Koulutus 2018 Opintojen kulku 2016 Ulkomaalaistaustaisuus vaikutti erityisesti toisen asteen läpäisyyn Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan suomalaistaustaiset opiskelijat läpäisevät lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nopeammin. Kolmessa ja puolessa vuodessa suomalaistaustaisista opiskelijoista läpäisi lukiokoulutuksen 81 prosenttia kun ulkomaalaistaustaisten läpäisyaste oli 66 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen läpäisi kolmessa ja puolessa vuodessa suomalaistaustaisista 69 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 60 prosenttia. et koulutussektorin ja syntyperän mukaan 2016 kertoo kuinka monta prosenttia koulutuksen aloittaneista on suorittanut tutkinnon tarkastellun opiskeluajan puitteissa. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen tarkasteluaika on 3,5 vuotta, ammattikorkeakoulutuksen 4,5 vuotta ja yliopistokoulutuksen 5,5 vuotta.syntyperän määrittämiseen on käytetty Tilastokeskuksen syntyperäluokitusta. Helsinki 14.3.2018 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Suomalaistaustaiset opiskelijat läpäisivät lukiokoulutuksen selvästi nopeammin Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä Aloittamisvuosi Lukiokoulutuksen opiskelijoita 32 897 32 183 31 884 89,9 89,4 80,6 13 676 13 251 12 810 89,4 88,7 80,7 18 057 17 762 17 768 91,2 91,1 81,7 518 507 581 71,8 68,2 60,4 646 663 725 81,3 75,7 69,8 Vuoden 2016 tietojen perusteella lukiokoulutus suoritetaan vain harvoin yli 4,5 vuodessa: Lukion uusista opiskelijoista 81 prosenttia suoritti lukion oppimäärän korkeintaan kolmessa ja puolessa vuodessa ja 89 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Lukiossa opiskelevat miehet suorittivat lukiotutkinnon hieman hitaammin kuin lukiossa opiskelevat naiset. Lukion uusista suomalaistaustaisista miesopiskelijoista lukiotutkinnon suoritti enintään 3,5 vuodessa 81 prosenttia, kun naisilla vastaava luku oli 82 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla sukupuolten välinen ero koulutuksen läpäisyssä oli suurempi: miesopiskelijoista lukiotutkinnon suoritti enintään 3,5 vuodessa 60 prosenttia ja naisopiskelijoista 70 prosenttia. Neljässä ja puolessa vuodessa lukiokoulutuksen läpäisyasteet paranivat sekä suomalaistaustaisilla että ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla: ulkomaalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti 68 prosenttia ja naisista puolestaan 76 prosenttia. Suomalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti enintään neljässä ja puolessa vuodessa 89 prosenttia ja naisista 91 prosenttia. Suomalaistaustaiset naiset suorittivat lukiotutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa useammin, läpäisyasteiden välinen ero oli 12 prosenttiyksikköä. Neljässä ja puolessa vuodessa läpäisyasteiden välinen ero kasvoi 15 prosenttiyksikköön. Ero pieneni kun aloittamisesta oli kulunut viisi ja puoli vuotta, jolloin suomalaistaustaisista naisista oli suorittanut tutkinnon 91 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista naisista 81 prosenttia. Suomalaistaustaiset miehet suorittivat tutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa useammin, läpäisyasteiden välinen ero oli 20 prosenttiyksikköä. iden välinen ero supistui kun aloittamisesta oli viisi ja puoli vuotta, jolloin ero oli 18 prosenttiyksikköä. 2
