Stansvikinrannan vesialueen ruoppaus ja täyttö, Helsinki

PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 73/2017/2 Dnro ESAVI/4718/2016 Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2017 ASIA Stansvikinrannan vesialueen ruoppaus ja täyttö, Helsinki HAKIJA Helsingin kaupungin rakennusvirasto HAKEMUKSEN VIREILLETULO Helsingin kaupungin rakennusvirasto on 11.5.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Stansvikinrannan ruoppaamiseen ja täyttöön merialueella sekä ruoppausmassojen läjittämiseen mereen Helsingin kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 7) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 13.5.2015 antamallaan päätöksellä nro 92/2015/2 myöntänyt luvan ruoppausmassojen läjittämiseen Lokkiluodon merialueelle siltä osin kuin läjitys tehdään tason MW 2012-10 m alapuolelle. Meriläjitysalueen suuruus on noin 40 ha. Vaasan-hallinto-oikeus on 9.12.2016 antamallaan päätöksellä 16/0299/2 muuttanut Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 92/2015/2 lupamääräyksiä 1, 3, 4 ja 9 ja muilta osin pysyttänyt aluehallintoviraston päätöksen. Päätös on lainvoimainen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (22) Kaavoitustilanne Ruoppaus- ja täyttötöiden alueella on 23.11.2012 voimaan tullut Kruununvuorenranta, rannat, puisto ja palvelukortteli -asemakaava (kaavatunnus 12080). Vesialueelle esitetyt toimenpiteet sijoittuvat kaavassa uimarannaksi (VV) ja vesialueeksi varatulle alueelle (W), johon saa sijoittaa uimarannan käyttöön liittyviä puisia lavoja yms. (pv) ja laiturin (lv). Ruoppausmassojen meriläjitysalueella on tammikuussa 2007 voimaan tullut Helsingin yleiskaava 2002. Kaavassa läjitysalue sijoittuu Helsinkipuiston alueelle, joka on keskeisin Helsingin laajoista virkistyskokonaisuuksista. Suojelualueet Lähimmät merialueella sijaitsevat tai mereen rajautuvat luonnonsuojelualueet ovat Vuorilahdenpaaden luonnonsuojelualue linnuntietä noin 1 km suunnittelualueesta itä-kaakkoon sekä Mustikkamaan itäpuoleiset luodot Norppa ja Kuutti, jotka sijaitsevat linnuntietä noin 2 km pohjoiseen. Suunnittelualuetta ja ruoppausmassojen sijoitusaluetta lähin Natura 2000- alue on Vanhankaupungin lahden pohjoisosassa sijaitseva Vanhankaupunginlahden lintuvesi, joka on samalla myös Viikki- Vanhankaupunginlahti -luonnonsuojelualuetta. Suunnittelualueelta on matkaa tälle alueelle linnuntietä vajaa 5 km ja ruoppausmassojen sijoitusalueelta noin 8 km. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee linnustollisesti arvokkaat luodot Varisluodonkari noin 100 m etelään suunnittelualueelta ja Koiraluodot noin 500 m länsi-lounaaseen. Alueet on luokiteltu arvoluokkaan III. Suunnittelualueen nykyinen ranta-alue sijaitsee arvoluokkaan I kuuluvalla lepakkoalueella Laajasalon Tahvonlahdenniemi ja Stansvikin ls-alue (21/03). Ranta kuuluu lisäksi arvokkaaseen metsäkohteeseen Laajasalo Stansvik-Tullisaari (M39/11). Suunnittelualue rajautuu lännessä geologisesti kohtalaisen arvokkaaksi luokiteltuun Huttuvadin silokallio -alueeseen. Ruoppausmassojen sijoitusalueen länsipuolella, noin 900 m:n etäisyydellä sijaitsee linnustoltaan arvokas Koirapaaden luonnonsuojelualue (3,08 ha). Sijoitusalueen länsipuolella noin 900 m:n etäisyydellä on lisäksi linnustollisesti arvokkaat kohteet Tiirakari ja Söderholminkupu. Sijoitusalueen itäpuolella noin 900 m etäisyydellä sijaitsee linnustollisesti arvokas kohde Taulukari-Pitkäouri-Abrahaminluoto-Räntty. Ruoppausmassojen sijoitusalue kuuluu vuoden 2016 alussa rajatun Espoo-Helsinki matalikot IBA-alueelle (Important Bird and Biodiversity Areas).

3 (22) LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Vesistötiedot Helsingin kaupungin rakennusvirasto hakee lupaa ruopata ja täyttää Kruunuvuorenrannan Stansvikinrantaa uimarannan rakentamiseksi. Uimarannan alueelta ruopataan savikerros pois ja sen tilalle tuodaan hiekkaa. Hiekkatäytön seurauksena rantaviiva alueella muuttuu merialueelle päin. Lupaa haetaan noin 45 000 m 3 ktr saven ruoppaukselle ja ranta-alueen kaivulle, savimassan mereen sijoittamiselle ja merialueen täyttämiselle pääosin hiekalla. Täyttömassamääräksi arvioidaan yhteensä noin 67 000 m 3 rtr. Ruoppausmassat esitetään sijoitettavaksi merialueelle Lokkiluodon eteläpuolelle noin kolme kilometriä Kaivopuiston Merisatamasta etelään. Hankeen lähtökohtana on, että uimaranta ympäristöineen muodostaa korkeatasoisen koko kaupunkia palvelevan virkistyskäyttöpaikan. Hanke tulee lisäämään Kruunuvuorenrannan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia merkittävästi. Vedenkorkeudet Merivedenkorkeus on vaihdellut Helsingin mareografilla vuosien 1904 2015 havaintojen perusteella seuraavasti: ylivedenkorkeus (HW) on N 2000 + 1,71, keskiylivedenkorkeus (MHW) on N 2000 + 1,10 m, keskivedenkorkeus (MW) on N 2000 + 0,21 m, keskialivedenkorkeus (MLW) on N 2000-0,43 ja alivedenkorkeus (LW) on N 2000-0,73 m. Vedenlaatu Suunnittelualueen pintaveden suolapitoisuus on keskimäärin 2 4 tasolla, suolapitoisuus kasvaa hieman pinnalta pohjaan päin. Ravinnepitoisuudet ovat melko korkeita. Kokonaistypen pitoisuus vaihteli pintavedessä vuonna 2013 välillä 370 1200 µg/l ja kokonaisfosforin 27 56 µg/l. Sameustasot ovat ulkosaaristoon verrattuna korkeita. Vuonna 2013 sameus vaihteli pintavedessä välillä 2,3 9,9 FNU. Veden mataluudesta johtuen pidempiaikaista lämpötilakerrostuneisuutta ei pääse syntymään ja veden happitilanne on hyvä ympäri vuoden eikä happikatoa pääse syntymään kesän kiivaan perustuotantokauden aikaan. Veden hygieeninen laatu on hyvä, E. Coli -bakteereita havaittiin vuonna 2013 enimmillään 14 mpn/100 ml (pintavedessä). E. Coli -bakteereiden ja kokonaistypen (sekä nitraattitypen) pitoisuudet laskevat pinnalta pohjaa kohti. Typpi- ja bakteerikuormitus tulee Kruunuvuorenselälle todennäköisesti pääasiassa Vantaanjoesta, ja makea jokivesi jää kevyempänä raskaamman murtoveden päälle, minkä vuoksi typpi- ja bakteeripitoisuudet ovat korkeampia pinta- kuin alusvedessä.

