Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologinen Inventointiprojeti TAMMISAARI - EKENÄS Kaupuniareologinen inventointi Teemu Möönen Museovirasto Raennushistorian osasto
Teemu Möönen Tammisaari Eenäs. Kaupuniareologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologinen inventointiprojeti. Museovirasto Raennushistorian osasto Kantaartta ja johtoartat Tammisaaren aupungin teninen virasto Valouvat Museovirasto URN:NBN:fi-fe
i ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kohde: TAMMISAARI, isoavihaa (-) vanhempi raennettu alue nro: Tutimus: Ajoitus: Perusartta: Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologinen inventointiprojeti Paialla sijainnut tunnettu satama ja auppapaia, joa sai virallisen auppapaian oieudet vuonna. Kaupuni sai privilegiot vuonna. Eenäs Tutimuslaitos: Museovirasto raennushistorian osasto Kenttätyönjohtaja: Teemu Möönen Kenttätyöaia:.-.. Tutitun alueen laajuus:, ha Tutimusen ustantaja: Museovirasto raennushistorian osasto Mustavalonegatiivit: MV:RHOA : -. Aiaisemmat areologiset tutimuset: Tutimus Johtaja Vuosi Raportin nimi Nyyinen alue Kaivaus Jonathan Reuter & Osar Hultman Tarastus I. Kronqvist Linnanmäen linnan pohja Vanha iro Tutimuslaitos Aluperäinen raportti Muinaistieteellinen toimiunta Kansallismuseon arsito? MV:Hist.top.ar. Kaivaus Knut Drae Redogörelse för fil. and. Knut Draes undersöning av golvet i Eenäs yra - januari. Vanhan iron sisäosat MV:Hist.top.ar. Koeaivaus Elias Härö Tammisaari, Linnanmäi. Kaivauset tououussa. Kertomus hum. tiet. and. Elias Härön suorittamista aivausista Tammisaaren Linnanmäellä.-.. Linnanmäi Muinaistieteellinen MV:RHOA toimiunta Kaivaus Elias Härö Kaivauset Tammisaaren Linnanmäellä Koeaivaus Päivi Luppi Tammisaaren uninaanartanon oeaivauset.-.. Kauolämpötöiden valvonta Kaivaus Kauolämpötöiden valvonta Terhi Miola ja Kirsi Majantie Dan Lindholm Kirsi Majantie Tammisaari, Vanha aupuni Tutimusia monilla alueilla Kertomusta ei vielä jätetty Iso Kiroatu Tammisaari, Vanha Kaupuni, Iso Kiroatu. Kauolämpöaivantotöiden areologinen valvonta. Linnanmäi Muinaistieteellinen toimiunta -- Museoviraston raennushistorian osasto Iso Kiroatu Tammisaaren museo ja Museoviraston raennushistorian osasto Tammisaaren museo Tammisaaren museo MV:RHOA MV:RHOA MV:RHOA Tammisaaren museo
ii Kirjallisuus: Aspelin, J. R. : Slottsbacen och Herregårdstornet i Eenäs. Suomen Muinaismuistoyhdistysen Aiaausirja XIV. -. Cederlöf, Johannes : Eenäs stads historia II, -. Eenäs. Cederlöf, Johannes : Eenäs stads historia III, -. Eenäs. Ehrstedt, Gunnel Karjalainen, Mari Lempiäinen, Terttu Majantie, Kirsi Miola, Terhi : Kaupuniareologisia tutimusia Tammisaaressa. SKAS /. -. El Harouny, Elisa - Riipinen, Olli-Pea - Santaholma, Kaija - Tuomi, Timo : Suomalaisia puuaupuneja. Tammisaari. Ympäristöministeriö/Alueidenäytön osasto. Selvitys d. Hultman, Osar, Hultman, Emmy & Häyrén, Ernest : I det gamla Eenäs. Studier och antecningar. Helsingfors. Härö, Elias : Grävningarna på Slottsbacen i Eenäs -. Finst Museum LXVIII,. -. Kostet, Juhani : Cartographia urbium Finnicarum. suomen aupunien aupuniartografia -luvulla ja -luvun alussa. Monumenta Cartographica Septentrionalia. Lilius, Henri : Kaupuniraentaminen -. Suomen aupunilaitosen historia I. Kesiajalta -luvulle. Vantaa. -. Lilius, Henri : Suomalainen puuaupuni. Tønder. Lilius, Henri : Vanhemman Vaasa-ajan aupuniraennustaide. Ars. Suomentaide. Keuruu. -. Lilius, Henri : Kaupuniraennustaide