1 LUPAPÄÄTÖS Nro 30/2013/1 Dnro PSAVI/139/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Koneellinen kullankaivu Sotajoen varrella valtauksella Sotajoen kulta III nro 8815/1, Inari Kalervo Ruohoniemi Teuvankatu 18 60320 SEINÄJOKI
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitaloushakemuksen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 4 Kuvaus toiminnasta... 4 Polttoaineet ja jätehuolto... 5 Toiminta-alue ja sen ympäristö... 5 Tiedot vesistöstä... 5 Liikennejärjestelyt... 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 7 Hakijan kuuleminen ja vastine... 11 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 11 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 11 VESITALOUSLUPARATKAISU... 12 LUPAMÄÄRÄYKSET... 12 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 12 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 12 Vesitalousluvan määräykset... 13 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 13 Tarkkailu ja raportointi... 14 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 14 Kalatalousmaksu... 15 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 15 RATKAISUN PERUSTELUT... 15 Ympäristölupa... 15 Vesitalouslupa... 16 Lupamääräysten perustelut... 17 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 19 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 19 Päätöksen voimassaolo... 19 Lupamääräysten tarkistaminen... 19 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 20 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 20 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 20 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 20 KÄSITTELYMAKSU... 20 Ratkaisu... 20 Perustelut... 20 Oikeusohjeet... 20 MUUTOKSENHAKU... 21
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kalervo Ruohoniemi on 14.12.2011 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimitetulla ja myöhemmin täydennetyllä hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun ja alipaineimurointiin sekä veden ottamiseen Sotajoesta hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua ja Sotajoen pohjan alipaineimurointia on tarkoitus harjoittaa 6,7 ha:n valtausalueella, joka sijaitsee Metsähallituksen hallinnoimalla Hammastunturin erämaa-alueella Kutturantien pohjoispuolella Ivalojokeen laskevan Sotajoen varrella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. Vesitaloushakemuksen peruste Vesilain (264/1961) 1 luvun 15 :n mukaan vesistössä tai maalla ei saa ilman lupaa ryhtyä toimenpiteeseen, jonka seurauksena voi aiheutua haitallinen vesiympäristön muutos. Vesilain (264/1961) 9 luvun 2 :n mukaan veden johtaminen vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi muun kuin vesialueen omistajan toimesta edellyttää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain (264/1961) 2 luvun 2 :n mukaisesti aluehallintovirasto voi myöntää luvan toimenpiteeseen, josta voi aiheutua vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettu muutos ja 9 luvun 2 :n mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee lupa-asian, joka koskee veden johtamista nesteenä käytettäväksi. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (kaivosviranomainen) on 6.10.2011 myöntänyt Kalervo Ruohoniemelle valtauskirjan nro 8815 koskien Sotajoen kulta III -nimistä valtausta. Valtauskirja on voimassa 31.12.2016 saakka. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Maakuntakaavassa alue on osoitettu Erämaa-alueeksi (Se).
4 TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Toiminnassa etsitään vedellä huuhtomalla maa-aineksen joukossa olevaa irtokultaa. Konekaivun lisäksi Sotajoen kultapitoiset alueet sekä kaivualtaiden pohjat imuroidaan pienellä sukeltajan käyttämällä power Jet - tyyppisellä alipaineimurilla. Kultaa kaivetaan yhdellä kaivuyksiköllä, johon kuuluu yksi ympäripyörivä, tela-alustainen 16 30 tonnin kaivinkone ja tarvittaessa apukoneena enintään samankokoinen kaivinkone tai puskutraktori. Kaivu tehdään järjestelmällisesti Sotajoen alajuoksun suunnasta alkaen koko ajan saman kaavan mukaan niin, että alavirran puolella on aluksi yksi lokeroitu tai kaksi erillistä kiertovesiallasta. Sotajoen uomaa ei siirretä eikä pohjaa kaiveta kaivinkoneella. Pintamaat läjitetään erikseen yhdelle tai kahdelle puolen kaivua, riippuen siitä, missä kultapitoisin paikka jokilaaksossa kulkee. Todennäköisimmin suurimmalta osalta aluetta pintamaiden läjitys tehdään vain rinteen puolelle. Kaivurintausta lukuun ottamatta kaivupaikat luiskataan kaltevuuteen 1:2. Myös kaivupaikka luiskataan talveksi. Kultapitoinen alue on paikoin hyvin lähellä jokea, joten on tärkeää päästä kaivamaan aivan Sotajoen uoman reuna. Tämä ajoitetaan kesien kuivimpiin aikoihin ja tällöin joen puolelle tehdään tiiviistä maa-aineksesta työn aikainen vahvistus ja korotus, työpato, jotta mahdollinen tulvavesi ei pääse kaivukuoppaan. Tähän patoon tasoitetaan kävelyreitti jokivartta pitkin käveleville kulkijoille. Rantapadolla vahvistettua aluetta on enintään 200 metrin matkalta. Kulta erotetaan painovoimaisesti rännittämällä. Prosessissa käytetään kiertovesijärjestelmää, jossa vesimäärä on noin 1 500 l/min. Suurin osa vedestä on kiertovesialtaisiin tulevaa pohjavettä, tarvittaessa lisävettä otetaan Sotajoesta enintään 600 l/min varsinkin uusia altaita tehdessä. Lisäveden pumppaus tehdään kevyellä kannettavalla pienpumpulla, joka siirretään sopivaan paikkaan kulloisenkin kaivupaikan kohdalle jokirantaan. Varsinaista pumppuasemaa ei rakenneta eikä jokeen kaiveta mitään pumppauskuoppaa tai muuta vastaavaa. Käytetty huuhdontavesi johdetaan kiertovesialtaisiin, joita on kaivutilanteesta riippuen 2 5 kpl ja joiden vähimmäistilavuus on 180 m 3, mutta tyypillisesti 500 m 3. Tarvittaessa vettä imeytetään valtausalueen maastoon. Imeytyskenttänä toimii mikä tahansa vettä läpäisevä alue kulloisenkin kaivupaikan kohdalla, ei kuitenkaan rannan tulvaniitty. Pintaimeytyskalusto on sama kuin mitä käytetään lisäveden ottoon ja sitä säilytetään kaivupaikan välittömässä läheisyydessä. Alipaineimuroinissa noin 500 litraa minuutissa pumppaavan pumpun vesisuihku suunnataan imurin suuosan kapenevassa suuttimessa taaksepäin, mikä synnyttää voimakkaan imun. Näin voidaan matalassa vedessä kahluusaappaissa tai märkäpuvussa työskenneltäessä puhdistaa kallionkolot kultahipuista. Imureja on käytössä kahta eri mallia, toisessa ränni ja rihlat ovat veden alla ja toisessa veden päällä. Vuosittain kaivinkoneella käsiteltävien maamassojen määrä on noin 6 000 m 3 ja alipaineimurilla käsiteltävät maamassat enintään 200 m 3. Vuosittainen kaivuaika on touko-lokakuussa ja kaivun on arvioitu kestävän valtausalueella 7 12 vuotta. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat normaaleja työkoneiden pakokaasupäästöjä. Melu on työkoneiden käytöstä aiheutuvia normaaleja käyttöääniä, jotka rajoittuvat valtausalueen välittömään läheisyyteen.