Ulkomaalaistaustaisilla miehillä heikko läpäisyaste ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä Aloittamisvuosi Amm. koulutuksen opiskelijoita 50 499 49 759 48 679 77,1 74,6 68,3 Amm. koulutuksen 24 592 24 549 23 866 77,0 74,5 68,5 Amm. koulutuksen 23 621 22 640 22 103 77,7 75,5 69,1 Amm. koulutuksen 1 180 1 324 1 464 68,4 63,6 55,5 Amm. koulutuksen 1 106 1 246 1 246 76,3 72,0 66,1 Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 68 prosenttia suoritti tutkinnon enintään kolmessa ja puolessa vuodessa ja 75 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Naiset suorittivat tutkinnon hieman nopeammin. Ero suomalaistaustaisten miesten ja naisten läpäisyasteissa oli kuitenkin pieni, ollen alle yhden prosenttiyksikön. Suomalaistaustaiset miehet ja naiset läpäisivät ammatillisen koulutuksen lähes yhtä usein sen mukaan kuinka paljon aloittamisesta oli kulunut aikaa. Ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla sukupuolten väliset erot läpäisyasteissa olivat suurempia. Ulkomaalaistaustaisista miesopiskelijoista tutkinnon suoritti enintään kolmessa ja puolessa vuodessa 56 prosenttia, kun naisista tutkinnon suoritti 66 prosenttia. Neljässä ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti 64 prosenttia ja naisista 72 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden erotus oli 8 prosenttiyksikköä. Suomalaistaustaiset miehet suorittivat ammatillisen tutkinnon useammin kolmessa ja puolessa vuodessa, läpäisyasteiden välinen ero oli 13 prosenttiyksikköä. Neljässä ja puolessa vuodessa läpäisyasteiden erotus pieneni 11 prosenttiyksikköön ja edelleen 9 prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut aikaa 5,5 vuotta. Naisten kohdalla erot läpäisyasteissa eivät olleet yhtä suuria kuin miesten kohdalla. Ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti 3,5 vuodessa 66 prosenttia, kun suomaslaistaustaisten naisten vastaava osuus oli 69 prosenttia. iden ero pieneni yhteen prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut 5,5 vuotta. 3
Ulkomaalaistaustaisilla parempi läpäisyaste ammattikorkeakoulutuksessa Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä, nuorten koulutus Aloittamisvuosi AMKkoulutuksen opiskelijoita 28 400 29 030 28 646 28 093 26 894 67,7 65,2 60,6 49,6 27,2 AMKkoulutuksen 12 197 12 578 12 288 11 462 11 378 58,5 55,1 48,0 32,8 12,9 AMKkoulutuksen 14 556 14 612 14 178 14 260 13 404 74,9 73,5 70,9 62,5 38,8 AMKkoulutuksen 930 980 1 159 1 257 1 063 65,8 61,6 57,9 44,6 25,0 AMKkoulutuksen 717 860 1 021 1 114 1 049 78,5 77,6 72,1 63,1 36,6 Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 50 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Enintään seitsemässä ja puolessa vuodessa valmistui 68 prosenttia aloittaneista. Neljässä ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisista valmistui 53 prosenttia, kun suomalaistaustaisista valmistui 49 prosenttia. Ryhmien välinen ero läpäisyasteissa säilyi saman suuruisena kun aloittamisesta oli kulunut aikaa 7,5 vuotta. Sukupuolten välinen ero läpäisyasteissa oli suuri sekä suomalais että ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kohdalla. Suomalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti 4,5 vuodessa 63 prosenttia, kun miehistä vastaavassa ajassa tutkinnon suoritti 33 prosenttia. Sukupuolten välinen ero alkoi kaventumaan, kun aloittamisesta oli kulunut kuusi ja puoli vuotta, jolloin ero oli 18 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti 4,5 vuodessa 63 prosenttia ja miehistä 45 prosenttia. Kuudessa ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti 62 prosenttia ja naisista 78 prosenttia. Ulkomaalaistaustaiset miehet suorittivat tutkinnon useammin neljässä ja puolessa vuodessa, läpäisyasteiden välinen ero oli 12 prosenttiyksikköä. Viidessä ja puolessa vuodessa läpäisyasteiden erotus pieneni 10 prosenttiyksikköön ja edelleen 7 prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut aikaa 6,5 vuotta. Naisten kohdalla erot läpäisyasteissa eivät olleet yhtä suuria kuin miesten kohdalla. Suomalaisja ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 63 prosenttia. iden ero kasvoi 4 prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut kuusi ja puoli vuotta, jolloin ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon oli suorittanut 78 prosenttia ja suomalaistaustaisista naisista 74 prosenttia. 4
