YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (11) Dnro PSA-2006-Y-289-111 Annettu julkipanon jälkeen 5.7.2007 1 ASIA Maankaatopaikan ympäristölupa 2 HAKIJA Kuopion kaupunki PL 228 70101 KUOPIO 3 TOIMINTA, JOLLE HAETAAN LUPAA Kuopion kaupunki hakee lupaa Vehmersalmen maankaatopaikalle. 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin 4 kohdan mukaan jätteiden laitos- tai ammattimaiseen käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Rakentamisessa syntyvät ylijäämämaat ja kannot ovat jätettä. 5 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 a perusteella kaatopaikan lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. 6 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 19.10.2006 ja vastineissa annetut lisäselvitykset 4.4.2007 ja 26.6.2007. 7 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE SEKÄ MUUT MAANKÄYTTÖRAJOITUKSET Vehmersalmen kirkonkylän osayleiskaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. 8 HAKEMUKSEN TIEDOT 8.1 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Maankaatopaikka sijaitsee Kuopion kaupungin omistamalla alueella maantien 5371 varrella noin 1,1 kilometriä Vehmersalmen taajamasta luoteeseen. Alueella on ollut aikaisemmin maanläjitystoimintaa ja osin ruokamullan ja maa-aineksen välivarastointia ja nykyinen maanpinnankorkeus vaihtelee välillä +93.00 - +96.00. Alueen ympärillä on nuorta metsää. Metsikön itä- ja pohjoispuolella on peltoaukea. Täyttöalue ei muuta veden luonnollista virtaussuuntaa. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat 200 250 metrin etäisyydellä täyttöalueesta. Asutuksen ja täyttöalueen väliin jää mäki, joka estää näköyhteyden asunnoista täyttöalueelle.
8.2 Alueen maaperä ja sen kantavuus 2 Kuopion kaupungin mittausosasto on tehnyt laajennusalueella maastomallimittauksen maanpinnan korkeusaseman ja pinnan muotojen selvittämiseksi. Lisäksi on tehty 4 painokairausta maan kantavuuden arvioimiseksi. Läjitysalueen pohjan kantavuutta on arvioitu läjitysalueen itäpuolella olevan naapurikiinteistön rajan tuntumassa. Maanpinta on tutkitulla alueella välillä +91.0 - +95.0. Suunniteltu täyttömäki on korkeimmillaan tasossa +103.0. Maaperä on hyvin löysää silttiä 2 4 metrin syvyyteen saakka. Koillisosassa on siltissä 1,2 2 metrin syvyydessä noin 0,2 metrin kerros pehmeää savea tai silttiä. Lounaisosalla pohjamaa on kiinteää savea ja silttiä sekä hiekkaista silttiä. Tutkimustuloksissa ei esiinny turvetta tai muuta suohon liittyvää maalajia. Luonnonmaakerrosten laatu on heikointa koillisosassa, jossa siltin välissä on ohut pehmeä kerros. Alueella ei ole riskiä mäen sortumisesta, koska varmuus sortumista vastaan on suuruusluokkaa 2,5-3. Kaakkoisosalla, pellon reunassa, jossa ohutta heikkoa maakerrosta ei ole, vaarallisin liukupinta ei kulje pohjamaan kautta. 8.3 Laitoksen toiminta, käyttö ja hoito Maankaatopaikalle tuodaan rakentamisen yhteydessä syntyviä katu- ja vesihuoltorakenteisiin kelpaamattomia ylijäämämassoja, joita ei voida ohjata heti muuhun hyötykäyttöön. Täyttö tehdään kerroksittain, jolloin työmaaliikenne tiivistää rakennetta. Jatkossa läjitysalueelle ajettuja massoja voidaan ohjata yksityisten ja kunnan rakennuskohteiden täyttöihin, jos massat ovat kohteisiin sopivia. Maankaatopaikalle liikennöidään maantieltä 5371. Tieltä on matkaa läjitysalueen itäreunalle noin 40 metriä. Läjitysalueen halki kulkeva rasitetie tilalle RN:o 4:46 ja mahdollisesti muille tiloille on tarkoitus siirtää määräalan rajalle. Kaatopaikan täyttötilavuus on noin 35 000 m 3. Läjitysalueen jälkihoito aloitetaan sitä mukaa kun täyttö