5 Polttoaineet ja jätehuolto Toiminta-alue ja sen ympäristö Tiedot vesistöstä Toiminnassa käytetään kaivukauden aikana polttoöljyä noin 5 000 litraa. Polttoaine säilytetään enintään 400 litran erissä vuotosuojatulla alustalla. Vuotosuojaus toteutetaan pressuilla ja ohuella maapeitteellä. Polttoainekanistereita voidaan säilyttää myös pressulla alustetussa kevyessä henkilöauton peräkärryssä. Polttoaine säilytetään valtausalueen eteläosassa olevan leirin yhteydessä. Tarvittaessa leiri siirretään myöhemmin jo kaivetulle alueelle. Lapin ELY-keskuksen edustaja ja palopäällikkö ovat suositelleet, mikäli se huollon kannalta on mahdollista, säilyttämään polttoainetta pienissä, esimerkiksi 50 litran astioissa ja tuomaan sitä mahdollisimman pienissä erissä työn aikana työmaalle ja näin on hakijalla tarkoitus myös toimia. Toiminnassa muodostuu kaivukauden aikana jäteöljyä noin 100 litraa ja öljynsuodattimia noin 25 kg. Asumisesta syntyvät jätteet ja kuivakäymäläjätteet kompostoidaan kaukana vesistöstä. Paperit ja pakkaukset poltetaan. Palamattomat ja maatumattomat jätteet sekä akkuromu toimitetaan välittömästi kunnan osoittamiin keräyspisteisiin. Valtaus on mukana Inarin kunnan jätehuolto-ohjelmassa. Valtaus ja sen ympäristö kuuluvat Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueeseen ja Hammastunturin erämaa-alueeseen. Valtauksen maaperä on laakson pohjalla pääosin epätasaisesti lajittunutta soraa ja hiekkaa, pieneltä osin rapakalliota ja osittain pinnasta huuhtoutunutta hiekka-, hienoaines tai rapakalliomoreenia. Kallioperä on granuliittia ja on kaikkialla valtauksen alueella rapautunutta. Alueen topografia on murroslaaksojen halkomaa vaaramaisemaa. Suot ovat ohuita, pääasiassa carex-tyyppisiä soita. Valtausalueen eteläosassa laskee Sotajokeen sen länsipuolelta Rautaoja niminen noro. Laakson pohjalla, rannan korkeimmilla osilla alueet ovat pusikoituneet, mutta matalammilla ranta-alueilla, joihin kevättulva nousee, on luonnon rantaniittyjä. Jokilaakson pohjalla täysikokoisia puita on vain siellä täällä. Alueen läheisyydessä ei ole pysyvää asutusta. Lähin asutus sijaitsee Kakslauttasen tunturikeskuksessa vajaan 20 kilometrin päässä itään valtaukselta. Lännessä on suunnilleen yhtä kaukana Kutturan lapinkylä. Alueella on kaivettu kultaa 1900-luvulta alkaen, 1970-luvulta alkaen myös kaivinkoneilla. Hakijan valtauksen lähistöllä on muita valtauksia. Sekä yläettä alavirran puolella tapahtuvan kullankaivutoiminta on täsmälleen samankaltaista kuin hakijan suunnittelema. Valtausalue sijaitsee Hammastunturin paliskunnan poronhoitoalueella. Valtausalueella ei ole hakijan tiedossa historiallisia muistomerkkejä tai suojelukohteita eikä erityistä luonnonsuojelukohdetta tai luonnontilaista lähdettä. Valtaus sijaitsee Ivalonjoen vesistöön kuuluvan Sotajoen (71.46) valumaalueella. Sotajoen valuma-alueen laajuus on 350 km 2, josta valtausalueen ja niiden yläpuolisen valuma-alueen osuus on noin 200 km 2.