4 (22) Sameuden luontainen vaihtelu oli ruoppausmassojen sijoitusalueella luokkaa 0 3 NTU, ollen hieman korkeampi kuin ulkosaaristossa, missä sameus on normaalisti alle 2 NTU. Jatkuvatoimisissa mittauksissa on havaittu kuitenkin ajoittain lyhytkestoisia tilanteita, joissa sameusarvot nousevat noin 2 3 -kertaisiksi taustatasoon nähden. Pintaveden ravinnepitoisuudet ovat keskimäärin hieman alhaisempia kuin lahtialueilla, mutta korkeampia kuin ulkosaaristossa, jossa kokonaistyppipitoisuuden pitkän ajan keskiarvo on luokkaa 400 500 µg/l ja kokonaisfosfori on 20 40 µg/l. Läjitysalueen erillistutkimuksessa havaitut pitoisuudet (N 255 µg/l, P 21 µg/l) ovat tyypillisiä arvoja sisä- ja ulkosaariston vaihettumisvyöhykkeellä. Pohjanläheisen veden happipitoisuus (7,1 mg/l) on erillisselvityksen mukaan vähähappisuuden rajan yläpuolella. Happipitoisuus on havaintopaikasta riippuen vaihdellut Helsingin edustalla keskimäärin välillä 7 13 mg/l. Kasviplanktonlajistoa ja sen määrää seurataan osana Helsingin ja Espoon edustan velvoitetarkkailua. Suunnittelualuetta lähimmän Kruunuvuorenselän havaintopaikan levien määrää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuus oli vuonna 2013 keskimäärin 9,1 µg/l ja leväbiomassan keskiarvo oli koko kasvukautena noin 8,4 mg/m 3. Ruoppausmassojen sijoitusaluetta lähinnä sijaitsevilla velvoitetarkkailun havaintopaikoilla klorofylli-a:n pitoisuus on ollut keskimäärin 9,2 µg/l. Sekä suunnittelualueen että ruoppausmassojen sijoitusalueen arvot ovat tyypillisiä sisäsaariston ja lahtialueiden vyöhykkeelle. Vesienhoitosuunnitelman tiedot Suunnittelualue kuuluu Suomenlahden sisäsaariston rannikkovesimuodostumaan nimeltä Kruunuvuorenselkä (2_Ss_027), joka kuuluu Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon 1. suunnittelukaudella kyseisen vesimuodostuman biologinen luokka on tyydyttävä ja hydrologis-morfologinen muuttuneisuusluokka välttävä. 2. suunnittelukaudella ekologinen tila on välttävä ja kemiallinen tila on hyvää huonompi. Kemiallisen tilan hyvää huonompi luokka johtuu ympäristölaatunormin ylittävästä tributyylitinan pitoisuudesta vedessä. Ruoppausmassojen meriläjitysalue kuuluu Suomenlahden sisäsaariston rannikkovesimuodostumaan nimeltä Helsinki-Porkkala (2_Su_050), joka kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon 1. suunnittelukaudella kyseisen vesimuodostuman biologinen luokka on tyydyttävä ja hydrologis-morfologinen muuttuneisuusluokka erinomainen. 2. suunnittelukaudella vesimuodostuman ekologinen tila välttävä ja kemiallinen tila on hyvä. Pohjaolosuhteet ja sedimentin haitta-ainepitoisuudet Pohjatutkimusten perusteella suunnittelualueen ranta-alueella maaperä on hiekkaa, jonka kerrospaksuus on suurimmillaan reilun metrin luokkaa. Hiekan alla on kallio. Suunnittelualueen meren pohja on savikerroksen peittämä. Savikerroksen paksuus kasvaa merelle päin mentäessä ja suunnitte-

5 (22) lualueen reunalla savikerroksen paksuus on suurimmillaan noin neljä metriä. Savikerroksen alla on ranta-alueen tapaan noin metrin paksu hiekkakerros, jonka alla on kallio. Suunnittelualueen merenpohjan sedimentin ja ruoppausmassojen meriläjitysalueen ympäristön sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia on tutkittu useassa vaiheessa. Tutkimustulosten perusteella alueiden sedimenteissä on haitta-ainepitoisuuksia, mutta pitoisuudet ovat alhaisia. Kalasto Suunnittelualueella ja sen ympäristössä tavataan samoja kalalajeja kuin muuallakin Suomenlahdella. Alueen lajistoon kuuluu ainakin seuraavat Suomenlahdella tavattavat lajit: kuha, silakka, meritaimen, siika, karisiika, ahven, ankerias, hauki, särki, kampela, lahna, kilohaili, kuore, made, turska, kirjolohi sekä lohi. Kruunuvuorenselällä ei ole Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellisessa yhteistarkkailuun kuuluvia verkkokoekalastuspaikkoja. Lähimmät koeverkkokalastuspaikat sijaitsevat noin 3,5 km:n päässä Vanhankaupunginlahdella. Vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin Laajasalon ympäristön vesialueen kalastorakennetta. Tutkimuksissa saatiin saaliiksi 20 kalalajia. Vastakuoriutuneista lajeista yleisimpinä esiintyivät ahven, silakka, salakka, kolmipiikki ja tokko. Tutkimusten perusteella Laajasalon ympäristön arvioitiin olevan esitettyjen kalalajien lisääntymisalue. Vuonna 2013 tehtiin siian lisääntymistä koskeva laajempi selvitystyö Helsingin ja Espoon merialueilla. Sen perusteella suunnittelualue ja ruoppausmassojen sijoitusalue ovat siian potentiaalisia tai mahdollisesti tärkeitä kutualueita, mutta joista ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta. Ruoppausmassojen sijoitusalueen pohjois-, itä- ja eteläpuolella olevien saarien ja luotojen ympäristössä on silakan kutualueita. Etäisyys lähimpään silakan kutualueelle sijoitusalueelta on noin 300 m. Pohjaeläimistö Vuonna 2013 tehtyjen tutkimusten perusteella näytepisteiden pohjaeläinmäärät olivat samaa suuruusluokkaa kuin muualla Helsingin edustan tutkimuspisteillä. Samoin tutkimuspisteiden pohjaeläinlajisto oli Helsingin edustan merialueelle tyypillinen. Kauempana Kruunuvuorenselällä sijaitsevan pohjaeläinseurannassa olevan Vasikkasaaren näytepisteen tulosten perusteella pohjaeläinmäärät ovat kasvaneet 2000-luvulla. Biomassa koostuu pääosin vaeltajakotiloista (Potamopyrgus antipodarum), liejuputkimatoihin kuuluvista Marenzelleria spp.-lajeista ja liejusimpukoista (Macoma baltica). Liejusimpukoiden määrä on pysynyt vuosien 2000 2009 tutkimusten perusteella melko vakiona. Liejuputkimadot ja vaeltajakotilo alkoivat runsastua vuoden 2000 jälkeen. Pohjaeläinyhteisö on hyvin tyypillinen pehmeille pohjille.