Suurvalta-ajalla. Ars. Suomen taide. Keuruu. -. Lindqvist, Vidar & Cederlöf, Henri : Eenäs. Kungens stad uninaan aupuni. Högbaca. Taolander, Alfons : Eenäs stads historia I. Till stora ofreden. Eenäs. Tallqvist, Tore : Gamla stan i Eenäs. Råd och ritlinjer för byggnadsvård. Eenäs. Julaisemattomat raportit: Aritehtitoimisto Tallqvist : Tammisaari, vanha aupuni. Asemaaavan muutos... Käri, Pea : Barcenin niemen inventointi seä taiteellinen ja historiallinen arviointi. Inventointiraportti. Museovirasto, raennushistorian osaston aristo. Saloorpi, Aso : Centrumbebyggelse i Eenäs. Rapport över bebyggelsen i stadsdelarna,, och. Eenäs stad. Planläggningsavdelningen i Eenäs. Areologiset tutimusraportit: s. edellä Aiemmat areologiset tutimuset. Aluperäisen tutimusraportin säilytys: Museoviraston raennushistorian osaston aristo (MV:RHOA), Helsini.
iii Museoviraston raennushistorian osaston aupuniareologiatietoannan pääortin sisältö. Tammisaari Eenäs misvuosi Yleistä - Kaupungin edeltäjänä Eri Flemingin v. perustama auppapaia. - - Raaseporin reiviunnan esus. - tonttia v.. - Alaaupungin adut ivettiin -luvulla. - Satama sijaitsi Lörtvienissä eli Södra vienissä. Raennuset Isovihan tuhot - raennettiin torin luoteispuolelle residenssitalo, Herrgården. Se rappeutui -luvun lopulla, un uudet omistajat asuivat Tammisaaren Latoartanossa unnostaen sitä mm. vanhasta residenssitalosta erätyllä raennusmateriaalilla. Residenssin raennuset purettiin - luvun alussa ja paia lienee lopullisesti autioitunut venäläisten vallattua aupungin. - Residenssitalosta jonin verran sisämaahan päin aloitettiin -luvulla linnan raentaminen, mutta hane jäi esen. - Raatihuone sijaitsi nyyisen torin pohjoisulmassa. Uusi ysierrosinen (?) raatihuone raennettiin -luvulla, mutta se oli jo vuosisadan vaihteessa lähes äyttöelvoton. - Vanhin - luvulla raennettu puuiro sijaitsi nyyisen iron vieressä, sen lounaispuolella (tontilla nro. ). Uutta iviiroa alettiin raentaa, mutta se valmistui vasta - luvun alussa. Venäläiset hävittivät aupungin tai ainain osan siitä isonvihan aiana. Kaupuni toimi venäläisten varusuntana. Muuta Teosen Suomalaisia puuaupuneja: Tammisaari (El Harouny et al. ) liitteenä oleva artta-aineisto on RHO:lla sähöisessä muodossa. Yhteystietoja - Tammisaaren museo (vs. museonjohtaja Peter Sjöstrand) - Uudenmaan ympäristöesus, Helsini (aava-asiat: Heii Kuri) - Tammisaaren aupuni, teniset palvelut www-museo http://www.eenas.fi/museum/museo.htm www-aupuni http://www.eenas.fi/suomesi/index.htm www-ye http://www.vyh.fi/uy/uy.htm
TAMMISAARI - EKENÄS Kaupuniareologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologinen inventointiprojeti SISÄLLYS. INVENTOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET.... KENTTÄTYÖT.... TAMMISAAREN HISTORIAA JA ASEMAKAAVAN KEHITYS -LUVUN ALKUPUOLELLE.... Kaupungin perustamisesta isoonvihaan.... Isostavihasta -luvulle.... JULKISET RAKENNUKSET.... ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET.... KATU-, TORI- JA PUISTOALUEET.... ALUEIDEN LUOKITTELU JA LUOKITTELUN PERUSTEET.... RAPORTIN LAATIMINEN.... INVENTOINNIN TULOKSET.... TAMMISAAREN KAUPUNKIARKEOLOGINEN POTENTIAALI.... INVENTOINNIN TULOKSET, ASEMAKAAVAN RAKENNUSOIKEUDET JA SUOJELLUT RAKENNUKSET.... YHTEENVETO... LIITTEET Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Perusarttaote Inventointialueen rajaus Vanhat aupunimittauset asemoituina antaartan päälle Liite. Vuoden artta Liite. Vuoden artta Tutimusellisesti ja suojelullisesti mieleniintoiset alueet Asemaaava ja inventoinnin tuloset Liite. Asemaaavan suojelumerinnät ja äyttämättömät raennusoieudet Liite. Asemaaavan suojelumerinnät, äyttämättömät raennusoieudet ja inventoinnin tuloset Kunnallisteniia Kohdetiedot ( sivua) Negatiiviluettelo ( sivua) Kuvataulut ( sivua) + Kantaartta (arttatasussa)
