Kätkän luonto-hanke loppuraportti 1 LOPPURAPORTTI KÄTKÄN LUONTO-HANKE

Samankaltaiset tiedostot
Koivusaaren luontopolku

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kauhavan Monitoimihalli

Pitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA

WC- ja pesutilojen muuttaminen nykyvaatimukset täyttäväksi ja portaiden kunnostus Loppuraportti. Lavamäen kyläyhdistys ry

DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Kuusamon metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus / maaseutuosasto

Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

Lattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke

Metsähallituksen esteettömät palvelut

Pohjois-Espoon ratsastuspolut Kiti Santamala

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Kohti Mahdollisuuksien Markkuu vision toteutumista Tietoa viime vuosien toiminnasta Markkuulla

1. HAKIJA 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y- tunnus tai yhdistyksen rekisterinumero

Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA

Teemahankeinfo. Neuvontaa toteuttajille Jaana Joutsen

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy?

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

-2, SIV-LJ :30

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Luontoreittien esteettömyyskartoitus

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Rantaraitin kehittäminen Taustat

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE LOPPURAPORTTI

RITAJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUE HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Rahoitus ja kehittäminen

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen

Viranomaisneuvottelun muistio

Vaarojen vaellus esiselvityshanke, loppuraportti VAAROJEN VAELLUS -ESISELVITYSHANKE LOPPURAPORTTI

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Rautjärven sotahistoria- hanke

Kuva: Anita Sievänen HIASTINHAARAN LUONTOPOLUN JA LINTUTORNIN KUNNOSTAMIS- JA RAKENTAMISHANKE POHJOIS-IISSÄ (8)

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Pyhäjärven kaupunki INVESTOINTIOSA LOPPURAPORTTI

Ulkoilureittisuunnitelma ja -toimitus reittienteon välineenä Tampere Petri Mäkelä, Ekokumppanit Oy

PALUKSEN MAKU. käyttömuotojen yhteensovittamisesta

SUOMENSELÄN ALUEEN VI RKISTYSKÄYTÖN KEHITTÄMINEN

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma

Kirjapainoky a kehittyy - aktivoint hanke lop uraportti

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Putkeen menee! hanke

Kansainvälisten hankkeiden ajankohtaisia asioita Mavista Susanna Ollila ja Merja Uusi-Laurila

Peräpohjolan kehitys ry

Outdoors Uusimaa -hanke

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

KEHITYSVAIHEEN PROJEKTISUUNNITELMA OSA 2 Keskusta-Lentävänniemi

REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO

Suomen metsien kasvutrendit

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Kuva: Veikko Hahmo. Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi Häyrylänranta. Rautalampi Kunnantalo

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta

LOHJA ASUNTOMESSUPAIKKAKUNTANA

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016

TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

Liitteet. Liite 1. Aineiston sijoittuminen maakunnittain. Aineisto maakunnittain. Etelä- ja Pohjois-Savo 5 % Keski-Suomi 2 %

Eskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen. Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Vastaajat. Yhteensä 351 vastaajaa. 61 % vastaajista Laajavuoressa vähintään kuukausittain käyviä jyväskyläläisiä.

Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Valtionavustushakemuksen liiteasiakirjoista hallinto ja rahoitus

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Rovaniemen luontopolut

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 3/ Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies

Transkriptio:

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 1 LOPPURAPORTTI KÄTKÄN LUONTO-HANKE

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus 3. Yhteenveto hankkeesta 4. Loppuraportti 4.1. Hankkeen tavoitteet 4.2. Hankkeen toteutus 4.3. Hankkeen resurssit 4.4 Toteutuksen organisointi 4.5. Kustannukset ja rahoitus 4.6. Raportointi ja seuranta 4.7. Toteutusoletukset ja riskit 4.8. Yhteistyökumppanit 4.9. Hankkeen tulokset ja vaikutukset 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Liite Rakennussuunnitelman toteutuminen

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 3 1.Hankkeen toteuttajan nimi Hankkeen toteuttajana toimi Tervolan kunta. 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Hankkeen nimi: Kätkän luonto Hankkeen numero: 8223 3. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen vastuuhenkilönä toimi Tervolan kunnassa kunnanjohtaja Mika Simoska Hankkeen hyväksytty kustannusarvio oli 61 860 euroa, josta toteutui 61203,20 euroa.

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 4 Hankkeen rahoitus jakaantui seuraavasti: EU+valtio 43 302 EU-osuus 27 837 Valtion osuus 15 465 Kunta 18 558 Kokonaisrahoitus 61 860 Kätkän luonto-hankkeessa oli tavoitteena kunnostaa Kätkävaaran vanha luontopolku rakentamalla opastuskylttejä, tulistelupaikka, laavu, ulkokäymälä ja pitkospuuosuuksia. Hankkeen toiminta-aika alkoi 1.6.2010 ja päättyi 31.3.2011. Hankkeen aikana uusittiin alueen käyttöoikeussopimukset ja kunnostettiin Kätkävaaran vuonna 1993 perustettu luontopolku. Rakennushankkeessa huomioitiin alueen saavutettavuus kaikille toimijoille ja suunnittelussa otettiin huomioon esteettömästi palveleva ympäristö. Uutta esteetöntä 1,3 m leveää luontopolkua rakennettiin Kätkävaaran Perälampien läntisen lammen pohjoisrantaan noin 300m. Näin Kätkävaaran luontopolku pystyy nyt palvelemaan eri-ikäisiä, toimintakyvyiltään erilaisia sekä eri tavoin ymmärtäviä, näkeviä, hahmottavia ja liikkuvia asiakkaita. Alueelle rakennettiin esteetön laavu, esteetön tulistelupaikka, esteetön liiteri, esteetön ulkokäymälä, esteetön pitkospuuosuus ja esteetön murskereitti n.100 m. Näin luontoliikunnasta pääsevät nyt myös nauttimaan liikunta-esteiset tasavertaisesti. Esteettömät palvelut lisäävät Kätkävaaran luontopolun vetovoimaisuutta ja houkuttelevat alueelle lisää kävijöitä, kuten liikuntaesteiset, partiolaiset, koululaiset, toiminta- ja vanhustenkeskuksien asiakkaat.

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 5 Lisäksi kunnostettiin ja rakennettiin opastuskyltit, rappusia ja uutta pitkospuuosuutta. Samalla uudistettiin reitillä olevat merkkipaalut. Reitillä suoritettiin myös raivaustöitä. Kunnostetusta Kätkävaaran luontopolusta suunniteltiin esite ja kartta, jota voidaan muokata ja päivittää tarpeen mukaan ja tulostaa esimerkiksi koululaisille. Esite voidaan myös painaa säänkestävälle paperille jaettavaksi asiakkaille luontopolun infolaatikosta. Luontopolun turvallisuus parani uudistettujen merkkipaalujen ansiosta ja Kätkävaaran huipulle kivirakan päälle rakennettu pitkospuuosuus helpottaa liikkumista vaikeakulkuisessa rakassa.

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 6 4. Loppuraportti 4.1 Hankkeen tavoitteet Yleisellä tasolla hankkeen tavoitteena on maaseutualueiden elämänlaadun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 avulla. Hankkeen konkreettiset tavoitteet: 1. Kunnostaa Kätkävaaran vanha luontopolku rakentamalla opastuskylttejä ja luontokohteista kertovia opastetauluja, tulistelupaikka ja laavu, ulkokäymälä ja mahdollisesti pitkospuuosuuksia. 2. Turvata Kätkävaaran luontopolun tulevaisuus käyttöoikeussopimusten päivityksellä. 3. Kehittää kuntalaisille ja maaseutumatkailuyrittäjille tärkeää luontokohdetta kestävällä tavalla. 4.2 Hankkeen toteutus Hanke oli suunniteltu alkavaksi huhtikuun alussa 2010. Hanke pääsi kuitenkin alkamaan vasta kesäkuussa 2010 hankevetäjäksi valitun Harri Pullolan aloittaessa työnsä 1.6.2010. Hankkeen myöhästymisen myötä aikataulu oli haastava, koska rakentamiseen käytettävää sulan maan aikaa kului kesä- ja heinäkuussa 2010 käyttöoikeussopimusten uudistamiseen. Hankkeen aloituspalaveri pidettiin 10.6.2010 Rovaniemellä ELY-keskuksessa. Ennen investointien aloittamista tilattiin erikoissuunnittelija Erkki Tuoviselta asiantuntijaraportti Kätkävaaran luontopolun kehittämisestä ja uudistamisesta. Raportin avulla saatiin tehtyä suunnitelma, miten investoinnit tultaisiin

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 7 toteuttamaan kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla. Erkki Tuovinen toi raportissaan myös esityksen esteettömän osuuden rakentamisesta luontopolulle. Suunnittelussa otettiin huomioon esteettömästi palveleva noin 300m pitkä Perälampien luontopolkuosuus. Investointien jälkeen Kätkävaaran luontopolku pystyy palvelemaan eri-ikäisiä, toimintakyvyiltään erilaisia sekä eri tavoin ymmärtäviä, näkeviä, hahmottavia ja liikkuvia asiakkaita. Kesäkuun alussa 2010 käynnistyivät myös neuvottelut Kätkävaaran luontopolun maanvuokrasopimusten uudistamisesta. Neuvotteluista huolimatta kaksi maanomistajaa ei suostunut allekirjoittamaan uutta maanvuokrasopimusta. Tämän vuoksi aloitettiin uuden vaihtoehtoisen reitin etsintä- ja linjaustyöt. Tämä toi uudet haasteet aikataulussa pysymiseen. Uuden reittisuunnittelun ja maanvuokrasopimusten allekirjoitusten jälkeen investointien rakentaminen aloitettiin Kätkävaaran luontopolulla 14.7.2010. Rakentaminen kesti noin kolme ja puoli kuukautta, kunnes kirvesmiehet lopettivat työnsä 28.10.2010. Lapin ammattiopiston aikuisopiskelijat olivat mukana rakentamistöissä 25.10.2010-1.12.2010. Aikataulussa pysymiseen toivat omat vaikeutensa luontopolun uuden reitin linjaus osin vaikeissa maasto-olosuhteissa. Kätkävaaran luontopolun uudistaminen oli vaativaa hankalien olosuhteiden vuoksi, ei ollut valmiita tieuria, maasto oli kivikkoista, louhikkoista ja jyrkänteitä paikoin täynnä. Lopulta uutta reittiä linjattiin noin kolme kilometriä. Loppusyksystä aikainen talven tulo, lumi ja sääolosuhteet vaikeuttivat rakentamista. Pysyvä lumi satoi maahan 12.10.2010 Kätkävaarassa. Hankkeen tuotoksina valmistui esteetön laavu, esteetön tulistelupaikka, esteetön liiteri, esteetön ulkokäymälä, esteetön pitkospuuosuus, murskereitti, opastuskyltit, rappusia, lankkusiltoja ja uutta pitkospuuosuutta. Samalla uudistettiin reitillä olevat merkkipuupaalut. Reitillä suoritettiin myös raivaustöitä. Lisäksi rakennettiin lyhyt noin 500m pitkä luontopolku poikkilammen ympäri.

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 8 Hankkeen kirvesmiehinä toimivat Raimo Kolmonen ja Jouni Jänkälä. Reijo Volotinen työskenteli mukana Tervolan kunnan palkkaamana. Lisäksi kaksi Lapin ammattiopiston ympäristönhuoltajalinjan aikuisopiskelijaa Kari Tuisku ja Jyrki Holc osallistuivat luontopolun rakentamiseen ja antoivat samalla ammattitutkintonäytön työstään Kätkävaarassa. Hankkeen tiedotusta ja viestintää tehtiin Yleisradion sekä paikallisen lehdistön kautta. Hankeen ensimmäinen infotilaisuus järjestettiin 15.6.2010 Kätkävaaran Leiri-kätkän tiloissa, jossa kerrottiin hankkeen tavoitteista ja aikatauluista kaikille kiinnostuneille. Paikalla saapui yli 40 henkilöä, mukana oli myös lehdistön edustajia. Kätkävaaran esteettömän luontopolkuosuuden harjakaiset järjestettiin 8.9.2010. Paikalle oli myös pyörätuolilla liikkuvia henkilöitä ja lehdistön edustajia. Teema-hanke järjesti Luonto kutsuu tilaisuuden 13.1.2011, missä Kätkän luonto-hanke esitteli hankeen tuloksia. Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska esitteli tilaisuudessa Kätkän luonto-hanketta ja investointien tuloksia. Simoska antoi myös saman päivän aamuna ennalta sovitun haastattelun Ylen Radio Perämeren toimittajalle Kätkän luonto-hankkeesta. Kätkävaaran luontopolusta tehtiin myös esite karttoineen.

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 9 4.3 Hankkeen resurssit Rahalliset resurssit hankkeelle saatiin Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Tervolan kunnalle myöntämällä EU-osarahoitteisella hanketuella Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. Toiminnalliset resurssit olivat hanketyöntekijän lisäksi kaksi hankkeelle palkattua kirvesmiestä ja yksi kunnan palkkaama työntekijä. Lisäksi Rovaniemen ammattiopiston ympäristönhoitajalinjan kaksi aikuisopiskelijaa osallistuivat rakennus- ja kunnostustöihin. Hankkeen toteuttamista edesauttoivat myös Tervolan kunnan nuorten työpaja, Lapin ammattiopiston Metsäruusuntien yksikkö Rovaniemeltä ja Ammattiopisto Lappia, sekä paikalliset Tervolan yritykset ja asiantuntijat.

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 10 4.4. Toteutuksen organisaatio Hanketta hallinnoi Tervolan kunta vastuuhenkilönä Mika Simoska. Varsinaista investointia varten palkattiin hanketyöntekijä Harri Pullola vetämään hanketta. Kirjanpidosta vastasi Tervolan kunnan pääkirjanpitäjä Matti Tapio. Hanketyöntekijän lisäksi rekrytoitiin 3 työntekijää rakennustöihin ja kilpailutettiin osa toteutettavista investoinneista yrityksillä. Rakentamiseen osallistuivat myös Tervolan nuorten työpaja, Ammattiopisto Lappia ja Lapin ammattiopisto.

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 11 4.5. Kustannukset ja rahoitus Investoinnin hyväksytyt kustannukset olivat 61860, joista toteutui 61.203,20 euroa. Hankkeen rahoitus jakaantui seuraavasti: EU+valtio 43 302 EU-osuus 27 837 Valtion osuus 15 465 Kunta 18 558 Kokonaisrahoitus 61 860

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 12 4,6. Raportointi ja seuranta Raportointia ja seurantaa tehtiin jatkuvasti hankkeen edetessä. Budjettia ja toimenpiteitä seurattiin tarkasti. Loppuraportin lopullinen puhtaaksikirjoitus alkoi tammikuussa 2011. Loppuraportti valmistui tammikuun 2011 lopussa. Viestintää tehtiin koko hankkeen ajan lehdistön ja Yleisradion Radio Perämeren välityksellä. Lisäksi infotilaisuudet antoivat jatkuvaa tietoa julkisuuteen hankkeen etenemisestä. 4.7. Toteutusoletukset ja riskit Suurimpia riskejä hankkeen toteutumiselle oli rahoituksen saaminen hankkeelle, käyttöoikeussopimusten uusiminen ja aikatauluissa pysyminen.

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 13 Riskeinä realisoituivat maankäytön vuokaraoikeussopimukset. Kätkävaaran luontopolku kulkee yksityisten maanomistajien mailla. Kaksi maanomistajaa ei uusinut sopimusta ja yhden maanomistajan kanssa neuvottelut kestivät odotettua pidempään. Tämän vuoksi vanhat reitit jouduttiin purkamaan ja linjaamaan uusi vaihtoehtoinen reitti. Jos uutta reittiä ei olisi löytynyt, hanketta ei olisi pystytty toteuttamaan ja se olisi jouduttu keskeyttämään. Vaihtoehtoina vapaaehtoisille vuokrasopimuksille olisi tullut esiin ulkoilureittitoimituksen valmistelu ja hakeminen. Uuden reitin linjaaminen oli hankalaa, koska alueen halki kulkee pitkä selkälinja, joka jakaa yksityisten maanomistajien maa-alueita. Alueelle pääsy on myös logistisesti hankalaa, koska tieuria ei ole hankalan, kivikkoisen ja louhikkoisen maaston vuoksi pystytty rakentamaan. Osalle reitistä paikalle pääsy onnistui vain jalkaisin. Korkeat kallioseinämät ja jyrkänteet antoivat oman haasteensa uuden reitin löytämiselle. Alueen tutkimisen jälkeen sopivat reitit löytyivät ja niille rakennettiin tarvittavat portaat, sillat ja uudet reittimerkinnät. Kaiken kaikkiaan uutta reittiä linjattiin noin 3km.

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 14 4.8. Yhteistyökumppanit Rakentamisessa hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Tervolan kunnan nuorten työpaja, Lapin Ammattiopiston Metsäruusuntien yksikkö Rovaniemeltä vastuuhenkilönä Kai Komulainen ja Ammattiopisto Lappian Louen maaseutuoppilaitoksen hienopuusepät Juha Seppälän ohjaamana, sekä paikalliset Tervolan yritykset. Hanke teki yhteistyötä myös Lapin maakuntamuseon kanssa. Kätkävaaran luontopolun inventointi tehtiin 27.9.2010, kun luontopolku kierrettiin ja tutkittiin asiantuntijoiden voimin. Mukana olivat Rovaniemen museon Intendentti arkeologi Hannu Kotivuori, geologi Vesa Perttunen ja luonnontieteen amanuenssi Kimmo Kaakinen. Alueelta löytyy rikas ja vaihteleva geologinen maaperä ja on osa Tervolan alueen kivikautisia asuinpaikkoja. Alueelta löytyy myös monipuolinen luonto lehtomaisemista kivirakkaan. Uhanalaisista kasveista mainittakoon Kätkävaaran lehdossa kasvava rauhoitettu tikankontti.

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 15 4.9. Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeessa kunnostettiin Kätkävaaran vuonna 1993 perustettu luontopolku. Rakennushankkeessa huomioitiin alueen saavutettavuus kaikille toimijoille ja suunnittelussa otettiin huomioon esteettömästi palveleva ympäristö. Uusi esteetön luontopolku rakennettiin Kätkävaaran Perälampien läntisen lammen pohjoisrantaan. Suunnittelussa otettiin huomioon esteettömästi palveleva noin 300m pitkä Perälampien luontopolkuosuus, joka rakennettiin 1,3 metriä leveänä. Näin Kätkävaaran luontopolku pystyy nyt palvelemaan eri-ikäisiä, toimintakyvyiltään erilaisia sekä eri tavoin ymmärtäviä, näkeviä, hahmottavia ja liikkuvia asiakkaita. Alueelle rakennettiin esteetön laavu, esteetön tulistelupaikka, esteetön liiteri, esteetön ulkokäymälä, esteetön pitkospuuosuus n. 300 m, esteetön murskereitti n.100 m. Näin luontoliikunnasta pääsevät nyt myös nauttimaan liikunta-esteiset tasavertaisesti. Esteettömät palvelut lisäävät Kätkävaaran luontopolun vetovoimaisuutta ja houkuttelevat alueelle lisää kävijöitä, kuten liikuntaesteiset, partiolaiset, koululaiset, toiminta- ja vanhustenkeskuksien asiakkaat. Lisäksi kunnostettiin ja rakennettiin opastuskyltit, rappusia ja uutta pitkospuuosuutta. Samalla uudistettiin reitillä olevat merkkipaalut. Reitillä suoritettiin myös raivaustöitä. Kunnostetusta Kätkävaaran luontopolusta suunniteltiin esite ja kartta, jota voidaan muokata ja päivittää tarpeen mukaan ja tulostaa määrättömästi esimerkiksi koululaisille. Esite voidaan myös painaa säänkestävälle paperille jaettavaksi asiakkaille luontopolun infolaatikosta.

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 16 Luontopolun turvallisuus parani uudistettujen merkkipaalujen ansiosta ja Kätkävaaran huipulle kivirakan päälle rakennettu pitkospuuosuus helpottaa liikkumista vaikeakulkuisessa rakassa.

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 17 Tulokset: päivitetyt maanvuokrasopimukset esteetön pitkospuupolku 1,3m leveänä yhteensä 300m esteetön Laavu esteetön tulistelupaikka esteetön liiteri esteetön ulkokäymälä esteetön laituri piha-alueineen levähdyspaikkoja penkkeineen uusia opastuskylttejä uudet oranssinväriset merkkipaalut reitille uutta luontopolun reittiä n. 3km uusia rappusia uusia lankkusiltoja uutta pitkospuuosuutta yhteensä n. 1km lyhyt luontopolku perälammin ympäri n. 500m luontopolun esite ja kartta

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 18 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Kätkävaaran luontopolun kehittämistä tulee jatkaa jatkohankkeen avulla. Tulevassa hankkeessa voidaan tehdä seuraavia toimenpiteitä: Kätkävaaran alueen profiloituminen esteettömäksi luontoliikuntapaikaksi, koska esteettömiä luontoliikuntapaikkoja on vielä varsin vähän rakennettu. Hankkeessa rakennettaisiin lisää esteetöntä luontopolkua perälammen ympäri ja esteetön laituri. Luontopolun uuden esteettömän osuuden pituus tulisi olemaan noin 500m. Tämä lisäisi Kätkävaaran alueen vetovoimaisuutta aina kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Kätkävaaran huippu sijaitsee kivirakalla 183m korkeudella merenpinnasta. Huipulle rakennettiin vuonna 1955 Kätkävaaran kolmiomittaustorni, joka on nyt purettu. Uuden näköalatornin rakentaminen toisi lisäarvoa alueella liikkuville retkeilijöille ja matkailijoille. Kätkävaaran lakialueelle tilataan ympäröivästä maisemasta ja vaaroista kertova säänkestävä kartta/panoraamavalokuva, joka kertoo katsojalle edessä näkyvän maiseman kohteet ja etäisyydet havaintopaikasta. Mahdollisten loukkaantumisen varalta huipulle kannattaa rakentaa myös helikopterin laskeutumisalusta 10x10m kokoisena, koska alueelle pääsy saattaa olla muutoin vaikeaa ja hankalaa. Alusta toimisi samalla myös retkeilyn apuna tauko- ja huoltopaikkana. Kätkävaaran Perälampien tai Kätkäjärven yhteyteen rakennettu lintutorni avaisi myös uusia mahdollisuuksia luonnon seuraamiseen. Luontopolku on nyt 7km pitkä ja vaativa. Luontopolulle olisi hyvä suunnitella rengasmainen lyhyempi keskivaativa reitti tarvittavine portaineen ja pitkospuineen esimerkiksi 3-4km pitkänä.

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 19 Luontopolulle ohjaavia opasteita tulee lisätä 4-tielle, Kätkävaarantielle/ Ketunmaantielle. Pääopastetaulun suunnittelu ja painaminen säänkestävälle materiaalille. Luontopolun nettisivut valmistettaisiin ja niiden sijainti luontoon.fi sivustolle. Luontoon.fi on metsähallituksen hallinnoima sivusto Suomen retkeilykohteista. Asiakasmäärät alueella kasvaisivat hyvän julkisuusarvon puolesta. Metsähallitus voisi olla myös mukana kunnostamassa Natura-alueella olevan Kätkävaaran lehdon luontopolun, joka on pääsyt huonokuntoiseksi. Kätkävaaran luontopolku tukee mahdollista Vaarojen vaellus hanketta, missä alueen vetovoimaiset vaarat yhdistetään vaellusreitin avulla. Loppuraportti hyväksytty kunnanvaltuuston kokouksessa 22.9.2011. Mika Simoska kunnanjohtaja

Kätkän luonto-hanke loppuraportti 20