Sotajoen laskettu virtaama on kesäkuussa 6,7 m 3 /s, heinäkuussa 2,5 m 3 /s ja elokuussa 2,7 m 3 /s. Sotajoen veden laatu on hyvä ja se on suosittu virkistyskalastuskohde. Vene- tai kanoottiliikennettä ei ole joen mataluuden vuoksi. Sotajoessa on kohtalainen taimen- ja harjuskanta. 6 Liikennejärjestelyt Alueelle kuljetaan Kutturan tieltä Sotajoen itäpuolen valtauksille johtavaa tieuraa pitkin ylävirran puoleisen naapurivaltauksen (Ahkokulta) kautta. Huoltoajo tapahtuu pääosin kesäisin samaa reittiä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnalla ei ole haitallista vaikutusta viihtyisyyteen tai ihmisten terveyteen. Toiminta ei vaaranna erämaa-alueen suojelutavoitteita. Toiminta aiheuttaa paikallisen, lyhytkestoisen maisemahaitan. Vesistöön voi päästä pieni määrä samentumaa aiheuttavaa maa-ainessuspensiota, kolloideja ja humushappoja. Samanlaista kuormitusta aiheuttavat myös kevättulvat. Toiminnasta ei hakijan mukaan aiheudu korvattavaa vahinkoa vesistön kalastolle eikä virkistyskäytölle. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toimintaa seurataan päivittäin ja havainnot kirjataan erilliseen kaivupäiväkirjaan. Hakija osallistuu Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistöjen yhteistarkkailuun. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN Kiertovesialtaat erotetaan luonnonvesien juoksusta. Mikäli Sotajoen pinnan ja altaiden väliin jää alle yhden metrin korkuinen kannas, korotetaan kannasta. Voimakkaassa tulvatilanteessa käynnistetään pumppaus kiertovesialtaista pintaimeytyskenttään. Mahdollisessa öljyvahinkotilanteessa levitetään vauriopaikalle imeytysturvetta. Öljyvuodot minimoidaan polttoaineiden huolellisella säilytyksellä ja varastoimalla niitä vain pieniä määriä kerralla pienissä astioissa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemusta on täydennetty 23.3.2012 aluehallintovirastoon saapuneella uudella hakemuksella, joka on korvannut aikaisemman hakemuksen. Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla suomeksi aluehallintovirastossa ja suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi Inarin kunnassa 19.7. 24.8.2012 sekä erityistiedoksiantona Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle ja kalatalousryhmälle, Inarin kunnalle ja sen ympäris-
tönsuojeluviranomaiselle, Metsähallituksen Lapin luontopalveluille, Hammastunturin paliskunnalle sekä muille asianosaisille. Lisäksi aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Inarin kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi 18.7.2012. 7 Lausunnot 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (myöhemmin Lapin ELY-keskus), ympäristö ja luonnonvarat ELY-keskus on todennut, että ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmän mukaan (24.5.2012 tilanne) valtauksella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä petolintujen pesiä. Alue sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella. Kyseisellä alueella on kaivettu kultaa jo aiemminkin, ja vastaavaa toimintaa harjoitetaan parhaillaan läheisillä valtauksilla. Tähän asti kullanhuuhdonnan haitalliset vaikutukset Sotajoen tilaan ovat olleet paikallisia ja hallittavissa. Mikäli valtausalueen vesikierto saadaan toimimaan hakemuksessa suunnitellulla tavalla, ei valtauksella harjoitettavan, suhteellisen pienimuotoisen koneellisen kullankaivun pitäisi vaarantaa Sotajoen tavoitetilaa. Kiertovesialtaiden mitoituksessa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota tulvaolosuhteiden vaatimuksiin, jotta alapuolista vesistöä kuormittavilta ylivuodoilta ja patorikoilta vältyttäisiin. Poikkeustilanteiden varalta suunniteltu pintavalutus tulee toteuttaa mahdollisuuksien mukaan kaltevuudeltaan loivalla ja pidätyskyvyltään tehokkaalla maa-alueella. Lapin ELY-keskuksen tiedossa ei ole mitään sellaisia luonnonsuojelullisia tai muita syitä jotka estäisivät ympäristöluvan myöntämisen hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Hakijan tulee liittyä Lapin Kullankaivajain Liiton järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. Toiminnan vaikutuksista ja laajuudesta tulee toimittaa vuositiedot Lapin ELY-keskuksen pyytämällä tavalla. Toiminnasta ei tule sallia samentumaa aiheuttavan veden johtamista suoraan vesistöön. Lupamääräyksissä tulee määrittää toiminnan laajuus käytettävän kaivuyksikkömäärän ja vuosittaisen kaivumäärän mukaan. Sotajoen varteen tulee määrätä riittävä suojavyöhyke, jolla kaivutoimintaa ei saa harjoittaa. Muilta osin lupamääräyksissä tulee soveltaa muille vastaaville kohteille annettuja yleisluonteisia vaatimuksia. 2. Lapin ELY-keskus, kalatalous Mikäli koneelliselle kullankaivulle valtauksella Sotajoen Kulta III myönnetään lupa toiminnan harjoittamiseen, on seuraavat vaatimukset ja näkökohdat otettava huomioon: Luvan saajan tulee korvata vedenalaisesta imuruoppauksesta aiheutuva taimenen poikastuotannon menetys vesialueen omistajalle kertakaikkisena kalataloudellisena korvauksena 29,52 euroa vuodessa luvan voimassaolon ajan tai niin kauan kuin toiminta valtauksella kestää. Luvan saaja tulee määrätä tasaamaan rannan tai mahdollisen kiertovesiallas- tai muun rantapadon välittömässä läheisyydessä tehdyssä vedenalaisessa imuruoppauksessa huuhdontarännin perään syntyvät maaaineskasat siten, etteivät ne muuta tai suuntaa virtausta tavalla, josta voi aiheutua rannan tai padon reunan eroosiota ja kiintoaineen joutumista veteen kalastolle haitallisessa määrin.