TAMMISAARI - EKENÄS Kaupuniareologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologinen inventointiprojeti Teemu Möönen Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologinen inventointiprojeti aloi jo vuonna aupunien perustietojen eräämisellä. Vuonna inventoituja aupuneja oli olme. Tammisaari oli ensimmäinen enttätyöohde vuoden neljästä aupuniinventoinnista, mutta työeonomisista syistä raportointi jouduttiin jättämään vuoden puolelle. Inventoinnin tulosena on rajattu Tammisaaren isoavihaa (-) vanhempi aupunialue, jona säilyneet vanhat maanalaiset aupunierrostumat uuluvat muinaismuistolain piiriin. Kaupungin areologisesti mieleniintoisten errostumien säilyneisyys on arvioitu tonttiohtaisesti. Inventoinnin tulosten, asemaaavan määräysten ja asemaaavan raennusoieusien perusteella pyritään arvioimaan lähitulevaisuudessa errostumiin mahdollisesti ohdistuvia muutospaineita.. Inventoinnin lähtöohdat ja tavoitteet Suomen aiemmat aupuniareologiset inventoinnit ovat esittyneet esiaiaisiin aupuneihin, joiden areologinen inventointi toteutettiin jo -luvulla (Turu, Porvoo, Rauma ja Naantali, s. Museoviraston ja Turun maauntamuseon julaisusarja Kesiajan aupungit - Medeltidsstaden). -luvun aiana iinnostus asvoi myös esiaiaa nuoremman ajan areologista tutimusta ohtaan. Kesiaiaa nuorempien aupunien areologista inventointia ei uitenaan ole ennen inventointiprojetia Suomessa tehty muualla uin Helsingissä. Projetissa tähän mennessä inventoituja aupuneja on seitsemän. Tammisaari oli neljäs enttätutimusohde jo vuonna äynnistyneessä Museoviraston Vaasa- ja suurvalta-ajan aupunien inventointiprojetissa (s. Kuva ). Inventoinnin tavoitteena oli artoittaa, millä alueella Tammisaaren --luujen ja -luvun alun aavoitetun aupunialueen errostumat ovat todennäöisesti säilyneet ja millä tuhoutuneet. Tammisaaressa tutimus tapahtui vanhan epäsäännöllisen asemaaavan, Barcenin niemen alueella. Inventoinnin perusteella määritettiin muinaismuistolain osemat alueet. s. Maru Heiisen julaisu Vaasa-ajan aupungit, s. myös Helsingin aupungin museon julaisu Narina. Vuonna inventoidut aupungit: Tornio, Koola ja Uusiaupuni. Vuonna inventoidut aupungit: Tammisaari, Kajaani, Kristiinanaupuni ja Raahe.
Kuva. Suomen isoavihaa (-) vanhemmat aupungit. Kaupuniareologisen inventoinnin lähtöohdat poieavat huomattavasti perinteisestä esihistoriallisesta muinaisjäännösinventoinnista. Kaupuniareologisessa inventoinnissa muinaisjäännösen sijainti ja rajat ovat jo ennalta tunnettuja. Tunnettujen rajojen sisällä määritellään eri alueiden säilyneisyys ja raentamisen alun ajanohta äytettävissä olevien lähteiden ja paian päällä tapahtuvan maastotarastusen avulla. Inventoinnin yhteydessä ei aiveta oeuoppia, joten inventoinnin tulosena saadut säilyneisyysluoat ovat vain todennäöisyysiä. Areologian ja historian tutijoille inventoinnin tuloset antavat uitenin uvan siitä, mitä on jo menetetty ja mitä on vielä jäljellä. Inventointi tarjoaa myös aavoittajille ja raennuttajille jo etuäteen tiedon todennäöisistä muinaisjäännösalueista, joilla on syytä varautua toimenpiteisiin ennen tuhoavan raentamisen aloittamista.
