EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta ALUSTAVA 2001/0033(COD) 3. syyskuuta 2001 ***I MIETINTÖLUONNOS Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien ammattikoulutuksesta (KOM(2001) 56 C5-0037/2001 2001/0033(COD)) Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta Esittelijä: Mathieu J.H. Grosch PR\441564.doc PE 301.831

Lainsäädäntömenettelyistä käytettävät symbolit * Kuulemismenettely yksinkertainen enemmistö **I Yhteistoimintamenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö **II Yhteistoimintamenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi *** Hyväksyntämenettely parlamentin jäsenten enemmistö lukuun ottamatta EY-sopimuksen 105, 107, 161 ja 300 artiklassa ja EU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuja tapauksia ***I Yhteispäätösmenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö ***II Yhteispäätösmenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi ***III Yhteispäätösmenettely (kolmas käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen tekstin hyväksymiseksi (Ilmoitettu menettely perustuu komission esittämään oikeusperustaan.) Tarkistukset säädösehdotukseen Parlamentin tarkistukset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään teknisten yksiköiden huomio sellaisiin säädösehdotuksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asianomaiset tekniset yksiköt. PE 301.831 2/23 PR\441564.doc

SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY... 4 LAINSÄÄDÄNTÖEHDOTUS... 5 LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI... 20 PERUSTELUT... 21 VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE... KOMISSION KANTA/LAUSUMA (66 ART. 3 KOHTA)... PR\441564.doc 3/23 PE 301.831

ASIAN KÄSITTELY Komissio välitti 2. helmikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 71 artiklan mukaisesti ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien ammattikoulutuksesta (KOM(2001) 56 2001/0033(COD)). Parlamentin puhemies ilmoitti 12. helmikuuta 2001 pidetyssä istunnossa lähettäneensä kyseisen ehdotuksen asiasta vastaavaan aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokuntaan sekä lausuntoa varten työllisyys- ja sosiaalivaliokuntaan (C5-0037/2001). Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta nimitti 20. maaliskuuta 2001 pitämässään kokouksessa esittelijäksi Mathieu J.H. Groschin. Valiokunta käsitteli komission ehdotusta ja mietintöluonnosta... pitämässään kokouksessa (pitämissään kokouksissa). Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: (puheenjohtaja/puheenjohtajana), (varapuheenjohtaja), (varapuheenjohtaja), (esittelijä),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja... Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta päätti 15. helmikuuta 2001 olla antamatta lausuntoa. Mietintö jätettiin käsiteltäväksi... Tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään. / Tarkistusten jättämisen määräaika on klo... PE 301.831 4/23 PR\441564.doc

LAINSÄÄDÄNTÖEHDOTUS Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien ammattikoulutuksesta (KOM(2001) 56 C5-0037/2001 2001/0033(COD)) Ehdotusta muutetaan seuraavasti: Komission teksti 1 Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 1 artikla Soveltamisala Tieliikenteen kuljettajan ammatin harjoittamista säännellään säännöksillä, jotka jäsenvaltiot antavat tämän direktiivin yhteisten sääntöjen mukaisesti. Tieliikenteen kuljettajan ammatin harjoittamista EU:ssa itsenäisenä kuljettajana tai yrityksissä, joilla on toimipaikka yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, säännellään säännöksillä, jotka jäsenvaltiot antavat tämän direktiivin yhteisten sääntöjen mukaisesti. Direktiiviä on sovellettava kaikkiin kuljettajiin riippumatta siitä, ovatko he EU:n alueella toimipaikkaansa pitäviä itsenäisiä kuljettajia vai työskentelevätkö he ammattikuljettajina EU:n alueella toimipaikkaansa pitävässä yrityksessä. Tarkistus 2 4 artikla Koulutusvelvoite Maanteiden tavara- tai henkilöliikenteen kuljettajan ammatin harjoittamisen ehtona on tässä direktiivissä säädetyn peruskoulutuksen läpäiseminen ja osallistuminen tässä direktiivissä Maanteiden tavara- tai henkilöliikenteen kuljettajan ammatin harjoittamisen ehtona on tässä direktiivissä säädetyn peruskoulutuksen päättäminen ja osallistuminen tässä direktiivissä 1 EYVL C 154, 29.5.2001, s. 258. PR\441564.doc 5/23 PE 301.831

säädettyyn jatkokoulutukseen. Kyseisen koulutuksen läpäiseminen vahvistetaan todistuksella, jonka perusteella toimivaltaiset viranomaiset merkitsevät ajokorttiin yhteisön koodin hankitusta koulutuksesta. säädettyyn jatkokoulutukseen. Kyseisen koulutuksen päättäminen vahvistetaan ammatillisella todistuksella, jonka perusteella toimivaltaiset viranomaiset merkitsevät ajokorttiin yhteisön koodin hankitusta koulutuksesta. Katso esittelijän tarkistuksen 6 perustelut. Tarkistus 3 6 artiklan 2 kohta 2. Perusammattikoulutus muodostuu joko täydestä peruskoulutuksesta tai vähimmäisperuskoulutuksesta riippuen ikärajasta ja kuljettavien ajoneuvojen luokista. Nämä kaksi peruskoulutuksen tyyppiä, jotka määritellään tämän direktiivin liitteessä, poikkeavat toisistaan vain koulutuksen keston ja opetussisällön yksityiskohtaisuuden osalta. 2. Perusammattikoulutus muodostuu joko täydestä peruskoulutuksesta tai vähimmäisperuskoulutuksesta riippuen ikärajasta ja kuljettavien ajoneuvojen luokista. Vähimmäisperuskoulutuksen kesto on 140 tuntia runko-ohjelmassa ja 70 tuntia erikoiskoulutuksessa. Täyden peruskoulutuksen kesto on 280 tuntia runko-ohjelmassa ja 140 tuntia erikoiskoulutuksessa. Kussakin peruskoulutusohjelmassa vähintään 30 prosenttia käytettävissä olevasta ajasta on varattava kutakin liitteen osan 1 kohtaa 1.1, 1.2 ja 1.3 varten ja jäljelle jäävä osa määritellään kuljettajan oman toimenkuvan mukaan. Koulutuksen kesto on direktiivin kiinteä osa, ja sitä ei siten pitäisi erottaa liitteeseen, vaan se olisi mainittava itse direktiivissä. PE 301.831 6/23 PR\441564.doc