etenee. Täyttö muotoillaan suunnitelman mukaiseksi mäeksi, jossa luiskien kaltevuus vaihtelee 1:3 1:5. Täytön aikana varmistetaan, ettei alueelle tai sen ympärille jää vettä kerääviä painanteita. Läjitysalueen metsitys aloitetaan sitä mukaa, kun täyttö etenee vaiheeseen, jolloin istutukset on mahdollista tehdä. Alueen kuntoa tarkkaillaan vuosittain ja havaitut vauriot korjataan viipymättä. Läjitysalueelle tulevista maa-aineksista pidetään kirjaa, josta selviää määrä, laatu, alkuperä ja tuoja. Läjitysalueelle ajettuja massoja voidaan ohjata yksityisten ja kunnan rakennuskohteiden täyttöihin, jos massat ovat kohteisiin sopivia. Täyttöihin massoja ohjataan vain niin kauan kuin läjitysalue on viimeistelty ja istutustyöt tehty. Läjitysalue ei muuta valumavesien virtausta alueella. Vähäiset valumavedet alueelta ohjataan ympäristön ojiin, mihin vedet ovat ohjautuneet ennen läjitystäkin. Maankaatopaikan reuna-alueet muotoillaan niin, ettei vettä kerääviä painanteita jää lähialueelle, eikä täyttö vaurioita suojapuustoa alueen eteläreunalla. Tarvittaessa täyttöalueen pohjoispuolelle tehdään oja lammikoitumisen estämiseksi. 8.4 Vahinkotilanteisiin varautuminen Asiaton pääsy alueelle estetään lukittavalla puomilla. Penkan sortumisiin varaudutaan rakentamalla luiskat enimmillään 1:3 kaltevuuteen ja tiivistämällä massat täytön yhtey-
3 dessä työkoneilla. Työkoneiden rikkoutumisesta aiheutuviin päästöihin, kuten poltto- ja voiteluaineiden vuotoihin, varataan imeytysaineita läjitysalueen välittömään läheisyyteen. 8.5 Alueen jälkihoito Täytön päätyttyä alue palautetaan metsätalouskäyttöön esitetyn istutussuunnitelman (piirustus Nro VIH 2001) mukaisesti. 8.6 Vaikutukset ympäristöön Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Päästöt vesistöön tai ilmaan eivät ole merkittäviä. Täyttöalueen ympäristö ojitetaan ja vedet ohjataan ympäristön ojiin. Läjitysalueella pölyämistä voidaan estää kastelemalla penkkaa tarvittaessa. Toiminta ei myöskään aiheuta lähialueen muista toiminnoista poikkeavaa melua eikä tärinää. Kaupungin omista työkohteista ajoa läjitysalueelle on saneeraustöiden aikana. Penkkakone käy tarvittaessa tasaamassa aluetta. Maantien 5371 liikennemäärä lisääntyy läjitystyön takia noin 25 40 kuorma-autoa vuorokaudessa. Liikenne alueelle ajoittuu klo 7:00 18:00 väliselle ajalle arkisin. Alueelle tulee uusi pieni mäki, joka elävöittää maisemaa. Nykyinen puusto ja kasvillisuus poistetaan ja tilalle istutetaan täyttötöiden päätyttyä uusi kasvillisuus esitetyn suunnitelman mukaan. 8.7 Toiminnan ja sen ympäristövaikutusten tarkkailu Läjitysalueelle tulevista maa-aineksista pidetään kirjaa, josta selviää määrä, laatu, alkuperä, tuontipäivä ja tuoja. Alueen kuntoa tarkkaillaan vuosittain ja havaitut vauriot korjataan viipymättä. 8.8 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen on esitetty lisäselvityksessä. Kirjattu kohtaan 9.5.3. 9 ASIAN KÄSITTELY 9.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla 8.1.2007 7.2.2007 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Kuopion kaupungin ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Savon Sanomissa 8.1.2007. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kuopion kaupungin ympäristökeskuksessa ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kirjeellä naapurikiinteistöjen haltijoille 3.1.2007. 9.2 Tarkastukset ja neuvottelut 9.3 Lausunnot Ympäristökeskus on tarkastanut maankaatopaikka-alueen 4.6.2007. Tarkastuksen pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kuopion kaupungin ympäristölautakunnalta ja Kuopion kaupunginhallitukselta.