6 (22) Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Suoritettavat toimenpiteet ja tehtävät rakenteet Suunnittelualueella ei ole enää venelatureita tai muita venepaikkoja. Suunnittelualueen itäpuolelle Tahvonlahdenniemelle jää muutama yksityinen laituri, mutta veneliikenne niihin ei kulje suunnittelualueen kautta tai vierestä. Suunnitellun ruoppausmassojen sijoitusalueen poikki kulkee koillinenlounas suuntaisesti 1,2 m:n venereitti. Reilun 300 m:n etäisyydellä sijoitusalueen itäpuolella kulkee 2,4 m:n kulkusyvyinen väylä. Molempien väylien merkinnässä käytetyt turvalaitteet ovat lähimmillään noin 500 m:n päässä sijoitusalueesta. Suunnittelualue on tällä hetkellä luonnontilassa eikä siellä vielä ole asemakaavassa suunniteltua virkistyskäyttöä. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevat Helsingin kaupungin omistamat Pitkäluoto ja Varisluoto, joissa on kesämajoja. Ruoppausmassojen sijoitusalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole virkistyskäyttöä. Helsingin kaupungin omistamilla merialueilla kalastaa ammatikseen kymmenkunta henkilöä. Kalastus on pääasiassa lohen ja taimenen rysäpyyntiä sekä kuhaan, siikaan ja ahveneen kohdistuvaa verkkokalastusta. Ruoppaus Hankealueella oleva savi ruopataan pois ennen uimaranta-alueen hiekkatäyttöä. Savialue ulottuu merialueen lisäksi mahdollisesti osin nykyiselle ranta-alueelle. Ruopattavan kerroksen paksuus on korkeintaan noin neljä metriä. Ranta-alueen mahdolliset saviesiintymät ovat nykyisten pohjatutkimusten perusteella maksimissaan noin 0,5 m:n paksuisia. Ruopattavan ja kaivettavan alueen pinta-ala on noin 20 000 m 2. Uimaranta-alueella tehtyjen pohjatutkimusten perusteella ruopattava ja kaivettava massamäärä on yhteensä noin 40 000 m 3 ktr. Suhteellisen harvaan pohjatutkimusaineistosta johtuen massamääräarvioon liittyy epävarmuutta ja tästä syystä lupaa haetaan yhteensä noin 45 000 m 3 ktr ruoppaukseen ja ranta-alueen kaivuun. Ruoppausmassojen läjittäminen Kaikki hankkeessa syntyvät ruoppausmassat, noin 45 000 m 3 ktr, läjitetään 200 m x 200 m kokoiselle alueelle tason MW 2016-10 alapuolelle Lokkiluodon ruoppausmassojen läjitysalueelle. Läjitysalueen teoreettinen tilavuus on 170 000 m 3 rtr. Täyttöalueen täyttöluiskat tehdään arviolta kaltevuuteen 1:10.

7 (22) Lokkiluodon meriläjitysalueen (4 ha) kulmapisteiden koordinaatit (KKJ2) ovat: X=6668822; X=6668770; X=6668629; X=6668577 Y=2552447; Y=2552640; Y=2552395; Y=2552588 Merialueen täyttö Suunnitellun uimarannan hiekkatäyttö ulottuu nykyiseltä ranta-alueelta merialueelle noin 50 60 m:n päähän nykyisestä rantaviivasta. Hiekkatäyttö nojautuu suunnittelualueen merenpuoleisessa reunassa kitkamaasta tehtävään tukipenkereeseen. Tukipenger rakennetaan ruopatulle alueelle siten, että sen merenpuoleinen luiska ulottuu osin tehdyn ruoppausluiskan päälle. Tukipenger on korkeimmillaan noin 4 m korkea ja penkereen harja on noin 2,0 m leveä tasolla N 2000-2 m. Tukipenkereen reunat ovat kaltevuudessa 1:1,5. Tukipenkereen arvioitu massamäärä on noin 7 000 m 3 rtr. Uimarannan hiekkatäyttö on paksuimmillaan noin 4 m korkea ja arvioitu hiekkatäyttömäärä on noin 60 000 m 3 rtr. Massamääräarviossa on otettu huomioon ruoppausmassojen määräarvioon liittyvä epävarmuus. Täyttöalueen pinta-ala on noin 20 000 m 2. Hiekkatäyttö luiskataan tukipenkereeseen asti luiskakaltevuuden noin 1:20 ja täytön merenpuoleinen reuna nojautuu tehtyyn ruoppausluiskaan. Kiinteistötiedot Ruoppaus- ja täyttötyöt tehdään kiinteistöllä Stansvik 91-412-1-253. Ruoppausmassat läjitetään vesialueelle Töölö-Tölö 91-432-1-26. Hakija omistaa molemmat kiinteistöt. Hankkeen vaikutukset Vaikutukset suunnittelualueella Hankkeen ruoppausten ja merialueen täytön aikana vesialue samenee hetkellisesti. Ruoppauksen aikana veteen saattaa sekoittua vähäisiä määriä pintasedimentin kiintoaineeseen kiinnittyneitä haitta-aineita. Pintasedimentissä tavatut haitta-aineet ovat kiinnittyneet pintasedimentin kiintoainekseen, jolloin haitallisten aineiden mahdollinen siirtyminen veteen on erittäin vähäistä. Suunnittelualueella mahdollisesti sijaitsevat eri kalalajien kutu- ja poikastuotantoalueet tuhoutuvat ja lähialueelle uudelleen kertyvä sedimentti voi haitata mädin kiinnittymistä vesikasvien pinnalle. Ruoppaus- ja täyttöhankkeen voidaan arvioida aiheuttavan haittaa lähialueen kalastolle, mutta haitan ei arvioida olevan merkittävä koko Helsingin edustan kalaston lisääntymisalueiden kannalta. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei harjoiteta hakijan tietojen mukaan ammattimaista kalastusta. Suunnittelualueelta on yli 600