Tarkistus 4 6 artiklan 3 kohta 3. Peruskoulutukseen hyväksytään henkilöt, joille on myönnetty vastaava ajokortti. Sellainen täysi peruskoulutus, joka annetaan osana ammatillista koulutusta alle 18-vuotiaille, ei kuitenkaan edellytä vastaavan ajokortin hankkimista ennen koulutusta. 3. Peruskoulutus voidaan järjestää osana ammattikoulutusta, joka mahdollistaa suoraan ajokortin saannin. Peruskoulutuksen olisi sisällettävä ajokortin saaminen, mikäli tämä on yhdistettävissä ajokortin saamisen ikärajoihin. Tarkistus 5 6 artiklan 5 kohdan b alakohdan i a alakohta (uusi) (i a) luokkiin D ja DE kuuluvilla ajoneuvoilla, joita käytetään henkilökuljetuksiin säännöllisillä enintään 50 kilometrin pituisilla reiteillä, jos hän on suorittanut vähimmäisperuskoulutuksen, Säännöllisillä reiteillä ja samalla alueella tapahtuvassa julkisessa lähiliikenteessä ikärajan olisi oltava 21 eikä 24 vuotta. Tarkistus 6 7 artiklan 1 kohta 1. Vähimmäisperuskoulutuksen runko-ohjelmassa on läpäistävä loppukoe. Tämän kokeen jälkeen kuljettajan 1. Vähimmäisperuskoulutuksen runko-ohjelman päättymisestä annetaan osallistumistodistus. Runko-ohjelman PR\441564.doc 7/23 PE 301.831

ammattiin koulutettavan on suoritettava erikoiskoulutus yrityksessä tai hyväksytyssä koulutuslaitoksessa. Koulutuksen kahden osan eli runkoohjelman ja erikoiskoulutuksen päätyttyä kuljettajalle annetaan todistus vähimmäisperuskoulutuksesta. jälkeen kuljettajan ammattiin koulutettavan on suoritettava erikoiskoulutus yrityksessä tai hyväksytyssä koulutuslaitoksessa. Koulutuksen kahden osan eli runkoohjelman ja erikoiskoulutuksen päätyttyä kuljettajalle annetaan ammatillinen todistus vähimmäisperuskoulutuksesta. Kyse on vähimmäisperuskoulutuksen loppukokeen poistaminen. Esittelijä pitää tätä koetta tarpeettomana rasitteena. Tarkistus 7 7 artiklan 2 kohta 2. Täyden peruskoulutuksen runkoohjelmassa on läpäistävä loppukoe. Tämän kokeen jälkeen kuljettajan ammattiin koulutettavan on suoritettava erikoiskoulutus yrityksessä tai hyväksytyssä koulutuslaitoksessa. Koulutuksen kahden osan eli runkoohjelman ja erikoiskoulutuksen päätyttyä kuljettajalle annetaan ammattitaitoa osoittava todistus. 2. Täyden peruskoulutuksen runkoohjelmassa on läpäistävä loppukoe. Tämän kokeen jälkeen kuljettajan ammattiin koulutettavan on suoritettava erikoiskoulutus yrityksessä tai hyväksytyssä koulutuslaitoksessa. Koulutuksen kahden osan eli runkoohjelman ja erikoiskoulutuksen päätyttyä kuljettajalle annetaan ammatillinen todistus. Katso esittelijän tarkistuksen 6 perustelut. Tarkistus 8 8 artiklan 1 kohta Jatkokoulutus 1. Jatkokoulutus muodostuu koulutuksesta, jonka avulla tämän direktiivin voimaantulopäivänä kuljettajan ammattia 1. Jatkokoulutus muodostuu koulutuksesta, jonka avulla tämän direktiivin voimaantulopäivänä kuljettajan ammattia PE 301.831 8/23 PR\441564.doc

jo harjoittavat henkilöt voivat täydentää ammattiinsa liittyvää keskeistä tietämystä ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota tieturvallisuuteen ja polttoaineenkulutuksen järkeistämiseen. Jatkokoulutus annetaan yhtäjaksoisena koulutuksena. jo harjoittavat henkilöt voivat täydentää ammattiinsa liittyvää keskeistä tietämystä ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota tieturvallisuuteen ja polttoaineenkulutuksen järkeistämiseen. Yhtäjaksoinen koulutus on järjestettävä toisin, jotta saavutetaan kompromissi koulutuksen tehokkuuden ja töistä poissa olemisen välillä. Tarkistus 9 8 artiklan 1 a kohta (uusi) (1 a) Jatkokoulutuksen kesto on 35 tuntia joka viides vuosi. Tämä koulutusohjelma laaditaan siten, että yksi jakso sisältää vähintään 14 tuntia. Kahden päivän (14 tuntia) pituinen jakso ja yksittäiset kurssipäivät olisivat mahdollinen kompromissi koulutuksen tehokkuuden (1 seminaari) ja yrityksen töistä poissa olemisen kannalta (yksittäiset päivät). Tarkistus 10 8 artiklan 2 kohta 2. Maanteiden tavara- tai henkilöliikenteen ammattikuljettajien on käytävä tämän direktiivin liitteessä määritelty jatkokoulutus. Jatkokoulutus perustuu ammattikuljettajan toimenkuvaan, joka määritellään arviointihaastattelussa. Jatkokoulutuksen tarkoituksena on syventää ja tarkentaa 2. Jatkokoulutus perustuu ammattikuljettajaan kohdistuviin vaatimuksiin, jotka määritellään arviointihaastattelussa. Jatkokoulutuksen tarkoituksena on syventää ja tarkentaa tietämystä tietyistä peruskoulutusohjelmassa käsitellyistä aiheista, jotka yksilöidään PR\441564.doc 9/23 PE 301.831