Luvan saaja on velvoitettava osallistumaan Ivalo-, Sota- ja Tolosjoen sekä Palsinojan alueen huuhdontakultakaivospiirien ja valtauksien kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen toteutetaan luvan voimassaoloaikana. Tarkkailu tulee suorittaa kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Mikäli luvan saaja ei osallistu järjestettyyn yhteistarkkailuun, on luvan saaja velvoitettava järjestämään kalataloudellinen tarkkailu omalla kustannuksellaan. Luvan saaja on velvoitettava osallistumaan Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistöjen yhteistarkkailuun tai järjestämään vedenlaadun seuranta omalla kustannuksellaan. Luvan saaja on määrättävä käyttämään riittävästi mitoitettua kiertovesijärjestelmää kalastolle haitallisen hienoaineksen alapuoliseen vesistöön kulkeutumisen ehkäisemiseksi. Riittävänä mitoituksena voidaan pitää kiertovesijärjestelmää, jonka selkeytysaltaan tilavuus vastaa järjestelmässä käytettävän pumpun vähintään kahden tunnin tuottoa vastaavaa tilavuutta. Järjestelmässä tarvittavan vesimäärän mukaan laskettuna tämä allaskohtainen tilavuus on vähintään 180 m 3. Luvan saaja on määrättävä huolehtimaan siitä, ettei kierrosta poistettava kiintoainepitoinen vesi pääse valumaan luonnonuomiin ja sitä kautta Sotajokeen. Perusteluinaan Lapin ELY-keskus kalatalousviranomaisena on esittänyt, että kullankaivu on merkittävin vesistöihin suoraan vaikuttava maankäyttömuoto Sotajoen valuma-alueella. Sotajoki on merkittävä Ivalojoen alkuperäisen vaeltavan taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalue ja sen alaosalla on kohtalainen arvo virkistyskalastuskohteena. Tarkkaa tietoa siitä, miten kaivutoiminta on vaikuttanut ja edelleen vaikuttaa kalojen elinolosuhteisiin sekä kuinka pitkälle vaikutukset ulottuvat alapuolisessa vesistössä, ei ole olemassa, koska asiaa ei ole toiminnan kuluessa selvitetty eikä seurattu. Kalataloudellisen tarkastelun perustana on kuitenkin käytettävissä yleisluonteista, pienimuotoisen kivennäiskaivun vesistövaikutuksia ja kiintoaineen kalastovaikutuksia koskevaa tietoa sekä alueella järjestetyn vesistötarkkailun ja kahdelle Sotajoen varrella sijaitsevalle valtaukselle määrätyn kalataloustarkkailun tuloksia. Näiden nojalla on osoitettavissa, että toiminnasta syntyy korvattavaa vahinkoa kalastolle. Lisäksi ELY-keskus on lausuntoonsa koonnut yhteenvetoa kullankaivun ja imuruoppauksen vesistövaikutuksista, vaikutuksista niissä elävään kalastoon ja muuhun eliöstöön sekä vedenlaatuun. Lausunnossa on myös esitetty Ivalojoen-Sotajoen vesistötarkkailun tuloksia. Vesistötarkkailun tulosten perusteella koneellisen kullankaivun kiintoainekuormitus on ollut satunnaisia korkeita pitoisuuksia lukuun ottamatta suhteellisen maltillista Sotajoen vesistössä. Tämä osoittaa, että vesiensuojelutoimet Sotajoella ovat pääsääntöisesti täyttäneet tehtävänsä. Vedenlaadultaan Sotajokea voidaan pitää kullankaivusta huolimatta taimenen poikastuotannolle hyvin sopivana. Luvan hakija on osaltaan Sotajoen kullankaivun vesistö- ja kalastovaikutusten aiheuttaja ja sen myötä vastuullinen mahdollisten kalataloudellisten haittojen korvaamisessa, ehkäisemisessä ja vähentämisessä. 8
Luvan hakijan valtauksella harjoitettavasta vedenalaisesta imuruoppauksesta kalastolle aiheutuva haitta on perusteltua korvata kertakaikkisena kalataloudellisena korvauksena vesialueen omistajalle, koska Sotajoen kullankaivualueen nykyisen, jatkuvan muokkauksen alaisen tilan perusteella ei ole tarkoituksenmukaista määrätä esimerkiksi suoraa istutusvelvoitetta tietylle kalalajille. Lisäksi Sotajoen alkuperäisen taimenkannan geenimuotojen suojeleminen edellyttää pidättäytymistä istuttamasta muiden vesistöjen kantaa olevia istukkaita Sotajokeen. Toisin kuin vesistön pohjaa kaivinkoneella kaivettaessa, vedenalaisessa imuruoppauksessa poikastuotantoalueille syntyvän vahingon korvaaminen kalataloudellisella kunnostusvelvoitteella ei ole tarkoituksenmukaista, sillä se edellyttäisi joen pohjan koneellista muokkaamista itse imuruoppausta suuremmassa mittakaavassa. Samasta syystä kompensaation määräämistä pelkästään kalatalousmaksuna ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, sillä kalatalousmaksun luontevin käyttötapa olisi juuri mainitunlainen kunnostus. Kertakaikkisen kalataloudellisen korvauksen laskentaperusteena voidaan käyttää kalataloustarkkailusta saatavaa tietoa taimenen poikastiheyksistä Sotajoessa ja niin sanotun standardipoikasen (vesiviljelylaitoksessa kasvatettu 5 gramman painoinen kalanpoikanen) käypää hintaa, joka taimenella on 0,41 euroa kappaleelta. Vuosien 2005 ja 2010 sähkökoekalastusten tulosten mukaan Sotajoen koealojen keskimääräinen taimenen poikastiheys on 36,1 yksilöä/aari ja niiden keskipaino 179,7 g/aari. Standardipoikasiksi muunnettuna (179,7 g/aari / 5 g/kpl) poikastiheydeksi saadaan 35,9 kpl/aari. Näin korvattavaksi tulee standardipoikasina laskettuna 36 taimenen poikasta/aari, joiden arvo on 14,76 euroa. Luvan hakijan valtauksella Sotajoki on koskimaista aluetta, joten on perusteltua olettaa, että taimenen poikastuotantopotentiaali alueella vastaa sähkökoekalastuksen koealojen poikastuotantoa, ja että alueen vedenalainen imuruoppaus näin ollen tuhoaa poikastuotantoon soveltuvaa joenpohjaa. Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämän yhteistarkkailun koneellisen kullankaivun vuositietojen raportoinnista lasketun perusteella imuruoppauksessa 100 m 3 maa-ainesta imuroidaan keskimäärin 138 m 2 :n alalta. Luvan hakija ilmoittaa imuruoppauksessa käsiteltävän maa-ainesta enintään 200 m 3 kaivukaudessa. Tämän tilavuisen maamäärän ruoppaaminen joen pohjasta vaatisi edellä mainitun mukaisesti laskettuna noin 275 m 2 :n alan. Koska luvan hakijan arvio imuruopattavasta maamäärästä on todennäköisesti yliarvio, suoraan tilavuudesta johdettua kahden aarin (200 m 2 ) pintaalaa voidaan pitää kohtuullisena arviona imuruoppauksessa vuosittain tuhoutuvasta, taimenen poikastuotantoon soveltuvan alueen laajuudesta. Näin laskettuna korvattavaksi taimenen poikastuotannon arvoksi kahden aarin alalta tulee 29,52 euroa vuodessa. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun tulosten perusteella kullankaivu ei ole toiminnan aikana satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta aiheuttanut mainittavaa kiintoainekuormituksesta johtuvaa kalataloudellista vahinkoa Sotajoen niillä osilla, jotka eivät ole välittömän kaivutoiminnan alaisia. Näin ollen luvan saajalle ei ole tarpeellista määrätä kalataloudellista korvausvelvollisuutta muulta kuin taimenen poikastuotannon menetyksen osalta. Vesistötarkkailussa havaittujen satunnaisten vaikutusten vuoksi ja siksi, että koneellinen kullankaivu on avokaivosmaista toimintaa, jossa hallitsemattomasti vesistöön purkautuvien vesistöpäästöjen riski on mm. sääolosuhteiden, kuten rankkasateiden, ennustamattomuudesta johtuen suuri, on li- 9
