta tiedonhankintasuunnitelmasta ja sen sisällöstä. Tehtävä: Klikkaa alla olevaa Suunnitelmalomake-linkkiä ja tallenna avautuva dokumentti omalle verkkolevylle, muistitikulle tai vastaavalle - pääasia, että dokumentti on käytettävissäsi myös jatkossa. Täytä nyt suunnitelmalomakkeen kohdat 1-3; sen pitäisi olla helppoa tekemäsi miellekartan avulla. [LIITE: Suunnitelmalomake]
8/32 Asiasanat ja asiasanastot Joskus hakusanojen keksiminen voi olla vaikeaa, joskus niitä taas löytyy ihan liikaa. Perusongelmana on se, ettet millään voi tietää mitä sanoja kukin tiedontuottaja on käyttänyt kuvaamaan omaa aihettaan. Jos tutkija kirjoittaa nuorison sopeutumisongelmista, puhuuko hän soputumisesta, adaptaatiosta, kotoutumisesta, mukautumisesta vai jostakin muusta? Pitäisikö kaikkia näitä sanoja käyttää tiedonhaussa? Periaatteessa pitäisi jos haluat olla varma siitä, että löydät aiheeseesi liittyvät aineistot mahdollisimman kattavasti. Voit myös käyttää apunasi asiasanastoja, joiden avulla haluttu tieto löytyy helpommin. Asiasanastot tavallaan antavat tiedon tallentajalle ja sen etsijälle yhteisen kieleni. Asiasanastot voivat olla yleisiä tai keskittyä johonkin erityisalaan. Ne julkaistaan joko painettuina teoksina tai teosten elektronisina versioina. Asiasanastot voivat olla myös itsenäisiä palveluja tai tietokantoihin kytkettyjä apuvälineitä. Tesaurus kuvaa sanojen suhteita Asiasanasto eli tesaurus on aakkosellinen sanalista, joka voi sisältää myös hierarkkisia käsitejonoja. Tesauruksessa ilmaistaan aina myös termien väliset suhteet, ja ne ovat yleensä jonkun tieteenalan tai tietyn tietokannan erikoissanastoja. Seuraava esimerkki on Yleisestä Suomalaisesta Asiasanastosta: Tesauruksessa näkyvät termien väliset suhteet.
9/32 Tavallisimpia asiasanastoja Tavallisimpia Suomessa käytettyjä asiasanastoja ovat: Yleinen suomalainen asiasanasto YSA, laajimmin Suomessa käytetty asiasanasto joka kattaa kaikki alat. Helecon, kaupallisen alan asiasanasto, jota käytetään kaikissa Helecon-tietokannoissa. Asiasanasto on kaksikielinen (fin + eng). Medical Subject Headings MeSH, terveysalan asiasanasto, jota hyödynnetään kautta maailman. Asiasanasto on englannin kielinen, mutta siitä on olemassa myös suomenkielinen versio FinMeSH. Molempia voi käyttää Medicissä. Tutustu seuraavaksi yhteen näistä asiasanastoista. Valitse se, jonka kattama ala parhaiten liittyy tiedonhakusi aiheeseen. YSAn valitset silloin, jos aiheesi edustaa muuta kuin kaupallista tai terveysalaa. [AIHIO: Ysa] [AIHIO: Helecon] [AIHIO: MeSH] Tehtävä: Valitse sopiva asiasanasto ja etsi aihettasi kuvaavia asiasanoja. Lisää ne tekemääsi suunnitelmalomakkeen kohtaan 4.. Sanastovaihtoehdot: Helecon, kaupallisen alan asiasanasto MeSH, terveysalan asiasanasto YSA, Yleinen