tietämystä tietyistä peruskoulutusohjelmassa käsitellyistä aiheista, jotka yksilöidään arviointihaastattelun aikana. arviointihaastattelun aikana. Virke on poistettava artiklasta, koska jatkokoulutusta koskevat määräykset on siirretty liitteen osasta 3 direktiivin 8 artiklan 1 kohtaan. Tarkistus 11 9 artiklan 1 kohta Koulutuspaikka ja koulutustodistusten voimassaolo 1. Ammattikuljettajien on suoritettava perus- ja jatkokoulutus siinä jäsenvaltiossa, jossa heidän vakinainen asuinpaikkansa on tai jossa he voivat todistaa olleensa opiskelijana vähintään kuuden kuukauden ajan. 1. Ammattikuljettajat voivat suorittaa perus- ja jatkokoulutuksen missä tahansa jäsenvaltiossa. Ammattikuljettajien on voitava suorittaa koulutus valitsemassaan jäsenvaltiossa, jotta esim. estetään se, että turhat kielirajat eivät vaaranna heidän ammattinsa harjoittamista. Tarkistus 12 9 artiklan 2 kohta 2. Kaikkien jäsenvaltioiden on tunnustettava todistus vähimmäisperuskoulutuksesta, ammattitaitoa osoittava todistus ja todistus jatkokoulutuksesta. Todistus jatkokoulutuksesta on voimassa enintään viisi vuotta. 2. Kaikkien jäsenvaltioiden on tunnustettava ammatillinen todistus vähimmäisperuskoulutuksesta ja täydestä peruskoulutuksesta sekä osallistumistodistus jatkokoulutuksesta. Todistus jatkokoulutuksesta on voimassa enintään viisi vuotta. Yritystä vaihdettaessa aikaisemmin suoritettu jatkokoulutus on otettava huomioon. PE 301.831 10/23 PR\441564.doc

Todistukset, jotka jäsenvaltiot ovat antaneet jo voimassa olevien kansallisten säännösten perusteella siihen päivään mennessä, josta alkaen tätä direktiiviä sovelletaan, on tunnustettava tässä direktiivissä tarkoitetuiksi koulutustodistuksiksi. Todistukset, jotka jäsenvaltiot ovat antaneet jo voimassa olevien kansallisten säännösten perusteella siihen päivään mennessä, josta alkaen tätä direktiiviä sovelletaan, on tunnustettava tässä direktiivissä tarkoitetuiksi ammatillisiksi koulutustodistuksiksi. Olisi sekä kyseisten kuljettajien että yritysten kannalta valitettavaa, jos jo suoritettuja jatkokoulutustunteja ei voitaisi ottaa huomioon yrityksen vaihtamisen yhteydessä. Katso esittelijän tarkistuksen 6 perustelut. Tarkistus 13 Liite osa 1, 1.1. kohta Turvallisuussääntöihin perustuva järkevän ajokäyttäytymisen parantaminen 1.1.1. tekniset ominaisuudet: voimansiirto, vääntömomenttiin, tehoon, moottorin ominaiskulutukseen liittyvät käyrät, käyntinopeusmittarin optimikäyttö, vaihteiston välityssuhteeseen liittyvät kaaviot, 1.1.2. jarrulaitteet, lukkiutumisenestojärjestelmät, hidastin, nopeudensäädin: toimintaperiaatteet, paineöljykäyttöisten jarrupiirien erityisominaisuudet, jarrujen ja hidastinten käyttörajoitukset, jarrujen ja hidastimen yhteiskäyttö, jarrujärjestelmien käyttö erityyppisillä ajoradoilla ja erilaisissa sääolosuhteissa, pysähtymis- ja jarrutusmatka, nopeuden ja vaihteiston Kaikki ajokortit 1.1.1. tavoite: voimansiirron ominaisuuksien tunteminen sen hyödyntämisen optimoimiseksi, kuvaus: tekniset ominaisuudet: voimansiirto, vääntömomenttiin, tehoon, moottorin ominaiskulutukseen liittyvät käyrät, käyntinopeusmittarin optimikäyttö, vaihteiston välityssuhteeseen liittyvät kaaviot, 1.1.2. tavoite: turvalaitteiden teknisten ominaisuuksien ja toiminnan tunteminen ajoneuvon hallitsemiseksi, sen kulumisen minimoimiseksi ja vikojen ehkäisemiseksi, kuvaus: jarrulaitteet, lukkiutumisenestojärjestelmät, hidastin, nopeudensäädin: toimintaperiaatteet, paineöljykäyttöisten jarrupiirien erityisominaisuudet, jarrujen ja hidastinten käyttörajoitukset, jarrujen ja hidastimen yhteiskäyttö, jarrujärjestelmien käyttö erityyppisillä ajoradoilla ja erilaisissa sääolosuhteissa, pysähtymis- ja jarrutusmatka, nopeuden ja vaihteiston PR\441564.doc 11/23 PE 301.831