Kaupunginhallitus 29.1.2007: Kaupunginhallituksella ei ole huomauttamista Vehmersalmen maankaatopaikan ympäristölupahakemukseen. Ympäristölautakunta 23.1.2007 6: Maankaatopaikan toiminta on varsin pienimuotoista ja lautakunnan arvion mukaan sen ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Alueella on ollut vastaavanlaista toimintaa Vehmersalmen kunnan aikana. Lisäksi alueella on tietojen mukaan toiminut myös asfalttiasema. Joidenkin tietojen mukaan paikalla olisi joskus ollut myös yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Lupahakemuksessa on varsin vähän tietoja alueen maaperästä ja hydrogeologiasta. Myöskään valumavesien johtamisjärjestelyistä hakemuksessa ei ole piirustusta. Maankaatopaikalle tulee laatia käyttö- ja hoitosuunnitelma, suunnitelma onnettomuustilanteita varten sekä yleissuunnitelma alueen jälkihoitotoimenpiteistä. Maankaatopaikan nykyinen täyttö ulottuu etelässä reunapuustoon saakka. Havaintojen mukaan tälle alueelle lammikoituu jonkin verran valumavesiä. Maankaatopaikan eteläreuna tulee muotoilla siten, että täyttö ei vaurioita suojapuustoa ja että valumavedet eivät lammikoidu täytön reunaan. Vähäisen täyttömäärän vuoksi lautakunta ei pidä välttämättömänä valumavesien tarkkailua. Ilmoitettujen vastaanottoaikojen ulkopuolella alueelle pääsy tulee estää esimerkiksi puomilla. Alueelle ei saa vastaanottaa ja siellä ei saa varastoida muita jätteitä kuin puhtaita ylijäämämaita. 9.4 Muistutukset ja mielipiteet Yksi naapurikiinteistön omistaja jätti hakemuksesta muistutuksen. Muistuttajan mukaan kaatopaikka-alue on osittain suota ja mahdollisesti painuu kasattujen maa-ainesten takia. Painuessaan se nostaa viereisen suopellon pintaa, jolloin pellon salaojitus ei enää toimi. Savo-Karjalan tiepiiri esittää omassa kannanotossaan, että kaatopaikka-alueelle on liittymä maantieltä 5371, mutta sille ei ole voimassa olevaa liittymälupaa. Liittymälupa tulee hakea tiepiirin Liikenne palvelut yksiköltä. 9.5 Hakijan vastineet 4.4.2007 ja 18.6.2007 Tiehallinnon Savo-Karjalan tiepiiri on myöntänyt käyttötarkoituksen muutosluvan liittymälle 6.3.2007. Hakija on esittänyt selvityksen maaperän kantavuudesta ja se on kuvattu kohdassa 8.2. Selvityksen mukaan toiminnasta ei ole haittaa viereisen suopellon ojituksille. Tilalle RN:o 4:46 johtavan tien siirtäminen on mahdollista tehdä milloin tahansa, mikäli siihen on tarvetta. Kaupunki ei ota alueelle risuja ja muita puutarhajätteitä. Alueelle on kyseisiä jätteitä tuotu luvatta. Viikolla 25 asennetaan puomi estämään alueen luvaton käyttö. 4
10 RATKAISU 5 Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää Kuopion kaupungille Vehmersalmen maankaatopaikkaa koskevan ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Toimintaan kuuluvat kantojen varastointi ja maankaatopaikka. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 10.1 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin Hakija on tehnyt tutkimuksia maankaatopaikka-alueen maaperän kantavuudesta. Näiden tutkimusten mukaan maankaatopaikan toiminnasta ei ole vaaraa lähialueen pelloille. Ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä tai päätöksen perusteluissa. 