8 (22) m Kruunuvuoren selälle, joten hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutukset kalastukselle. Hankkeen seurauksena ruopattavan ja hiekalla täytettävän alueen pohjaeläimistö tuhoutuu. Hankkeen suhteelliset vaikutukset kalastoon, kalastukseen ja pohjaeläimistöön arvioidaan suunnittelualueella sekä sen ympäristössä vähäisiksi. Hankkeella ei ole vaikutusta suunnittelualueen vesistön käyttöön eikä myöskään vesistön tai ranta-alueiden virkistyskäyttöön, kuten nykyisiin uimarantoihin tai veneilyyn. Hankkeella ei ole vaikutusta luonnonsuojelukohteisiin. Hankkeella voi olla rakentamisen aikana vaikutusta Variskarinluodolla pesiviin ja oleskeleviin lintuihin, mutta vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Virtausten osalta paikallisen virtauskapeikon muodostaa tällä hetkellä Varisluodon pohjoispuoleinen alue, jossa vesisyvyys on tällä hetkellä reilu 1,5 m. Suunnitellun ruoppauksen ja täyttöjen myötä alueen virtauskapeikon maksimivesisyvyys ei muutu, mutta kapeikon poikkipinta-ala pienenee hieman. Muutoksella arvioidaan olevan mahdollinen pieni paikallinen merkitys virtausolosuhteisiin Stansvikinrannassa. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia suunnittelualueen ulkopuolisiin virtausolosuhteisiin. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia vedenalaiseen kulttuuriperintöön, merkittävien vedenalaisten kulttuuriperintökohteiden sijoittumista suunnittelualueelle ei pidetä todennäköisenä Vaikutukset ruoppausmassojen sijoitusalueella Ruoppausmassojen läjitystapahtuman yhteydessä vesialue samenee läjityspaikan kohdalta ja merialueen virtauksista riippuen veden kiintoainespitoisuus kasvaa jonkin verran läjityspaikan ympäristössä. Kiintoaineksen leviämisestä on laadittu Lokkiluodon ruoppausmassojen meriläjitysalueen lupahakemuksen laadinnan yhteydessä mallinnus, jonka perusteella läjityksen aiheuttama keskimääräinen samentuma on silmin havainnoitavaa vain läjitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä noin 100 m:n etäisyydellä läjityspisteestä. Sijoitusalueen ympäristössä pohjille uudelleen kertyvä sedimentti voi haitata silakan mädin kiinnittymistä vesikasvien pinnalle. Lähimmät silakan kutualueet ovat noin 300 m:n päässä sijoitusalueelta. Vuonna 2012 tehdyn ammattikalastajakyselyn perusteella alueen läheisyydessä ei harjoiteta ammattimaista kalastusta.

9 (22) Hankkeen seurauksena ruoppausmassoilla peittyvän alueen pohjaeläimistö tuhoutuu. Sedimentin leviämisen ja mahdollisen pohjan liettymisen seurauksena lajisto voi muuttua aivan läjitysalueen läheisyydessä. Vaikutus pohjaeläimiin on kuitenkin paikallinen ja läjitystoiminnan päätyttyä todennäköisesti palautuva. Hankkeen suhteelliset vaikutukset kalastoon, kalastukseen ja pohjaeläimistöön arvioidaan ruoppausmassojen sijoitusalueella sekä sen ympäristössä vähäisiksi. Hankkeella ei ole vaikutusta sijoitusalueen vesistön käyttöön eikä myöskään vesistön tai ranta-alueiden virkistyskäyttöön kuten nykyisiin uimarantoihin tai veneilyyn. Ruoppausmassojen sijoitusalue voidaan tarvittaessa merkitä maastoon siten, ettei se aiheuta haittaa alueen poikki kulkevan veneväylän liikenteelle. Aiemmin laaditun Lokkiluodon ruoppausmassojen meriläjitysalueen ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella ruoppausmassojen sijoitusalueen käyttö ei todennäköisesti uhkaa läheisten suojelualueiden suojeluarvoja. Alue sijoittuu yhdelle tammikuussa 2016 rajatulle Espoo-Helsinki matalikot IBA-alueista, jotka on arvioitu tärkeiksi allien levähdys- ja talvehtimisalueiksi. Sijoitusalue ja sen vaikutusalue arvioidaan IBA-aluerajauksiin verrattuna niin pieneksi, ettei ruoppausmassojen sijoituksella arvioida olevan merkittävää vaikutusta sijoitusalueella tai sen vaikutusalueella mahdollisesti muuttomatkalla levähtäviin tai talvehtiviin lintuihin. Ruoppausmassojen läjityksen seurauksena merenpohjan korkeustaso voi muuttua ruoppausmassojen läjitysalueella suurimmillaan noin kolme metriä. Ruoppausmassojen läjityksen vaikutuksia on arvioitu Lokkiluodon ruoppausmassojen meriläjitysalueen lupahakemusta varten laaditussa mallinnuksessa, jossa lähtökohtana merenpohjan korkeustason muuttuminen 8 11 m. Mallinnuksen tulosten perusteella uimarannan ruoppausmassojen läjittämisen vaikutukset sijoitusaluetta ympäröivän alueen virtausolosuhteisiin ovat merkityksettömiä. Ruoppausmassojen sijoitusalueella tai sen läheisyydessä ei ole merenalaisia kulttuuriperintökohteita. Hankkeella ei ole vaikutuksia sijoitusalueen ympäristön kulttuuriperintöön. Vaikutukset vesienhoidon suunnitteluun Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta suunnittelualueen eikä meriläjitysalueen vesimuodostuman biologiseen luokkaan, fysikaalis-kemialliseen luokkaan, hydrologis-morfologiseen muuttuneisuusluokkaan, ekologiseen tilaan eikä kemialliseen tilaan. Hankkeella ei myöskään arvioida olevan muita vaikutuksia, jotka voivat vaikeuttaa vesienhoidon suunnittelussa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista tai muuten vaikuttaa vesienhoidon toimenpiteisiin.