välityssuhteen yhteyden parantaminen, ajoneuvon inertian hyödyntäminen, hidastus- ja jarrutuskeinojen käyttö alamäessä, painojen ja mittojen vaikutukset, kuljettajan vastuulla olevat tarkistukset, toimenpiteet toimintahäiriöiden varalle, 1.1.3. onnettomuuksien ennaltaehkäisy: ennakointi ajon aikana, kuljettajan käyttäytyminen ja valppaus, tieonnettomuuksiin vaikuttavat tekijät, raskaisiin ajoneuvoihin liittyvät erityiset vaaratekijät, ajoradan kuntoon liittyvät ajoriskit ja niiden vaihtelu ilmastoolosuhteiden ja vuorokaudenaikojen mukaan, mäkisillä reiteillä ja tunneleissa ajaminen, pysäköinti, nopeuden vaikutus ajoneuvoon, 1.1.4. muiden käyttäjien huomioon ottaminen: muiden käyttäjien aikeiden huomiointi, muiden käyttäjien erityisominaisuudet (hitaat ajoneuvot, keveät ajoneuvot, kaksipyöräiset, jalankulkijat), tieturvallisuustoimenpiteet, 1.1.5. ajoliikkeet: esteiden paikantaminen, liikkeen valmistelu, näkyvyys, kuolleet kulmat, liikkuma-ala, käyttäytyminen ja turvallisuus liikkeen aikana, ajoliikkeiden suorittaminen, 1.1.6. ympäristö: polttoaineenkäytön optimointi soveltamalla kunkin edellä mainitun kohdan taitotietoa, 1.1.7. kuormitus: ajoneuvoihin liikkeessä vaikuttavat voimat, vaihteiston välityssuhteiden käyttö ajoneuvon kuorman välityssuhteen yhteyden parantaminen, ajoneuvon inertian hyödyntäminen, hidastus- ja jarrutuskeinojen käyttö alamäessä, painojen ja mittojen vaikutukset, kuljettajan vastuulla olevat tarkistukset, toimenpiteet toimintahäiriöiden varalle, 1.1.3. tavoite: maltillisen ajotavan omaksuminen, kuvaus: onnettomuuksien ennaltaehkäisy: ennakointi ajon aikana, kuljettajan käyttäytyminen ja valppaus, tieonnettomuuksiin vaikuttavat tekijät, raskaisiin ajoneuvoihin liittyvät erityiset vaaratekijät, ajoradan kuntoon liittyvät ajoriskit ja niiden vaihtelu ilmastoolosuhteiden ja vuorokaudenaikojen mukaan, mäkisillä reiteillä ja tunneleissa ajaminen, pysäköinti, nopeuden vaikutus ajoneuvoon, 1.1.4. tavoite: muut huomioon ottavan ajotavan omaksuminen, kuvaus: muiden käyttäjien huomioon ottaminen: muiden käyttäjien aikeiden huomiointi, muiden käyttäjien erityisominaisuudet (hitaat ajoneuvot, keveät ajoneuvot, kaksipyöräiset, jalankulkijat), tieturvallisuustoimenpiteet, 1.1.5. tavoite: ajoliikkeiden hallinta ja niiden tekeminen ymmärrettäväksi muiden käyttäjien kannalta, kuvaus: ajoliikkeet: esteiden paikantaminen, liikkeen valmistelu, näkyvyys, kuolleet kulmat, liikkuma-ala, käyttäytyminen ja turvallisuus liikkeen aikana, ajoliikkeiden suorittaminen, 1.1.6. tavoite: polttoaineen kulutuksen optimointi, kuvaus: ympäristö: polttoaineenkäytön optimointi soveltamalla kunkin edellä mainitun kohdan taitotietoa, C-luokan ajokortit 1.1.7. tavoite: turvallisuusmääräyksiä ja ajoneuvon asianmukaista käyttöä vastaavan kuormauksen varmistaminen, kuvaus: kuormitus: ajoneuvoihin liikkeessä vaikuttavat voimat, vaihteiston välityssuhteiden käyttö ajoneuvon kuorman PE 301.831 12/23 PR\441564.doc

ja tieprofiilin mukaan, ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorman määrittäminen, hyötytilavuuden määrittäminen, kuormituksen jakautuminen, akselin ylikuormituksen seuraukset, ajoneuvon vakaus ja painopiste, pakkausten ja kuormalavojen tyypit, lavakuormaimen käyttö (vain luokat C1, C1E, C ja CE), 1.1.8. lastin lukitus: tärkeimmät lukitusta edellyttävät tavaraluokat, kiilaus- ja lukitusmenetelmät, lukitushihnojen käyttö, lukituslaitteiden tarkistus, käsittelylaitteiden käyttö, suojapeitteiden asettaminen ja poistaminen (vain luokat C1, C1E, C ja CE), 1.1.9. matkustajaturvallisuus ja -mukavuus: kuljettajan vastuu, lasten kuljettaminen, ennen lähtöä tehtävät tarkistukset (vain luokat D1, D1E, D ja DE). ja tieprofiilin mukaan, ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorman määrittäminen, hyötytilavuuden määrittäminen, kuormituksen jakautuminen, akselin ylikuormituksen seuraukset, ajoneuvon vakaus ja painopiste, pakkausten ja kuormalavojen tyypit, lavakuormaimen käyttö (vain luokat C1, C1E, C ja CE*), lastin lukitus: tärkeimmät lukitusta edellyttävät tavaraluokat, kiilaus- ja lukitusmenetelmät, lukitushihnojen käyttö, lukituslaitteiden tarkistus, käsittelylaitteiden käyttö, suojapeitteiden asettaminen ja poistaminen (vain luokat C1, C1E, C ja CE *) * voidaan poistaa, D-luokan ajokortti 1.1.8. tavoite: matkustajien kuljettamista koskevien säännösten tunteminen kuvaus: matkustajaturvallisuus ja mukavuus: kuljettajan vastuu, lasten kuljettaminen, ennen lähtöä tehtävät tarkistukset (vain luokat D1, D1E, D ja DE *), * (voidaan poistaa), On parempi järjestää liitteen jakso 1 siten, että joka kerta osoitetaan selvästi 1) saavutettava tavoite ja 2) sisältö, jonka avulla kussakin koulutuksen osassa pyritään saavuttamaan tämä tavoite, sekä hajautetaan koulutusta hankittavaa ajokorttia vastaavasti. Tietyt koulutuksen osat koskevat kaikkia ajokortteja, kun taas toiset koskevat vain D-luokan ajokorttia (matkustajien kuljettaminen) tai C-luokan ajokorttia (tavaran kuljettaminen). Komission ehdotuksen kohdista 1.1.7 ja 1.1.8 on parlamentin tarkistuksessa tullut kohta 1.1.7. PR\441564.doc 13/23 PE 301.831