10.2 Lupamääräykset ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi 10.2.1 Alueella käsiteltävät jätteet Vehmersalmen maankaatopaikalle saa sijoittaa vain rakennustoiminnasta tulevia puhtaita ylijäämämaita ja kiviä (jäteluokka 17 05 04). Alueella saa varastoida ylijäämämaista eroteltuja kantoja (jäteluokka 02 01 07). Kannot on toimitettava hyötykäyttöön vähintään kolmen vuoden välein. Mikäli alueelle tuodaan muuta jättettä, on se viipymättä toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. (YSL 43, 45, YSA 20, JäteL 3, 6 sekä 18, YMp yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta) Perustelu: Kaatopaikkoihin ja jätteiden sijoittamiseen niille sovelletaan valtioneuvoston antamaa kaatopaikkoja koskevaa päätöstä (VNp 861/97). Päätöstä ei kuitenkaan sovelleta paikkaan, jonne sijoitetaan vain puhtaita maa-aineksia. Vehmersalmen maankaatopaikalle ei ole esitetty rakennettavaksi valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaisia pohja- ja pintarakenteita eikä kaatopaikan hoitoa ole muutoinkaan suunniteltu kaatopaikkapäätöksen mukaisesti. Näin ollen maankaatopaikalle saa sijoittaa vain puhtaita ylijäämämaita. Kantoja voidaan ottaa alueelle vain väliaikaiseen varastointiin. Varastoinnista aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi kannot on toimitettava säännöllisesti hyötykäyttöön. 10.2.2 Kaatopaikka-alueen käyttö ja valvonta Alueen ympäristön siisteyttä ja alueelle tuotavien jätteiden laatua on valvottava ja alueelle johtava tie on suljettava puomilla silloin, kun alueella ei ole valvontaa. Alueen vesienjohtaminen on toteutettava niin, että toiminnasta ei aiheudu vettymishaittoja ympäristössä. Pölyämisen vähentämiseksi aluetta ja sinne läjitettäviä jätteitä on kasteltava tarvittaessa tai pölyäminen on muutoin estettävä. Suolan käyttö pölyämisen estämiseksi on kielletty. (YSL 43, YSA 20 kohta 2, JäteL 6 kohta 7 ja 19, JäteA 8 kohta 1) Perustelu: Alueen asianmukaisella valvonnalla varmistetaan, että maankaatopaikalle ei tuoda sinne kuulumatonta jätettä ja että toiminnasta ympäristöön aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi, eikä alue roskaannu.
6 Määräys pölynsidonnasta on annettu pölystä aiheutuvan terveys- ja viihtyvyyshaitan ehkäisemiseksi. Maankaatopaikalla ei saa käyttää suolaa pölyämisen ehkäisyyn, koska suola voi kulkeutua valumavesien mukana ja kuormittaa ympäristöä. 10.2.3 Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen Vahinkotilanteisiin ja niiden hoitoon on varauduttava ennalta ja ympäristöhaittojen torjuntaan on ryhdyttävä heti vahingon sattuessa. Öljyvahinkojen varalle alueella on oltava riittävä määrä imeytysainetta. Ympäristöön päässeet poltto- ja voiteluaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Vahinkotilanteista kuten penkan sortumisesta ja poikkeuksellisista ympäristöpäästöistä ja niihin vaikuttavista tapahtumista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 ja 45, YSA 20 kohta 5). Perustelu: Lupapäätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset toimista häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Häiriöilmoituksen voi tehdä TYVI- tiedonsiirtopalvelun kautta. Viranomainen voi tarvittaessa antaa ohjeita ympäristö- ja terveyshaitan torjumiseksi. 10.2.4 Maankaatopaikan jälkihoito Maankaatopaikka tai sen osa on jälkihoidettava viipymättä sitä mukaa, kun täyttö etenee. Jälkihoidossa on käytettävä tehokkaasti läjitysalueelle tuotavia maamassoja. Jälkihoitotöihin kuuluu täyttöalueen pinnan muotoilu, metsitys sekä tarvittaessa heinän siementen kylväminen sortumien ja syöpymien estämiseksi. Käytöstä poistettu maankaatopaikka rakenteineen on pidettävä kunnossa. Alueen tilaa ja rakenteiden kuntoa on seurattava säännöllisin tarkastuksin. Havaitut rakennevauriot on korjattava viipymättä. Kaatopaikanpitäjän on vastattava kaatopaikasta vähintään 30 vuotta kaatopaikan sulkemisen jälkeen. (YSL 7, 43 1 mom. kohta 4 ja 45, YSA 20 1 mom. kohta 6 ja 7 sekä 2 mom., JäteL 6 kohdat 4 ja 5, JäteA 8 kohta 1 ja 9 ) Perustelu: Ympäristöhaittojen, kuten pölyämisen ja vesistöön kohdistuvan kiintoainekuormituksen, vähentämiseksi jälkihoitamaton kaatopaikka-alue tulee pitää mahdollisimman pienenä. Jälkihoidettua aluetta tulee tarkkailla jatkuvasti ja mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. Kaatopaikan jälkihoidossa tulee ottaa huomioon kaatopaikasta aiheutuva vaara ja haitta terveydelle ja ympäristölle sen jälkeenkin, kun kaatopaikka on poistettu käytöstä. 