säksi perusteltua määrätä luvan saaja käyttämään riittäviä vesiensuojelutoimia sekä huolehtimaan niiden toimivuudesta valtauksella syntyvän kiintoaine- ja ravinnekuormituksen kalastolle haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi vastaisuudessa. Yksittäiselle valtaukselle ei ole tarpeellista määrätä omaa kalataloustarkkailua, mikäli luvan saaja osallistuu alueella järjestettävään kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. 3. Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Hakemuksessaan hakija ilmoittaa, että kiertovesialtaat erotetaan luonnonvesien juoksusta, mutta mikäli Sotajoen pinnan ja altaiden väliin jää alle yhden metrin korkuinen kannas, sitä korotetaan ja tiivistetään. Metsähallitus pitää alle metrin levyistä suojavallia Sotajokeen liian kapeana ja riskialttiina esim. äkillisissä tulvatilanteissa. Metsähallitus edellyttää, että Sotajoen ja kaivetun alueen välisen suoja-alueen leveys on vähintään viisi metriä. Mikäli ranta-alue on alavaa, on kiertovesialtaiden reunoja korotettava suojavyöhykkeestä huolimatta. Metsähallitus toteaa Sotajoen olevan merkittävä Ivalojoen alkuperäisen vaeltavan taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalue. Taimenen lisäksi vesistöalueella on alkuperäisiä harjus-, siika-, hauki- ja ahvenkantoja. Kalakantojen selviytyminen ympäristömuutoksista perustuu niiden riittävän laajaan geenipohjaan. Lohikalojen osalta geenipohjan monimuotoisuutta lisää vesistöalueen osakannat. Taimenen osalta jokainen sivupuro aina latvoille asti turvaa Ivalojoen alkuperäisen taimenkannan olemassaolon. Taimenen osakannat ovat usein pienissä latvapuroissa eläviä purotaimenia, tammukoita, jotka varmistavat geenipohjan säilymisen osallistumalla isojen monikiloisten taimenien kutuun. Kullankaivuun haitalliset vaikutukset konkretisoituvat mikäli maankäsittelyn vuoksi alapuoliseen vesistöön pääsee hienojakoista maa-ainesta ja ravinteita. Pohjan liettyminen tuhoaa lohikaloille tärkeitä kutu- ja poikastuotantoalueita. Kaivutoiminnan tulee tapahtua siten, että alapuoliseen vesistöön ei pääse liettymistä aiheuttavaa mineraaliainesta eikä ravinteita. Maa-aineksien pääsy alapuoliseen vesistöön voidaan estää riittävällä veden kierrätyksellä ja saostusaltailla. Ympäristön tilan muuttumiseen vaikuttavat myös ravinteet. Ympäristöluvassa tulee ilmetä miten ravinteiden talteenotto tapahtuu. Metsähallitus katsoo, että hakijalle koneellista kullankaivua varten mahdollisesti myönnettävän ympäristöluvan ehtojen on oltava vähintäänkin vastaavat, mitä alueelle on konekaivutoimintaan viime vuosina myönnetty. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaivualueilta poistettavien pintamaiden erillään varastoimiseen kaivualueen sulkemis- ja maisemointitöitä varten. Luvan saajan on myös liityttävä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymään ja valvomaan Ivalojoen vesistöalueen koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuohjelmaan tai muutoin järjestettävä veden laadun seuranta omalla kustannuksellaan. 4. Inarin kunnan kaavoitusviranomainen Inarin kunnan kaavoitusviranomainen toteaa lausunnossaan, että Sotajoen kulta III -valtaus sijoittuu alueelle, jossa ei ole voimassa olevaa kunnallista oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. 10
11 Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen muistutusten ja lausunnon johdosta. Aluehallintovirastoon 5.10.2010 saapuneessa vastineessa hakija toteaa, että Lapin ELY-keskuksen ja Metsähallituksen esittämää suojavyöhykettä Sotajoen ja kaivetun alueen väliin ei määrätä lainkaan tai jos se määrätään, sen leveys on yksi metri. Perusteluina hakija toteaa, että tulvasuojauksen kannalta parempi ratkaisu on, että lupamääräyksissä kaivu sallitaan joen rantaan saakka ja että jokirantaan rakennetaan kunnollinen, työnaikainen pato, joka suojaa kaivun tulvalta ja mahdollistaa kulkijoille turvallisen kaivoksen ohituksen. Sotajoella on kaivettu koneella kultaa 1980-luvulta saakka monin paikoin ilman mitään rannan suojavyöhykettä. Jälkikäteen näitä alueita tarkasteltaessa on vaikea nähdä mitä hyötyä suojavyöhykkeestä olisi ollut työn aikana tai maisemointivaiheessa. Sotajoen profiili on sellainen, että jokipenkere nousee uomasta noin metrin verran tulvaniitylle, joka on huomattavalta osin koko jokilaakson levyinen. Näissä paikoissa (eli valtaosassa jokilaaksoa) suojavyöhyke ei suojaa tulvilta, vaan jos vesi nousee uomastaan tasangolle, niin se täyttää montut samalla tavalla, olivatpa montut yhden tai viiden metrin päässä rannasta. Vanhat käsikaivokset ulottuvat jo ennestään jokirantaan monin paikoin. Ne ovat tulvasedimentin vaikutuksesta maisemoituneet erittäin hyvin. Jokilaakso on kapea ja jos joen leveyden lisäksi molemmin puolin määrätään leveä suojavyöhyke, ei kaivettavaa aluetta jää ollenkaan. Paikoin kultapitoinen vyöhyke on nimenomaan lähellä jokea ja osittain joessa. Leveä suojavyöhyke estää osalla aluetta esiintymän hyödyntämisen kokonaan. Padon ja suojavyöhykkeen yhdistelmä on hakijan näkemyksen mukaan molempien suojatekniikoiden huonot puolet yhdistävä tapa, eikä ainakaan siihen tule lupamääräyksissä päätyä. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Kalervo Ruohoniemelle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullankaivuun valtauksella Sotajoen kulta III kaivosrekisterinumero 8815 Inarin kunnassa. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa ympäristösuojelulain mukaan toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.