suomalainen asiasanasto Tiedonhaun tekniikka Marketta Fredriksson (DIAK), Pia Pörtfors(DIAK), Päivi Hollanti (VirtuaaliAMK) Hakustrategiat ja -taktiikat Hakustrategia on tiedonhakua varten laadittu suunnitelma tai lähestymistapa, joka vaikuttaa haun lopputulokseen. Hakustrategia rakentuu erilaisista hakutaktiikoista. Tavallisimmat hakustrategiat Toivottu lopputulos vaikuttaa hakustrategian valintaan: Jos haluat löytää nopeasti muutaman hyvän tiedonlähteen, käytä kahta tai kolmea hakusanaa, jotka kuvaavat aihetta (pikahaku). Esimerkiksi: diabetes AND lapset AND hoito Haluatko löytää mahdollisimman paljon aihetta käsittelevää aineistoa? Käytä silloin useita vaihtoehtoisia hakusanoja (ns. lohkohaku). Esimerkiksi: (diabetes OR sokeritauti) AND (lapset OR nuoret OR children)
10/32 Onko sinulla yksi hyvä kirja, ja haluat löytää lisää samanlaisia? Valitse hakusanasi esim. teoksen sisällysluettelosta, tai käytä niitä asiasanoja joita kirjastoluettelossa on käytetty kuvaamaan tämän kirjan sisältöä (ns. helmenkalastus). Jäitkö ihmettelemään esimerkeissä olevia AND ja OR -sanoja? Ne ovat ns. Boolen operaattoreita joilla kerrotaan hakujärjestelmälle, mitä sen halutaan löytävän. Näihin tutustut vähän myöhemmin tässä luvussa. Hakutaktiikat Hakutaktiikat ovat käytännön toimenpiteitä, joilla tiedonhakua voidaan jatkaa. Hakutaktiikoita ovat esim. hakutermien etsiminen selaamalla lähdeluetteloita, tietokannan asiasanastoja tai muita vastaavia luetteloita. Jo löydettyjen tiedonlähteiden sisällys- ja lähdeluettelot ovat usein erinomaisia tiedonlähteitä! Tiedonhaun tekniikkaan liittyviä hakutaktiikoita on useita. Jos tiedonhakusi tuottaa liian vähän tuloksia, voit laajentaa hakua käyttämällä yläkäsitettä. Voit myös yrittää parantaa tulosta vähentämällä käyttämiäsi hakusanoja, tai rajaamalla jonkin hakusanan pois tuloksista. Tarkkojen käsitteiden käyttö parantaa tulosten tarkkuutta. Oikea hakutaktiikka riippuu paljon siitä, missä tietokannassa olet hakua tekemässä. Monialaisessa tietokannassa toimit eri tavoin kuin erikoisalan tietokannassa: edellisessä toimivat paremmin yleistermit, jälkimmäisessä on syytä käyttää alan spesifejä termejä. Hakutekniikat Haun rajaus Hakutekniikalla tietokannalle kerrotaan mitä sen halutaan löytävän. Täreimpiä hakutekniikoita ovat hakusanojen katkaisu, haun rajaus sekä hakusanojen yhdistäminen Boolen logiikalla (AND, OR, NOT). Hakua tai saatuja hakutuloksia voi rajata useilla tavoilla. Tavallisimpia tapoja ovat rajaus kielen mukaan, julkaisuajan mukaan tai julkaisutyypin (esim. kirja, elektroninen julkaisu, opinnäytetyö) mukaan. Joissakin tietokannoissa voi haun rajata kokotekstiaineistoon tai pelkkiin tieteellisiin artikkeleihin. Seuraavat esimerkit ovat Ebscosta ja ProQuestista.