Inventoinnin avulla pyritään luomaan tilanne, jossa eri aupungit ovat areologian osalta esenään tasavertaisessa asemassa. Muinaismuistolai osee aupungeissa ennen vuotta raennettua aluetta, mutta erityistä huomiota iinnitetään ennen isoavihaa (-) raennettuun alueeseen. Inventoinnin tulosena valmistuva perusselvitys antaa aavoituselle, tutimuselle, suojelulle ja raentamiselle seleän lähtötilanteen. Museoviraston Vaasa- ja suurvalta-ajan aupunien inventointiprojetin avulla pyritään mahdollistamaan: ) Muinaismuistolain taroitusenmuainen, ennaoiva ja tasapuolinen äyttö, ) Suojelun, aavoitusen, tutimusen ja raentamisen yhteensovittaminen ja ) Koonaisvaltainen aupuniareologinen tutimus. Projetin aiana pyritään myös määrittelemään aupuniareologinen toimintamalli ja tutimusstrategiat.. Kenttätyöt Ennen enttätutimusvaihetta Tammisaaresta oli jo erättynä perustiedot (mm. tulipalot, väiluu, artat, areologiset tutimuset) aupuniareologiatietoantaan ja osa vanhoista asemaaavaartoista oli muutettuna digitaaliseen muotoon nyyisen aavaartan anssa samaan mittaaavaan. Tammisaaren osalta aupunia uvaavien isoavihaa (-) vanhempien arttojen ja uvallisten lähteiden määrä on todella vähäinen. Vaia aupuni on perustettu jo, vanhimmat aupunia esittävät artta ovat Samuel Broterusen artat vuodelta. Toinen artoista esittää pelää aupunialuetta ja toisessa on muana myös laidun ja muiden yleisten alueiden mittaus ympäristöstä. Tammisaaren aupuniareologisen inventoinnin enttätyövaiheeseen äytettiin yhteensä työpäivää (..-.. ). Tuona aiana Tammisaaren isoavihaa (-) vanhemmalla aupunialueella sijaitsevat nyyiset tontit äytiin ysi errallaan läpi (s. Liitteet ja ). Joaisesta errostumiltaan todennäöisesti oonaan tai osittain säilyneestä tontista irjattiin nyyinen raennusanta. Kunnallistenisten aivantojen vanhoihin errostumiin ohdistunut tuhoava vaiutus selvitettiin mahdollisuusien muaan unnan viramiehiltä saadun digitaalisen aineiston avulla. Vanhoja viemäri yms. aivantoja ei selvitetty. Joaisesta ohteesta täytettiin inventointilomae, josta tiedot siirrettiin aupuniareologiseen inventointitietoantaan. Lisäsi tonttien säilyneet alueet hahmoteltiin antaarttaan seä tonteista otettiin yleisuvia. Todennäöisesti errostumiltaan täysin tuhoutuneista tonteista ei irjattu lainaan tietoja. Tonteilla mahdollisesti säilyneiden errostumien iäys tehtiin vanhojen arttojen ja historiallisten tietojen avulla.. Tammisaaren historiaa ja asemaaavan ehitys -luvun alupuolelle. Kaupungin perustamisesta isoonvihaan Vuonna Tammisaaresta, jo ennestään tunnetusta satama- ja auppapaiasta, tehtiin laillinen auppapaia. Kaupunioieudet aupuni sai vuonna. Kustaa Vaasan perustettua ns. Vantaan Helsingin vuonna, Tammisaaren - samoin uin Porvoon, Rauman ja Ulvilan - asuaat saivat määräysen muuttaa Helsiniin. Sysyllä ja vuoden aiana Venäläisten pelon ja Helsingin sataman huonouden taia monet laivat jäivät Tammisaareen ja Ahvenanmaalle. Helsingin epäonnistuttua aap-