12 VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Kalervo Ruohoniemelle luvan Sotajoen rantavyöhykkeen muuttamiseen sekä hakemuksen mukaiseen Sotajoen pohjan alipaineimurointiin ja veden johtamiseen Sotajoesta käytettäväksi kullan huuhdontaan valtauksella Sotajoen kulta III kaivosrekisterinumero 8815 Inarin kunnassa. Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa valtauksella Sotajoen kulta III vuosittain 15.5. 30.9. enintään yhdellä hakemuksessa esitetyllä kaivuyksiköllä. Sotajoen pohjaa saa alipaineimuroida hakemuksen mukaisella laitteistolla valtauksen alueella 15.5. 31.8. 2. Vuosittainen kaivumäärä saa olla enintään 6 000 m 3 kokonaismaaainesmääränä pintamaat mukaan luettuna ja Sotajoen pohjan alipaineimuroitava määrä enintään 200 m 3. 3. Valtausalueella tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava tai merkittävä muulla Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, ei kuitenkaan lippusiimalla tai narulla. 4. Kullankaivu ja Sotajoen uoman alipaineimurointi on tehtävä niin, että ne eivät vaikeuta tai estä vesistön muuta käyttöä tai rannalla liikkumista. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 5. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan vähintään kahden selkeytysaltaan kautta takaisin kiertoon. Selkeytysaltaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin enimmäistuottoa vastaava tilavuus, kuitenkin vähintään 180 m 3. Altaiden määrää on lisättävä hakemuksen mukaisesti heti, kun kaivu sen mahdollistaa. 6. Käytössä olevalla huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, että paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista ei pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta valtauksen läpi virtaavaan Sotajokeen tai Rautaojaan. Tulvavesien pääsy kaivualueille ja altaisiin on estettävä. Jos Sotajoen veden havaitaan samenevan tai samentumisen uhka on ilmeinen, luvan saajan on viipymättä tehostettava vesienkäsittelyä, rajoitettava kaivutoimintaa tai ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. 7. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään valtausalueen sisällä. Imeytys on tehtävä mahdollisimman pidätyskykyisellä, riittävän etäällä So-
Vesitalousluvan määräykset tajoen rannasta sijaitsevalla alueella siten, että Sotajokeen ei aiheudu samentumaa. 8. Sotajoen uoman lähellä kaivu on ajoitettava kesien kuivimpiin aikoihin. Joen ja kaivun väliin on tällöin tehtävä tiiviistä maa-aineksesta työpato, joka estää tulvavesien pääsyn kaivualueelle. Työpato on tehtävä siten, ettei siitä pääse missään vaiheessa haitallisessa määrin hienoainesta Sotajokeen. 9. Kaivinkoneen hydrauliikkajärjestelmässä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 10. Polttoaineiden ja öljyjen käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 11. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muodostuvat jätteet on lajiteltava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Kaivukauden päättyessä valtausalueelle ei saa jäädä roskia tai jätteitä. 12. Sotajoen rantavyöhykettä saa muuttaa hakemuksen mukaisesti valtauksella Sotajoen kulta III. Rantavyöhykettä ei saa muuttaa enempää, kuin kullan kaivamista varten on välttämätöntä. 13. Valtausalueella saa alipaineimuroida kultaa hakemuksen mukaisesti kullan erottamiseksi Sotajoen uoman pohjan kiviaineksesta. Alipaineimurointia ei saa tehdä alueilla, joissa uoman pohjaan on kerrostunut samentumista aiheuttavaa hienojakoista pohja-ainesta. Sotajoen sijaintia, vedenjuoksua tai virtausolosuhteita ei saa muuttaa. 14. Sotajoen vesiuomasta alipaineimuroitu kiviaines ja käytetty huuhdontavesi on palautettava takaisin Sotajokeen mahdollisimman lähelle huuhdontaaluetta pääsääntöisesti siten, että palautettavalla kiviaineksella täytetään huuhdonnassa syntyneitä kaivantoja. 15. Huuhdonnassa tarvittava lisävesi, enintään 600 l/min, on johdettava Sotajoesta hakemuksessa esitetyllä tavalla niin, että toimenpiteestä ei aiheudu vedenoton estymistä uoman varrella olevilla kaivospiireillä ja valtauksilla. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 16. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 13
Tarkkailu ja raportointi 17. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 300 litraa imeytysturvetta tai ominaisuuksiltaan vastaavaa muuta materiaalia. Maahan päässyt öljy tai polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on viipymättä kerättävä talteen tiiviille alustalle ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. 18. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 19. Luvan saajan on osallistuttava Lapin Kullankaivajain Liitto Ry:n alueella järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. Mikäli yhteistarkkailua ei jonakin vuonna järjestetä tai yhteistarkkailun näytteenotto ei tapahdu heinä elokuussa, on luvan saajan Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla huolehdittava toiminnan vedenlaatuvaikutusten seurannasta. Tarkkailu on järjestettävä niin, että ainakin yksi näytteenottokerta on heinä elokuussa. 20. Toiminnan vaikutuksia Sotajoen kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava Lapin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvan saajan on osallistuttava Ivalo-, Sota- ja Tolosjoen sekä Palsinojan alueen huuhdontakultakaivospiirien ja -valtauksien kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen toteutetaan luvan voimassaoloaikana. 21. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä ja toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta Lapin ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 22. Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, toiminta valvonnan kannalta oleellisesti muuttuu, toiminta keskeytyy tai päättyy, tulee tästä ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa Lapin ELY-keskukselle. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 23. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Sotajoen tulvarajan alapuolella olevat altaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta ja kaivualueet vastaavalla alueella on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli niitä käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että Sotajoen vesi ei pääse kulkeutumaan niihin tulvallakaan. 24. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen ja estää hienoaineksen huuhtoutumisen. 25. Sotajoen rannan tai työpadon välittömässä läheisyydessä tehdyssä vedenalaisessa imuruoppauksessa huuhdontarännin perään syntyvät maa- 14
