MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 15.3.2018 Tapio Hakaste MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KALASTUKSESTA TENOJOEN VESISTÖSSÄ NORJAN KANSSA TEHTYYN SOPIMUKSEEN PERUSTUVISTA KALAS- TUSLUVISTA VUONNA 2018 1 Yleistä 2 Asian valmistelu Kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen (SopS 41 ja 42/2017, jäljempänä sopimus), jonka hyväksymisen yhteydessä hyväksyttiin myös laki Tenojoen vesistössä Norjan kassa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta (176/2017, jäljempänä voimaansaattamislaki). Tällä asetuksella on tarkoitus antaa tarkempia säännöksiä ns. matkailukalastuslupien hinnoittelusta, Tenojokilaaksojen ulkopuolella asuvia kalastusoikeuden haltijoita koskevan erityisen lupakiintiön käytöstä, kalastuslupatulojen tilittämisestä valtiolle sekä kalastuslupatulojen käytöstä voimaansaattamislain 8 :n 4 momentissa, 10 :n 2 momentissa, 11 :n 3 momentissa ja 12 :n 4 momentissa maaja metsätalousministeriölle säädettyjen asetuksenantovaltuuksien nojalla. Kalastusmatkailuun tarkoitettujen kalastuslupien hinnoittelu on tarkoitus toteuttaa voimaansaattamislain mukaisesti niin, että hinta on kilpailukykyinen vastaavanlaisiin kalastuspaikkoihin verrattuna muualla ja että hinnoittelu tukisi paikallista elinkeinotoimintaa. Tenon valuma-alueen ulkopuolella asuville kalastusoikeuden omistajille voidaan varata erityinen lupakiintiö, jonka määrää ja käyttöä on tarpeen tarkentaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa. Kalastuslupatulojen tilittämiseen valtiolle liittyy käytännön yksityiskohtia, joita on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmin asetuksessa. Voimaansaattamislaki sisältää myös valtuuden säätää tarkemmin kalastuslupatulojen käytön perusteista ja varojen jaon menettelystä. Asetus on valmisteltu virkamiesvalmisteluna maa- ja metsätalousministeriössä. Asetuksen valmistelua varten maa- ja metsätalousministeriö pyysi 12.12.2017 esityksiä uuden Tenon kalastussopimuksen mukaisesta matkailukalastuslupien hinnoittelusta mm. kalastusoikeuden haltijoita edustavilta tahoilta sekä matkailukalastusyrittäjien yhdistyksiltä Tenojoen valuma-alueelta. Valmisteluvaiheen esityspyyntö lähetettiin Tenon ja Inarinjoen osakaskunnille, Utsjoen ja Inarin kalastusalueille, Tenonlaakson yrittäjät ry:lle, Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry:lle, Saamelaiskäräjille sekä Metsähallitukselle. Lupien hintoja koskevia esityksiä antoivat Nuorgamin, Vetsikon, Utsjoen kirkonkylän, Outakosken ja Pikkujärven osakaskunnat, Saamelaiskäräjät, Metsähallitus sekä Tenojoen yrittäjät ry ja Nivajoen Camping. Esitysten sisältö on selostettu tarkemmin pykäläkohtaisissa perusteluissa. Asetusluonnos oli lausunnolla 14.3.2018-27.3.2018. Lausuntoja antoivat Lausuntovaiheessa saatu palaute huomioitiin siten, että Neuvottelu Saamelaiskäräjien kanssa
2 3 Pykäläkohtaiset perustelut 1 Kalastuslupien hinnoittelu Pykälässä vahvistettaisiin taulukkomuodossa Tenojoen kalastussopimuksen kalastussäännön 4 :n 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista Suomen kalastuslupakiintiöön kuuluvista kalastusluvista perittävät maksut kalastusvuorokautta kohti. Maksut esitettäisiin erikseen eri kalastusvyöhykkeille sekä kalastuskauden eri viikoille. Kalastuslupien hinnoittelusta säädetään voimaansaattamislain 10 :ssä. Niin sanotut matkailukalastusluvat eli venekalastus- ja rantakalastusluvat ovat kaikkien saatavilla ja niiden hinta tulisi voida asettaa sellaiseksi, että se on kilpailukykyinen vastaavantyyppisiin kalastuspaikkoihin nähden muualla sekä tukisi myös paikallista elinkeinotoimintaa. Hinnoittelussa on mahdollista ottaa huomioon myös lupien kysynnän alueellinen ja ajankohdasta riippuva vaihtelu. Hinnoittelussa voidaan huomioida myös Inarinjoen