11/32 Katkaisu Hakusanan katkaisu on erityisen tärkeää etsittäessä suomen kielellä, jossa on 15 eri sijamuotoa. Katkaisemalla hakusanan sopivasta kohdasta voit varmistaa sen, että löydät kaikki sanamuodot. Katkaisu kannattaa tehdä siitä kohdasta, josta sana lähtee taipumaan. Tavallisimpia katkaisumerkkejä ovat Katkaisumerkkejä voi olla käytössä useita Joissakin tietokannassa käytetään useampaa eri katkaisumerkkiä riippuen siitä, kuinka monta kirjainta katkaisumerkki korvaa. Esimerkiksi Emerald-tietokannassa on käytössä kaksi katkaisumerkkiä: tähti (*) korvaa yhden tai useamman merkin ja kysymysmerkki (?) korvaa tasan yhden merkin. Niinpä Emeraldissa haku test* antaa tulokseksi ne viitteet, joissa esiintyvät sanat test, tests, testing, testosterone... Jos haluat etsiä sekä sanalla woman että women, kirjoita hakusanasi muotoon wom?n. Katkaisumerkkiä voi käyttää eri kohdissa sanaa Katkaisumerkkiä käytetään useimmin sanan lopussa, mutta sitä voi käyttää myös sen alussa tai keskellä tai vaikka kaikissa kolmessa paikassa yhtä aikaa! Käytä katkaisumerkkiä kuitenkin harkitusti, sillä se paitsi laajentaa hakua myös pidentää tulosten odotusaikaa. Katkaisumerkit ja niiden käyttö vaihtelevat tietokannasta toiseen. Tarkista aina, mitä katkaisumerkkiä tietokantasi käyttää! Hakusanojen yhdistäminen Hakusanojen yhdistämiseen käytetään Boolen logiikkaa. Logiikkaan kuuluu kolme operaattoria AND, OR ja NOT.
12/32 Tutustu operaattoreiden toimintaan: AND / JA Kaikkien hakusanojen on löydyttävä tuloksesta. Tarkentaa hakua. OR / TAI Jokin hakusanoista tulee löytyä tuloksesta. Laajentaa hakua. OR-operaattoria kannattaa käyttää esim. yhdistämään sanan synonyymejä. NOT / EI Sulkee tietyn sanan pois tuloksesta. Rajaa hakua. Hakusanojen yhdistäminen käytännössä Boolen operaattoreiden käyttö on helppoa, kunhan niiden toimintalogiikan ymmärtää. Hakustrategioiden yhteydessä näit muutaman esimerkin hakulauseista, joissa käytettiin Boolen operaattoreita. Tavoitteena oli löytää aineistoa lapsuusiän diabeteksen hoidosta. diabetes AND lapset AND hoito (diabetes OR sokeritauti) AND (lapset OR children) AND (hoito OR treatment) Kaikkien sanojen täytyy löytyä hakutuloksesta. Sanat yhdistetään AND-operaattorilla. Kun halutaan löytää mahdollisimman paljon aineistoa, käytetään OR operaattoria yhdistämään synonyymejä. Tuloksessa voidaan puhua siis joko diabeteksestä tai sokeritaudista. Lisäämällä muita kuin suomenkielisiä hakutermejä saadaan tuloksiin myös muunkielistä aineistoa. Lisää esimerkkejä: Jos haluat löytää aineistoa nuorten päihteiden käytöstä, voit hakea esimerkiksi näillä tavoilla: nuoret AND päihteet (nuoret OR nuoriso OR murrosikäiset) AND päihteet (nuoret OR murrosikäiset) AND (tupakka OR huumeet OR alkoholi) (nuoret AND päihteet) NOT tupakka Tuloksissa esiintyvät molemmat sanat. Tuloksissa puhutaan joko nuorista, nuorisosta tai murrosikäisistä. Päihteet-sanan täytyy esiintyä kaikissa tuloksissa. Tuloksissa puhutaan nuorista tai murrosikäisistä, sekä joko tupakasta, huumeista tai alkoholista. Tulokset voivat siis käsitellä pelkkää nuorten alkoholin käyttöä, tai vaikkapa murrosikäisten tupakointia. Tulokset keskittyvät nuorison päihteiden käyttöön, mutta tupakointiin liittyvää aineistoa tuloksista ei löydy.