Tarkistus 14 Liite osa 1, 1.2 kohta Säännöstön soveltaminen 1.2.1. kuljetuksia ja niihin liittyviä toimia koskeva säännöstö: ammatin hallinto, kuljetusluvat, tavarankuljetusta koskevien vakiosopimusten velvoitteet, kuljetussopimukseen kuuluvien asiakirjojen laadinta, kansainvälisten kuljetusluvat, tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen (CMR-sopimuksen) velvoitteet, kansainvälisen rahtikirjan laadinta, rajanylitys, huolitsijat, tavaroiden mukana olevat erityisasiakirjat, 1.2.2. tieliikennesäännöt: liikennemerkit, liikennerajoitukset ja -kiellot, pysäköinti ja pysähtyminen, erityisinfrastruktuurien käyttö, turvaetäisyys ja pysähtymismatka, raskaiden ajoneuvojen ja linja-autojen erityisnopeusrajoitukset, tarkastukset ja seuraamukset, 1.2.3. sosiaalisäännöstö: kuljetusalan enimmäistyöajat, asetusten 3820/85 ja 3821/85 periaatteet, soveltaminen ja seuraukset, seuraamukset ajopiirturin käyttämättä jättämisestä, virheellisestä käytöstä tai väärentämisestä. Kaikki ajokortit 1.2.1. tavoite: liikennesääntöjen tunteminen, kuvaus: tieliikennesäännöt: liikennemerkit, liikennerajoitukset ja kiellot, pysäköinti ja pysähtyminen, erityisinfrastruktuurien käyttö, turvaetäisyys ja pysähtymismatka, raskaiden ajoneuvojen ja linja-autojen erityisnopeusrajoitukset, tarkastukset ja seuraamukset, 1.2.2. tavoite: tiekuljetusten sosiaalisen ympäristön ja sitä koskevan sääntelyn tunteminen, kuvaus: sosiaalisäännöstö: kuljetusalan enimmäistyöajat, asetusten 3820/85 ja 3821/85 periaatteet, soveltaminen ja seuraukset, seuraamukset ajopiirturin käyttämättä jättämisestä, virheellisestä käytöstä tai väärentämisestä, tiekuljetusten sosiaalisen ympäristön tunteminen: kuljettajien oikeudet ja velvollisuudet perus- ja jatkokoulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen osalta, D-luokan ajokortti 1.2.3. tavoite: matkustajakuljetusten taloudellisen ympäristön ja markkinoiden organisaation tunteminen kuvaus: tiekuljetusten taloudellisen ympäristön tuntemus, matkustajien tiekuljetukset suhteessa muihin tiekuljetuksiin, matkustajien tiekuljetukset suhteessa muihin matkustajien PE 301.831 14/23 PR\441564.doc

kuljetusten muotoihin (raideliikenne, yksityisautot), matkustajien tiekuljetuksiin liittyvät toiminnot, rajojen ylittäminen (kansainväliset kuljetukset), matkustajien tiekuljetusyritysten päätyyppien organisaatiot, liiketoiminta ja laatu: liiketoiminta ja sen ympäristö (kilpailu), matkustajan kanssa käytävän riita-asian seuraukset kaupallisella ja taloudellisella tasolla, matkustajien tiekuljetusyritysten varmentamismenettely, C-luokan ajokortti 1.2.4. tavoite: tavarankuljetusta koskevan sääntelyn tunteminen, kuvaus: kuljetuksia ja niihin liittyviä toimia koskeva säännöstö: ammatin hallinto, kuljetusluvat, tavarankuljetusta koskevien vakiosopimusten velvoitteet, kuljetussopimukseen kuuluvien asiakirjojen laadinta, kansainvälisten kuljetusluvat, tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen (CMR-sopimuksen) velvoitteet, kansainvälisen rahtikirjan laadinta, rajanylitys, huolitsijat, tavaroiden mukana olevat erityisasiakirjat, 1.2.5. tavoite: tavaraliikenteen taloudellisen ympäristön ja markkinoiden organisaation tunteminen, kuvaus: tiekuljetusten taloudellisen ympäristön tuntemus: tavaroiden tiekuljetukset suhteessa muihin tiekuljetuksiin, tavaroiden tiekuljetukset suhteessa muihin tavaroiden kuljetusmuotoihin (raideliikenne, ilma- ja vesitiet), tiekuljetusten eri toimintamuodot (muiden lukuun ja omaan lukuun tehtävät kuljetukset, kuljetuksiin liittyvät toiminnot), tavaroiden tiekuljetusyritysten päätyyppien ja kuljetuksiin liittyvien toimintojen organisaatiot, erityiskuljetusmuodot (säiliökuljetukset, kylmäkuljetukset jne.), alan kehitys (palvelujen monipuolistaminen, rautatiemaantiekuljetukset, alihankinnat jne.), PR\441564.doc 15/23 PE 301.831

liiketoiminta ja laatu: liiketoiminta ja sen ympäristö (kilpailu, rahtaustoiminta), riidan seuraukset kaupallisella ja taloudellisella tasolla, kuljetusyritysten varmentamismenettely, On parempi järjestää liitteen jakso 1 siten, että joka kerta osoitetaan selvästi 1) saavutettava tavoite ja 2) sisältö, jonka avulla kussakin koulutuksen osassa pyritään saavuttamaan tämä tavoite, sekä hajautetaan koulutusta hankittavaa ajokorttia vastaavasti. Tietyt koulutuksen osat koskevat kaikkia ajokortteja, kun taas toiset koskevat vain D-luokan ajokorttia (matkustajien kuljettaminen) tai C-luokan ajokorttia (tavaran kuljettaminen). Komission ehdotuksen kohdista 1.2.1, 1.2.2 ja 1.2.3 on parlamentin tarkistuksessa tullut kohdat 1.2.4, 1.2.1 ja 1.2.2. Parlamentin tarkistuksen kohdista 1.2.2, 1.2.3 ja 1.2.5 katso tarkistuksesta 17 komission ehdotuksen kohdat 1.3.6, 1.3.7 ja 1.3.8. Tarkistus 15 Liite osa 1, 1.3 kohta Terveys, turvallisuus, palvelu, logistiikka 1.3 Terveys, turvallisuus, palvelu, logistiikka 1.3.1. työtapaturmat: kuljetusalan työtapaturmien tyypit, tieliikenteen onnettomuustilastot, raskaiden ajoneuvojen ja linja-autojen osallisuus onnettomuuksiin, inhimilliset, aineelliset ja taloudelliset seuraukset, 1.3.2. salamatkustajien ja laittomien siirtolaisten kuljetus: yleinen informaatio, seuraukset kuljettajien kannalta, torjuntatoimenpiteet, tehtävät tarkistukset, 1.3 Terveys, liikenteen ja ympäristön turvallisuus, palvelu, logistiikka Kaikki ajokortit 1.3.1 tavoite: hyvän terveydenhoidon saavuttaminen, kuvaus: terveydenhoito: ruokavalio, alkoholin vaikutukset, lääkkeet ja muut käyttäytymiseen vaikuttavat aineet, väsymyksen ja stressin oireet, syyt ja vaikutukset, työn ja levon perusrytmin keskeinen merkitys, 1.3.2. tavoite: liikenteen vaaroja ja työtapaturmia koskevan tietoisuuden lisääminen, kuvaus: työtapaturmat: kuljetusalan työtapaturmien tyypit, tieliikenteen onnettomuustilastot, raskaiden ajoneuvojen ja linja-autojen osallisuus PE 301.831 16/23 PR\441564.doc