Kalatalousmaksu aineskasat tulee tasata niin, etteivät ne muuta tai suuntaa Sotajoen virtausta tavalla, josta voi aiheutua rannan tai työpadon reunan eroosiota ja kiintoaineen joutumista veteen kalastolle haitallisessa määrin. 26. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi niin, että maaston muodot sekä kasvittuminen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta tulee välittömästi ilmoittaa Lapin ELY-keskukselle. 27. Luvan saajan on maksettava kalatalousmaksua vuosittain tammikuun aikana 50 euroa Lapin ELY-keskukselle käytettäväksi hankkeen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon ehkäisemiseksi. Maksun käytöstä on kuultava Metsähallitusta. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 15 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Luvan mukaiselle toiminnalle ei ole kaavasta johtuvaa estettä. Toimintaalue on valtioneuvoston 27.12.2007 vahvistamassa Pohjois-Lapin maakuntakaavassa merkitty erämaa-alueeksi (Se). Merkinnällä osoitetaan erämaalain (62/1991) nojalla perustettuja erämaa-alueita, jotka on perustettu erämaaluonteen säilyttämiseksi, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaamiseksi sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi. Erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa tulee ottaa huomioon valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät veneretkeily-, moottorikelkkailu- ja ulkoilureitit. Koneellinen kullankaivu hakemuksessa tarkoitetulla 6,7 hehtaarin suuruisilla valtausalueilla on toteutettavissa niin, ettei erämaa-alueen käyttötarkoitusta sanottavasti haitata ja luonnetta muuteta. Luvan saajalla on kaivosrekisteriin merkityn valtauskirjan perusteella oikeus valtausalueella olevan huuhdontakullan hyväksi käyttämiseen. Valtauksen voimassaolo päättyy 31.12.2016. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kiertovesialtaiden käytön, ylimääräisen veden maahan imeyttämisen ja biohajoavien öljyjen käytön kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä voidaan katsoa olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamisessa ja ympäristön pilaantumisen estämisessä. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ravinnekuormitusta vesistöön, että ravinnepäästöjen rajoittamisesta olisi tarpeen erikseen määrätä. Kaivu tapahtuu pääosin kivennäismaa-alueilla, joilla orgaanista ainesta ja ravinteita sisältävä pintamaakerros on ohut. Pintamaat varastoidaan erilleen maisemoin-
tia varten, mikä vähentää ravinteiden liukenemista niistä. Huuhdontaa tehdään vain mineraaliaineksilla ja ylivuodot imeytetään valtausalueen maaperään. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa koneellinen kullankaivu ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai vedenlaatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Kalatalousmaksu on määrätty pääasiassa vesitaloushankkeen ennalta arvioitujen vaikutusten perusteella. Toiminnassa muodostuu kaivannaisjätteitä, jotka luokitellaan pilaantumattomiksi maa-aineiksi. Ne hyödynnetään alueen maisemoinnissa, jota tehdään vuosittain. Näin ollen alueella ei muodostu sellaista kaivannaisjätteen jätealuetta, josta olisi laadittava erillinen jätehuoltosuunnitelma tai jolle olisi asetettava vakuus. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Lupamääräysten mukaan toimittaessa kullan kaivaminen ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 on alueen pintavesien nykytilasta jokien osalta todettu, että kaikki luokitellut vedet olivat erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Suunnitelman mukaan toimenpiteitä edellyttävään tyydyttävään luokkaan kuuluvia vesiä ei vesienhoitoalueella ole. Vesienhoitosuunnitelmassa ei ole esitetty koneellista kullankaivua koskevia toimenpiteitä. Aluehallintovirasto arvioi, että lupamääräysten mukaisen toiminnan seurauksena luokiteltujen vesien kemiallinen tila ei muutu hyvää huonommaksi eikä ekologinen tila heikkene ravinnekuormituksen seurauksena eikä hanke vaikeuta vesienhoitosuunnitelman toteuttamista. 16 Vesitalouslupa Tämä asia on pantu vireille 14.12.2011, joten asian ratkaisemiseen sovelletaan vuoden 2011 loppuun saakka voimassa olleita vesilain (246/1961) säännöksiä. Veden johtaminen Sotajoesta, alipaineimurointi uoman pohjasta ja kaivu rantavyöhykkeellä ovat tarpeen kaivoskivennäisten hyödyntämistä varten. Veden johtaminen ei vaikuta oleellisesti Sotajoen virtaamiin tai vedenkorkeuksiin. Sotajoen pohjan alipaineimurointi voi aiheuttaa paikallista samentumaa ja vaikuttaa kalaston elinolosuhteisiin alueella. Rantavyöhykkeellä tapahtuva kaivu aiheuttaa vesiympäristön muutoksen, joka vähentää luonnon kauneutta. Sen lisäksi rantavyöhykkeellä tapahtuva kaivu saattaa heikentää taimenen ja harjuksen elinolosuhteita alueelle ja vaikeuttaa jossain määrin virkistyskalastusta. Lupa voidaan vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin perusteella myöntää, jos hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Toimenpiteiden laajuus huomioon ottaen aluehallintovirastovirasto katsoo, että niistä ai-