paamaan Suomenlahden auppaa tammisaarelaiset saivat luvan palata otiin ja vuonna päätettiin Tammisaaren uudelleenperustamisesta. Kaupungin asvu aloi -luvun lopulla. Kuninaan artano perustettiin torin luoteispuolelle ja aupungin pohjoispuolen mäen päälle aloitettiin raentamaan linnoitusta. Linnan raennustyö jäi esen, mutta linnan pohjan perustusivet ovet vieläin näyvillä. Kaupungin asuasluu miltei asinertaistui - ja -luujen välisenä aiana. Isoavihaa (-) vanhempia Tammisaarta uvaavia arttoja on ainoastaan asi Samuel Broterusen vuonna laatimaa arttaa (Kuvat ja, Tauluo ). Toinen artoista uvaa pelää aupunialuetta ja toisessa artassa on uvattuna myös laajemman ympäristön maanomistusoloja. Kartoissa on pieniä eroja aupunialueen uvaamisessa. Laajempaa aluetta uvaavassa artassa torin eselle on uvattuna raatihuone, miä puuttuu pelää aupunialuetta uvaavasta artasta. Lisäsi laajempaa aluetta uvaavassa artassa ysi aivan aupungin itäisimmän osan tonteista (artassa tontti numero ) on rajattu oonaan. Pelää aupunialuetta esittävä artta on asemoituna nyyisen antaartan päälle liitteessä.. Isoa Kiroatua, Piu Kiroatua ja Kustaa Vaasan atua luuun ottamatta atujen tulisi osua samoille ohdille. Kaiilta osin tämä ei uitenaan asemoinnissa onnistunut. Tämä näyy selvästi Liinaanurinadulla niemen lounaisosassa, jossa asemoidun v. artan atulinja ulee liiaa aaossa. Liinaanurinadulla asemoinnin virhe vastaa luonnossa noin ymmentä metriä. Kaupungin vanhin asuttu alue sijaitsee nyyisen torin ja vanhan iron etelä- ja länsipuolella. Kaupungin vanhimmassa aupunimittausessa havaittava olmijaoisuus (Kuva.) on selitetty siten, että Isoa Kiroatua reunustavat orttelit ovat syntyneet määrätietoisen raentamisen tulosena Tammisaaren uudelleenraentamisen yhteydessä vuosina -. Varsinin iron länsipuolista aluetta on pidetty syntyneenä samanaiaisen mittausen ja paalutusen tulosena. Näin ollen yseessä on todennäöisesti Suomen vanhin suunniteltu säilynyt aupunioonaisuus. (Lilius.) Vuoden artta vastaa isoavihaa edeltäneen aupungin suurinta laajuutta ja inventointialueen rajaus on tehty sen perusteella. Kaii artassa näyvät tontit eivät uitenaan olleet raennusäytössä. Jotut tontit ovat saattaneet olla autiona ja osa porvareiden asvimaina. Tammisaaren vanhimpien arttojen ollessa sataviisiymmentä vuotta aupungin perustamista nuorempia vuoden arttoja vanhemman asutusalueen sijaintia on mahdollista hahmotella antaartan oreusäyrien pohjalta tehdyn oreusmallin avulla (Kuva.). Karttaan on merittynä vuoden artan rantaviiva ja oreusäyrien pohjalta lasennallisesti tehty vuoden rantaviiva. Kartan avulla on myös mahdollista arvioida millä alueilla täyttö on ollut voimaasta. Tällaisia täyttöerrostumiltaan pasuja alueita ovat nähtävästi Ison Kiroadun rantaan laseva länsiosa seä vanhan iron ja Raippatorin välinen alue. Koreusmallin pohjalta voi todeta Barcenin niemen olleen muodoltaan jo aupunia perustettaessa liimain vuoden artan esittämää tilannetta vastaava. Isoavihaa edeltävältä ajalta on tietoja ahdesta tulipalosta. Vuoden suurpalossa olmasosa aupungista paloi. Myöhemmin vuonna sattui myös tulipalo. Tuolloin neljä tilaa paloi, jouossa Hatunteijä Gustav Hansson Erotsin talo.
Kuva.Samuel Broteusen Tammisaaren aupungin artta vuodelta. Kuva. Samuel Broteusen Tammisaaren aupunia esittävä osuus vuoden laajempia alueita äsittelevästä artasta. Lähde: Taolander :.