yläosan ja Kietsimäjoen rajoitetummat kalastusmahdollisuudet. Lausunnolle lähetetyssä asetusehdotuksessa on huomioitu myös eduskunnan käsittelyssä oleva voimaansaattamislain muutosehdotus (HE 10/2018 vp), jossa esitetään muutoksia hintojen vaihteluväleihin, jotta alle 18-vuotiaille voitaisiin myöntää matkailukalastuslupa hyvin edullisesti tai maksutta. Muutosehdotukseen liittyvät kohdat on merkitty tähän muistioon hakasulkeisiin. Voimaansaattamislaissa Tenojoen kalastussopimuksen kalastussäännön 4 :n 3 ja 4 kohdan mukaisille vene- ja rantakalastusluville on määritelty hintojen vaihteluväli, jonka sisällä hinnoittelu tapahtuu. Voimaansaattamislain 10 :n 2 momentin mukaan venekalastusluvan hinta voi olla [enintään] 40-150 euroa kalastusvuorokaudelta ja rantakalastusluvan hinta [enintään] 25-150 euroa kalastusvuorokaudelta ja Inarijoessa Matinkönkään yläpuolella ja Kietsimäjoessa [enintään] 10 150 euroa kalastusvuorokaudelta. [Lisäksi voimaansaattamislain 10 :n on esitetty lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan Alle 18-vuotiaalle voidaan myöntää 2 momentissa tarkoitettu lupa käypää hintaa alemmalla hinnalla tai maksutta.] Muiden kalastuslupatyyppien hinnat on määrätty voimaansaattamislain 10 :n 1 momentissa. Vuonna 2017 lupien hinnat vaihtelivat viikoittain ja kalastusvyöhykkeittäin. Venekalastusluvat maksoivat 50 80 euroa ja rantakalastusluvat 35 60 euroa. Matkailukalastuslupia myytiin kaikkiaan 10 095 kappaletta. Lupia jäi myymättä suhteellisesti eniten Inarinjoen ja Outakosken alueen rantakalastusluvista. Esitetty hinnoittelu noudattaa hyvin pitkälle maa- ja metsätalousministeriön alueen osakaskunnilta saamia esityksiä hinnoittelusta. Hinnat esitetään määrättäviksi samanlaisiksi kaikille kalastusvyöhykkeelle lukuun ottamatta Inarinjoen yläosan rantakalastuslupa Matinkönkään yläpuolisilla vesialueilla, missä hinta asetetaan Metsähallituk-
3 sen ja Iivanan osakaskunnan esitysten välille 25 euroon. Nuorgamin, Vetsikon, Utsjoen kirkonkylän sekä Outakosken osakaskunnat Utsjoelta sekä Pikkujärven osakaskunta Inarista ovat tehneet ehdotuksen lupien hinnoittelusta, samoin Metsähallitus. Myös Saamelaiskäräjät antoi asiaa koskevan lausunnon asetusta valmisteltaessa. Osakaskunnat ehdottivat seuraavia hintoja kalastusvuorokautta kohden: Nuorgamin, Vetsikon, Utsjoen kirkonkylän sekä Outakosken osakaskunnat esittivät venekalastukseen hinnoittelua, missä alkukesästä 10.6 alkaen luvan hinta olisi 60 euroa kalastuskauden ensimmäiset kaksi viikkoa ja 80 euroa kolme keskikesän viikkoa 24.6 alkaen. Loppukesän ajan luvan hinta olisi 60 euroa. Rantakalastusluvalle esitettiin koko lupakaudelle samaa 50 euron hintaa. Lisäksi Pikkujärven osakaskunta esitti rantakalastusluvan hinnaksi Inarijoessa Matinkönkäästä ylävirtaan enintään 15 euroa. Metsähallitus kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että edellisellä kalastuskaudella kalastuslupien hinnoittelussa oli suuria eroja alueelta toiselle ja esitti, että lupien hinnoittelussa tulisi pyrkiä yhtenäiseen hinnoitteluun, mikä helpottaisi luvanmyynnin järjestämistä ja luvanhinnoista tiedottamista. Metsähallitus on lisäksi kiinnittänyt huomiota Inarinjoen yläosan, Matinkönkään yläpuolisen alueen hinnoitteluun ja esittänyt että luvan hinnan tulisi olla huomattavasti muuta aluetta edullisempi, koska kalastus kohdistuu pitkälti muihin lajeihin kuin loheen. Hinnaksi on ehdotettu 30 euroa/vuorokausi metsähallituksen muiden vastaavien lupakohteiden hinnoittelun perusteella. Saamelaiskäräjät painotti lausunnossaan osakaskuntien näkemysten huomioon ottamista hintoja määrättäessä, koska Saamelaiskäräjien mukaan niillä on paras tietämys lupien hinnoittelusta omalla alueellaan. Alle 18-vuotiaan henkilön lunastamalle venekalastusluvalle esitetään 