10.2.5 Vastaava hoitaja Luvan saajan tulee nimetä maankaatopaikalle hoitaja, joka vastaa koko alueen toiminnasta, rakenteiden toimivuudesta ja alueelle tulevien jätteiden laaduntarkkailusta. Hoitajan tulee olla selvillä ympäristölupapäätöksestä ja sen määräyksistä. Hoitajan ja hänen sijaisensa nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon 6.8.2007 mennessä. (JäteA 10 ) Perustelu: Jäteasetuksen mukaan jätteiden käsittelypaikan asianmukaista käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on määrättävä näistä
tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Mikäli vastaava hoitaja muuttuu, tulee muutos ilmoittaa viipymättä valvontaviranomaisille. 7 10.3 Kirjanpito- ja raportointimääräykset Alueella tapahtuvaa toimintaa, sen päästöjä ja ympäristövaikutuksia on tarkkailtava ja niistä on pidettävä kirjaa. Maankaatopaikalle tulevista maa-aineksista, kannoista ja louheesta on pidettävä kirjaa, josta ilmenee jätteen määrä, tuontipäivämäärä ja tuoja. Kirjanpito velvollisuus koskee myös poisvietyjä aineksia, niiden määrää, vientiajankohtaa ja -kohdetta sekä viejää. Lisäksi maankaatopaikan koskevista valituksista sekä poikkeuksellisista tilanteista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Tarkkailua ja kirjanpitoa koskeva yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvetoraportissa tulee olla seuraavat tiedot: Lyhyt yhteenveto maankaatopaikan toiminnasta ja sen aiheuttamasta ympäristökuormituksesta kyseisenä vuonna ja maisemoidun alueen pinta-alasta Selvitys poikkeuksellisista tilanteista sekä tapahtuneista ja suunnitelluista toiminnan muutoksista Alueelle tuoduista ja sieltä pois viedyistä maa-aineksista, kannoista, louheesta ja jätteistä (määrä ja laatu) Vuoden aikana maankaatopaikalle sijoitetuista maa-aineksista (alkuperä ja määrä). Seuraavat tiedot jätetäytöstä: o täytön pinta-ala, tilavuus, koostumus ja painuminen o käytetty täyttöalue o laskelma täyttöalueen jäljellä olevasta tilavuudesta Jälkihoitotilanteeseen ja mahdollisiin toiminnan muutoksiin perustuva selvitys vakuuden (määräys 10.4) riittävyydestä ja voimassaolosta. (YSL 46, JäteL 51 ja 52 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Kirjanpito toiminnasta ja jätteistä on tarpeen valvontaa varten. Tarkkailutietojen perusteella seurataan, onko toiminta lupapäätöksen mukaista. Ympäristökeskus pyytää vuosittain helmikuun loppuun mennessä jätteistä ns. vuosiyhteenvetotiedot, jotka ilmoitetaan sähköisesti tiedonsiirtopalvelun (TYVI) kautta. Tarkastetut tiedot tallennetaan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään VAHTIin. 10.4 Vakuuden asettaminen Hakijan on toimitettava ympäristökeskukselle 6.8.2007 mennessä kaatopaikan jälkihoidon varmistamiseksi 10 000 euron pankkitakaus, pankkitalletus tai muu vastaava vakuus. Ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa vakuuden suuruutta. (YSL 42 3 mom.) Perustelu: Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajalle on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annetut määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Ympäristökeskus on arvioinut kaatopaikan jälkihoidon kustannuksiksi noin 1 /m 2.