13/32 Boole toimii myös internetissä Myös internetin hakurobotit kuten Google ja AltaVista hyödyntävät Boolen logiikkaa. Tutustu Googlen omiin ohjeisiin Boolen käytöstä: LUE Googlen hakuohjeet http://www.google.fi/intl/fi/help/basics.html Tehtävä: Ota nyt esiin tekemäsi miellekartta, ja katso siihen laittamiasi käsitteitä ja asiasanoja. Tee muutama hakulause yhdistämällä sanoja toisiinsa Boolen operaattoreilla. Tee muutama hakulause myös internet-hakua varten. Kirjoita lauseet muistiin, niin voit hyödyntää niitä myöhemmin kun teemme itse tiedonhakua. Testaa Boole-osaamisesi Ennen kuin siirryt seuraavaan asiaan, testaa vielä miten hyvin Boolen operaattorit ovat hallinnassa. [AIHIO: Tiedohaun tekniikka] Tiedonlähteet Suvi Perttula (JAMK) Alkuperäislähteet ovat ensisijaisia Asiantuntija tuntee alansa tärkeimmät tiedonlähteet ja soveltaa niistä oppimiaan asioita taitavasti eri tilanteissa. Opintojesi aikana tutustut moniin asiantuntijoiden arvostamiin lähteisiin. Käytä esseiden, raporttien ja opinnäytetyön lähdeaineistona ennen kaikkea alkuperäisiä eli ensisijaisia lähteitä. Hyödynnä myös toissijaisia tiedonlähteitä, sillä ne ohjaavat sinut alkuperäislähteille. Toissijaisia tiedonlähteitä ovat esim. tietosanakirjat, käsikirjat, bibliografiat, tiivistelmäjulkaisut, viitetietokannat, ja kirjastoluettelot.
14/32 Tavallisimpia tiedonlähteitä Painetut kirjat ja lehdet Usein kirjat antavat aiheesta hyvän yleiskuvan. Lehtiartikkeleita julkaistaan useammin kuin kirjoja, sen takia niistä yleensä löytyy uusin ja ajankohtaisin tieto. Ajantasaista, voimassa olevaa tietoa löytyy myös muista kuin uusimmista julkaisuista. Tieteellisiä ja ammatillisia kirjoja ja lehtiä sekä kurssi- ja oppikirjoja kannattaa etsiä kirjastosta. Elektroniset aineistot Voit lukea elektronisia lehtiä ja e-kirjoja myös verkosta, useimmiten maksua vastaan. Oma amk-kirjastosi on hankkinut käyttöösi useita juuri sinun alasi verkkotiedonlähteitä. Niistä saat lisätietoa kirjastosi kotisivuilta. Internet Internetissä vapaasti luettava aineisto on vain murto-osa verkon kaikesta aineistosta. Verkko on täynnä ilmaisia tieteellisiä julkaisuja; tutustu vaikkapa DOAJiin (Directory of Open Access Journals), joka on väylä vapaasti saatavilla oleviin tieteellisiin julkaisuihin. Jos satut tietämään kiinnostavaa aihetta tutkivan tutkijan, käy katsomassa onko hänen kotisivuillaan linkkejä artikkeleihin. Verkon aihehakemistojen kuten Tieteen linkkitalon avulla voit löytää hyviä lähteitä. Opinnäytteitä tai niiden tiivistelmiä pääset lukemaan korkeakoulujen verkkosivuilla. Kirjastot tarjoavat aloittaisia linkkilistoja arvioituihin tiedonlähteisiin. Asiantuntijat Kaikki asiantuntijat eivät itse kirjoita kirjoja ja lehtiartikkeleita, mutta usein alan asiantuntijoita on haastateltu ammattilehdissä. Monet hyvät käytännöt välitetään koulutustilaisuuksissa tai sähköposteina