40 euron maksua ja rantakalastusluvalle 25 euron maksua koko lupakauden ja kaikkien kalastusvyöhykkeiden osalta. Nuorison edullisemmilla hinnoilla pyritään edistämään lasten kalastusharrastusta ja lisäksi aiempien kokemusten perusteella lasten saaliit ja pyyntipaine ovat aikuisten kalastusta vähäisempiä. Edullisempia hintoja on pidetty tarpeellisina edellisen kalastuskauden lausuntopalautteen perusteella ja asiaan on kiinnitetty huomiota useissa muissa yhteyksissä. [Tämän lisäksi pykälään esitetään lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka säätäminen edellyttää, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, joka koskee Tenon kalastussopimuksen voimaansaattamislain (41/2017) 10 :n 3 ja 4 momentin muutoksia, ja sekä Tenojoen kalastussopimuksen 6 artiklan mukaisten kalastussäännöstä poikkeavien määräysten voimaan saattamista valtioneuvoston asetuksella: Pykälän 1 momentista poiketen ranta- tai venekalastuslupaan voitaisiin liittää lapsilupa, joka oikeuttaa yhden alle 16 vuotiaan lapsen kalastamaan kerrallaan. Kyseisiä lupia olisi mahdollista lunastaa niille varatun 330 luvan kiintiön puitteissa. Lupaan liittyisi lisäksi ehto, että lapsilupaan liittyvän ranta- tai venekalastusluvan haltija olisi vastuussa siitä, että lapsiluvasta annettaisiin Tenon kalastussäännön 30 mukainen saalisilmoitus. ]
4 2 Erityinen kalastuslupakiintiö Erityinen kalastuslupakiintiö oli käytössä ensimmäistä kertaa vuonna 2017, jolloin kiintiön määräksi asetettiin 1 660 venekalastuslupaa ja 1 660 rantakalastuslupaa. Lupien käyttö ei ollut ensimmäisellä kalastuskaudella erityisen aktiivista ja niitä lunastettiin vain 506 kappaletta, joista venekalastuslupia oli 365 kappaletta ja rantakalastuslupia 141 kappaletta. Lupien lunastamiseen oikeutettuja tiloja on noin 1200 kappaletta. Pykälässä määrättäisiin erityisen kalastuslupakiintiön määräksi 1 660 venekalastuslupaa ja 1 660 rantakalastuslupaa, jotka varataan Suomelle kuuluvasta matkailukalastuslupien osuudesta, joka on esitetty Tenon kalastussopimuksen kalastussäännön 5 :ssä. Samoin määrättäisiin, että luvat jaettaisiin samassa suhteessa muiden lupien kanssa koko kalastuskaudelle ja eri kalastusvyöhykkeille koko rajajokialueelle. Lupien tarkempaa jakoa eri kalastusvyöhykkeille ei katsota tarkoituksenmukaiseksi toistaiseksi vaillinaisten taustatietojen vuoksi. Lupien lunastamisesta säädettäisiin, että ne ovat varattavissa kalastusta edeltävän viikon perjantaihin klo 15 saakka. Käytännön syistä varaamista koskevan määräajan tulisi päättyä perjantaina normaalin työajan puitteissa. Tämän jälkeen varaamatta olevat erityiseen lupakiintiöön varatut luvat palautettaisiin matkailukalastuslupakiintiössä tämän asetuksen 1 :ssä säädetyillä hinnoilla myytäviksi. Määräaika on katsottu tarpeelliseksi luvanmyyntijärjestelmän toimivuuden kannalta ja sen varmistamiseksi, että varaamatta jäävät luvat on mahdollista palauttaa kalastusmatkailulupien lupakiintiöön. Varaamatta jääneiden lupien palautusmahdollisuutta tukee myös edellisen kalastuskauden havainto siitä, että lunastettavien lupien määrä saattaa jäädä hyvin alhaiseksi suhteessa varattuun kiintiöön. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin siitä, että luvan myynnistä vastaava Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voisi käyttää luvanmyynnin tukena kiinteistöjen omistusta koskevia tietoja, joista olisi mahdollista tarkistaa onko lupaa hakeva kiinteistön omistaja oikeutettu lupien lunastamiseen. Menettely olisi tärkeää lupien joustavan lunastamisen varmistamiseksi ja sen välttämiseksi, että kalastusoikeuden omistajille aiheutuu suhteellisen suuria kustannuksia oman omistuksensa todistamisesta. Joissain tapauksissa kiinteistöjä koskevat tiedot voivat olla epäselviä, tai esimerkiksi kiinteistöjen