Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä

Samankaltaiset tiedostot
Maa- ja metsätalousministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 203. Laki

Valtion varoin tuettavan salaojituksen ehdot Välimietintö, Helsinki 2006

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

Peltosalaojituksen suunnittelu

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

SISÄLLYS. N:o 333. Valtioneuvoston asetus. tuettavan peltosalaojituksen laatuvaatimuksista ja tukikelpoisista enimmäiskustannuksista

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. maatilan investointituen kohdentamisesta

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2. Pinta-ala yhteensä

Salaojituksen kunnossapito

Jussi Kivelä. Salaojituksen kustannusten muodostuminen

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Salaojitus. Jarmo Nissinen

Ojaväli ja ympärysaine

Maatalouden investointituki

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA)

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Salaojayhdistys ry. Peltosalaojitus

Pellon vesitalouden optimointi. Loppuraportti 2010

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Salaojituksen kunnossapito

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

PELTOSALAOJITUKSEN TYÖOHJEET

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset

Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

Veden kiertokulku ja maankuivatus

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät

SISÄLLYS. N:o 794. Valtioneuvoston asetus. maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 645

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Maatalouden investointituki ja aloitustuki Yritysasiantuntija Tapio Leinonen

Pernoon tilusjärjestely

Laatuvaatimukset ja vastuukysymykset

Peltokuivatuksen tarve

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään

SISÄLLYS. N:o 975. Valtioneuvoston asetus. yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Loppuraportti

ENERGIATUET 2017 (Uusi asetus valmistellaan vuodeksi 2018)

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi

OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

ESIPÄÄLLYSTEEN TOIMIVUUS SALAOJITUKSESSA

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

SALAOJIEN KUNNOSSAPITO-OPAS

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Mukauttamistoimet tilusjärjestelyissä

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

SALAOJAKESKUS RY. 88. toimintavuosi

HE 47/2010 vp. luovutuksen varainsiirtoverosta vapauttamisesta luovuttaisiin. Maatalouden rakennetuista annetun lain mukaiseen kiinteistön hankkimista

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Kyläverkkokoulutus Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Maatalouden investointituet: rahoituksen ehtoja ja tilannekatsaus. Iisalmi

Peltomaan rakenteen arviointi

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Pellon kunnostus ja maanhoito

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Aurinko energia investoinnit. maatiloille Juha-Pekka Nikkola Uudenmaan ELY-keskus

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Metsätalouden vesiensuojelu

Varainhoito-osasto Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS VUODEN 2006 TILATUEN MAKSATUKSESTA

Transkriptio:

Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä Miten motivoida viljelijät peltojen kunnostamiseen Satotaso ja ravinnetaseet pellon kunnon mittareina Salaojitus ja kasvihuonekaasut Salaojituksen tukeminen ja ojitukselle asetetut vaatimukset Usein puhutaan, että salaoja ei toimi, mutta ei niinkään siitä, MIKSI EI TOIMI

Vuotuinen vesitase Vuotuinen sadanta on Suomessa 500-700 mm Kasvien käyttämä vesimäärä n. 300-450 mm Keskivalunta koko maassa n. 300 mm Veden vajaus Etelä-Suomessa touko-heinäkuussa sade/haihdunta n. 100-150 mm Avoin maa sitoo vettä 1 m kerrokseen maalajista riippuen jopa 200 mm Kunnostamalla maan rakenne avataan juuristolle tie alaspäin kasvuun ja rakennetaan samalla jopa 2 kk:n tarvetta vastaava vesivarasto (savimaalla)

improved subsurface drainage of row-cropped lands is felt to reduce N2O emissions by, reducing nitrogen losses through enhanced nitrogen uptake by plants as result of earlier crop planting, reducing in-field denitrification,

100 cm 40 cm 20 cm muokkauskerros 60 cm 40 cm salaojaputki Pohjaveden taso salaojaputki

Yield and drain spacing

Peltojen vesitalouteen liittyvien ongelmien yleisyys Ongelmia esiintyy yhteensä noin 30 000 tilalla (TNS-Gallupin kyselyn mukaan) suurimmat alat liittyvät peltojen tiivistymiseen 70 % tiloista, joilla ongelmia esiintyi ilmoitti, että ongelma-alalla on täydennyssalaojituksen tarvetta ja keskimäärin 6,5 hehtaarilla

Valtioneuvoston asetus maatalouden investointituen kohdentamisesta vuonna 2009 10 Salaojitus Tukea voidaan myöntää pellon salaojittamiseen. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että salaojitus täyttää, mitä tuettavan peltosalaojituksen laatuvaatimuksista ja tukikelpoisista enimmäiskustannuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (333/2008) säädetään. Tukea ei myönnetä valtaojien putkituksiin eikä pienpumppaamoinvestointeihin.