kuljettajien vastuuseen liittyvä lainsäädäntö, 1.3.3.ergonomiaperiaatteet: riskialttiit liikkeet ja asennot, ruumiin fyysinen asento tilassa, fyysinen kunto (lihasharjoitusten tärkeys), asennot ja liikkeiden koordinointi, käsittelyharjoitukset, henkilökohtaiset suojavarusteet, 1.3.4. terveydenhoito: ruokavalio, alkoholin vaikutukset, lääkkeet ja muut käyttäytymiseen vaikuttavat aineet, väsymyksen ja stressin oireet, syyt ja vaikutukset, työn ja levon perusrytmin keskeinen merkitys, 1.3.5. toiminta hätätilanteessa: tilanteen arviointi, tilanteen pahenemisen estäminen, avun kutsuminen paikalle, loukkaantuneiden auttaminen, toimenpiteet tulipalon varalta, vahinkoilmoituksen laadinnan pääperiaatteet, 1.3.6. tiekuljetusten taloduellisen ympäristön tuntemus: kuljetusala suhteessa muihin talouden aloihin, tiekuljetukset suhteessa muihin kuljetusmuotoihin, tiekuljetusten eri toimintamuodot (muiden lukuun ja omaan lukuun tehtävät kuljetukset, kuljetuksiin liittyvät toiminnot), kuljetusyritysten päätyyppien ja kuljetuksiin liittyvien toimintojen organisaatiot, erityiskuljetusmuodot (säiliökuljetukset, kylmäkuljetukset jne.), alan kehitys (palvelujen monipuolistaminen, rautatiemaantiekuljetukset, alihankinnat jne.), onnettomuuksiin, inhimilliset, aineelliset ja taloudelliset seuraukset, 1.3.3. tavoite: hätätilanteissa toimiminen, kuvaus: toiminta hätätilanteessa: tilanteen arviointi, tilanteen pahenemisen estäminen, avun kutsuminen paikalle, loukkaantuneiden auttaminen, toimenpiteet tulipalon varalta, vahinkoilmoituksen laadinnan pääperiaatteet, 1.3.4. tavoite: palveluyrityksen imagoa parantavan käyttäytymisen omaksuminen, kuvaus: kuljettajan käyttäytyminen ja yrityksen imago: kuljettajan työn laadun merkitys yritykselle, kuljettajan eri roolit, kuljettajan työssään kohtaamat henkilöt, ajoneuvon kunnossapito, työn organisointi, henkilösuhteisiin liittyvät näkökohdat, C-luokan ajokortti 1.3.5. tavoite: fyysisten riskien ehkäiseminen, kuvaus: ergonomiaperiaatteet: riskialttiit liikkeet ja asennot, ruumiin fyysinen asento tilassa, fyysinen kunto (lihasharjoitusten tärkeys), asennot ja liikkeiden koordinointi, käsittelyharjoitukset, henkilökohtaiset suojavarusteet, 1.3.6. tavoite: salamatkustajien kuljettamisen ehkäiseminen, kuvaus: salamatkustajien ja laittomien siirtolaisten kuljetus: yleinen informaatio, seuraukset kuljettajien kannalta, torjuntatoimenpiteet, tehtävät tarkistukset, kuljettajien vastuuseen liittyvä lainsäädäntö, D-luokan ajokortti 1.3.7. tavoite: fyysisten riskien PR\441564.doc 17/23 PE 301.831