10 (22) Tarkkailu Suunnittelualue Hankkeen työnaikaisia vaikutuksia meriveden laatuun suunnittelualueella esitetään tarkkailtavaksi 13.10.2015 päivätyn Ehdotus vesistötarkkailuohjelmaksi Kruunuvuorenrannan hankkeet -ohjelman mukaisesti kahdesta pisteestä. Mahdollisten ruoppaustöiden aikana näytteet otetaan kuukausittain (jäätilanteen niin salliessa) ja täyttötöiden aikana kahden kuukauden välein (jäätilanteen niin salliessa). Näytteet otetaan kahdelta syvyydeltä (noin 1,0 m pinnasta ja 1,0 m pohjan yläpuolelta). Vesisyvyyden ollessa alle neljä metriä vesinäytteet otetaan vain vesipatsaan puolivälistä. Vesinäytteistä analysoidaan kaikilla näytteenottokerroilla: - sameus - kiintoainepitoisuus - sähkönjohtavuus - ph - kokonaisfosforipitoisuus - fosfaattifosforipitoisuus - kokonaistyppipitoisuus - epäorgaaniset typpiyhdisteet (NH4-N ja NO3+2-N) Haitta-aineet määritetään kerran vuodessa toisesta pisteestä. Haitta-aineet tutkitaan kahdelta syvyydeltä (1,0 m pinnasta ja 1,0 m pohjan yläpuolelta): - PAH-yhdisteet (suodattamaton) - PCB (suodattamaton) - öljyt (suodattamaton) - Metallit (suodatettu ja suodattamaton) - Orgaaniset tinayhdisteet (suodatettu ja suodattamaton) Ruoppausmassojen meriläjitysalue Hankkeen vaikutuksia ruoppausmassojen meriläjitysalueella esitetään tarkkailtavaksi vesinäyttein kahdesta pisteestä, joista toinen on läjitysalueella ja toinen noin 300 m:n etäisyydellä sijoitusalueen itäpuolella. Näytteenottosyvyydet ovat 1 m vedenpinnan alapuolelta, noin tasolta -7 m ja 1 m merenpohjan yläpuolelta. Vesinäytteitä otetaan noin viikko ennen ruoppaustöiden aloittamista, kerran kuukaudessa koko ruoppaustyön keston ajan ja noin kaksi viikkoa ruoppaustöiden päätyttyä. Näytteille tehdään seuraavat analyysit:

11 (22) - Kiintoainepitoisuus - Kokonaisfosfori - Kokonaistyppi - TBT ja TPhT - PAH - Öljyhiilivedyt (C10 C40) Tulosten raportointi Tarkkailutulosten raportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa viimeisen näytteenottokierroksen analyysien valmistumisesta. Vesinäytteiden tulokset toimitetaan suoraan myös HERTTA-tietojärjestelmän PIVET-tietokantaan sähköisenä siirtotiedostona. Raporteissa esitetään kuvaus sameustarkkailusta, vesinäytteenotosta, sääolosuhteet, käytetyt analyysimenetelmät ja tutkimustulokset. Tuloksia esitetään myös taulukoissa ja kuvaajina. Lisäksi raportissa arvioidaan veden laadussa mahdollisesti havaittujen muutosten syitä ja merkittävyyttä. Tulosten tarkastelussa hyödynnetään myös Helsingin edustan merialueen tarkkailuista saatavia tuloksia. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 6.10.2016. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Kuulutus ja hakemusasiakirjat/hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu osoitteessa www.avi.fi/lupatietopalvelu. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Helsingin kaupungilta sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut seuraavaa: Kaavoitus ja pohjavedet Hankealueen kaavatilanne on hakemuksessa esitetyn mukainen. Hankealue ei ole pohjavesialuetta.

12 (22) Luonnonsuojelu ja Natura 2000 Hankealue ei sijaitse luonnonsuojelualueella tai Natura 2000-verkostoon kuuluvalla alueella. Merialueella lähin suojelualue, Vuorilahdenpaasien luonnonsuojelualue (YSAO1 4115), sijaitsee Tahvonlahdenniemen itäpuolella noin 1 km:n etäisyydellä hankealueesta. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee linnustollisesti arvokkaat luodot Varisluodonkari ja Koiraluodot. Työt tulee tehdä siten, ettei lintujen pesintää häiritä. Vesienhoito Hankealue kuuluu Suomenlahden sisäsaariston rannikkovesimuodostumaan Kruunuvuorenselkä (2_Ss_027), jonka ekologinen tila on Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2016 2021 luokiteltu välttäväksi. Vesimuodostuman hydrologismortologinen muuttuneisuus on arvioitu suureksi (muuttuneisuusluokka välttävä). Vesimuodostuman kemiallinen tila on luokiteltu hyvää huonommaksi tributyylitinan laatunormin ylityksen takia. Hyvä tila on tavoitteena saavuttaa Suomenlahden rannikkovesimuodostumissa vuoteen 2027 mennessä. Merenhoidon tavoitteena on meriympäristön hyvän tilan saavuttaminen vuoden 2020 loppuun mennessä, mitä ei kuitenkaan ole arvioitu mahdolliseksi saavuttaa kaikilta osin. Hakemuksen tietojen perusteella hankkeen vaikutukset mm. ravinteiden ja haitallisten aineiden leviämiseen ja hydrologismorfologiseen muuttuneisuuteen ovat vähäisiä, eikä hanke vaikeuta vesienhoidon tai merenhoidon tavoitteiden saavuttamista. Sedimenttien laatu ja Iäjityskelpoisuus Ruopattavien massojen haitallisten aineiden pitoisuudet ovat tehtyjen selvitysten perusteella korkeintaan ruoppaus- ja läjitysohjeen (2015) mukaisella tasolla 1B. Pitoisuudet ylittävät tason 1A pääosin lievästi ja tason 1B pitoisuuksia esiintyy yhtä näytettä lukuun ottamatta vain ylimmässä 0 30 cm:n kerroksessa. Tehdyt selvitykset eivät täysin vastaa ohjeen suosituksia, mutta massojen laatu on riittävästi selvitetty. Lupapäätöksessä voidaan todeta ruopattavat massat läjityskelpoisiksi Koirasaarenluotojen läjitysalueelle ko. läjitysaluetta koskevan lupapäätöksen (Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 13.5.2015 nro 93/2015/2 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös 8.11.2016 nro 16/0253/2) määräyksen 3 mukaisesti. Jos Lokkiluodon läjitysalueen lupapäätös (Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 13.5.2015 nro 92/2015/2) tulee lainvoimaiseksi Vaasan hallintooikeuden päätöksen 9.12.2016 nro 16/0299/2 mukaisena, voidaan massat todeta läjityskelpoisiksi myös Lokkiluodon läjitysalueelle ko. päätöksen lupamääräyksen 4 mukaisesti. Jos Lokkiluodon läjitysalueen luvasta valitetaan edelleen, ei läjitysalueelle tulisi myöntää erillislupaa läjitysalueen lupahakemuskäsittelyn ollessa kesken. Hakemuksen jättämisen jälkeen myös tarve erillisluvalle on muuttunut, koska käytettävissä on nyt Koirasaa-