11 RATKAISUN PERUSTELUT 11.1 Luvan myöntämisen edellytykset 8 Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 ). Luvan myöntämisen edellytykset ovat (YSL 42, JäteL 6, JäteA 8 ja 9 ): 1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. 2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. 3. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittaja on toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen asettanut riittävän vakuuden tai esittänyt muun vastaavan järjestelyn asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. 4. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. 5. Jätehuollossa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. 6. Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikka on suunniteltu, perustetaan ja rakennetaan siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvassa on lisäksi otettava huomioon valtakunnalliset ja alueelliset jätesuunnitelmat. 11.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Vehmersalmen maankaatopaikka on tarkoitettu puhtaille ylijäämä- ja kaivumassoille, joita alueelle on läjitetty jo aikaisemminkin. Toiminta on pienimuotoista ja pölyäminen estetään, joten siitä ei ole kohtuutonta haittaa asutukselle. Alueella ei ole asemakaavaa ja maankaatopaikan maisemoinnin jälkeen alue palautuu yleiskaavan mukaiseen käyttöön. Alue ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta, eikä alueella ole erityisiä luontoarvoja. Maankaatopaikalle sijoitetaan vain puhtaita rakentamisessa muodostuvia ylijäämämaita, joita ei voida hyödyntää. Massamäärä on noin 35 000 m 3. Alueen kuivatusvedet kerätään ojituksilla. Toiminnasta ei aiheudu vesistön pilaantumista. Päätöksessä on annettu määräykset maankaatopaikalle vastaanotettavien maamassojen määrästä ja laadusta, niiden sijoittamisesta ja hyödyntämisestä, alueen käytöstä ja hoidosta, jälkihoidosta sekä vakuudesta.
Toiminta on alueellisen jätesuunnitelman mukaista ja mahdollistaa myös maa-ainesten hyödyntämisen. Kuopion kaupungilla on riittävä asiantuntemus luvanmukaiseen toimintaan. Toimittaessa hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti maankaatopaikan toiminnasta ja liikenteestä ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Toiminta täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lupa voidaan myöntää. 9 12 LUVAN VOIMASSAOLO 12.1 Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnalle on haettava uusi ympäristölupa, mikäli toiminta muuttuu olennaisesti. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, kuitenkin viimeistään 30.6.2020. Lupamääräysten tarkistamishakemuksessa tulee esittää seuraavat tiedot: - tiedot maankaatopaikalle sijoitetuista jätteistä sekä arvio jäljellä olevasta täyttötilavuudesta; - selvitys täyttöalueen maisemoinnista - selvitys vakuudesta - selvitys toiminta-alueen ympäristössä tapahtuneista muutoksista (YSL 55, 57 ). Perustelu: Toistaiseksi voimassaolevassa luvassa tulee määrätä mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä ja mitkä selvitykset on tuolloin esitettävä, jollei tällaista määräystä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Ympäristökeskus pitää lupamääräysten tarkistamista kaatopaikan käytön päättyessä tarpeellisena maankaatopaikan toiminnan lopettamistoimenpiteiden ja jälkitarkkailun arvioinnin vuoksi. 12.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). 13 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 6-8, 28, 35-38, 41-43, 45, 46, 50, 52-57, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6, 9, 10, 12, 16-20, 23, 37 Jätelaki (1072/1993) 3, 6, 18, 19, 51, 52 Jäteasetus (JäteA) 3, 4, 8-10 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 ja 18 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997)
10 Valtion maksuperustelaki (150/92) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003). 14 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) perusteella suoritemaksua 2 800 euroa. Perustelu: Maankaatopaikan ympäristöluvan käsittelymaksu on ympäristöministeriön asetuksen 1237/2003 liitteen mukaan 2 800 euroa. 15 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Myös käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti Ylitarkastaja Raili Pärjälä Ympäristöinsinööri Helka Markkanen 16 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kuopion kaupunki, PL 228, 74701 KUOPIO Jäljennös päätöksestä Kuopion kaupunginhallitus Kuopion kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tästä päätöksestä ilmoitetaan Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan.
11 VALITUSOSOITUS Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu 5.7 2007. Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 6.8.2007. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi Telefax: 020 490 4777 Asiakaspalvelu: 020 690 167 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8.00-16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä valituksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.