1.3.7. tiekuljetusten sosiaalisen ympäristön tuntemus: kuljettajien perusja jatkokoulutus, ammatillinen koulutus, 1.3.8. liiketoiminta ja laatu: liiketoiminta ja sen ympäristö (kilpailu, rahtaustoiminta), riidan seuraukset kaupallisella ja taloudellisella tasolla, kuljetusyritysten varmentamismenettely, 1.3.9. kuljettajan käyttäytyminen ja yrityksen imago: kuljettajan työn laadun merkitys yritykselle, kuljettajan eri roolit, kuljettajan työssään kohtaamat henkilöt, ajoneuvon kunnossapito, työn organisointi, henkilösuhteisiin liittyvät näkökohdat. ehkäiseminen, kuvaus: ergonomiaperiaatteet: riskialttiit liikkeet ja asennot, ruumiin fyysinen asento kuljettajan istuimella, fyysinen kunto, asennot ja liikkeiden koordinointi, 1.3.8. tavoite: kaupungin politiikan tunteminen, kuvaus: kaupungin, alueen, julkisten paikkojen ja matkustajien tunteminen, matkustajien kuljettajien asenne kaupunkitoimijoina, On parempi järjestää liitteen jakso 1 siten, että joka kerta osoitetaan selvästi 1) saavutettava tavoite ja 2) sisältö, jonka avulla kussakin koulutuksen osassa pyritään saavuttamaan tämä tavoite, sekä hajautetaan koulutusta hankittavaa ajokorttia vastaavasti. Tietyt koulutuksen osat koskevat kaikkia ajokortteja, kun taas toiset koskevat vain D-luokan ajokorttia (matkustajien kuljettaminen) tai C-luokan ajokorttia (tavaran kuljettaminen). Komission ehdotuksen kohdista 1.3.1, 1.3.2, 1.3.3, 1.3.4, 1.3.5 ja 1.3.9 on parlamentin tarkistuksessa tullut kohdat 1.3.2, 1.3.6, 1.3.7, 1.3.5, 1.3.1, 1.3.3 ja 1.3.4. Kohtaa 1.3.3, josta on tullut 1.3.7, on lisäksi muutettu. Komission ehdotuksen kohdista 1.3.6, 1.3.7 ja 1.3.8 katso parlamentin tarkistuksen 16 kohdat 1.2.2, 1.2.3 ja 1.2.5. Tarkistus 16 Liite osa 4, 1 kohta Vähimmäisperuskoulutus päättyy kokeeseen, jossa testataan koulutuksessa hankittu tietämys. Kokeen avulla on voitava tarkistaa, että osallistujat hallitsevat koulutuksen sisällön pääkohdat. Vähimmäisperuskoulutus päättyy ammatillisen todistuksen saamiseen. Tässä yhteydessä tarkistetaan, että osallistujat hallitsevat koulutuksen sisällön pääkohdat. PE 301.831 18/23 PR\441564.doc

Katso tarkistuksen 6 perustelut. Tarkistus 17 Liite osa 5, 5.2.4 kohta, toinen kappale Koulutuslaitoksen on taattava, että opettajat tuntevat hyvin ja ottavat huomioon säännöstön viimeisimmät kehityksen sekä ammattikoulutusta koskevat koulutussäännöt. Opettajilla on oltava viiden vuoden kokemus kuljettajan ammatista, täysi peruskoulutus ja jatkokoulutus sekä didaktiset ja pedagogiset tiedot. Koulutusohjelma on laadittava hyväksynnän ja kohdissa 1.1, 1.2 ja 1.3 mainittujen aiheiden mukaisesti. Koulutuslaitoksen on taattava, että opettajat tuntevat hyvin ja ottavat huomioon säännöstön viimeisimmät kehityksen sekä ammattikoulutusta koskevat koulutussäännöt. Opettajilla on oltava kolmen vuoden kokemus kuljettajan ammatista, täysi peruskoulutus ja jatkokoulutus sekä erityisen valintamenettelyn yhteydessä osoitetut didaktiset ja pedagogiset tiedot. Koulutusohjelma on laadittava hyväksynnän ja kohdissa 1.1, 1.2 ja 1.3 mainittujen aiheiden mukaisesti. Vaadittu viiden vuoden ammatillinen kokemus on liian pitkä, ja se olisi lyhennettävä kolmeen vuoteen, kun kouluttajiin lisäksi sovelletaan erityistä valintamenettelyä. PR\441564.doc 19/23 PE 301.831

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien ammattikoulutuksesta (KOM(2001) 56 C5-0037/2001 2001/0033(COD)) (Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2001) 56 1 ), ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 71 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5-0037/2001), ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan, ottaa huomioon aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A5-0000/2001), 1. hyväksyy komission ehdotuksen näin muutettuna; 2. pyytää saada ehdotuksen uudelleen käsiteltäväksi, jos komissio aikoo tehdä siihen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. 1 EYVL C 154, 29.5.2001, s. 258. PE 301.831 20/23 PR\441564.doc

PERUSTELUT I. Johdanto Voimassaolevassa EU-lainsäädännössä (asetus 3820/85) säädetään vain hyvin harvoissa tapauksissa pakollisesta ammattikoulutuksesta (kuorma-auton ajokortin hankkimisen jälkeen): - tavaraliikenne: ammattikuljettajat, jotka eivät vielä ole täyttäneet 21 vuotta ja haluavat kuljettaa yli 7,5 tonnin painoisia ajoneuvoja, - henkilöliikenne: ammattitaitoa osoittava todistus vaaditaan paitsi jos kuljettaja on toiminut vähintään vuoden tavaraliikenteessä yli 3,5 tonnin painoisilla ajoneuvoilla tai henkilölinjaliikenteessä tai ajoneuvoilla, joiden kapasiteetti on enintään 17 matkustajaa. Vaadittu koulutus määriteltiin vuodelta 1976 olevassa direktiivissä (76/914/ETY) ja sitä pidetään ajastaan jääneenä. Ammattikuljettajien peruskoulutuksesta säädetään sitovasti ainoastaan Alankomaissa ja Ranskassa. Kuorma-autonkuljettajien työskentelyolosuhteet ovat edelleen vakava ongelma, sillä niillä on välittömiä taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Sosiaalisen polkumyynnin myötä markkinat nimittäin vääristyvät siten, että sääntelemättömän kilpailun vallitessa keskipitkällä aikavälillä voivat selviytyä ainoastaan suuret liikennöintiyritykset, ja itsenäisillä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on yhä vähemmän selviytymisen mahdollisuuksia. Tämä epäterve kilpailupaine johtaa väistämättä siihen, että ajo- ja lepoaikoja sekä asianmukaisia työskentelyolosuhteita kierretään, jolloin vaarannetaan sekä itse kuljettajien että muiden liikenteessä liikkuvien turvallisuus. Kuljettajatodistuksen käyttöön ottaminen on ensimmäinen askel, mutta vain osittainen ratkaisu. Jotkut kuljetusyritykset toimivat EU:hun rajoittuvista kolmansista maista ja hyötyvät CEMT-lupien tai kahdenvälisten liikennöintilupien välityksellä näiden ehdokasvaltioiden alhaisemmista sosiaalisista standardeista ja palkkastandardeista. Komissiota vaaditaan siksi suojelemaan jäsenvaltioiden kuljetusalaa siten, että kahdenvälisten lupien ja CEMT-lupien myöntämisen ehdoksi asetetaan, että nämä yritykset noudattavat oikeita standardeja. Yhtenäinen kuljettajatodistus voi siten olla ainoastaan ensimmäinen askel kohti tämän ongelman ratkaisua. Esitetty ehdotus on seuraava askel, jolla kuorma-autonkuljettajien työskentelyolosuhteet pyritään saattamaan yhtenäisten sääntöjen piiriin. Kun kortti tulevaisuudessa syötetään uuteen ajopiirturiin, olisi harkittava yhtenäiseen kuljettajatodistukseen sisältyvien tietojen kytkemistä integroituun järjestelmään. Tällöin käytössä olisi yksi kortti, joka jokaisella kuljettajalla on oltava mukanaan ja joka näyttää helposti valvottavalla tavalla yhdellä napin painalluksella hänen henkilöllisyytensä, hänen sosiaalivakuutusnumeronsa sekä käytetyt ajo- ja lepoajat. Tämä integroitu valvontajärjestelmä parantaisi valvonnan tehokkuutta ja kuormittaisi hallintoa samalla vähemmän. PR\441564.doc 21/23 PE 301.831