asiantuntijoiden muodostamilla postituslistoilla. Kouluttajien dia-esityksiä tai koulutustilaisuuksissa esiintyjien nimiä löytää joskus myös netistä. Tiedonhakua voi jatkaa asiantuntijan nimellä tai esityksessä käytetyillä käsitteillä tietokannoissa ja netissä. Radio ja TV Radiosta ja televisiosta tulee paljon opetusohjelmia, tiedeohjelmia ja kulttuuriohjelmia. Tieto on usein popularisoitua ja saattaa sisältää asioita hyvin havainnollistavia tapauskertomuksia. Myös internetissä voi ladata, kuunnella ja katsoa tv- ja radio-ohjelmia. Millainen on hyvä tiedonlähde? Mistä sitten tietää mitkä ovat niitä parhaita lähteitä? Tähän ja moneen muuhun käytännön kysymykseen saat vastauksen seuraavassa. [AIHIO: Tiedonlähteiden maailma] Tieteellinen ja ammatillinen tieto Nyt kun olet saanut hyvän yleiskuvan tiedonlähteistä, on aika tutustua kahteen amkopiskelijalle tärkeään tiedon tyyppiin: tieteelliseen ja ammatilliseen tietoon. [AIHIO: Tieteellinen tieto] [AIHIO: Ammatillinen tieto]
15/32 Toissijaiset tiedonlähteet Toissijaiset tiedonlähteet johdattavat tieteelliseen ja ammatilliseen tietoon sekä muille alkuperäislähteille. Siksi sinun on hyvä tutustua myös niihin: [AIHIO: Toissijaiset tiedonlähteet] Virallistieto kuuluu asiantuntijuuteen Totuttele käyttämään myös virallistiedon lähteitä, koska ammattilaiset toimivat viranomaisten ohjeiden mukaisesti. [AIHIO: Virallistiedon lähteet] Yleistieto auttaa pysymään ajan tasalla Yleistieto ei kelpaa amk-opiskelijan pääasialliseksi tiedonlähteeksi. Sanomalehtiä ja muuta julkista mediaa seuraamalla saat kuitenkin hyviä vinkkejä alasi uusimmasta kehityksestä: asiantuntijoista, tutkijoista, uusista julkaisuista. [AIHIO Yleistiedon lähteet] Tehtävä: Mieti mitkä ovat tehtäväsi kannalta parhaita tiedonlähteitä. Täytä suunnitelmalomakkeen kohta viisi (5). Tietokannat ja e-aineistot Päivi Hollanti (VirtuaaliAMK) Aloita kirjastosta! Paras paikka aloittaa tiedonhankinta on ilman muuta oman ammattikorkeakoulusi kirjasto. Sieltä löydät luotettavaa oman alasi tietoa sekä painetussa että sähköisessä muodossa. Tieteellistä tietoa löydät myös tiede- eli yliopistokirjastoista. Paikkakunnallasi saattaa toimia myös erikoiskirjastoja, jotka ovat keskittyneet tiettyyn alaan (esim. Tilastokirjasto, Urheilukirjasto). Myös yleisissä eli kuntien ja kaupunkien kirjastoissa on jonkin verran tieteellistä ja ammatillista kirjallisuutta. Kirjastoluettelot eli kokoelmatietokannat Tietoa perinteisistä lähteistä, painetuista kirjoista ja lehdistä sekä av-aineistosta löydät kirjaston omasta tietokannasta eli kirjastoluettelosta. Siitä selviää, mitä aiheeseen liittyviä lähteitä kirjastossa on, mistä ne löytyvät ja ovatko ne sillä hetkellä paikalla. Näet esimerkiksi sen, mitkä lehdet kirjastoon tulevat ja kuinka kauan kirjasto niitä säilyttää. Yksittäisten lehtiartikkelien tietoja kirjastoluettelosta ei löydy.