13 (22) renluotojen läjitysalue. Massat voidaan myös läjittää Vuosaaren käytössä olevalle läjitysalueelle, jos tähän myönnetään läjitysalueen lupapäätöksessä edellytetty erillislupa. Hakemuksessa on arvioitu ruopattavien ja rannalta kaivettavien savimassojen yhteismääräksi 40 000 m 3 ktr ja pinta-alaksi 20 000 m 2. Hakemuksessa ei ole eritelty, mikä on ruopattavien massojen osuus yhteismäärästä ja mikä on kaivettavien massojen osuus. Hakemustekstistä voi saada käsityksen, että hakijan tarkoituksena olisi läjittää mereen myös rannalta kaivettuja massoja. Maalta kaivettuja massoja ei saa läjittää mereen. Hankkeen vaikutusten tarkkailu Hankkeen vaikutuksia on esitetty seurattavaksi hakemukseen Iiitetyn Kruunuvuorenrannan hankkeiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Alueella tehtävien hankkeiden vaikutusten tarkkailua on tarkoituksenmukaista suorittaa yhteistarkkailuna, josta saadaan erillistarkkailuja paremmin kuva hankkeiden yhteisvaikutuksista. Esitetty ohjelma vastaa pääosin hankkeen tarkkailutarvetta, mutta sitä on tarpeen täydentää seuraavasti: - Näytteet tulee ottaa siten, että sekä ruoppausten että täytön aikana tehdään vähintään kaksi näytteenottoa, töiden kestosta riippuen kuitenkin ainakin joka toinen kuukausi. Haitallisten aineiden tarkkailu tulee ajoittaa ruoppausten ajalle. - Tarkkailuun tulee sisällyttää pohjaeläinnäytteenotto vähintään yhdeltä näytteenottopaikalta ja ottaa siltä pohjaeläinnäytteet ennen töihin ryhtymistä, töiden aikana sekä noin 2 3 vuoden kuluttua niiden päättymisestä. Näytteenotot tulee mahdollisuuksien mukaan sovittaa yhteen Etelä- Suomen aluehallintoviraston päätöksen 24.5.2016 nro 100/2016/2 mukaisen töiden tarkkailun kanssa ja niistä on sovittava tarkemmin Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Tulokset tulee tallentaa ympäristöhallinnon POH- JE-tietokantaan. -Mikäli töiden jälkeen tehtävässä jälkitarkkailussa havaitaan edelleen töiden vaikutuksia, tulee jälkitarkkailua jatkaa ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. -Orgaanisia tinayhdisteitä ei ole välttämätöntä määrittää suodatetuista näytteistä. Tarkkailuohjelma voidaan edellä esitetty huomioon ottaen hyväksyä lupapäätöksessä. Tällöin lupamääräysten mukaisesti päivitetty tarkkailuohjelma tulee toimittaa tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. ELY-keskuksen tulee tarvittaessa voida muuttaa tarkkailuohjelmaa. Ruoppausmassojen läjittämisen vesistövaikutusten tarkkailu tulee suorittaa läjitysalueelle laadittavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Sekä Lokkiluodon läjitysalueen että Koirasaarenluotojen läjitysalueen tarkkailuohjelmat tulee

14 (22) lupapäätösten mukaan toimittaa kolmen kuukauden kuluessa päätösten lainvoimaiseksi tulosta. Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeelle voidaan myöntää lupa tavanomaisin lupamääräyksin edellä mainitut seikat huomioon ottaen. 2) Helsingin kaupungin kaupunginhallitus on lausunnossaan viitannut ympäristölautakunnan lausuntoon ja puoltaa hakemuksen hyväksymistä ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti. Lisäksi hanke on asemakaavan mukainen ja osaltaan lisää merkittävästi Kruunuvuorenrannan ja koko kaupungin virkistyskäyttömahdollisuuksia. 3) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on todennut lausunnossaan, että Kruunuvuorenselän rannikkovesimuodostuman pintaveden kemiallinen tila on luokiteltu hyvää huonommaksi. Tämä johtuu korkeista tinapitoisuuksista (TBT). Sedimenttien haitta-aineet ovat yleensä erittäin pysyviä ja ne vapautuvat uudestaan ympäristöön, jos sedimentti pääsee sekoittumaan esim. ruoppaamisen yhteydessä. Kaikenlainen pohjasedimenttejä liikutteleva toiminta vaatii siksi huolellisen suunnittelun ja toteutuksen. Kruunuvuorenselän tilaa ei ruoppauksilla ja täytöillä saa edelleen heikentää. Jokainen samentumista aiheuttava työvaihe on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja sellaisin työmenetelmin, että haitta ja häiriö vesiluonnolle sekä merialueelle ja sen käytölle on mahdollisimman vähäistä. Täyttötöissä tulee huolehtia siitä, ettei täytemaan seassa ole roskia tai muuta vastaavaa, joka voi aiheuttaa ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua ympäristön pilaantumista vesialueella ja rannoilla. Myös samentavan hienoaineksen joutumista mereen on vältettävä. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsee tärkeitä silakan ja siian kutualueita. Ruoppaus ja rannan täytön aiheuttama veden samentuminen ja melu voivat vaikuttaa haitallisesti kalojen kutuun. Luvan lupamääräyksissä tulee siksi ottaa huomioon, ettei ruoppauksia ja muita veden samentumista ja melua aiheuttavia työvaiheita tule tehdä silakan ja siian kutuaikoina. Lisäksi työt tulee ajoittaa niin, ettei lintujen pesintä läheisillä lintuluodoilla ja -saarilla häiriinny. Työn vesistötarkkailusta tulee esittää yksityiskohtainen suunnitelma Uudenmaan ELY-keskukselle. Tarkkailu voidaan tehdä osana alueella toteutettavaa yhteistarkkailua. Tarkkailun ensimmäiset näytteenotot on tehtävä ennen töiden aloittamista asianmukaisten kontrollinäytteiden saamiseksi. Töiden aloitus- ja lopettamisilmoitus pyydetään toimittamaan ELYkeskuksen lisäksi myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen.