II. Direktiiviehdotuksen tavoitteet - huomautuksia a. Direktiivin tarkoituksena on ennen kaikkea parantaa liikenneturvallisuutta ja ammattikuljettajien sosiaaliturvaa sekä vähentää ympäristön kuormitusta (vähentämällä kulutusta järkiperäisen ajokäyttäytymisen avulla). b. Työttömänä olleiden työntekijöiden integroimisen tai ammatin vaihtamisen helpottamiseksi on tärkeää yksinkertaistaa koulutusmenettelyjä ja välttää alalle pääsyn vaikeuttamista tarpeettomilla kokeilla. Esittelijä tahtoisi siksi välttää sen, että kuljettajat joutuvat peruskoulutuksen yhteydessä kokeeseen. c. On otettava huomioon, että tämä direktiivi ei ainoastaan vahvista työmarkkinoilla jo nyt vallitsevaa kysyntää, vaan merkitsee perus- ja jatkokoulutuksen myötä tämän ammatin arvostuksen ja tunnustuksen huomattavaa kasvua. d. Direktiivin on johdettava perus- ja jatkokoulutuksen perustavalaatuiseen yhdenmukaistamiseen, joka vahvistaa työntekijöiden liikkuvuutta. Tästä syystä työ- ja asuinpaikka ja työntekijän kieli eivät saa olla perusteita, jotka voivat vaikuttaa ammatin harjoittamiseen, kun perus- ja jatkokoulutus on suoritettu. e. Komissio ehdottaa, että jatkokoulutus suoritetaan yhtäjaksoisesti viiden päivän aikana. Tilastollisten laskelmien mukaan työntekijäkanta vähenee viisipäiväisen koulutusjakson tapauksessa 0,3 prosentilla ja vain kolmen päivän pituisen koulutusjakson tapauksessa 0,1 prosentilla. Jotta viiden päivän koulutuksen aiheuttama rasitus olisi mahdollisimman vähäinen, esittelijä ehdottaa, että jatkokoulutuksessa suoritetaan pakollinen 14 tunnin yhtenäinen jakso. Loput 21 tuntia voidaan sitten jakaa yrityksen sisällä viiden vuoden jaksolle. f. Huomioon otettavia koulutuselementtejä (lueteltu liitteessä) on pidettävä pikemminkin tavoitteina, jotka antavat viranomaisille ja koulutuspaikoille mahdollisuuden soveltaa koulutusmenetelmiään. g. Tieliikenteen kielteinen kehitys ja alhaiset hinnat aiheutuvat muun muassa siitä, että lainsäädännön aukkoja tai tietyn lainsäädännön puuttumista tietyistä maista käytetään hyväksi siten, että kuorma-autonkuljettajan ammattia harjoitetaan edulliseen hintaan mutta oloissa, joita ei voida hyväksyä. Yhtenäisen kuljettajatodistuksen, pakollisen perus- ja jatkokoulutuksen ja vahvistetun valvonnan käyttöönotolla on siten myönteisiä taloudellisia seurauksia koko alan kannalta. Valvontaa olisi yksinkertaistettava ja siten tehostettava pitkälle menevällä kodifioimisella. Kuljetusala on tietoinen siitä, että yksinkertainen yhdenmukaistaminen ja valvonnan vahvistaminen tuovat alalle taloudellista etua. h. Direktiivi voi myös olla olennainen väline, jolla kuljetusalaa valmistellaan tulevaa laajentumista varten, koska jäsenvaltioiden on sisällytettävä nämä säännökset yhteisön säännöstönä jo nyt osaksi oikeusjärjestelmäänsä. Se on kuitenkin sovitettava yhteen tulossa olevan ajokorttidirektiivin muutosehdotuksen kanssa, kuitenkin siten, että ajokorttidirektiiviä ei käytetä keinona hylätä tämä ehdotus sillä perusteella, että näiden säännösten olisi oltava osa ajokorttidirektiiviä. PE 301.831 22/23 PR\441564.doc

i. Direktiiviä on pidettävä tervetulleena myös siksi, että myös uudessa ajokorttidirektiivissä tavoiteltu jatkuva perus- ja jatkokoulutus otetaan käyttöön tällä merkittävällä talouden alalla. Teknologian jatkuva kehitys ja yhä tiukentuvat ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset tekevät mahdottomaksi sen, että tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajat jätettäisiin oman onnensa nojaan. Alalla, jolle rajat ja alueet ylittävät taloudelliset prosessit ovat luonteenomaisia, on tärkeää, että jäsenvaltioissa vallitseva perus- ja jatkokoulutuksen epätasapaino poistetaan. Alan ja sillä toimivien työntekijöiden kannalta on tässä yhteydessä erittäin tärkeää että Euroopan laajuisesti otetaan käyttöön mahdollisimman korkea suojataso. PR\441564.doc 23/23 PE 301.831