kaupat eivät ole päivittyneet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hankkimiin rekisterien tietoihin. Viime kädessä luvan ostaja olisi tällöin velvollinen osoittamaan kalastusoikeuden omistuksensa voimaansaattamislain 12 :n mukaisesti. Voimaansaattamislain 12 :n 2 momentin mukaan lupien myyntiä varten on määriteltävä kerroin, joka oikeuttaa lupien lunastamiseen edellytettävän alarajan täyttymisen tämän jälkeen seuraavan uuden kalastusluvan lunastamiseen. Lupien lunastamiseen oikeutettuja kiinteistöjä koskevien ennakkotietojen sekä vuoden 2017 luvanmyynnin kokemusten perusteella kertoimeksi tulisi asettaa luku 8. Voimaansaattamislain 12 :n mukaisesti kertoimen asettaa luvan myynnistä vastaava taho, eli Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, eikä kerrointa siksi aseteta tässä asetuksessa. 3 Kalastuslupatulojen tilittäminen valtiolle
5 Pykälässä säädettäisiin, että lupien myynnistä vastaavan tahon olisi tilitettävä myymistään ja lukuunsa myydyistä kalastusluvista kertyneet varat sekä niiden osalta kertynyt korko maa- ja metsätalousministeriölle kuukausittain. Määräys katsotaan voimaansaattamislain 8 :n 4 momentin mukaisesti riittäväksi luvan myyntiä koskevaksi määrittelyksi niin, että tilityksiä voidaan riittävän tarkasti seurata ja puuttua tarvittaessa epäkohtiin. 4 Kalastuslupatulojen käytön perusteet 5 Voimaantulo Pykälässä säädettäisiin, että kalastuskaudelta 2018 kalastusluvista kertyneiden varojen käytössä noudatettaisiin kumotun Tenojoen kalastussopimuksen aikana kertyneiden kalastuslupatulojen jaossa sovellettua käytäntöä ja jakoperiaatteita, jotka on esitetty Tenojoen kalastustoimikunnan II mietinnössä (Komiteamietintö 1986:3). Jakotapa on ollut kolmivaiheinen. Ensin lupatulot on jaettu valtion ja yksityisten vesialueen omistajien kesken kalastusvyöhykkeittäin lasketun virkistyskalastajien saaliilla painotetun rantaviivan pituuden perusteella. Tämän jälkeen yksityisille vesialueen omistajille palautettavat lupatulot on jaettu kalastusvyöhykkeittäin käyttämällä rantakilometrien ja saalismäärän lisäksi myös kalastusmatkailijoiden kalastusvuorokausien määrää. Lapin elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus on kolmantena vaiheena jakanut varat kalastusvyöhykkeen yksittäisille omistajatahoille niiden omistaman rantaviivan pituuden perusteella. Nykytilanteessa matkailukalastajat eivät voi valita vapaasti kalastuspaikkaansa Tenon kalastussopimuksen soveltamisalueella, vaan se määräytyy sen mukaan, mille kalastusvyöhykkeelle kalastuslupa on ostettu. Tästä syystä jakotapaa tulisi soveltaa niin, että lupatulojen jako valtion ja yksityisten vesialueen omistajien kesken tapahtuisi kalastusvyöhykkeittäin rantakilometrien ja lohisaaliin perusteella ja yksityisille vesialueen omistajille palautettavat lupatulot jaettaisiin käyttäen kullekin kalastusvyöhykkeille myydyistä vene- ja rantakalastusluvista kertynyttä tuloa aiemmin noudatetussa jakotavassa käytettyjen matkailukalastajien kalastusvuorokausien lukumäärän, lohisaaliin ja rantaviivan pituuden sijaan. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, että valtiolle jaettavia kalastuslupatuloja voitaisiin käyttää osaltaan valtiolle aiheutuneiden luvanmyyntikulujen, kalastuksenvalvontakulujen sekä tutkimus- ja seurantakulujen kattamiseen, muiden rahoituslähteiden ohella. Pykälässä säädettäisiin asetuksen voimaantuloajasta. Lisäksi säädettäisiin, että asetus on voimassa ainoastaan vuoden 2018 ajan. Tarkoitus on kuitenkin, että asetuksen 4 :n säännöksiä sovellettaisiin kalastuslupatulojen käytön osalta myös myöhemmin, kunnes kertyneet varat on saatu jaettua. Vuodelle 2019 ja siitä eteenpäin on tarpeen säätää uusi asetus ja ottaa siinä huomioon asetuksen soveltamisesta aiemmin saadut kokemukset.