Lupamääräysten perustelut heutuva yleisen edun loukkaus on mainitussa lainkohdassa tarkoitettua suurempi. Luvan edellytykset on näin ollen arvioitava vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin vertailun perusteella. Hakijalla on tarvittavat käyttöoikeudet alueisiin kaivoslain suomin oikeuksin. Pintaveden johtamisesta, imuruoppauksesta tai kaivusta Sotajoen rantavyöhykkeellä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain 11 luvun tarkoittamaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, josta olisi määrättävä korvauksia. Hankkeesta aiheutuvien kalataloushaittojen estämiseksi on määrätty kalatalousmaksu. Aiheutuva haitta on saatavaan etuun verrattuna suhteellisen vähäinen. Myös yleiseltä kannalta katsottuna aiheutuvaa haittaa on pidettävä kaivoskivennäisestä saatavaan etuun verrattuna suhteellisen vähäisenä. Lupa ei oikeuta Sotajoen uoman sijaintia, syvyyttä tai vedenjuoksua muuttaviin toimenpiteisiin. 1. ja 2. Huuhdonta-aika ja toiminnan laajuus on rajattu siten, että toiminta on toteuttavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. 3. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat olla vaaraksi liikuttaessa alueella moottorikelkalla ja voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta tai muusta merkitsemisestä. Määräyksessä on kielletty merkinnän tekeminen lippusiimalla tai narulla porovahinkojen välttämiseksi. 4. Määräyksellä varmistetaan, että toiminta ei huononna Sotajoen soveltuvuutta virkistyskäyttöön valtauksen alueella. 5 8. Kaivutoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Niiden rajoittamiseksi on annettu määräykset, jotka koskevat kiertovesijärjestelmien käyttöä, sade- ja valumavesien johtamista eroosioherkiltä alueilta, tulvavesien hallintaa ja Sotajoen uoman läheisiä kaivuja. Kiertovesijärjestelmällä vähennetään hienoaineksen kulkeutumista vesistöön. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Kierrosta poistettavan veden imeyttäminen maaperään vähentää kiintoainepäästöjä. Eroosioherkkien alueiden sade- ja valumavesien johtamisella altaisiin varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön. Samentumisen rajoittamistoimenpiteitä koskevalla määräyksellä rajoitetaan Sotajoen veden samentumista aiheuttavia satunaispäästöjä sekä varmistetaan asianmukainen toiminta tilanteissa, joissa samentuminen on aiheutunut tai sen riski on ilmeinen. 9. Biohajoavia hydrauliikkaöljyjä valmistetaan kasviöljypohjaisista tai täysin synteettisistä öljyistä. Uusimpien biohajoavien öljyjen ominaisuudet vastaavat mineraaliöljypohjaisia tuotteita. Koneellisessa kullankaivussa kaivinkone liikkuu vesialueen välittömässä läheisyydessä tai ajoittain vesialueella. Hydrauliikkavuodon vaikutukset voivat siten kohdistua suoraan vesistöön tai muuhun alueeseen, josta vuodon talteenotto ei ole mahdollista. Biohajoavan öljyn käyttäminen kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 10. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu 17
huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. 11. Ympäristöön jäävät jätteet aiheuttavat roskaantumista. Erityisesti vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) aiheuttavat muun muassa maaperän pilaantumista ympäristöön joutuessaan. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä voidaan estää ympäristöhaitat. 12. Lupamääräys Sotajoen rantavyöhykkeen muuttamisesta on annettu hakemuksen mukaisena, koska niin toimittaessa toiminnasta aiheutuva haitta on saatavaan etuun verrattuna suhteellisen vähäinen. 13. Rajoittamalla Sotajoen uoman alipaineimurointi vain alueille, joihin ei ole laskeutunut hienojakoista samentumista aiheuttavaa maa-ainesta, vähennetään vesistöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. 14. Määräyksellä vähennetään alipaineimuroinnista Sotajokeen aiheutuvia virtausolosuhteiden ja vedenjuoksun muutoksia. 15. Veden enimmäisottomäärä on annettu hakemuksen mukaisena. Veden määrän rajoituksella suojellaan vesistöä ja sen tilaa. 16. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaisille, jotta tarvittaessa voidaan käynnistää muun muassa vahinkojen torjunta- ja tarkkailutoimet. 17. Alueella on määrätty pidettäväksi riittävä määrä imeytysmateriaalia mahdollisen polttoneste- tai öljyvuodon seurauksena maaperään päässeen nesteen imeyttämiseksi. 18. 21. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailemiseksi. Toiminnan käyttötarkkailulla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistöja kalataloustarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Kalataloustarkkailu on määrätty tehtäväksi Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla vastaavasti kuin kahden muun Sotajoen alueen saman suurusluokan kullankaivuluvissa on määrätty (PSY 99/04/1 ja PSY 100/04/1). Vesistö- ja kalataloustarkkailu on perusteltua pyrkiä järjestämään yhteistarkkailuina, koska vesistöalueella on useita koneellista kullankaivua harjoittavia toimijoita. 22. Toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutoksen, omistajan tai toiminnanharjoittajan vaihdoksen ja valvonnan kannalta toiminnan oleellisen muutoksen sekä toiminnan päättymisen ilmoittaminen on tarpeen valvonnan mahdollistamiseksi. 23. 26. Kaivukausien sekä toiminnan loppumisen jälkeisillä peittämis- ja maisemointitoimenpiteillä vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista Sotajokeen ja nopeutetaan alueen palautumista takaisin luonnontilaan. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Ilmoitusvelvoite maisemoinnin valmistuttua on tarpeen valvonnan vuoksi ja maisemoinnin riittävyyden varmistamiseksi. 27. Sotajoen uoman alipaineimurointi ja rantavyöhykkeen kaivu yhdessä muilta kullankaivualueilta tulevien vaikutusten kanssa heikentävät alapuolisen vesistön veden ja kalojen elinympäristön laatua sekä vähentävät kalojen poikastuotantoa. Kalastolle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi on tämän vuoksi tarpeen määrätä kalatalousvelvoite tai kalatalousmaksu. 18