Valtioneuvoston asetus tuettavan peltosalaojituksen laatuvaatimuksista ja tukikelpoisista enimmäiskustannuksista 3 Tuettavan kustannuksen määräytyminen Uusien, kokonaan uudistettavien tai täydennysojitettavien «salaojitusten» tuki perustuu kustannusarvioon. Uusien ja kokonaan uudistettavien «salaojitusten» tuen perusteena käytettävä enimmäiskustannus on 2,80 euroa salaojametriä kohden. Täydennysojitusten laskemisperusteena oleva enimmäiskustannus on 2,50 euroa salaojametriä kohden. Hehtaaria kohti tuettavat enimmäismetrimäärät on esitetty liitteessä 2. -------- Mikäli suunnittelija katsoo, että «salaojitus» on tarpeen tehdä liitteessä 2 olevien enimmäismetrimäärien edellyttämää merkittävästi pienemmällä tai suuremmalla ojamäärällä, on tämä perusteltava suunnitelmassa.

9 Ympärysaineena käytettävä sora Ympärysaineena käytettävän soran tai murskeen rakeisuuden tulee täyttää liitteessä 1 olevan seulontakäyrän vaatimukset. Laatuvaatimuksen täyttävää soraa voidaan käyttää kaikilla maalajeilla ja kaikissa olosuhteissa. Käytettäessä soraa ympärysaineena sitä on oltava vähintään 8 senttimetriä putken yläreunan yläpuolella. Tarvittaessa putki tulee suojata soralla myös putken alapuolelta.

8 Ympärysaineet Ympärysaineena voidaan käyttää kiviainesta taikka orgaanisia tai synteettisiä materiaaleja ja niiden yhdistelmiä. Salaojaputki tulee aina suojata ympärysaineella ja kaivanto täyttää ruokamullalla tai muulla pohjamaata paremmin vettä läpäisevällä materiaalilla. Ympärysaineiden valinnassa tulee ottaa huomioon vallitseva maalaji, asennusolosuhteet ja salaojituksen käyttömuodot sekä pohjaveden rautapitoisuus.

Valtioneuvoston asetus tuettavan peltosalaojituksen laatuvaatimuksista ja tukikelpoisista enimmäiskustannuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 5 Suunnittelijan pätevyys Suunnittelijan tulee olla riittävästi perehtynyt peltosalaojituksen suunnitteluperusteisiin ja suunnittelukäytäntöön. Suunnittelijalla tulee lisäksi olla tutkintotodistus Opetushallituksen hyväksymän maaseudun vesitalouden erikoisammattitutkinnon salaojitusosiosta.

10 a Tiheä salaojitus Poiketen siitä, mitä 10 :ssä säädetään, esipäällysteenä voidaan käyttää myös suojakangasta, jonka neliömetripaino on vähintään 40 grammaa ja jossa orgaanisen aineksen osuus on vähintään 40 ja enintään 50 prosenttia sillä edellytyksellä, että soraa käytettäessä ei ole tarvetta suojata putkea sen alapuolelta 9 :ssä tarkoitetulla tavalla. Tiheään salaojitukseen ei sovelleta, mitä 3 :ssä säädetään enimmäismetrimääristä. Tukikelpoinen kustannus on korkeintaan 1,50 euroa salaojametriä kohden ja hehtaaria kohti korkeintaan 2 800 euroa turvemailla, 2 300 euroa savi-, hiesu- ja hiuemailla, 2 000 euroa hietamailla sekä 1 400 euroa urpaantuneilla mailla ja täydennysojituksessa.

Suunnittelijalla tulee olla 5 :ssä tarkoitettu tutkintotodistus viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2010.

Tehokas huokoskoko (O90): Suojakangas: O90 = 0,077 millimetriä = 77 µm (mikrometriä) Extra fine geotextile:100µm< O90 >300 µm (Erityisen ohut geotekstiili < 1mm)