Puolet ulkomaalaistaustaisista läpäisi yliopistotutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) Aloittamisvuosi Yliopistokoulutuksen opiskelijoita 19 940 19 766 19 827 22 815 23 162 70,7 66,0 62,1 51,8 32,0 Yliopistokoulutuksen 7 977 7 909 7 812 8 847 9 142 63,0 58,8 54,1 41,4 21,4 Yliopistokoulutuksen 10 501 10 324 10 225 12 015 12 090 77,4 72,4 68,2 59,0 36,9 Yliopistokoulutuksen 843 871 974 1 097 1 047 59,9 57,4 58,6 50,4 49,4 Yliopistokoulutuksen 619 662 816 856 883 70,3 64,4 65,8 59,8 53,5 Yliopistokoulutuksen läpäisyaste kasvaa, mitä kauemmin koulutuksen aloittamisesta on kulunut aikaa. Mitä vanhempaa uusien opiskelijoiden kohorttia tarkasteltiin, sitä korkeammaksi läpäisyaste nousi. Opiskelijoista 62 prosenttia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon viidessä ja puolessa vuodessa ja 7,5 vuotta opiskelleista 71 prosenttia oli suorittanut yliopistotutkinnon. Suomalaistaustaiset naiset läpäisevät tutkinnon selvästi nopeammin. Viidessä ja puolessa vuodesta naisista tutkinnon suoritti 68 prosenttia, kun miehistä tutkinnon suoritti 54 prosenttia. Suomalaistaustaisista naisista 77 prosenttia ja miehistä 63 prosenttia oli suorittanut tutkinnon, kun aloittamisesta oli kulunut 7,5 vuotta. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat suorittavat tutkinnon selvästi opiskelijoita nopeammin. Naisista tutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 66 prosenttia ja miehistä 59 prosenttia. Valtaosa ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista aloitti suoraan maisteriopinnoissa. Tämän tilaston tietokantatauluissa on tietoa koulutussektoreiden eri koulutusalojen sekä eri syntyperäryhmien välisistä eroista läpäisyasteissa (ks. tietokantataulukot). Tietokantataulukoissa on tietoja myös niistä opiskelijoista, jotka eivät läpäisseet koulutustaan tavoiteajassa. Tässä tilastossa koulutuksen suorittaneiden määrä suhteessa koulutuksen aloittaneisiin oli lisääntynyt erityisesti korkeakoulukoulutuksen osalta. Opiskelu kiinnosti aiempaa enemmän myös muiden tilastojen perusteella, kun koulutuksen keskeyttäminen väheni. Opiskelijoiden työssäkäynti kasvoi aavistuksen edellisvuoteen verrattuna. (Koulutuksen keskeyttäminen, Opiskelijoiden työssäkäynti). 5
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä...7 Liitetaulukko 2. Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä...7 Liitetaulukko 3. Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä, nuorten koulutus...8 Liitetaulukko 4. Yliopistokoulutuksen alemman ja ylemmän korkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä...8 Laatuseloste: Opintojen kulku...9 6
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä Aloittamisvuosi Lukiokoulutuksen Ylioppilastutkinnon opiskelijoita miesopiskelijoita 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 37 709 36 957 35 695 36 714 36 020 35 065 35 007 34 510 34 793 34 064 33 705 32 897 32 183 31 884 33 506 32 848 31 739 32 585 32 046 31 241 31 160 30 704 31 180 30 430 30 199 29 590 28 778 25 708 88,9 88,9 88,9 88,8 89,0 89,1 89,0 89,0 89,6 89,3 89,6 89,9 89,4 80,6 15 883 15 580 15 307 15 764 15 497 15 243 14 872 14 436 14 770 14 509 14 472 14 194 13 758 13 391 Ylioppilastutkinnon naisopiskelijoita 13 728 13 534 13 401 13 725 13 521 13 384 13 082 12 709 13 180 12 814 12 810 12 600 12 096 10 692 86,4 86,9 87,5 87,1 87,2 87,8 88,0 88,0 89,2 88,3 88,5 88,8 87,9 79,8 21 826 21 377 20 388 20 950 20 523 19 822 20 135 20 074 20 023 19 555 19 233 18 703 18 425 18 493 Ylioppilastutkinnon 19 778 19 314 18 338 18 860 18 525 17 857 18 078 17 995 18 000 17 616 17 389 16 990 16 682 15 016 90,6 90,3 89,9 90,0 90,3 90,1 89,8 89,6 89,9 90,1 90,4 90,8 90,5 81,2 Liitetaulukko 2. Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä Aloittamisvuosi Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 50 552 48 330 46 815 46 000 48 482 48 041 48 705 48 247 48 336 50 671 50 533 50 499 49 759 48 679 Ammatillisen tutkinnon 40 524 38 965 37 563 36 679 38 864 38 599 39 673 39 221 39 254 40 175 39 778 38 953 37 127 33 254 80,2 80,6 80,2 79,7 80,2 80,3 81,5 81,3 81,2 79,3 78,7 77,1 74,6 68,3 miesopiskelijoita 25 941 24 938 24 216 24 084 25 174 24 792 25 399 24 925 24 965 26 131 26 047 25 772 25 873 25 330 Ammatillisen tutkinnon 19 923 19 388 18 781 18 544 19 595 19 454 20 326 20 031 20 193 20 610 20 386 19 751 19 135 17 157 76,8 77,7 77,6 77,0 77,8 78,5 80,0 80,4 80,9 78,9 78,3 76,6 74,0 67,7 naisopiskelijoita 24 611 23 392 22 599 21 916 23 308 23 249 23 306 23 322 23 371 24 540 24 486 24 727 23 886 23 349 Ammatillisen tutkinnon 20 601 19 577 18 782 18 135 19 269 19 145 19 347 19 190 19 061 19 565 19 392 19 202 17 992 16 097 83,7 83,7 83,1 82,7 82,7 82,3 83,0 82,3 81,6 79,7 79,2 77,7 75,3 68,9 7
Liitetaulukko 3. Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä, nuorten koulutus Aloittamisvuosi opiskelijoita 1995 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 8 361 25 888 26 091 26 223 28 526 28 776 29 332 29 053 28 531 28 329 28 302 28 400 29 030 28 646 28 093 26 894 Tutkinnon 6 162 19 239 19 370 19 466 20 199 20 136 20 490 20 286 19 940 19 807 19 797 19 215 18 929 17 367 13 930 7 322 73,7 74,3 74,2 74,2 70,8 70,0 69,9 69,8 69,9 69,9 69,9 67,7 65,2 60,6 49,6 27,2 miesopiskelijoita 4 139 11 555 11 595 11 546 13 412 13 347 13 190 13 141 13 045 13 037 12 711 13 127 13 558 13 447 12 719 12 441 Tutkinnon 2 748 7 539 7 626 7 495 8 245 8 098 7 943 7 971 7 955 7 998 7 834 7 753 7 529 6 574 4 318 1 733 66,4 65,2 65,8 64,9 61,5 60,7 60,2 60,7 61,0 61,3 61,6 59,1 55,5 48,9 33,9 13,9 naisopiskelijoita 4 222 14 333 14 496 14 677 15 114 15 429 16 142 15 912 15 486 15 292 15 591 15 273 15 472 15 199 15 374 14 453 Tutkinnon 3 414 11 700 11 744 11 971 11 954 12 038 12 547 12 315 11 985 11 809 11 963 11 462 11 400 10 793 9 612 5 589 80,9 81,6 81,0 81,6 79,1 78,0 77,7 77,4 77,4 77,2 76,7 75,0 73,7 71,0 62,5 38,7 Liitetaulukko 4. Yliopistokoulutuksen alemman ja ylemmän korkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä Aloittamisvuosi Yliopistokoulutuksen opiskelijoita 1995 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 16 582 19 054 19 783 21 018 21 245 20 763 20 827 20 744 19 988 19 461 19 396 19 940 19 766 19 827 22 815 23 162 Alemman korkeakoulututkinnon 13 727 15 422 15 771 16 725 16 703 16 351 16 119 16 178 15 625 14 876 14 420 14 094 13 050 12 305 11 815 7 402 82,8 80,9 79,7 79,6 78,6 78,8 77,4 78,0 78,2 76,4 74,3 70,7 66,0 62,1 51,8 32,0 miesopiskelijoita 7 526 8 501 8 590 9 201 9 456 9 092 8 977 8 979 8 687 8 274 8 483 8 820 8 780 8 786 9 944 10 189 Alemman korkeakoulututkinnon 5 727 6 220 6 083 6 558 6 631 6 433 6 247 6 305 6 241 5 702 5 710 5 529 5 154 4 799 4 214 2 474 76,1 73,2 70,8 71,3 70,1 70,8 69,6 70,2 71,8 68,9 67,3 62,7 58,7 54,6 42,4 24,3 naisopiskelijoita 9 056 10 553 11 193 11 817 11 789 11 671 11 850 11 765 11 301 11 187 10 913 11 120 10 986 11 041 12 871 12 973 Alemman korkeakoulututkinnon 8 000 9 202 9 688 10 167 10 072 9 918 9 872 9 873 9 384 9 174 8 710 8 565 7 896 7 506 7 601 4 928 88,3 87,2 86,6 86,0 85,4 85,0 83,3 83,9 83,0 82,0 79,8 77,0 71,9 68,0 59,1 38,0 8
Laatuseloste: Opintojen kulku 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulkua tutkinnon suorittamiseen asti. Tilastossa seurataan opiskelijoiden tilannetta muutaman vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta, tarkastellaan ovatko he suorittaneet aloittamansa koulutuksen loppuun, opiskelevatko he edelleen, ovatko he vaihtaneet toiseen koulutukseen tai ovatko he siirtyneet työelämään ilman loppuun suoritettua koulutusta. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Opintojen kulkua seurataan tarkasteltavalla aikavälillä koulutussektorin ja koulutuksen mukaan. Koulutusta voidaan tarkastella joko koulutusalan, opintoalan tai jonkun muun koulutustiedon mukaan. Jos opintojen kulkua tarkastellaan koulutussektorin ja koulutusalan mukaan, verrataan esimerkiksi aloitetun ammatillisen koulutuksen koulutusalaa tarkasteluajanjakson loppuun mennessä suoritettuun ammatillisen koulutuksen koulutusalaan tai tarkasteluajanjakson lopussa opiskeltavaan ammatillisen koulutuksen koulutusalaan. Opintojen kulkua voidaan seurata myös pelkästään koulutussektoreittain. Tarkastellaan esimerkiksi onko yliopistokoulutuksen aloittanut suorittanut ylipäänsä jonkun yliopistosektorin koulutuksen loppuun, jatkaako hän mitä tahansa yliopistosektorin opiskelua edelleen, onko hän vaihtanut toisen sektorin koulutukseen vai onko hän keskeyttänyt opintonsa kokonaan. Koulutussektorit ovat: lukiokoulutus (nuorten koulutus), toisen asteen ammatillinen peruskoulutus (nuorille suunnattu koulutus), ammattikorkeakoulukoulutus (nuorten koulutus) ja yliopistokoulutus (alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelleet). Tilastoaineistot sisältävät Tilastokeskuksen, opetushallinnon ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue- ja demografiset luokitukset. Tiedot tuotetaan yhdistämällä Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia opiskelija-, tutkinto- ja työssäkäyntitilaston tietoja. Tämän tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta. Tilastolain (23.4.2004/280, muut. 361/) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu Tilastokeskuksen henkilöpohjaisiin kokonaisaineistoihin. Tiedot opiskelijoista perustuvat Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjiltä keräämiin ja korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta saatuihin tietoihin. Tiedot suoritetuista tutkinnoista perustuvat Tilastokeskuksen pääasiassa koulutuksen järjestäjiltä keräämiin ja korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä saatuihin tutkintorekisterin tietoihin. Tiedot työssäkäynnistä perustuvat Tilastokeskuksen ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoihin, jotka on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia mm. työeläke- ja veroviranomaisten rekisteriaineistoja. Perusjoukko on tietyn vuoden perusasteen jälkeisen tutkintoon johtavan koulutuksen uudet opiskelijat, joilla on suomalainen henkilötunnus. Perusjoukkoon eivät kuulu lukiokoulutuksen osalta aikuisten opetussuunnitelman mukainen koulutus, ammatillisen koulutuksen osalta näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus, lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus ja ammattikorkeakoulukoulutuksen osalta aikuiskoulutus. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. 9
Opintojen kulkua seurataan eri vuosien tilastoaineistojen avulla. Mikäli aineistoissa, luokituksissa tai tilastoinnissa on seuranta-aikana tapahtunut paljon muutoksia, ne voivat vaikeuttaa vertailua ja estää joidenkin tietojen tuottamisen. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto opiskelijoiden opintojen kulusta on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät runsas vuosi seuranta-ajan päättymisen jälkeen. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen internetsivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutus, kulttuuri ja ajankäyttö-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen internetsivuilta. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilastoa on laadittu yliopistokoulutuksen opintojen kulusta 1980- ja 1990-luvulta lähtien määrävuosin. Kaikkien koulutussektoreiden uusien opiskelijoiden opintojen kulkua seurataan tilastovuodesta 2000 lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, tilastoinnissa ja käytetyissä luokituksissa tapahtuneet muutokset sekä tilastoaineiston laadun paraneminen. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet. Mikäli opintojen kulkua kuvaavissa tilastoissa on käytetty toisistaan poikkeavia käsitteitä ja määritelmiä, saattavat ne tuottaa samastakin koulutuksesta erilaisia tietoja. 10
Koulutus 2018 Lisätietoja Mika Witting Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 029 551 3530 www.tilastokeskus.fi Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1799-1005 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi