Nro 5 Toukokuu 2013 ISSN 1796-8313 www.rautalampilehti.fi 7. vuosikerta KONNEVESI - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - VESANTO - TERVO Saksan välivuosi vei Sveitsiin Vahvasti menneessä sekä nykypäivässä Karttoja päivitetään Rautalammilla KY E N I Ä LÄL N Risto Niemelä 60 vuotta s. 18-19 4 6-7 20 32 Lauri Hintikka Rautalampi maailmankartalla -teemanumero, painos 13.000 kappaletta.
Joko sinä näet tähtiä? Osuuspankista saat kaikki kodin ja perheen vakuutukset. Kun keskität asiointisi meille, voit maksaa kertyneillä OP-bonuksilla vaikkapa Pohjolan vakuutusmaksuja. Yhdessä hyvä tulee. 2
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen LYHYESTI Puistotreffejä Lapsiperheille Suositun perhekerhon jäädessä kesätauolle Rautalammin MLL:n paikallisyhdistys ja seurakunnan vapaaehtoistyö järjestävät kesäkuussa neljät puistotreffit lapsiperheille. Treffit ovat keskiviikkoisin klo 10-11.30 seurakuntatalon leikkipuistossa. Myös seurakuntatalon takkahuone ja WCtilat ovat käytettävissä, joten sadekaan ei tapaamisia estä. Tarkoitus on viettää rennosti aikaa yhdessä, touhuta, pelailla ja seurustella. MLL tarjoaa pientä purtavaa. Paikalle ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset aikuisen seurassa. Mukaan voi ottaa pihapelejä ja oman alustan köllöttelyä varten. Mehtiön maisemissa, ysitien varressa sijaitseva Janoinen Karhu on tunnettu itsepaistetuista munkeistaan. Tomi ja Maarit Latvalalla käynnistyi nyt kymmenes kesä yrittäjinä Ahvenkosken rannalla. - Munkkeja meiltä on saanut ensimmäisestä aukiolopäivästä lähtien. Pitkästäkin matkasta asiakkaat tulevat munkkikahveille, Maarit Latvala kertoo. Myös savukala on Janoisen Karhun kysytty tuote. Kalat tulevat Savon Taimenelta ja Maaritin isä Veikko Vepsäläinen vastaa savustamon toiminnasta. Hän on Janoisen Karhun kolmas yrittäjä. Tarjolla on myös suonenjokelaisia kalakukkoja. Myös itse tehdylle leivälle olisi Latvaloiden mukaan kysyntää, jos tekijä löytyisi. Ruoka-annokset valmistuvat grillissä. Viime talvena tehdyn keittiöremontin myötä ruokatarjontaa on tarkoitus laajentaa myös kotiruokaan. Myös ohjelmaa on alueen mökkiläisten iloksi tarjolla. Muutaman kerran kesässä on ollut tapana järjestää karaokeiltoja ja rantakalaillat ovat olleet suosittuja. Taukopaikkana Janoinen Karhu poikkeaa isoista liikenneasemista. Moni perhe pysähtyykin matkallaan jopa useamman tunnin ajaksi upeiden maisemien ja hyvien tarjoilujen äärelle. Janoinen Karhu palvelee joka päivä Janoinen Karhu koristaa paikkaa myös sisältä. Tomi ja Maarit Latvala kertovat karhusta löytyvän mukavasti jutun juurta asiakkaiden kanssa. Ahvenkosken rannalla munkkeja paistetaan kesällä joka päivä Janoinen Karhu on mukava taukopaikka vapusta syyskuun loppuun. Tomi on itse paikalla lähes koko kesän. Latvalat asuvat Helsingissä, missä Maarit on töissä. Viikonloput ja kesäloma-aika kuluvat häneltäkin Janoisessa Karhussa. - Tomi ei montaa päivää kesän aikana ole pois, mutta jos hän ei ole tiskillä palvelemassa niin heti asiakkaat kysyy, että onko tämä paikka myyty, Maarit Latvala naurahtaa. Portti savoon ja Rautalammille Upeat maisemat Mehtiön rannalla saavat monen perheen viettämään Janoisessa Karhussa useampia tunteja. Janoinen Karhu sijaitsee kirjaimellisesti aivan Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Rautalammin ja Pieksämäen rajalla. Maarit Latvalan mukaan he haluaisivatkin yrityksensä voivan toimia eräänlaisena veräjänä Rautalammin suuntaan. - Rautalampilaisille yrityksillehän tämä olisi tosi hyvä paikka olla esillä, olemme ainoa Rautalammin puolella oleva paikka ysitien varressa. Olemme tietysti käytännössä todella kiinni tässä paikassa, mutta yhteistyö Rautalammin suuntaan kyllä kiinnostaa. Yrittäjiksi Maarit ja Tomi päätyivät osin sattumalta. - Etsimme kiinnekohtaa kotiseudulta, muutamista vanhoista kyläkouluista teimme tarjouksiakin, mutta sitten kuultiin isältä, että Ahvenkoski on myytävänä, Maarit muistelee. Tomi on yrittäjäperheestä ja työskennellyt grillillä Pieksämäellä, joten ryhtyminen taukokahvilayrittäjiksi ei sinänsä ollut hyppy tuntemattomaan. Täytetty karhu tuo tunnelmaa Latvalat halusivat paikalle suomalaisen ja alueelle tunnusomaisen nimen. Lohen ja karhun välinen kamppailu päätyi karhun voittoon ja nimeksi tuli Janoinen Karhu. Sisällä kahvilaa koristaakin seinälle ripustettu karhuntalja ja vasta hiljattain hankittu täytetty karhu. - Siitä saa myös kivaa jutun juurta asiakkaiden kanssa, aika usein he alkavat kertoa omia kokemuksiaan karhuista, Tomi pohtii. - Isoille liikennemyymälöille on paikkansa, mutta uskon aitouden ja autenttisuuden olevan myös nouseva megatrendi ja siihen Janoinen Karhu vastaa, Maarit Latvala kiteyttää. www.rautalampilehti.fi facebook.com/rautalampilehti twitter.com/rautalampilehti Eduskunnan puhemies tervehtii kunnanvaltuustoa Rautalammin kunnanvaltuusto pitää toukokuun kokouksensa Helsingissä Rautalampi takaisin maailmankartalle -tapahtuman yhteydessä. Sanomatalossa ala-aulan kahviossa pidettävän kokouksen alkuun tervehdyksensä tuo eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Kunnanvaltuuston kokousta on mahdollista seurata suorana lähetyksenä internetin välityksellä sekä myös Rautalammin kunnanviraston valtuustosalissa. Kunta arpoo kaksi tonttia Helsingissä Rautalammin kunta arpoo kaksi omakotitalotonttia Rautalampi takaisin maailmankartalle -hankkeen Helsingin tapahtumassa. Kunnanhallitus päätti esittää asiaa valtuustolle, joka käsittelee asian kokouksessaan tapahtuman avajaispäivänä Helsingissä. Vesannolla ilmestyy kesälehti Vesannon kotiseutuyhdistys julkaisee ensimmäistä kertaa kesälehden. Ves anto-lehti ilmestyy paikkakunnan kauppoihin kesäkuun alussa. Lehden teemana ovat vesistöt. Sen sivuilla sukelletaan niin entisajan elämään kuin nykyajan ilmiöihinkin. Jutuissa käsitellään muun muassa Niiniveden laivaliikennettä, Neiturin kanavaa, moottorivenekilpailuja, tukin uittoa ja elämää saaressa. Sijansa saavat myös muistelukset, runot, kaskut ja lukuisat kuvat. Ja koska vesistöt eivät katso kuntarajoja, niin mukaan mahtuu järviihmisiä muualtakin kuin Vesannolta. Jopa Robin kertoo lempijärvensä. 3
Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Päivi Moser 4 RAUTALAMPILAISET MAAILMANKARTALLA Päivi ja Roland retkeilevät lastensa Miklaksen ja Luukaksen kanssa paljon Sveitsin vaihtelevassa maastossa. Päivi Moser on kotiutunut Zürichiin Saksan välivuosi vei Sveitsiin Päivi Tiitinen lähti Rautalammilta Saksaan vuonna 2003. Tarkoitus oli oleskella vuosi Münchenissä, jossa hänen isosiskonsa Minna asui, ja palata Suomeen opiskelemaan. - Parissa kuukaudessa osa-aikainen lastenhoitajan työni muuttui täysipäiväiseksi perhepäivähoitajan työksi. Olisin voinut työllistää muitakin hoitajia, sillä ryhmääni jonotettiin, hän naurahtaa. Kahden Münchenissä vietetyn vuoden jälkeen hän muutti poikaystävänsä kotimaahan Sveitsiin. Vuonna 2008 tapahtui paljon: Päivin ja Roland Moserin esikoinen Miklas syntyi alkuvuodesta, perhe muutti miehen työn vuoksi Romaniaan ja häitä juhlittiin kesällä Rautalammilla. - Oli todella ihanaa, kun ystävät ja Sveitsin puolen perhe tapasivat toisensa. Monet heistä vietti Suomessa useita viikkoja ja pitivät Rautalammista todella paljon. Perheen toinen poika Luukas syntyi vuonna 2009. Romaniassa Päivi teki vauvanhoidon ohella työtä köyhien perheiden ja kodittomien lasten kanssa. - Myös Rautalammin seurakunnan perhekerholaiset lähettivät sinne avustuspaketteja, mikä oli aivan mahtavaa. Kaksi vuotta sitten Moserit palasivat Romaniasta Sveitsiin, jossa he asuvat Zürichin kanttoonissa. Päivi perusti Suomalaisia lastenvaatteita myyvän nettikaupan, mitä hän pitää lastenhoidon ohessa. - Lisäksi käyn joka toinen keskiviikko Suomikoulussa opettamassa Suomen kieltä ja kulttuuria 6-10 -vuotiaille lapsille. Perhe asuu 1115 metriä korkean vuoden rinteellä ja harrastaa paljon liikuntaa Sveitsin vaihtelevassa maastossa. Päivi kertoo aina kotiutuneensa hyvin sinne missä on ollut. - Tietysti ikävöin perhettä ja sukulaisia, samoin kuin lapset isovanhempia ja serkkuja. Mutta joka kesä vietämme Rautalammilla vähintään kuukauden mökillä Saikarilla. Joulukin tulee paremmin kun on lunta ja viimaa. Mieheni olisi vaikeaa saada töitä Rautalammilta, mutta hän kyllä haaveilee eläkkeestä ainakin osittain Suomessa, asua mökillä ja kalastaa. Rautalampi takaisin maailmankartalle -hankkeelle hän toivottaa onnea. - Ihmisillä on aina joku yhteys Rautalampiin. Minäkin olen tavannut yhden Münchenin Englischen Gartenissa, joka on yksi maailman suurimmista puistoista. RAUTALAMPI TAKAISIN MAAILMANKARTALLE Rautalampi takaisin maailmankartalle -hankkeen näkyvin tapahtuma alkaa viikon päästä. Pienois-Rautalampi on esillä Helsingin Kansalaistorilla kuuden päivän ajan 29.5. alkaen. Tapahtuma on yksi kunnan historian suurimpia markkinointitempauksia ja lisäksi täysin uudenlainen tapa markkinoida kuntaa. Tapahtuman päätavoitteena on koota yhteen ympäri maailmaa levittäytynyt Rautalampiheimo. TAPAHTUMA-ALUEELLA MONENLAISTA TARJONTAA Tapahtuma-alueella on Little John -konttiravintola, lähi- ja luomutuotteita myyvä maalaistori, käsitöitä sekä fanituotemyymälä. Myös lukuisat mukana olevat yrittäjät ovat esillä tapahtumassa. Infopisteessä on tarjolla tietoa Rautalammista. Tapahtumasta on mahdollista myös lähettää postikorttikutsuja ystäville ja kutsua heidät kyläilemään Rautalammilla. LINJA-AUTOKULJETUS RAUTALAMMILTA HELSINKIIN Rautalammilta järjestetään linja-autokuljetus Helsinkiin suoraan kansalaistorille sunnuntaina 2. kesäkuuta. Meno-paluulipun hinta on 25 euroa. Lähtö Mortonin takapihalta on aamulla kello 7, paluu illalla kello 22. Ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen jarna.kaplas@rautalampi.fi. Tapahtuman ohjelmassa sunnuntaina on esimerkiksi salibandyn haasteottelu RautU vs. Espoon Oilers sekä pestuumarkkinoiden piikojen ja renkien pestaus. TAPAHTUMA-ALUE AVOINNA Tapahtuma-alue avautuu päivittäin kello 11. Keskiviikkona ja torstaina alue on avoinna kello 20:een asti. Perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina alue on avoinna kello 22:een saakka. Maanantaina 3.6. alue suljetaan kello 20. PYSÄKÖINTI Kansalaistorilla ei ole omia parkkipaikkoja. Helsingin jäähallin pihassa pysäköinti on maksutonta, ellei hallissa ole tapahtumia. Yksin ei valloiteta maailmaa, mutta koko Emäpitäjän voimin se onnistuu seuraavilla teoilla: 1. Seuraa maailmanvalloitussuunnitelmaa: www.rautalampi.com 2. Jos olet Facebookissa, tykkää ja jaa sivuamme: Rautalampi takaisin maailman kartalle! 3. Kerro ystävillesi hullunkurisia tarinoita Rautalammista. 4. Ja tärkeimpänä: tuo vähintään yksi ystäväsi tutustumaan Helsingin Pienois-Rautalampiin tai ihan tänne Emäpitäjään asti.
Rautalampi takaisin maailmankartalle! OHJELMA Helsinki, Kansalaistori 29.5.-3.6.2013 Keskiviikko 29.5. Uusi maaseutu kutsuu 12:00 Avajaiset 13:00 HUB maalla, pääkaupungissa ja maailmalla 15:00 Uusi maaseutu Rautalampi vuonna 2020 Millainen on uusi maaseutu? Keskustelemassa eri alojen ammattilaiset 16:45-18:30 Rautalammin kunnanvaltuuston kokous Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma 17:30 Live-musiikkia: Hänniset Lauantai 1.6. Alkuperäisyyden juurilla 11:00-20:00 Lähi- ja luomuruokaa Maalaistorilta ja Little Johnin konttiravintolasta 20:00 Livemusiikkia: Dream Brother Torstai 29.5. Niin kaunis on Rautalampi kansallispuistohanke 11:00-19:00 Taiteilija Anna Wildrose nonstop-kierrätystyöpaja 11:00-18:00 Perhonsidontaa ja perhonheittoa 12:00 Etelä-Konneveden kansallispuisto esittäytyy 14:00 Korholan kartanon tarinoita 15:30 Live-musiikkia: Terhi Karjalainen 16:00 Yrittäjien kirkkovenesoutu 16:00-18:00 Mitä kuuluu Puroniemen leirikeskukselle? 17:30 Live-musiikkia: Terhi Karjalainen Sunnuntai 2.6. Elävä kylä - kulttuuria ja tapahtumia 12:00 Lasten satujumppa 13:00 Rautalammin Urheilijat salibandyhaasteottelu RautU vs SM-liigajoukkue Espoon Oilers 14:00 Teemajumalanpalvelus rovasti Tenho Korhonen (Paikka: Lähetyskirkko, Tähtitorninkatu 18) 15:00 Rautalammin Pestuumarkkinat Helsingissä: Piikojen ja renkien pestaus 18:00 Rautalammin rockmuusikot ylpeänä esittää: Makrofagi 19:00 Mortonin jamit 22:00 Rautalampi takaisin maailman kartalle! -viralliset jatkot (Paikka: LeBonk, Yrjönkatu 24) Perjantai 31.5. Koti emäpitäjässä jo vuodesta 1561 12:00-18:00 Rautalammin kunnan rakennustarkastaja Antti Tuppura 12:00 Minä synnyin kylän syliin Aki Virta, trubaduuri 12:30 Rautalampi maailman kartalla! historiallinen esitelmä 13:30 Metsäsuomalaisuus ja John Morton 15:00 Kuplettimestari JiiPee Jetsu ja trubaduuri Aki Virta 16:00 Mitä rautalampilaisuus on? Minun maaseutuni, minun Rautalampini: Veijo Baltzar Rautalammin monet kasvot: Nykyiset ja entiset rautalampilaiset sekä kesäasukkaat keskustelemassa 17:30 Kuplettimestari JiiPee Jetsu ja trubaduuri Aki Virta 20:00 Emäpitäjän joukkuetietovisa Maanantai 3.6. Yrittäjyydellä takaisin maailman kartalle - kohti Delawarea 12:00 Rautalampi takaisin maailman kartalle! 13:00 Olohuoneklubit yrittäjätarinoita Rautalammilta Artteli - Marimekon tarina Salli Systems - Rautalammilta kansainvälisille markkinoille Morehouse - vaativia konttiratkaisuja Suomessa ja maailmalla Morton Emäpitäjän olohuone, nuorten hullu rohkeus kantaa 15:30 Laajempi ohjelma nettisivuiltamme: www.rautalampi.com Live-musiikkia: Little Willie Mehto 16:00 Kohti Delawarea Paljastetaan tulevaisuuden visiot 17:00 Live-musiikkia: Little Willie Mehto 5
Edustalla Helsingin Osake-Pankin esineistöä. Takana Vihavaisen kellosepänliike kauppias Otto Leskisen makasiinirakennuksessa. Kellosepänliikkeillä on pitkä perinne Rautalammilla. 75-vuotias Rautalammin muse Rautalammin museo juhlii tänä vuonna 75-vuotista taivaltaan 27.4. avatulla juhlanäyttelyllä Korholan kokoelmasta Rautalammin museoksi, joka on avoinna vuoden loppuun. Samalla kertaa avattiin uusittu perusnäyttely Heijastuksia elämää emäpitäjässä sekä Taidetta rautalampilaisista kodeista, joka on esillä 30.9. asti. Kolmen uuden näyttelyn suurponnistus syntyi kolmen puuhakkaan naisen voimin. Museonjohtaja Leni Koukkari kertoo, että taidenäyttelystä vastasi projektityöntekijä Matleena Vepsäläinen, hän itse hoiti emäpitäjän elämää heijastelevan pysyväisnäyttelyn ja amanuenssi Outi Laakso kokosi näyttelyn museon historiasta. - Ilman apua emme olisi onnistuneet, Koukkari toteaa ja kertoo apua tulleen niin Museon ystävien yhdistykseltä kuin työkeskukselta ja paikallisilta luontokuvaajiltakin. Uudessa perusnäyttelyssä pyritään ottamaan huomioon muualta tulevat vieraat esittelemällä Rautalammin historiaa ja kertomalla erityisesti sellaisista asioista, joista museolta paljon kysytään. Oman osansa ovat saaneet kivikauden esinelöydöt ja kalliomaalaukset, metsäsuomalaiset, kirkkohistoria, nuijasodan aika sekä niin Savon ja Hämeen rajankäynti kuin Suomen sotakin. Läpi käydään niin kirkonkylän kahvilat, apteekit kuin puhelinkeskuksetkin. 1900-luvun käännekohdat ovat esillä. Tietoa löytyy Karjalan evakoista, kansalaissodasta, sahateollisuudesta jne. Myös paikallisista suuruksista kerrotaan. Esillä on mm. puukkoseppä Emil Hännisen Rautalammin puukko. - Täällä käyvät puukkoharrastajat lähes kuolaavat Hännisen upeita puukkoja, Koukkari naurahtaa. Vuodessa museossa vierailee nelisentuhatta kävijää. Suuren osan muodostavat kunnan kesäasukkaat. - Yleensä pidämme vuodessa 3-4 eri näyttelyä. Tavoitteenamme on tarjota kaikille jotakin, Koukkari kuvailee näyttelyjen takana olevaa filosofiaa. - Nyt olemme keskittyneet taiteeseen ja historiaan, mutta ensi vuonna on luvassa taas enemmän lapsillekin suunnattu näyttely teemalla Hui kauhistus!. Korholan kokoelmista Rautalammin museoksi tutustuttaa kävijän v. 1938 perustetun museon tarinaan. Metsäteollisuudella rikastunut Heikki Peura tarjosi varat ja 6 Autokierrätys/romutustodistukset Rehupaalien kuljetus 40 t autovaaka Romumetallin nouto/osto Rumpuputkea 160/315/500 Romunkeräys PULKKINEN OY Pasi Pulkkinen Lintikonkatu 26 77600 Suonenjoki Puh. 0400 175 058 www.romunkerayspulkkinen.fi
Teksti ja kuvat: Juho Pahajoki Akseli Einolan 1938 maalaama Tyyrinvirta esittää Tyyrinvirran vanhaa myllyä, joka on sittemmin purettu pois. o elää ympäristönsä mukana rakennutti tilat ja hänen vaimonsa Aina Peura teki työn kokoelman kartuttamiseksi. - Aluksi kokoelmaa kerättiin Korholan kartanoon. Aina Peura päätyi välillä ostamaan takaisin esineitä, joita hänen miehensä oli huutokaupannut kartanosta, Koukkari mainitsee. Talteen pantiin tuolloin sekä kansan kulttuuria, että säätyläiskotien esineistöä. Pieni osuus museon historianäyttelyssä on myös sillä, miten esineet taltioidaan. Museon esinekokoelman laajuus on kymmeniä tuhansia ja taideteoksiakin on 150. Silti museossa ei voida levätä laakereilla, sillä nykyaika on huomisen historiaa ja se pitää myös taltioida. - Esimerkiksi Salli-tuoli pitäisi varmasti tallettaa, Koukkari toteaa. Kolmas näyttely, Taidetta rautalampilaisista kodeista, löytyy yläkerran taidesalista. Sen keskipisteenä on Rautalampi asukkaineen. - Haluamme tehdä yhteistyötä paikkakuntalaisten kanssa ja näkyä Rautalammin elämässä. Siksi tässä näyttelyssä esille pääsee kodeista löytyvä taide, Koukkari kertoo näyttelyn ideasta. Maisemia on mukana paljon, koska niitä ihmisillä on kodeissa. Tunnettuja maalareita on myös haettu, mutta pääosa teoksista liittyy Rautalampiin aiheen tai taiteilijan kautta. Jalkasten suku on mukana niin taiteilijana kuin mallinakin. Muun muassa Rautalammilla asuneilta runoilija Yrjö Kaijärveltä ja graafiikko Viktor Kuuselta on esillä teoksia. Paikallismaisemista on ikuistettu mm. Tyyrinvirta, Konnekoski ja Ahvenkoski. Teosten tekijöihin ja tarinoihin voi perehtyä myös kattavan näyttelyvihkosen kautta. Leni Koukkari esittelee Getsemaneteosta. Museosäätiö on saanut sen kiitokseksi Viipurin taidemuseon kokoelman säilyttämisestä Rautalammilla sodan aikana. Näyttää siltä, että kolmella uudella näyttelyllään 75-vuotias Rautalammin museo on historian lisäksi tiukasti kiinni nykypäivässä ja Rautalammin elämässä. KIVISALMEN KIEVARI Ovi aukeaa jälleen 30.5. Tule. Kun pöytään tuotiin burgeri joka oli korkeampi kuin oma poikani, itkin. - Ilkka, 39 Tykkää meistä ja tiedät missä mennään 7
autoasi.fi RAUTALAMPILAISET MAAILMANKARTALLA Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Ulkoministeriö korjaa käsityksesi korjaamoista Markku Keinästä pitää kiireisenä talouskriisi ja runsas matkustaminen Suomen ja Espanjan välillä. Savolainen pärjää maailmalla aina, sanoo Suurlähettiläs Markku Keinänen 8 Ensimmäistä kertaa korjaamo näyttää ymmärtäneen, että minun autoni ei ole niiden asiakas. Minä olen. Teetä määräaikaishuolto autollesi 15.8.2013 mennessä, saat lahjaksi ensiapulaukun (arvo 24 90 ). Ensiapulaukku sisältää: foliopeite, kolmioliina, 2 kpl haavataitoksia, lateksikäsineet, sadeviitta, 3 kpl sideharsorullia, 8 kpl haavanpuhdistus liinoja, 2 kpl saippualiuskoja, 5 kpl laastareita, 2 kpl teippirullia, pilli, pinsetit, sakset. Kosteudenkestävä, vetoketjulla suljettava laukku. TEBOIL Suonenjoki Koulukatu 1 77600 SUONENJOKI puh. 020 793 1652 suonenjoki@huoltoasemat.teboil.fi ma pe 8.00 16.00 Autokorjaamo Miettinen Harjukatu 3 77600 SUONENJOKI puh. 017 512 535 autokorjaamo.miettinen@luukku.com ma pe 8.00 16.30 Pyydä huoltotarjous autollesi! AUTOASI Korjaamo lähelläsi huoltaa ja korjaa kaiken merkkiset autot myös kesällä. Tervetuloa! Rautalammin Autoapu Oy Koritie 6 77700 RAUTALAMPI puh. 017 530 655 juha@autoapu.fi ma pe 8 17 Autoasi Korjaamo Haukka Haukantie 120 77700 RAUTALAMPI puh. 040 554 1691 mika.haukka@pp1.netsor.fi ma pe 8.00 16.30 AUTOASI korjaa käsityksesi korjaamoista Rautalampilaislähtöinen Markku Keinänen toimii tällä hetkellä Suomen suurlähettiläänä Madridissa Espanjassa. Hän on ollut Ulkoministeriön palveluksesta 1980-luvun lopusta lähtien, josta 12 vuotta ulkomailla: Brysselissä, Lontoossa ja kahteen kertaan Madridissa. Keinänen lähti Rautalammilta opiskelemaan Helsinkiin lukion ja armeijan jälkeen vuonna 1979. Joka kesä hän palaa kesäloman viettoon ja pyrkii myös talvisin päästä käymään syntymäkunnassaan. Hän kertoo hyviä muistoja olevan paljon ja yksi näkyy palaa mieleen aina keväisin. - Se hetki, kun koulusta tultiin kevätkirkkoon. Kun kirkon ikkunoista katselin auringonpaisteessa muistoissa on harvoin pilvistä heiluvia koivunlehtiä ja tiesi, että tämän jälkeen alkaa kesäloma. Iso uimalaitos laitureineen on myös mieluinen muisto. Työ suurlähettiläänä on vauhdikasta ja vaihtelevaa. Keinänen kiittääkin Rautalammilta perintönä saatua tasaisuutta ja savolaisuutta. Hän kertoo jalkojensa pysyvän tiukasti maassa, vaikka puheissa joskus olisi savolaislisääkin. - Espanja on neljänneksi suurin euromaa ja talouskriisissä riittää seurattavaa. Omaa työskentelyaikataulua ei paljoa voi säädellä, olemme riippuvaisia EU:n päätöksentekoaikataulusta. Lisäksi 11% väestöstämme matkustaa vuosittain Espanjaan. Team Finland tuo meille myös vienninedistämistehtäviä ja maiden välillä on vilkas vierailunvaihto, Keinänen luettelee. - Tämä ei ole 8-16 työtä. Juuri lähti ministeri Vapaavuori, ja odotamme eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa saapuvaksi. Miinalaiva Pohjanmaa myös pysähtyi viime eilen Alicantessa, hän jatkaa. Hän kertoo savolaisen selviävän maailmalla aina ja mainitsevansa myös itse olevansa Rautalammilta ja savolainen. - Sen tietää varmaan jo puoli ministeriötä. Yllättävän hyvin Rautalampi muuten tunnetaan, historiamme on monille tuttu, hän naurahtaa. - Rautalammin mainitseminen on vain positiivinen asia. Suosittelen! Koulukavereista Rautalammilla on tullut hänelle elinikäisiä ystäviä, ja heitä tulee säännöllisesti tavattua edelleen. Usein myös Rautalammilla. - Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Rautalampi oli hyvä paikka asua ja käydä koulua. Myös opettajat olivat erinomaisia. Aune Ylösen pilkkusäännöillä mennään edelleen. Keinänen kehuu Rautalampi takaisin maailmankartalle -hankkeen uskallusta ja yrittäjyyttä. Jos hän olisi Suomessa, osallistuisi hän ilman muuta Helsingin tapahtumiin. - Eivät asiat omalla sohvalla parane tai muutu.
RautU kohtaa Espoon Oilersin salibandyn haasteottelussa Helsingin Kansalaistorilla. RautU nousee 3-divisioonaan ja ottaa mittaa liigajoukkueesta Rautalammin Urheilijoiden miesten salibandyjoukkueen kausi huipentui jo toisena vuotena peräkkäin sarjanousuun. Ensi kaudella RautU pelaa kolmosdivisioonassa. Korhonen, Tuomas Kullaa, Jussi Markkanen, Simo Markkanen, Janne Mensonen, Hugo Miskala, Aki Paananen, Ville Paanane, Janne Poikolainen, Antti Röntynen, Pekka Röntynen ja Petri Virta. RautUn salibandyjoukkue on ollut sarjatoiminnassa mukana nyt kolme vuotta. Ensimmäinen kausi alimmalla sarjatasolla, vitosdivisioonassa meni totutellessa, mutta toisella kaudellaan joukkue ei hävinnyt yhtään ottelua ja nousi täksi kaudeksi nelosdivisioonaan. Kuluneella kaudella joukkue hallitsi Savo-Karjala alueen nelosdivisioonaa voittaen kauden kahdeksastatoista ottelusta 15, pelaten yhden tasan ja häviten ainoastaan kaksi. Koska Rautalammilta ei löydy riittävän suurta liikuntasalia on joukkue joutunut pelaamaan kaikki turnauksensa vieraskentillä. Joukkueen paras pistemies Arttu Matilainen sijoittui 58 tehopisteellä sarjan pistepörssissä toiseksi. Matilaisen lisäksi joukkueessa pelasivat maalivahdit Mikko Kannisto & Ville Kupari sekä kenttäpelaajat Jouni Huuskonen, Erkki Jaamalainen, Ossi Koppanen, Tero Korhonen, Ville Rautu haastaa Espoon Oilersin Myös RautU:n salibandyjoukkue on mukana, kun pienois-rautalampi matkustaa helsinkiin. Joukkue kohtaa haasteottelussa nelinkertaisen salibandyn Suomenmestarin Espoon Oilersin. Kuluneella kaudella Oilers sijoittui salibandyliigan runkosarjassa viidenneksi. Sunnuntaina 2.6. klo 13 alkava ottelu pelataan asfalttialustalla ja kummallakin joukkueella on kaukalossa kerrallaan neljä kenttäpelaajaa sekä maalivahti. RautU saa vahvistuksekseen salibandymaajoukkueen entisen kapteenin Jaakko Hintikan, joka on myös kesärautalampilainen. Hintikalla on edelleen hallussaan salibandyliigan yhden kauden piste-ennätys. Rautulaiset veikkaavat ottelusta mielenkiintoista ja uskovat haastajan roolin olevan hyvä keino yllättää kokenut liigajoukkue. RautU:n hiihtokauden päättäjäisissä palkittiin Kalevi Jämsinen, joka sai Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitalin kultaisin ristein. Jämsinen on toiminut seurassa aktiivisesti pitkään. Myös 22 vuotta johtokunnan sihteerinä toiminut Pirjo Sahlman huomioitiin seuran viirillä sekä lahjakortilla. 9
Sen seitsemän satunnaista hyvää syytä asua Rautalammilla 1. Rautalampihenki Rautalampi-henki on yhtä aikaa juurevaa ja raikasta. Meiltä on lähdetty asuttamaan pohjoisen Ruotsin metsiä, ja vaikutettu siihen, että Yhdysvalloista tuli itsenäinen. Rautalammilla on lähtenyt kirjeitä Ameriikkaan ja joulupaketteja etelään. Rautalammille asutettiin sodan jälkeen yli tuhat siirtokarjalaista. Kovia kokeneet evakot olivat paikkakunnalle suuri lahja. Juuri nyt Rautalammilla toivotetaan tervetuloa paluumuuttajille ja uusille tulokkaille. Ajatus nostaa kunnan asukasmäärä 20 000:een on pähkähullu, vaan parasta, mitä on pitkään aikaan kuultu. Mitään ei saa, jos ei viritä pyydyksiäkään. Kyllä tuo määrä tänne mahtuu, ja silti säilyy mukava kantrihenki. 2. Yhteisöllisyys Rautalampilainen yhteisöllisyys on sitä, että naapuri soittaa ja kysyy otatko kalloo tai tuo sangollisen sieniä kysymättä. Jos pitää kuljettaa jotain isompaa, aina järjestyy pakettiauto tai peräkärry. Kun nuoret yrittäjät perustivat vanhaan matkahuoltoon ravintolan, kylän miehet ottivat sahat ja vasarat matkaan ja lähtivät porukalla remonttiavuksi. Sama toistui, kun Kerkonkoskelle saatiin uudet kyläkauppiaat. Kun järjestetään jokin tapahtuma, tulijoilta ei kysytä sotua eikä rotua, vaan toivotetaan peremmälle. Kunnan virkailijatkin ovat yhteisöllisiä: lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja luotsaa nuortenteatteria, ja sosiaalijohtaja kokoaa viikosta toiseen liikuntasalin täyteen zumbaajia. Paikalliset yrittäjät firman kokoon tai yhtiömuotoon katsomatta kokoontuvat aamukahville kunnanjohtajan ja elinkeinoasiamiehen kanssa kerran kuussa päivittämään, missä mennään. 3. Täältä löytää lähes kaiken Kun meistä tuli vakituisia asukkaita, päätin tehdä opintomatkan oma kylän palveluihin. Kävelin kylänraitin läpi sillä silmällä ja lueskelin huolella paikallisen yrityskatalogin ja kunnan ylläpitämän yritysluettelon. Virittelin korvat myös puskaradiolle. Sekin taajuus vastasi, sillä monella yksinyrittäjillä on tilauskirjassa ruuhkaa mainostamattakin. Opintomatka oli opettavainen. Asukasmäärään nähden kirkonkylällä on useita erikoiskauppoja. Jouluostoksetkin onnistuvat kävelemällä raitin päästä päähän, eikä tarjonnassa ole valittamista. Palveluja saa myös kyliltä. Voi ostaa vihanneksia, juureksia ja puutarhamarjoja, hakeutua maalaislääkärin vastaanotolle, käydä erilaisissa hoidossa, ostaa käytetyn auton, osallistua fasaanijahtiin, korjauttaa auton tai työkoneen, ompeluttaa vaatteita, ostaa taidetta tai uniikkeja käsitöitä. Ja aika paljon muutakin. 4. Sisä-Savon Kansalaisopisto ja TopAkat Kansalaisopiston tarjonnassa on mistä ottaa. Jos aikaa ja innostusta riittää, voi ryhtyä megauseriksi kausikortilla. Kursseilla on yleensä tilaa, ja ryhmiä järjestetään myös kylillä. Naisten kesken varsinainen helmi on TopAkat. Luki voimisteluseuran nimen miten tahansa, aina menee oikein. Kertajumppa maksoi viime vuonna kolme euroa. 5. Luonnonantimet Oma kotijärvemme on paras kalatiski mitä tiedän. Mies noutaa verkoilla melkein kotirannasta ahventa, kuhaa, madetta, haukea, taimenta, siikaa, murokasta, muikkuja, lahnaa ja särkeä. Tuo kummallinen murokas on paikallinen pikkusiika. Villikalavalikoimaa täydentää makoisasti paikallisen kasvattajan jalokala. Haarojaan myöten koskessa seisomisesta tykkääville on tarjolla kalaisat Konnekoski, Mehtiönkoski ja Nokisenkoski. Punanutut tai jatkossa appelsiininutut, ilmestyvät metsiin syyskuun lopussa. Hirvestys ja hirvipeijaiset ovat kylillä isoja yhteisöllisiä tapahtumia. Metso on rauhoitettu, mutta sorsia, metsäkanalintuja, jäniksiä ja kauriita jahdataan. Terveysasiantuntijat ja tähtikokit suitsuttavat järvikalaa, marjoja, sieniä, riistaa ja villiyrttejä. No, täällä Rautalammilla ne ovat ihan tavallista syömistä! 6. Posti Aina jupistaan maaseudun postipalveluista, mutta oma kokemukseni on toisenlainen. Kun haluan sivukylällä laittaa kirjeen postiin, ei muuta kuin merkit kuoreen ja kuori omaan postilaatikkoon. Vielä heijastin merkiksi jakajalle. Kun jakaja tuo päiväpostin, hän ottaa kirjeen matkaansa. Rautalammin ainoa posti palvelee erinomaisesti. Kerrankin soitettiin perään, että nyt olet laittanut liian vähän merkkejä, mitä tehdään? Posti laittoi lisämerkit ja minä kävin maksamassa ne reissusta palattuani. 7. Potkurointi Ensimmäisenä talvena panin merkille potkuriparkit kauppojen, koulujen ja kirjaston edessä. Toisena hankin oman potkurin. Mainiolla ekokuntovälineellä potkuttelua ei täällä ujostella. Viime talvena tunnistin potkurin sarvissa koululaisten ja ikäihmisten joukossa museon johtajan, lukion lehtorin, kirjaston virkailijan ja HUBin yrittäjän, heidät ainakin. Itse huitelin pitkiä lenkkejä yksin ja välillä huvittelin koiravaljakolla. Tämäkin olisi jäänyt kaupungissa kokematta. Kirjoittaja Irene Pakkanen paluumuutti uusiomuuttajamiehensä Santeri Pakkasen kanssa Rautalammille kolme vuotta sitten. Pihapiiri kerralla kuntoon! Luotettavaa kaupankäyntiä jo vuodesta 1928. Terassit kuntoon! Kestopuu AB ruskea 28x120, uritettu viistetty Kestopuu AB vihreä 28x95, viistetty Kestopuu A vihreä 48x98, mitallistettu 1,39 1,09 2,09 16,95 Kaasugrilli Landmann Grill Chef 12734 Kolmen putkipolttimon yhteisteho 9,6 kw. Grillausala 55 x 40 cm. Etusi 30% Hinta ilman K-Plussakorttia 299,- Kotakeittiö 80 Puilla tai hiilillä toimiva savuton avotulisija.työskentelykorkeus n. 80 cm. Savukupu ja sadehattu myydään erikseen. K-Plussa-tarjous 199,- 799,- Terassiruuvi Prof RST Tx20 4,5x55 mm 200 kpl OK Puutarhamulta Puuöljy 40 l, 5 säkkiä yht: Piha (0,05 l) Teknos 2,7 l 19,90 (7,37 l) 10,- Maalaa matka maailmalle! Peittosuoja Cello Kekkilä kesäkukkamulta 30 l, 2 säkkiä Aqua 9 l TM-Rakennusmaailma 69,90 yht: testivoittaja! +sävytys 10,- Talomaali Cello Kesäkukat Wintex 9 l 69,90 +sävytys Ruohonleikkuri 0,79 McCulloch M51-125 kpl Teräsrunkoinen 199,- 51 cm leikkuupöydällä varustettu, (259,-) Lippu lisähintaan. Lipputanko Nordic 9 m sivulleheittävä leikkuri. Voimanlähteenä luotettava B&S moottori 199,- VARIS Tervetuloa! Vainiontie 2, Konnevesi p. 020 769 1870 10 www.rautia.fi/konnevesi
Paikalliseen tuotteeseen voi törmätä yllättävän etelässä Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Mika Kalakoski / Finnarp-retkikunta Antarktis-tutkimusasema on rautalampilaista työtä Moni on sanonut, että missä maailmalla kulkeekin, kohtaa siellä ennenpitkää jonkun rautalampilaisen. Myös maapaloon eteläisimmässä maanosassa, Etelämantereella, on rautalampilaista osaamista. Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboan rakennukset ovat rautalampilaisen Morehousen valmistamia. Kuningatar Maudin maalle, 130 kilometrin päähän Etelämantereen rannikolta rakennetun tutkimusaseman laajennus oli Morehouselle merkittävä virstanpylväs. Tutkimusaseman majoitustilat, sauna, keittiö sekä liikuteltavat tutkimuskontit ovat rautalampilaista työtä. - Pääsimme mukaan vuonna 2002 meille elementtejä toimittaneen Thermisolin kautta. Projektin kautta jouduimme tutustumaan aivan uudenlaisiin rakenteisiin, sillä esimerkiksi uv-säteily on Etelämantereella niin voimakas, että se on otettava huomioon rakennusten materiaaleissa, toimitusjohtaja Pekka Tuomela kertoo. Niin ikään valtavan suuret lämpötilan vaihtelut sekä tuuli vaativat paljon rakenteilta. Perillä Etelämantereella on jatkuvasti pakkasta, mutta konttien merimatka Suomesta maapallon toiselle puolelle on teräsvalmisteille koetinkivi. - Laivan kannella voi Afrikan kohdalla olla 60 astetta lämmintä, siinä lämmössä ja kosteudessa ruosteella on kissanpäivät. Perillä on puolestaan saman verran pakkasta, Tuomela valottaa. Antarktis on luonnollisesti myös etäisin kohde, mihin yrityksen työntekijät ovat lähteneet asennuksia tekemään. Rautakauppaa ei ole lähellä, joten valmistelut on tehtävä kunnolla. Kapkaupunkiin on Aboalta matkaa 5000 kilometriä. - Asentajien täytyy olla sellaisia, ettei mene sormi suuhun. Meiltä matkalla oli tuolloinen tuotantopäällikkö Markku Niemeläinen ja rautalampilainen putkiasentaja Eero Hänninen, Pekka Tuomela kertoo. - Eikä varmaan olisi lähtijöistä pula, jos tarvetta ilmenisi uudestaankin, Morehousen talouspäällikkö Jaana Lyytinen- Tuomela naurahtaa. Projektissa onnistuminen toi itseluottamusta koko yritykseen. - Emme ole sen jälkeen empineet, ettemmekö voisi toimittaa tuotteitamme kai- Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla, 130 kilometrin päässä rannikolta ja 5000 kilometrin päässä Kapkaupungista. kenlaisiin ilmastoihin. Kun kerran sinne saatiin tehtyä toimivat tilat, niin pystytään kyllä muuallekin. Tuomelat kannustavat muitakin yrittäjiä lähtemään mukaan haastaviin projekteihin. Ammattitaito karttuu aina uusien projektien myötä. - Täytyy vain luottaa omaan osaamiseen ja ammattitaitoon. Netistä saa nykyään selvitettyä melkein kaikki maailman RAUTALAMPILAISET MAAILMANKARTALLA asiat. Lisäksi Ulkoministeriö, suurlähetystöt ja kaupalliset edustustot auttavat tarvittaessa, Pekka Tuomela kertoo. Tutkimusaseman tilat Etelämantereella ovat toimineet hyvin. - Joka vuosi Finnarp-retkikunta lähettää jonkinlaisia terveisiä. Suomen tutkimustoiminnasta Etelämantereella voi lukea lisää osoitteesta www.antarctica.fi. 11
Kesäkukkia uudella tavalla Teksti ja kuvat: Sari Toikkanen Nyt kesäkukkien joukkoon istutetaan yrttejä ja kääpiöpuita. Niistä loihditaan vaikka pienoismaisema puutarhan katseenvangitsijaksi. Näinä päivinä puutarha- ja kukkakauppojen kukkavalikoima lisääntyy. Kylmää sietävien kevätkukkien rinnalle tulevat nuo iki-ihanat kesäkukat. Niillä pääsee pian somistamaan pihaa juhliakin varten. Myös floristi Mari Kaasalainen odottaa kesäkukkasesonkia Arttelissa Rautalammilla. Hän ei tyydy istuttamaan perinteisiä ruukkuja, vaan pursuaa ideoita ja loihtii mielellään jotain uutta. Pienoismaisemat näyttäisivät olevan tulossa. Niissä käytetään kääpiöpuita, kuten japaninverivaahteraa ja riippapajua, Kaasalainen kertoo esitellen istuttamaansa vatia punalehtisine vaahteroineen. Pienoismaiseman voi tehdä monenlaiseen laakeaan astiaan. Keraaminen tai emalinen pesuvati sopivat hyvin. Tai voihan astia olla pitkulainenkin, esimerkiksi parvekelaatikko, floristi ideoi. Pohjareiälliseen tai salaojitettuun astiaan lisätään multaa, johon kasvit istutetaan. Astiaa ei täytetä kokonaan kukilla, vaan niitä istutetaan harkiten ja tilaa jätetään myös kiville ja mahdollisille koriste-esineille. Kaasalaisen tekemässä pienoismaisemassa multapinnan peittävät luonnonkivet ja parilla kivellä istuskelee sammakko. Nämä valurautaiset koristeet tuovat mielenkiintoa istutukseen. Niitä voi asetella joko istutukseen tai sen vierelle. Sydämen muoto toistuu murattikehikossa ja koristeessa, Mari Kaasalainen näyttää. Näyttävää sisääntuloon Pihan sisääntuloa varten Mari Kaasalainen on loihtinut puolestaan korkean istutuksen. Sisääntulossa isot istutukset ovat selkeitä. Isoon ruukkuun ei tarvita kuin muutama kasvi, jos niissä on jotain jujua. Tässä jujuna on sydämen muotoon taivutettu muratti. Floristi kehuu murattia, joka vahvana ja sitkeäversoisena kestää Valko-vihreä istutus on aina harmoninen. kieputtelua esimerkiksi Se on usein pajuversojen ympärille. näyttävämpi kuin Muratin lisäksi Kaasalainen on valinnut piha- liian kirjava istutus. ruukkuun valkoista hortensiaa ja ryöppyävää maahumalaa. Valko-vihreä istutus on aina harmoninen. Se on usein näyttävämpi kuin liian kirjava istutus. Kun värit Kääpiöpuut ja pienoismaisemat ovat nyt trendikkäitä. Punalehtinen puu on japaninvaahtera. valitsee sävy sävyyn, onnistuu varmasti. Mutta toisaalta karamellimainen, värikäs istutus on aivan ihana sekin, floristi sanoo hymyillen. Parvekelaatikkoon syötävää Hillitty värimaailma jatkuu parvekelaatikossa. Kun kasveja tutkii tarkemmin, huomaa yrtit. Persilja ja kirjavalehtinen timjami sopivat hyvin koristekasvien joukkoon. Yrteissä on ihania erilaisia tekstuureja. Esimerkiksi timjami on hyvin pienilehtinen. Vaikka tässä laatikossa ei ole kuin kaksi kukkivaa, hortensia ja orvokki, Persilja ja kuvassa vasemmalla oleva kirjavalehtinen timjami viihtyvät parvekelaatikossa. on tämä kuitenkin runsaan ja kesäisen näköinen. Eivätkä ideat lopu tähän. Floristi näyttää ruukkua, jonka ylle kohoaa köynnöstuki, hänen itsensä punoma. Köynnöstuki voi olla minkälainen vaan. Tässä on pajusta tehty pyöreä kehikko, jossa on rautalankaa tukena. Köynnöksen versoja ohjataan kasvamaan pajujen väleistä. Kehikko kannattelee punakukkaista maljaköynnöstä ja tuoksujasmiinia. Jasmiini ei vielä kuki ja siksi katoksen alla oleva ruukku saa somisteekseen tekoperhosia. Ne joutavat pois, kun kasvi puhkeaa valkoisiin kukkiin. 12
Katumuotia tarjoava vaatekauppa Lempi avasi Suonenjoella Teksti ja kuva: Juho Pahajoki LYHYESTI Rautalampilainen yrittäjä Tuomas Kullaa avasi perjantaina 10.5. nuorekkaaseen katutyyliin keskittyvän Lempi-nimisen vaatekaupan Suonenjoelle Herralantie 3:n kauneuskeskus 1st Crushin viereen. Liike tarjoaa vaihtuvan valikoiman nuorekasta miesten ja naisten muotia trendikkääseen katutyyliin skeittarivivahteilla. Tarjolla on myös mm. skeittilautoja. Tavoiteltu asiakasryhmä on nuoret ja nuorekkaat aikuiset, jotka panostavat omaan pukeutumiseensa. Nuori tyylikkään näköinen yrittäjä häärii valmistelupuuhissa. Kauppa on tilava, selkeästi sisustettu sopivan urbaanilla grunge-hengellä. Sovituskoppien Elinkeinoasiamieheksi 26 hakijaa Rautalammin elinkeinoasiamiehen paikkaa on hakenut 26 henkilöä. Heistä haastatteluun valittiin kahdeksan: Jarno Järvinen Kuopiosta, Pekka Kilpimaa Alpualta, Jaana Lyytinen-Tuomela Rautalammilta, Tarmo Pallari Kiviniemeltä, Ilkka Petäjä Rautalammilta, Ari Tanskanen Lapinlahdelta sekä Jussi Tuovinen Kuopiosta. Yksi haastatteluun kutsutuista ei halunnut nimeään julkisuuteen. Vuodesta 2010 elinkeinoasiamiehenä toiminut Marita Leskinen valittiin huhtikuun alussa Törmälän Loma- ja kurssikeskuksen toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa uudessa tehtävässään heinäkuun alussa. viereen on tehty oleskelutila, jossa ostoksilla kävijä voi huilata. Kullaa kertoo, että hänen vaimonsa Jemina, joka on vierei- Rautalammin lukiosta 31 uutta ylioppilasta sen kampaamon yrittäjä, on hoitanut Jemina vetää sisustussuunnittelun. varmasti vertoja Innon Markolle. - Jemina vetää varmasti vertoja Innon Markolle, sen verran upeasti hän on liikkeen sisutanut, Kullaa toteaa. Idea vaatekauppaan lähti Kullaan mukaan omasta kiinnostuksesta pukeutumiseen. Osaltaan pohjana on skeittaus- ja lumilautailuharrastuskin. - Olen aina tykännyt pukeutua. Tuomas Kullaa myy nuorekkaita vaatteita, joihin myös itse voi pukeutua. Rautalammin lukiosta valkolakin saa tänä vuonna 31 uutta ylioppilasta. Lakin saavat Hanna Hakkarainen, Pauliina Heiskari, Niina Hämäläinen, Fanny Hänninen, Ronja Jämsen, Riikka Karjanlahti, Henna Keränen, Tiia Koponen, Ville Kotro, Esko Kukkonen, Krishana Kumar, Emma Lamminmäki, Henna Lauronen, Anni Lepola, Juho Leskinen, Larissa Lindroos, Markus Matilainen, Taija Minkkinen, Jere Mustonen, Yasmine Nuorivaara, Emilia Perälä, Laura-Maria Petäjä, Mikko Piltonen, Sonja Salminen, Riku Simonen, Aleksi Sjöberg, Ruusu Tainio, Asko Vepsäläinen, Ella Vuorialho, Sami Vuoristo ja Johanna Ylönen. Enemmän minulla saattaa mennä siihen aikaa aamulla kuin vaimolla, hän naurahtaa. Aivan kylmiltään yrittäjä ei ole liikkeellä, sillä hänellä on hieman aiem- Vapaa-ajan asukkaiden toimikuntaan uusia jäseniä paa kokemusta vaatteiden verkkokaupasta. Myös Lempi avaa verkkokaupan tulevaisuudessa. Lopullisen sytykkeen vaatekauppaan Kullaa sai, kun naapurin kauneushoitolan remontista jäi ylimääräistä tilaa. - Olemme lähteneet liikkeelle kevyesti. Valikoimaa suurennetaan jatkossa ja pyrimme siihen, että tuotteet vaihtui- Tällaista kauppaa Suonenjoelle on kaivattukin, nuoret asiakkaat toteavat. tyytyväinen saatuaan myyntiin nuorten joukko tungeksii uuteen vaatekauppaan Rautalammin kunnanhallitus on vahvistanut vapaa-ajan asukkaiden toimikunnan VASTA:n kokoonpanon. Poisjäävien tilalle toimikuntaan on valittu Tiina Laitinen, Hannes Rossi, Kari Paananen ja Pekka Vesa. Vuoden 2014 alusta Lauri Hintikan tilalle valitaan uusi puheenjohtaja. Hintikka jatkaa VASTA:ssa jäsenenä. sivat kaupassa melko tiheään, jotta asi- suosiman Cheap Monday -merkin fark- sisälle. Osa löytää heti mielenkiintonsa akkaan ei tarvitse katsella samoja vaatteita jatkuvasti, Kullaa kertoo. - Nämä vaatteet ovat katumuotia, mutta ne soveltuvat myös iltapukeutumiseen ja osa mainiosti esimerkiksi nuorekkaiksi työvaatteiksi, yrittäjä valottaa kaupan vaatetyyliä. Merkit ovat nuorisolle tuttuja. Kullaa mainitsee erityisesti monet suomalaismerkit kuten Melodica, CTRL, Sherocks, White Moment ja Makia. Lisäksi hän on kuja. Kullaa kertoo, että myös paikallisia tuotteita Nyt ei tarvitse lähteä Kuopiooon pyritään saamaan tarjolle. vaateostoksille. Ainakin esisopimus rautalampilaisen korunvalmistajan kanssa on jo syntynyt. Avajaispäivänä sankka uteliaiden mukaisia vaatteita ja moni tiputtaa arpalipukkeen lahjakorttiarvontaan. Kourallinen nuoria näyttää selvästi kaupan kohderyhmältä. He vakuuttavat olevansa tyytyväisiä uuteen liikkeeseen. Kalle Ala-Luusua toteaa, että tällaista on Suonenjoelle kaivattukin. - Nyt ei tarvitse lähteä Kuopioon vaateostoksille. Lempi-vaatekauppa on auki arkisin 10.00-17.30 ja lauantaisin 10.30-15.00. Iisrokissa näyttävä esiintyjäkaarti Suonenjoen Iisvedellä 8.6. järjestettävässä Iisrokissa on jälleen nimekäs esiintyjäkaarti. Lavalle nousevat Next in Line, Perk, Kalle Blomkvist, Pertti Kurikan Nimipäivät, Celadon Skies sekä Elastinen. Tapahtuman juontaa Dj Teppo-Johannes. 13
R ISTUMISEN VALLANKUMOUS Sallilla istut itsesi terveemmäksi! Niska- ja hartiakivut, huono verenkierto, iskiaskivut, välilevyn pullistuma, päänsärky... kaiken takana on yksi yhteinen tekijä, istuminen. Salli tekee kaikesta tästä historiaa! Kaksiosaisella istuimella istut aina hyväryhtisenä luonnollisessa asennossa, ja keinuvat istuinmallit tekevät istumisesta aktiivista. Miksi Sallilla istuminen on terveellisempää? Nestekierto Lymfa- ja verenkierto (yht. 15 20 l) ovat elintoimintojen perusta, jota perinteinen istuminen häiritsee huomattavasti. Tämä aiheuttaa vastustuskyvyn heikentymistä, turvotusta, väsymistä ja kudosten rappeutumista esim. selässä. Sallilla aktiivinen istuminen ja hyvä ryhti pitävät nestevirtaukset vilkkaampina, mikä parantaa terveyttä, työtehoa ja jaksamista. Suolen toiminta Hyväryhtisessä asennossa vatsa ei puristu kasaan, keskivartalon lihakset pysyvät aktiivisina ja ruuansulatus toimii paremmin. Nivelterveys Sallilla istuttaessa polviin ja lonkkiin tulee noin 135 asteen kulma. Loiva kulma ei aiheuta nivelrikkoja tuottavaa painetta rustoihin kuten perinteinen 90 asteen kulma. Lisäksi Sallilla istuttaessa lonkan istumapaine on istuinluilla eikä lantion rustopinnoilla. Lantion alueen terveys Keskiraollisella satulatuolilla lantionaukon alueelle kohdistuu paljon vähemmän istumapainetta kuin muunlaisilla istuimilla, mikä saattaa vähentää erektiohäiriöitä, eturauhasvaivoja ja jopa sisälantion syöpäriskejä. Kaksiosainen istuin on myös hiostamaton, mikä pienentää infektioriskiä. Liikkuvuus Keinuva istuin aktivoi selän ja keskivartalon lihaksia liikkeeseen, mikä on erittäin terveellistä selälle, suolistolle ja muille sisäelimille. Tuolilla on myös helppo rullata paikasta toiseen. Salli Systems valmistaa ergonomisia satulatuoleja, sähkösäätöisiä pöytiä ja erilaisia lisävarusteita eri ammattiryhmille. Yritys on perustettu vuonna 1991, ja sen liikevaihto vuonna 2012 oli 3,5 miljoonaa euroa. Tuolit kootaan käsityönä, ja tuotteita viedään noin 40 maahan. Keski-Suomessa Rautalammilla sijaitseva yritys työllistää noin 30 henkilöä. www.salli.com info@salli.com Puh. 010 270 1210
Osuuspankit ympäri Suomea jakoivat keväällä liikuntavälinearkkuja Nuoren Suomen Keväthippa-perheliikuntakampanjaan osallistuneille päiväkodeille. Myös Rautalammin Osuuspankki tuki oman paikkakunnan päiväkotilaisten päivittäistä liikkumista lahjoittamalla päiväkodeille viisi liikuntavälinearkkua. Liikuntavälinelajoitusta Rautalammin Osuuspankissa oli vastaanottamassa ryhmä, jossa oli lapsia kaikista Kerttulista, Riihikodolta ja Muksulasta. Touhulaan ja Kerkonkosken Satakieleen arkut toimitettiin varhaiskasvatusjohtaja Tiina Purasen välityksellä. - Pankki haluaa olla mukana tukemassa paikallisia yhteisöjä, seuroja ja järjestöjä, palvelupäällikkö Paula Rintala toteaa. Nuoret osallistuivat myös kansainväliseen kuvataidekilpailuun Rautalammilla on jo useana vuonna osallistuttu myös osuuspankkien kansainväliseen kuvataidekilpailuun. Kolmesarjaiseen kilpailuun Kerttulin, Riihikodon ja Muksulan lapset hakivat liikutavälinelahjoituksen Osuuspankilta. tuli Rautalammilla tuli yli 180 työtä, joten tuomariston tehtävä oli haastava. - Kaikki työt olivat omalla tavallaan hienoja, toimitusjohtaja Esko-Pekka Markkanen totesi palkintojenjakotilaisuudessa. Rautalammilla palkittiin kustakin sarjasta kolme parhaiten menestynyttä. Teemana kilpailussa oli nuoremmilla Löydä eläinten ja kasvien maailma ja vanhemmilla Tunnista luonnon monimuotoisuus. - Työt olivat aivan huikean hie- Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen Rautalammin Osuuspankki lahjoitti viisi aarrearkullista liikuntavälineitä Kerkonjoen koululta kilpailuun osallistuneista palkittiin Maija Kaipainen, Sara Rantalainen ja Metta Huuskonen. noja kuvauksia luonnosta, Paula Rintala kehuu nuoria. Rautalammilla kuvataidekilpailussa palkittiin 1. sarjassa (2005-2007 syntyneet) Inka Toikkanen, Jemina Herranen ja Meetta Huuskonen. 2. sarjassa (2003-2004 syntyneet) menestyivät Osku Hirvonen, Sara Karvinen ja Hanna Korhonen ja 3. sarjassa (2000-2002 syntyneet) Ida Vepsäläinen, Sara Rantalainen ja Maija Kaipainen. Kunkin sarjan parhaiten menestyneen kilpailijan työ osallistui myös valtakunnalliseen kilpailuun. Uusia tuulia päin Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstä, jolla hän itseään rasittaa auringon alla? Sukupolvi menee, sukupolvi tulee, mutta maa pysyy ikuisesti. Aurinko nousee, aurinko laskee, kiirehtii nousunsa sijoille ja nousee taas. Tuuli menee etelään ja kääntyy pohjoiseen, kiertää kiertämistään, ja samalle kierrolleen tuuli palaa. Kaikki joet laskevat mereen, mutta meri ei täyty, ja minne joet ovat laskeneet, sinne ne yhä edelleen laskevat. Kaikki sanat uupuvat kesken, kukaan ei saa sanotuksi kaikkea. Silmä ei saa näkemisestä kylläänsä eikä korva täyttään kuulemisesta. Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina, mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen: ei ole mitään uutta auringon alla. (Saarn. 1:3-9) Ei ole mitään uutta auringon alla, mutta uusia näkökulmia, uusia tapoja toimia ja ajattelun liikettä on aina. Esa Saarisen luentoa kuunnellessani opin, että ihmisen päässä pyörii päivittäin 60 000 ajatusta. Taivas varjele, jos siellä samat ajatukset kiertävät rataa päivästä ja kuukaudesta toiseen. Saarisen mukaan tärkeämpää kuin uusi tieto, on ajatuksen liike ja olisi hyödyllistä venyttää omaa ajattelukykyä tekemällä itselle outoja ja vaikeita asioita, vaikka opiskelemalla jotain täysin uutta. Rautalammin kunta on esimerkillinen edelläkävijä. Pienessä kunnassamme on jaksettu uskoa uusiin juttuihin ja on uskallettu ottaa oikeasti rohkeita askeleita. On ollut ilo olla yhtenä rattaana tämän kunnan eteenpäin menossa. Rautalampi takaisin maailman kartalle Helsingin kansalaistorilla 29.5.-3.6. on hurja tempaus ja se noteerataan maailmalla. Rautalampilaisten yritysten ja muiden tekijöiden, IHMISTEN, yhteinen ponnistelu kuntamme menestyksen ja hyvinvoinnin eteen tuottaa tulosta ja valaa meihin ja muihin tulevaisuuden uskoa ja toivoa. Olen rakastanut työn tekemistä tässä kunnassa. Tuki kunnan ja seutuyhtymän kautta on ollut hienoa ja olen kokenut saavani arvostusta ja kiitosta. Parasta työssäni on ollut se, kun toimiston ovi käy ja yrittäjä tai yrittäjäksi ryhtyvä on tepastellut sisään sen kummemmin aikoja varaamatta ja olen saanut palvella osaamiseni mukaan. Yrittäjät on parasta rotua, vaikkei muissakaan ihmisissäkään mitään vikaa ole. Toimin elinkeinoasiamiehenä toukokuun loppuun asti. Kesäkuun vietän lomaa ja heinäkuun alusta astun uuteen pestiin Törmälän loma- ja kurssikeskuksen toimitusjohtajana. Aki Virran laulun sanoin: Työ tekijäänsä kiittää vaikkei aina uskoiskaan, kiitos joskus on vain hymy, jonka toisen kanssa jaan. Työ tekijäänsä kiittää, teit sen vuoksi ihmisen. Yhdessä näin luomme paremman huomisen. MARITA LESKINEN elinkeinoasiamies 15
Vapaaehtoiset järvipelastajat toimiva Matti Huuskonen ilmoittaa hätäkeskukseen, että Konneveden Järvipelastajien toiminta veneilykaudella 2013 on alkanut. Niin on tapahtunut jo 20 kesänä. - Ajatus omasta järvipelastusseurasta lähti siitä, että joka vuosi Konnevesi-järvi vei pari kalamiestä, Huuskonen muistelee. Alkuun yhdistys toimi jäsentensä veneistä muodostetulla laivueella, sillä seuran puolesta kalustoa ei ollut tarjolla. Pian yhdistykselle saatiin kuitenkin omaakin kalustoa. Vanhan luotsiveneen, Riikan, kunnostuksen kanssa yhdistyksen jäsenet tekivät töitä tuhansia tunteja. Seurassa on noin sata jäsentä, joista aktiiveja on kymmenkunta. Mukaan toimintaan kaivattaisi erityisesti nuoria. Esimerkiksi Henri Hedman tuli mukaan järvipelastajien toimintaan paluumuuttajana viime kesänä. Mukaan toimintaan pääsee ottamalla yhteyttä seuran jäseniin. - Kun on halua liikkua vesillä, niin kyllä Meripelastusseura luo siihen hyvät puitteet, Matti Huuskonen kertoo. - Kiva harrastus tämä on, vuoden toiminnassa mukana ollut Sara Huhtanen kertoo. Vapaaehtoista toimintaa Matti Huuskonen on kipparoinut Konneveden Järvipelastajia jo 20 vuotta. Sara Huhtanen ja Henri Hedman ovat toiminnassa mukana nyt toista vuotta. Toiminta Suomen Meripelastusseuran alaisissa järvipelastusyhdistyksissä on vapaaehtoista. Jäsenilleen seura tarjoaa esimerkiksi moniportaisen koulutusjärjestelmän. Toimintaan mukaan tulleet toimivat ensin yhden kauden harjoittelijoina, mistä on koulutusten kautta mahdollisuus edetä kansimieheksi, perämies-konemieheksi ja aina aluksen päälliköksi saakka. Hengenpelastus on aina asiakkaalle ilmaista. Seuran toiminta rahoitetaan talkootöillä ja esimerkiksi hinaustehtävistä saaduilla tuloilla. Päivystyksestä yhdistys saa korvausta alueelliselta pelastuslaitokselta. - Myös sekä Konneveden että Rautalammin kunnat tukevat toimintaamme, mistä olen erityisen iloinen, Huuskonen kertoo. Hänen mukaansa yhteistoiminta eri viranomaisten välillä on kehittynyt myönteisesti ja Konneveden Järvipelastajat lähtevätkin hälytystehtäville yli veteen piirrettyjen kuntarajojen. Takana ovat ajat, jolloin pelastustehtävien aloittamista saattoi viivästyttää eri maakuntien viranomaisten välinen kiistely operaation johtovastuusta. Toiminta-alue kattaa koko Konnevesi-järven, jatkuu toisessa suunnassa Keiteleellä aina Matilanvirtaan asti ja Kiesimäjärvessä Kerkonkoskelle saakka. Mahdollisesti perustettava kansallispuisto lisää luontomatkailijoita alueella. Suuria veneitä Huuskonen ei odota, mutta melojia voi tulla paljonkin. Konneveden satamassa alkaa kanoottien vuokraus jo tänä kesänä. Pelastusliivien käyttö parantunut Järvipelastajien alus irtoaa laiturista kun vesillä joku tarvitsee apua. Matti Huuskonen kertoo, että apu kannattaa aina pyytää hätäkeskuksen kautta, joka sitten välittää hälytykset myös järvipelastajille. Aluksessa on Huuskosen mukaan kohtuullisen hyvä ensivastevarustus, mutta sairaankuljetustehtäville mukaan lähtee aina myös sairaankuljettaja. Useimmiten puhutaan kuitenkin niin sanotuista merimiestaidollisista 16
Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen t yli veteen piirrettyjen kuntarajojen HELPOMMIN JUHLAKSI ARKESI AVUKSI jolta saat juhliisi tai muihin tilaisuuksiisi suunnittelupalvelun, pitopalvelun, tarjoilun tai kokkauksen, kun niitä tarvitset! Ota yhteyttä! helionjuhlapalvelu.fi Heli Matilainen 045 875 9333 Järvipelastajat ovat mukana kolmivuotisessa projektissa, jossa kehitetään uutta viranomaisvenettä Fiskars Boatsin kanssa. Buster Cabin on seuran käytössä nyt toista kesää. Nimeä aluksella ei vielä ole, mutta seura on valmis sponsoreiden ehdotuksille. virheistä, eli esimerkiksi polttoaine pääsee vesillä loppumaan. Hän nostaa veneilijöille hattua siitä, että pelastusliivejä käytetään nykyään huomattavasti paremmin kuin takavuosina. Uutta venettä kehittämässä Konneveden Järvipelastajat on mukana Fiskarsin kolmivuotisessa projektissa, jossa kehitetään uutta viranomaisvenettä. Nyt toista kesää yhdistyksellä onkin käytössä Bustermerkkinen vene, johon on viime talvena tehty korjauksia viime kesänä tehtyjen havaintojen pohjalta. - Esimerkiksi täksi kesäksi saatiin isompi moottori, nopeutta pitäisi nyt saada sellaiset 43 solmua, Huuskonen arvelee. Pelastusaluksella ei vielä ole nimeä, ja Huuskosen mukaan sposoreiden tarjouksia aluksen nimeämiseksi otetaan vastaan. Lisäksi Konneveden Järvipelastajilla on vanha viittavene nimeltä Veleho, jonka yhdistys vastikään osti itselleen varainhankintaveneeksi Meripelastusseuralta. - Sillä voidaan järjestää esimerkiksi tilausristeilyitä, Huuskonen kertoo. Ansioistaan Konneveden Järvipelastaijssa Suomen Meripelastusseura on palkinnut yhdistyksen puheenjohtajana toimivan Matti Huuskosen ja sihteeri Sirkka- Liisa Mäkelän seuran ansiomerkeillä. VIISAASTI VESILLÄ JÄRKI on paras turvaväline. Muista ihmisistä, etenkin pienistä lapsista, on syytä huolehtia veden äärellä. PELASTUSLIIVIT päälle. Veneen pohjalla ne eivät pelasta ketään. Muista tarkistaa turvavälineiden kunto säännöllisesti. UimataiDON ylläpito voi pelastaa. Älä yliarvioi uimataitoasi. Matka uimahallissa on eri matka järvessä. ALKOHOLI liittyy usein hukkumiskuolemiin. Humala heikentää harkinta- ja toimintakykyäsi. Vesillä on syytä olla vesilinjalla. SÄÄ voi yllättää. Harkitse tarkkaan kannattaakolähteä ukkosen alle suotelemaan tai kevätjäälle kävelemään. Lähde: Viisaasti vesillä -kampanja 17
Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Lauri Hintikan perhealbumi KYLÄLÄINEN Lauri Hintikan työhistoria Koneella on tiivistetty hänen kotiaan koristavaan hissin oveen, jonka hän sai läksiäislahjaksi yhtiöstä. Vastan puheenjohtaja on rautalampilainen, vaikkei koskaan ole pysyvästi paikkakunnalla asunutkaan Lauri Hintikka 18 Pestuumarkkinat tulevat joka syksy. Aivan yhtä varmasti saapuvat myös kesäasukkaat aina kesän kynnyksellä. Niin tekee myös Lauri Hintikka, joka on myös vapaa-ajanasukkaiden toimikunnan, Vastan, puheenjohtaja. Hintikan isä muutti aikanaan opiskelemaan ja työn perässä Helsinkiin. Hintikka ei koskaan ole varsinaisesti asunut Rautalammilla, hän on paljasjalkainen helsinkiläinen. Siitä huolimatta Rautalampi on hänelle erittäin merkityksellinen paikka. Hän oli lapsena kiinnostunut Neiturin ja Kiesimän kanavien rakennustyömaista, ja päätti silloin unelmissaan opiskella insinööriksi. Isän viitoittamalla tiellä Hänen isänsä oli kotoisin Rautalammilta ja rakensi oman mökin Hintikan kantatilasta lohkaistuun Majaniemeen jo vuonna 1939. Joka vuosi kesäkuun ensimmäisenä Penkkaripäivänä minun oli pakko kysyä pääsisinkö saatille. ovat jatkaneet myös pojat. Tehtaankadun kansakoulun ja Suomalaisen yhteiskoulun lukion kautta nuoren miehen tie vei opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. päivänä matkustettiin Rautalam- mille kesänviettoon, kaupunkiin palattiin elokuun lopussa. Lomailun ohessa Hintikan tila työllisti myös perheen lapsia, joten elämänläheinen elintapa tuli tutuksi. - Ihmisiä oli aina ympärillä, saman- Vaimonsa Inkerin Lauri tapasi jo lukioaikana. - Tunsimme toisemme koko lukioajan, ja penkkaripäivänä minun oli pakko kysyä pääsisinkö saatille, hän naurahtaa. Perheessä oli aina harrastettu musiik- ikäisiä serkuksia oli paljon. Joka aamu soudettiin Hintikkaan hakemaan maito, hän muistelee. Kiinnostus tekniikkaan vei insinööriuralle kia, isä ja veljet olivat kovia laulumiehiä, mutta Lauri Hintikan mukaan huono lauluääni teki hänestä rumpalin. Ensimmäisen bändinsä Lauri Hintikka kasasi jo kouluikäisenä. Myöhemmin teekkarina hän toimi rumpalina Retuperän WBK:ssa. Valmistuttuaan teknillisestä korkeakoulusta tuolloiset WBK:laiset halusivat jatkaa soittoharrastustaan. Niin sai alkunsa Rempsetti, vielä tänäkin päivänä koossa oleva seitsemän puhallinsoittajan ja yhden rumpalin orkesteri. - Omaksi iloksi ja muiden kauhuksi ollaan soitettu jo 40 vuotta. Perinteenä meillä on Rempsetin kesäleiri, johon osallistuvat soittajat vaimoineen, lapset sekä lapsenlapset. Parhaimmillaan 40 henkilöä. Osittain soittoharrastuksen kautta kävi tie myös työelämään. Retuperän WBK oli soittamassa silloisen Koneen pääjohtajan Pekka Herlinin 40-vuotisjuhlissa. Valmistumisesta seuraavana päivänä mentiin vihille ja kolmantena muutettiin Itävaltaan. - Heti seuraavana päivänä valmistumisesta minut pyydettiin Koneelle töihin. Viisitoista vuotta kestäneestä urasta Koneella valtaosa kului ulkomaankomennuksilla. Heti taloon tultuaan tie kävi Itävaltaan. - Inke valmistui kauppakorkeakoulusta seuraavana keväänä. Meillä oli minuuttiaikataulu, kun valmistumisesta seuraavana päivänä mentiin vihille, ja kolmantena päivänä Inkekin muutti Itävaltaan. Neljän vuoden kuluttua Hintikat käväisivät hetken Suomessa. Kone kasvoi ja teki yritysostoja, Lauria tarvittiin nyt Belgiassa. Hän olikin innokkaasti opiskellut kieliä, muun muassa ranskaa. Lapset haluttiin juurruttaa suomalaisiksi Perheen esikoinen Jaakko syntyi 1976 ja Heikki 1978. Laurin kolmivuotinen pesti Koneen Ruotsin toimitusjohtajana oli venähtänyt kuuteen vuoteen. Kolmas poika
Serkuksia oli kesäisin Rautalammilla paljon. Kirkonkylästä tuli uimaopettaja Majaniemeen opettamaan lapsille uintia. Kuivaharjoittelemassa kuvassa ovat Pekka, Airi, Veli-Pekka ja Lauri. Rempsetti on esiintynyt vappuna Kaivopuistossa jo 15 vuotta, aina samalla paikalla. Vappuohjelmaan kuuluu tunti jazzia, sambaa ja iloisia lauluja. Seitsemän puhallinsoittajan ja yhden rumpalin orkesteri on esiintynyt myös Rautalammilla omien kesäleiriensä lisäksi kupletti-iltamissa ja kukkaiskirkossa. Juhannus vietetään aina Rautalammilla Kokkokalliolla ja myös ruokalista on perinteinen. Rantakalan itseoikeutettu keittäjä on laurin serkku Pekka Hintikka (keskellä). Aiemmin aamupäivällä vedettiin nuottaa, mutta nykyään turvaudutaan ostokaloihin. Matti syntyi Ruotsissa 1982. Percussio on hänen ja hänen lastensa omistama yritys, joka on omistajana - Siinä vaiheessa haluttiin palata Suomeen, että pojat juurtuisivat jonnekin start-up -yrityksissä, esimerkiksi langattomia kunnolla. He puhuivat jo keskenään ruotsia. latausjärjestelmiä valmistavassa Hankimme väliaikaisen asunnon Espoon Haukilahdesta, ja tässä on tullut nyt asuttua 25 vuotta. PowerKississä. Hänen sydämensä sykkii tekniikan ja muotoilun yhdistämiselle bisnekseen. Lauri siirtyi Koneelta En minä pelkkää - On innostavaa olla Ahlströmille. Kymmenen joutenoloa jaksaisi, mukana nuorten yrityksissä. vuotta kansainvälisissä tehtävissä sisälsi paljon matkustamista. en viihtyisi vain makoilemassa Jos kokemuksestani on vielä heille jotain hyötyä, niin 1990-luvun rannalla ja kummatkin osapuolet voit- puolivälissä hänet kutsuttiin ottamassa aurinkoa. tavat. vaikeuksissa olleen Projekti- Rautalammin kunnan Insinöörit Oy:n toimitusjohtajaksi. Yhtiö myytiin ruotsalaiselle Swecolle 2003. - Jäin kuitenkin pieneksi osakkaaksi yhtiöön ja toimin johtoryhmässä vuoteen 2008 asti, jolloin jäin eläkkeelle. vapaa-ajanasukastoimikunnan Vastan puheenjohtajana Hintikka on toiminut sen perustamisesta saakka. - Olen ollut mukana nyt kaksi valtuustokautta ja vuodenvaihteessa Vastalle on määrä etsiä uusi puheenjohtaja. Homma on kyllä ollut antoisaa. Puuhaa riittää myös eläkkeellä ollessa Vastan tähän mennessä keskeisimmiksi - En minä joutenoloa jaksaisi, en ole sellainen ihminen joka viihtyy makoilemassa rannalla ja ottamassa aurinkoa. saavutuksiksi Hintikka nimeää ke- säasukkaiden jätehuollon edistämisen, kunnan tiedottamisen paranemisen sekä kesätreffien vakiinnuttamisen. Myös kaava-asioissa Vasta on toiminut aktiivisesti Kesän lisäksi Lauri ja Inkeri viettävät Lauri naurahtaa. ja ajanut vapaa-ajan asuntokäyttöön kaavoitetuille tonteille yhtäläistä rakennusoimetrin matka ovelta ovelle ei tunnu lain- mökillä aikaa ympäri vuoden. 370 kilokeutta vakinaisten asuntotonttien kanssa. kaan pitkältä. - Sitten meillä on Rautalampi-viehelupa. Se on kunnalta pieni panostus, mut- kotipaikka, ja mikä parasta, lapsillakin on - Kyllä Rautalampi on minulle toinen ta myönteinen imagovaikutus on valtava. rautalampilaisia ystäviä. - Ja vaikka sukulaisia on Helsingissäkin, niin eihän niitä siellä näe. Niitä näh- Rautalampi on toinen koti dään Rautalammilla, hän jatkaa. Purjehdus on Lauri Hintikalle tärkeä Mökkeilyn ja liiketoimien ohella uudeksi aikaa vieväksi, mieluiseksi työteh- harrastus, ja hänellä on ollut kimppavene vanhemman veljensä kanssa jo 30 vuotta. täväksi on tullut lastenlasten beibaaminen. Lauri Hintikka kertoo Kesällä vietettiin aikaa myös Rautalammilla. Kun kaikkien neljän veljeksen perheet Perhe oli täysin kaikilla hänen pojillaan on olevansa iloinen siitä, että halusivat viettää kesää isänsä yksimielinen siitä, että perheet, joiden myötä sukuun on tullut kolme ihanaa mökki rakennetaan kotipaikalla, alkoi se käydä Rautalammille eikä ahtaaksi. miniää. merenrantaan. - Meillä mietittiin, tehdäänkö mökki merenran- kunnon kokoinen perhe. - Nyt alkaa olla taas taan, missä se palvelisi purjehdusharrastusta vai Rautalammille. Perhe oli täysin äidin välillä ikäeroa on 95 vuotta, se on Nuorimman Jaakon esikoisen ja Inken yksimielinen siitä, että Rautalammille, valtava rikkaus. 19
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Kartoittaja Sari Karhuseen voi törmätä kesän aikana missä tahansa päin Rautalampia. Karttoja päivitetään Rautalammilla ja lähiseudulla Maanmittauslaitos uusii parhaillaan taan vuosittain. Tiedot tulevat myös pelastusviranomaisten käyttöön. karttoja Rautalammilla ja lähialueilla. Kesän aikana kartoittajat kiertävät aluetta ja päivittävät karttoja. läpi kuljettava ajotie on karttaan merkit- - Tämän vuoksi esimerkiksi pihan tävä, vaikka joskus ihmiset toivovatkin Alue on ilmakuvattu viime vuoden niiden poistamista, Karhunen selventää. aikana. Ilmakuvia on verrattu olemassaoleviin karttoihin, ja toukokuussa käynvissä internetissä Maanmittauslaitoksen Uusi kartta on kaikkien käytettänistyneessä maastovaiheessa kartoittajat Karttapaikassa vuodenvaihteen tienoilla. kiertävät alueita. Ei siis kannata säikähtää, Painetusta kartasta ei vielä ole tarkempaa jos oranssipukuiset henkilöt aikataulua tiedossa. liikkuvat pihojen ja peltojen Kesän aikana koko Rautalammin kunnan alue myös kulmilla. Jokaisesta pihasta - Kuljen autolla paikasta laserkeilataan lentokoneesta tarkastetaan paikkaan ja vertaan ilmakuvaa, karttakuvaa ja maastoa. la saadaan hyvin tarkkaa tie- käsin. Laserkeilauksen avul- silmämääräisesti rakennukset. Jokaisesta pihasta tarkastetaan silmämääräisesti ra- käytetään hyödyksi kartan toa maastonmuodoista, jota kennukset, kartoittaja Sari tekemisessä. Karhunen Pohjois-Savon Maanmittaustoimistosta kertoo. liikkuu myös kartoittaja Anne Tiiho- Sari Karhusen lisäksi Sisä-Savossa Yleisimmin vuosien varrella muuttuvia kohteita maastossa ovat pellot ja aineistoja keskusta-alueilla noin viiden nen. Maanmittauslaitos päivittää kartta- rakennukset. Tärkein päivityskohde on vuoden välein ja haja-asutusalueilla noin tiestö, jonka osalta karttoja ajantasaiste- kymmenen vuoden välein. 20 Paikka, jossa ihmiset ja ideat kohtaavat! Tervetuloa tutustumaan aivan uudenlaiseen tapaan työskennellä! Ergonomisia toimistotiloja yhteisöllisessä työtilassa. Kuopiontie 13, 77700 Rautalampi Puh. 040 681 5848 posti@hubrautalampi.fi *yksi lipuke / yritys Tämä *lipuke oikeuttaa yrityksesi yhden päivän ilmaiseen tutustumisjäsenyyteen. Leikkaa talteen, ota läppäri mukaan, ja tule tutustumaan HUB Rautalammin iloiseen työympäristöön!