15 (22) HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut eri lausuntoihin seuraavasti: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue: Suunnittelualueella tapahtuva kaivu- ja täyttötyö sekä proomuliikenne eivät voi aiheuttaa linnustollisesti arvokkaille luodoille sellaista haittaa, joka edellyttäisi lupamääräyksiin aikarajoituksia työn suorittamisesta. Pehmeän maan ruoppaus ja poiskuljetus proomuilla tai hiekan levittäminen merialueelle eivät aiheuta esimerkiksi paalutuksen tai louhintaräjäytysten kaltaista äkkinäistä yllättävää melua ja tärinää, jotka voivat säikäyttää linnut lentoon ja vaarantaa näin pesintää. Suunnitelmassa esitetyllä ruoppausalueella ruoppaamalla ja kaimalla poistettavan saven kerrospaksuus pienenee pääosin jyrkästi maa-alueelle päin siirryttäessä. Jos lähtökohtana pidetään ruoppauslautalle 2 m vesisyvyysvaatimusta ja oletetaan, että ruoppaaja voi ruopata noin 5 m etäisyydelle lautasta, voidaan arvioida, että yli 90 % ruopattavaksi ja kaivettavaksi esitetystä savesta voidaan poistaa ruoppauskalustolla. Merialueelta ruopattavan ja maalta kaivettavan saven määrä tulee tarkentumaan hankkeen toteutukseen valitun urakoitsijan kaluston mukaan. Maalta kaivamalla poistettava savi tullaan sijoittamaan asianmukaiset luvat omaavalle maakaatopaikalle tai hyötykäyttämään maa-alueilla, joihin se soveltuu sellaisenaan tai edelleen jalostettuna. Ruoppaus- ja täyttöalueen osalta tarkkailu tehdään ennen työn aloittamista ELY-keskukselle toimitettavan päivitetyn Kruunuvuorenrannan vesistötarkkailuohjelman mukaisesti, jossa on huomioitu ELY-keskuksen esittämät täydennystarpeet. Helsingin kaupungin kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta: Lausunnossa viitataan Kruunuvuorenselän rannikkomuodostelman korkeisiin tinapitoisuuksiin (TBT). Stansvikinrannan alueen tutkimuksissa on suunnittelualueella kuitenkin todettu vain lieviä TBT-pitoisuuksia. Pitoisuudet ovat ruoppaus- ja läjitysohjeen tasolla 1A. Tällöin ruoppaamisen yhteydessä ei voida arvioida vapautuvan kohteesta merkittävää määrää tinayhdisteitä ympäristöön. Kohteen rakennustyö on suunniteltu tämä asia huomioiden. Täyttömassoina tullaan käyttämään roskatonta hiekkaa ja kitkamaata. Työ tulee aiheuttamaan jonkin verran vesialueen samentumista suunnittelualueella ja ruoppausmassojen läjitysalueella. Vettä samentavan hienoaineksen joutumista veteen vältetään, sikäli kun se on työteknisesti mahdollista. Suunnittelualueen suojaisuudesta johtuen samentumavaikutuksen arvioidaan jäävän niin lähelle ruoppaus- ja täyttöaluetta, ettei erillistä samentumaa rajoittuvaa rakennetta tarvita.

16 (22) Hakija on tietoinen, että hankkeen ruoppaus- ja täyttöalueen vaikutusalue on osin mahdollisilla silakan ja siian kutualueilla. Alueen kalastoa on selvitetty kattavasti hakemuksen liitteissä. Alueella tehtyjen kalastoselvitysten ja ammattikalastajahaastattelujen perusteella suunnittelualue ei ole minkään kalalajin merkittävä lisääntymisalue. Silakka kutee kovilla kitkamaapohjilla ja suunnittelualueen pohja on kokonaisuudessaan näytteenoton perusteella pinnastaan liejusavea tai liejuista hiekkaa. Alueellisesti kattavan vuonna 2011 tehdyn Kruunuvuorenselän ympäristön kalastoselvityksen perusteella silakan poikasia saatiin saaliiksi erityisesti Kruunuvuorenselän pohjoisosilla, josta saadussa saaliissa oli myös vastakuoriutuneita poikasia. Hankkeen vaikutukset eivät ulotu Kruunuvuorenselän pohjoisosalle. Suunnittelualue ei sijaitse Vantaanjoen kalaväylällä, joka on perustettu turvaamaan vaelluskalojen kutuvaellus. Suunnittelualue ei myöskään sijaitse tutkimuksissa arvioidulla tai ammattikalastajahaastattelun perusteella siian poikastuotantoalueella. Tehdyissä tutkimuksissa suunnittelualue on osin mahdollisella siian kutualueella, mutta tutkimuksessa todetaan todellisten kutualueiden todennäköisesti näiden alueiden sisällä olevia pienempiä laikkuja. Suunnittelualueen pohja on liejuista savea tai liejuista hiekkaa, joka ei sovellu siian kutualueeksi. Hakija haluaa tuoda esiin, että hankkeen toteutuksen myötä suunnittelualueelle muodostuu kovaa kitkamaapohjaa, joka voi mahdollistaa alueen toimimisen mm. silakan ja siian kutualueena. Hakija yhtyy näkemykseen siitä, että hanke olisi syytä pyrkiä toteuttamaan mahdollisemman yhtäjaksoisesti, mieluiten avovesikauden aikana, jolloin hankkeen työnaikaiset vaikutukset myös vesiluonnolle sekä merialueelle olisivat mahdollisimman lyhytkestoiset. Alueen kalastoselvityksen perusteella hakija ei näe tarpeelliseksi suunnittelualueen toteutusajan rajoittamista kalojen kutuaikojen ulkopuolelle. Toteuttamisajan rajoittaminen syyskudun ajalle aiheuttaa sen, että työtä ei pystytä toteuttamaan yhtäjaksoisesti yhden vesirakentamiskauden aikana. Hakija haluaa korostaa, että hanke tulee vaatimaan toteutusaikaa urakoitsijan kalustosta riippuen 5-7 kk. Mikäli hankkeen toteutusajalle asetetaan lausunnon antajan esittämiä toteutusaikarajoitteita, tulee hankkeen toteutus väistämättä venymään kahdelle avovesikaudelle, jolloin myös hankkeen vaikutukset ovat yhtäjaksoista toteutusta pitkäkestoisemmat. Hakijan näkemyksen mukaan lausunnon antajan esittämät aikarajoitteet ovat toteutuksen kannalta kohtuuttomia ja hankkeen työnaikaisia vaikutuksia lisääviä ja näin ollen aikarajoitteita ei tulisi asettaa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungille luvan kiinteistöllä Stansvik 91-412-1-253 merialueen ruoppaamiseen ja täyttämiseen Stansvikinrannassa Varisluodossa Helsingin kaupungissa hakemuksen mukaisesti