16/32 Tutustu seuraavaksi kirjastoluettelon käyttöön. Esimerkissä on käytetty Jyväskylän ammattikorkeakoulun Janet-tietokantaa, mutta oman amk-kirjastosi tietokanta toimii samalla tavalla. Kaikissa Suomen korkeakoulukirjastoissa on käytössä sama kirjastojärjestelmä Voyager. Ennen kun siirryt eteenpäin, muistuta mieleesi Boolen operaattorien käyttö. Niitä tarvitaan seuraavassa. [AIHIO: Voyager] Tehtävä: 1) Etsi oman amk-kirjastosi luettelosta aiheeseesi sopivia tiedonlähteitä. Käytä hyväksesi niitä hakulauseita, joita kirjasit suunnitelmalomakkeelle. Korjaa tarvittaessa hakulauseita; muista kirjata korjaukset myös lomakkeelle. 2) Kopioi kahden sopivan lähteen tiedot suunnitelmalomakkeen kohtaan kahdeksan (8). Tietokannat ja e-aineistot Tietokanta on elektroninen, järjestetty ja useimmiten myös kontrolloitu kokoelma tietoa joko yhdeltä tai useammalta aihealueelta. Tietokantoja ovat mm. kokotekstitietokannat, joista löydät kokonaisia artikkeleita ja kirjoja viitetietokannat, jotka ohjaavat tiedon lähteille. Tietokannat ovat luotettavia Monet tietokannat ovat erinomaisia tiedonlähteitä, sillä niiden aineisto muodostuu luotettavasta asiantuntijatiedosta. Usein tieto on käynyt läpi asiantuntijatarkastuksen (referee, peer review). Tietokannat ovat useimmiten maksullisia Tietokantojen vaivattoman käytön esteenä on niiden maksullisuus. Oma amk-kirjastosi on ostanut monien tietokantojen käyttöoikeudet, mutta voit käyttää niitä kuitenkin vain oman ammattikorkeakoulusi verkossa. Verkon käyttö saattaa olla mahdollista myös kotikoneeltasi kysy lisää tästä ns. etäkäytöstä omasta amk-kirjastostasi.. Esimerkkejä tietokannoista Kokotekstitietokantoja on erilaisia: Ebsco on laaja englanninkielinen monialainen tietokanta, jossa on sekä artikkeleita että viitteitä artikkeleihin. Ebrary sisältää kymmeniätuhansia enimmäkseen englanninkielisiä e-kirjoja. Kokonaisia artikkeleita sisältävät mm. Abi Informin Proquest Direct, Elsevierin Science Direct ja MCB:n Emerald. Helsingin Sanomien tekstiarkistossa on Hesarin artikkeleita. PressDisplay on kansainvälinen lehtipalvelu, jossa voit lukea viimeisen kahden viikon aikana ilmestyneitä sanomalehtiä. Ammattilehtiä voit lukea esimerkiksi Talentumin lehtiarkistossa. Ellibisistä voit kirjastokortilla lainata e-kirjoja omalle koneellesi.
17/32 Tavallisimpia viitetietokantoja ovat Aleksi, viitteitä kotimaisiin artikkeleihin Arto, viitteitä kotimaisiin tieteellisiin artikkeleihin Medic, viitteitä kotimaisiin terveysalan artikkeleihin ja tutkimuksiin Linda, tiede- ja erikoiskirjastojen yhteisluettelo. Tehtävät: 1) Tiesitkö, että amk-kirjastollasi on tuhansia e-lehtiä? Tutustu tarjontaan kirjastosi kotisivuilta. 2) Entä mitä oman alasi tietokantoja kirjastosi tarjoaa? Tutustu tarjontaan amk-kirjastosi kotisivuilla. 3) Valitse kirjastosi tarjoamista tietokannoista kaksi sellaista, jotka parhaiten sopivat tiedonhakusi aiheeseen ja kirjoita niiden nimet lomakkeen kohtaan viisi. Kirjoita lomakkeeseen myös perustelut valinnallesi. Testaa tietokantaosaamisesi Joko hallitset tietokannat? Testaa oppimasi! [AIHIO: Testi Tietokannat] Nelli Nelli-portaali on tiedonhakujärjestelmä, jolla haun voi kohdistaa yhtä aikaa useisiin eri tietokantoihin. Nellin vahvuus on yhden luukun periaatteessa: se tarjoaa mahdollisuuden tehdä monihakuja, eli hakea yhtä aikaa useammasta eri paikasta. Kaiken tyyppiset kirjastot kuntien kirjastoista korkeakoulukirjastoihin ovat mukana Nellissä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisi olemassa yksi yhteinen Nelli. Jokaisella kirjastolla on oma Nellinsä, koska eri kirjastojen asiakkailla on erilaiset tiedontarpeet. Alueelliset Nellit kuten Pirkanmaan Nelli ja pohjoisten kirjastojen Pohjanportti on toteutettu alueen kirjastojen yhteistyönä. Nellin käyttö Tutustu seuraavaksi Nellin käyttöön. Esimerkissä on käytetty Stadian Nelliä, mutta oman amkkirjastosi Nelli toimii aivan samalla tavalla. [AIHIO: Nelli] Tehtävät: 1) Käytä nyt Nelliä ja tee suunnittelemasi tiedonhaku. Rajaa hakusi vain niihin tietokantoihin, jotka vallitsit aikaisemmin ja joiden nimet kirjoitit tiedonhakusuunnitelmaasi. Käytä hyväksesi niitä hakulauseita jotka muodostit opetellessasi hakusanojen yhdistämistä. Jos amk-kirjastosi ei ole vielä avannut omaa Nelliään, tee haut tietokantojen omissa käyttöliittymissä. 2) Valitse tuloksista neljä relevanttia viitettä ja kopioi niiden bibliografiset tiedot suunnitelmalomakkeen kohtaan kahdeksan (8). Pidä huolta siitä, että mukana on viitteitä molemmista tietokannoista.
18/32 Internet Suvi Perttula (JAMK) Internet tiedonlähteenä Internet (erityisesti WWW) vaikuttaa tiedonhankkijan paratiisilta, koska se on helposti saavutettavissa sen käyttö on helppoa tietoa ei tarvitse lähteä etsimään omaa konetta kauempaa. Millainen käsitys sinulla on internetistä? Testaa se seuraavassa: [AIHIO: Internet-testi] Tiedonhaku internetistä Tehtävä: Tiedonhaun tekniikka -luvussa tutustuit Googlen hakutekniikoihin ja kirjasit muistiin muutaman hyvän hakulauseen. Testaa nyt taitosi ja kaytä hakulauseita löytääksesi internetistä kaksi aiheeseesi sopivaa tiedonlähdettä. Kopioi niiden http-osoite suunnitelmalomakkeen kohtaan kahdeksan (8). Haluatko kerrata Google-ohjeet? http://www.google.fi/intl/fi/help/basics.html Mitä Google ei löydä? Syväksi, näkymättömäksi webiksi sanotaan sitä osaa webbiä, jota sanahakukoneet kuten Google eivät löydä. Arvioidaan, että jos kaikki sanahakukoneet yhdessä etsivät tietoa samasta aiheesta, ne löytävät vain noin 85 % webin aineistosta. Sanahakukoneet eivät löydä esimerkiksi sivuja, joilta linkitys Googleen on kielletty ja estetty sivuja, joihin pitää rekisteröityä, vaikka ne olisivatkin maksuttomia monia tietokantoja kirjastosi maksullisia palveluja, joita voit käyttää vain ammattikorkeakoulun tietokoneilta uusimpia tiedostomuotoja, esimerkiksi opiskeluaineistoja, jotka esitetään flashanimaatioina joitakin monitasoisten sivustojen "syvemmällä olevia sivuja" tai asiakirjojen "alalukuja" ( tai ne jäävät tuloslistojen "hännille") suuria tiedostoja, esimerkiksi yli 0,5-1 MB:n tiedostoja: monet tieteelliset tutkimukset voivat ylittää tämän rajan kuvatiedostoja, jollei niiden lähettyvillä ole kuvaa selittävää tekstiä. Sanahakukone ei myöskään löydä monia sellaisia dynaamisia www-sivuja, joiden sisältö muuttuu jatkuvasti. Tällaisia ovat useimmat verkkolehtien uutissivut.