17 (22) hakemukseen liitettyjen 4.5.2016 päivättyjen ruoppausalueen ja täyttöalueen asemapiirustusten (piir.nro KAO30598/03 ja KAO30598/04) mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia määräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet Töiden suorittaminen 1. Ruoppaus- ja täyttötyöt on suoritettava hakemuksen mukaisesti hakemuksen liitteenä olevan 4.5.2016 päivätyn leikkauspiirustuksen (piir.nro KAO30598/05) mukaisesti. Ruoppausalueen reunaan on tehtävä tukipenger, jonka harjankorkeus on tasolla N 2000-2,0 m. 2. Ruoppausmassat voidaan sijoitettava Lokkiluodon meriläjitysalueelle noudattaen Etelä-Suomen aluehallintoviraston 13.5.2015 antamaa päätöstä nro 92/2015/2, jota Vaasan hallinto-oikeus on 9.12.2016 antamallaan päätöksellä nro 16/0299/2 lupamääräyksien 1, 3, 4 ja 9 osalta muuttanut ja muilta osin pysyttänyt, tai vastaavaan paikkaan, millä on lupa vastaanottaa hankkeen mukaisia ruoppausmassoja. 3. Ruoppaus- ja rakennustyöt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. 4. Töissä on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimenttien sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Ruoppausmassojen kuljetuksessa on huolehdittava, ettei massoja pääse valumaan mereen kuljetuksen aikana. Jos töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 5. Täytön rakentaminen on aloitettava vedenalaisen tukipenkereen rakentamisella. Täyttöalueen rakentamiseen saa käyttää vain puhtaita maa- ja kiviaineksia. 6. Työt on toteutettava alueella sijaitsevia johtoja ja kaapeleita vaurioittamatta sekä tarvittaessa sovittava johtojen ja kaapeleiden siirrosta niiden omistajien kanssa.

18 (22) 7. Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Korvaukset 8. Töiden suorittamisesta aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. 9. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Tarkkailu 10. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailun ja toiminnan aloittamista. Tarkkailu on aloitettava ennen toiminnan aloittamista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen Ilmoitukset 11. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa. 12. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille. 13. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

19 (22) Perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeen hyöty Uimarannan rakentaminen parantaa Helsingin kaupungin ja erityisesti Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen virkistyskäyttöämahdollisuuksia. Uimarannan hiekkatäytöstä muodostuu laaja kovapohjainen lahtialue, joka soveltuu paremmin siian ja silakan lisääntymisalueeksi, kuin alueen nykyinen savi- tai liejusavipohja. Hankkeesta aiheutuvat menetykset Ruoppaus- ja täyttötyöstä aiheutuu työnaikaista veden samentumista. Hanke voi aiheuttaa vähäistä haittaa kalastolle. Ruoppausmassoja tulee hankkeesta yhteensä noin 45 000 m 3 ktr ja hankealuetta täytetään massoilla yhteensä 60 000 m 3 ktr. Ruoppausmassojen läjitys Lokkiluodon meriläjitysalueelle, tai vastaavalle alueelle, jolla on lupa massojen vastaanottamiseen, aiheuttaa työnaikaista samentumista. Ruoppausmassojen meriläjitys Lokkiluodon meriläjitysaluetta koskeva vesitalouslupa on saanut lainvoiman, kun Vaasan hallinto-oikeuden 9.12.2016 antamasta päätöksestä (nro 16/0299/2) ei valitettu. Näin ollen tässä luvassa ei ole ollut tarpeen erikseen ratkaista meriläjitystä Lokkiluodon alueelle hakemuksen mukaisesti, vaan mikäli massat läjitetään Lokkiluodon meriläjitysalueelle, noudatetaan sitä koskevaa luparatkaisua. Vesien- ja merenhoitosuunnitelma, tulvariskien hallintasuunnitelma sekä kaavoitus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Kruunuvuorenselän ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen Suomenlahden rannikkovesimuodostumassa viimeistään vuonna 2027. Hankkeen vaikutukset vesistön ovat kokonaisuudessaan vähäisiä ja ohimeneviä, joten hankkeen ei katsota vaikuttavan haitallisesti vesienhoitosuunnitelman, Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman tai Helsingin ja Espoon rannikon tulvariskien hallintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Hanke ei ole alueella voimassa olevan asemakaavan vastainen.

20 (22) Maa- ja vesialueiden omistus Luvan saaja omistaa tai muuten hallitsee hankkeessa tarvittavia maa- ja vesialueita. Hyötyjen ja menetysten vertailu Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Sovelletut säännökset Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Vesilain (587/2011) 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta ja 3 momentti, 5, 6, 7, 8, 10, 11 ja 18 Aluehallintovirasto ottaa lausuntojen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon osalta aluehallintovirasto toteaa, että hankkeen ajallinen rajoittaminen silakan- ja siian kutuaikojen sekä lintujen pesimäajan ulkopuolelle tekisi mahdottomaksi hankkeen yhtäjaksoisen läpiviennin. Tämä puolestaan aiheuttaisi hankkeesta aiheutuvien samennushaittojen ajallisen venymisen kahdelle avovesikaudelle. Hankkeen aiheuttama haitta kalataloudelle jää vähäiseksi ja uimarannan hiekkatäyttö parantaa alueen mahdollisuutta toimia siian ja silakan lisääntymisalueena jatkossa. Lintujen pesinnälle ei hankkeesta aiheudu merkittävää häiriötä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 9 770 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuodelle 2016 annetun valtioneuvoston asetuksen (1524/2015) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan ruoppausta (yli 20 000 200 000 m 3 ktr) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 9 770 euroa.

21 (22) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Helsingin kaupunki Jäljennös päätöksestä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-4718-2016 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu.

22 (22) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Ville Salonen Piia Nieminen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ville Salonen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Piia Nieminen.

LIITE VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.4.2017. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallinto-virastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.