19/32 Kokeile vaikka! Käy lukemassa tämän hetken uutiset tuntemasi sanomalehden, verkkolehden tai muun joukkoviestimen sivustolla. Valitse jokin alueellinen tai paikallinen uutinen. Valitse uutisesta 2-3 täsmällistä hakusanaa, joilla teet Google-haun. Saatko tulokseksi lukemasi verkkolehden sivun? Lisää tietoa tarjoaa Googlen käyttö -kurssi http://www.amk.fi/google Google Scholar Google Scholar on työkalu, jonka luvataan helpottavan tieteellisen tiedon löytymistä muun aineiston seasta. Katso seuraavassa, millaisia väitteitä puolesta ja vastaan työkalun käyttökelpoisuudesta esitetään. [AIHIO: Millainen työväline Google Scholar on?]
20/32 Tiedonlähteiden arviointi Eerika Kaasalainen (Haaga), Kaisa Rissanen (TAMK) Hakutulosten arviointi Teit hakusi sitten kirjastoluetteloista, tietokannoista tai internetistä, joudut aina arvioimaan haun tulosta. Tärkeimpiä arviointikriteereitä ovat lähteen käyttökelpoisuus ja helppo saavutettavuus. Tiedonlähteen käyttökelpoisuus Olet yleensä tyytyväinen, jos lähde vaikuttaa vastaavan kysymykseesi. Pelkästä tuloslistalla olevasta viitteestäkin pystyt useimmiten arvioimaan tiedonlähteen käyttökelpoisuutta. Lähteen nimi, julkaisuvuosi ja sisältöä kuvailevat asiasanat kertovat paljon (katso esimerkki alla). Nimeke ja asiasanat kuvaavat sisältöä. Monet tietokannat lajittelevat haun tulokset ns. relevanssin, eli käyttökelpoisuuden mukaan. Tietokanta saattaa kuitenkin arvioida tärkeysjärjestyksen pieleen, sillä se ei kykene ottamaan huomioon juuri Sinun tavoitteitasi, tarpeitasi ja odotuksiasi. Aineiston saavutettavuus Kokotekstitietokannasta saat aineiston käyttöösi napin painalluksella. Muussa tapauksessa joudut harkitsemaan, oletko valmis etsimään aineiston muuta kautta ja mahdollisesti maksamaan siitä. Mitä tehdä jos..? Usein tiedonhaun tulokset aiheuttavat yllätyksiä. Tietokanta ei löydä mitään sopivaa, tai saalis on niukka. Tavallista on myös se, että tuloksia on niin paljon ettei niitä yksinkertaisesti viitsi selata.
21/32 Ammattilaisten vinkit voivat auttaa erilaisissa ongelmatilanteissa: Tehtävä: Olet nyt etsinyt aiheeseesi sopivia lähteitä kolmella eri tavalla: kirjastoluettelosta, tietokannoista (Nellin avulla tai suoraan tietokannoista) ja internetistä. Arvioi toimintaasi ja saamiasi hakutuloksia edellä oppimasi perusteella. Kirjoita arviosi suunnitelmalomakkeen kohtaan seitsemän (7). Suunnitelmalomakkeesta löydät lisäkysymyksiä arvioinnin avuksi. Tiedon käyttö Löydettyäsi riittävästi tiedonlähteitä tarvitsemastasi aiheesta on aika tutustua tarkemmin sisältöihin. Aluksi kannattaa selailla materiaaleja ja tutustua pintapuolisesti aiheeseen. Kirjoista kannattaa käydä läpi vähintäänkin sisällysluettelo, johdanto ja käytetyt lähteet. Näiden perusteella on helppo arvioida soveltuuko teos käyttöösi ja vastaako sen sisältö tarpeeseesi. Hyväksi havaituista tiedonlähteistä kannattaa tehdä myös lyhyet muistiinpanot. Lähteisiin tutustuessa aihe tarkentuu. Tutustuminen saattaa nostaa esiin uusia näkökulmia, jotka muuttavat alkuperäistä aihetta. Osa hankituista tiedonlähteistä voi osoittautua tässä vaiheessa tarpeettomiksi ja uutta paremmin tarvetta vastaavaa tietoa on etsittävä lisää.