Kuva. Vuoden artan olme orttelioonaisuutta. Ison Kiroadun varren orttelit (oliivinvihreä) ovat syntyneet todennäöisesti vuoden - aiana. Kyseinen alue edustaa siten todennäöisesti Suomen vanhinta säilynyttä suunnitelmallisesti raentunutta aupunioonaisuutta. Lähde: Lilius :. Kuva. Kantaartan oreusäyrien pohjalta tehty oreusmalli, jossa lasennallinen vuoden rantaviiva seä vuosien ja arttojen rantaviivat. Karttapohja Tammisaaren aupungin teninen virasto.
Kuva. Adam Malmströmin Tammisaaren artta vuodelta. Lähde: Tammisaaren museo.
Vuosi Otsio Nimi Selite Originaali Huom. Eenäs stad uti Samuel Kostet Liite. ja Kuva. Nyland Anno Broterus : artta Kaupunialueen artta, tontit numeroitu, tulliaita, raennusista iviiro ja linnan pohja uvattuina. Lantmät. Lev. nr. bl. (artavd. M. form.). Ruotsin valtion aristo (RA). Geometris afrijtning öfwer Eenäs i Nyland och Raseborgs Wästra Härad och Pojo Socns belägning som efter Kongl. Maj:ts Geometris Charta öfver Eenäs Stad Belägen uti Nÿland Raseborgs Wästra Härad och Pojo Socn Efter Högvederbörli gi Förornande af den. Mar afmätt samma år. Samuel Broterus Adam Malmström Kaupunialue uvattuna uin edellisessä, lisäsi torille uvattu myös raatihuone, aupuniaympäröiv ät peltoalueet. Kuvattuna tontit numeroituina, adut nimettyinä iro, raatihuone, tuulimyllyt, puutarhat, osa taloista, laiturit ja ranta-aitat, alliot ja mäet. Kostet : artta ; Taolander : liite Lindqvist & Cederlöf. Lantmät. Lev. nr. bl. (artavd. M. form.). Ruotsin valtion aristo (RA). Tammisaaren museo Kuva Liite. ja Kuva. Tauluo. Tammisaaren aupunialuetta uvaavat artat - ja -luvuilla.. Isostavihasta -luvulle Seuraavasi vanhin Tammisaaren aupunia esittävä artta on vuodelta (Kuva ). Karttaan on uvattuna tonttien, julisten raennusten ja laitureiden yms. rantaraenteiden lisäsi myös mäet ja allioiset alueet. Raennusanta ja puutarha-alueet ovat myös merittyinä osalle tonteista. Kaupungin laajenemisen suunta on ollut oletettavasti jo -luvun puolivälistä ollut Barcenin niemen ulopuolella. Maanohoamisen myötä ainoastaan Barcenin niemen ranta-alueille on tullut uutta raennustilaa. Isoavihaa (-) vanhemman aupunialueen asemaaavaan on tehty varsinaisesti vain yhden erran suurempia muutosia. Vuonna tulipalon tuhottua iron
ympäristöä (Kuva.) Tammisaareen laadittiin ensimmäinen varsinainen asemaaava. C.W. Gyldénin asemaaava on vuodelta ja siihen sisältyi muutosia Vanhan aupungin atualueille. Isoa Kiroatua ja Piu Kiroatua oiaistiin ja levennettiin nyyistä vastaavisi (s. Liitteet. ja.). Samoin myös nyyistä Kustaa Vaasan atua levennettiin.. Juliset raennuset Kuva. Vuoden tulipalossa tuhoutuneet tontit. Cederlöf : pohjalta. Karttapohja Tammisaaren aupungin teninen virasto. Tammisaaren ensimmäinen raatihuone sijaitsi nyyisen Raatihuoneen torin läntisen puolison esellä. Raatihuoneen aritehtuuri ja oo eivät poienneet aupungin porvareiden taloista. Taolander () mainitsee aupungin historian vuosia - äsittelevässä osiossa raatihuoneen yseisellä paialla. Myöhemmin Taolander irjoittaa paialle raennetun raatihuoneen -luvun loppupuolella. Kyseinen raennus oli uitenin jo -luvun lopulla täysin rappiolla ja aivan -luvun alussa raennus oli jo romahtanut ja allistunut. Uusi raatihuone raennettiin vuonna torin pohjoisreunalle nyyisen Ruisumestarin puiston ohdalle (s. artta Liite. ja Kuva ). Tammisaaren nyyistä harmaaiviiroa on edeltänyt puinen iro. Tammisaaren ensimmäinen iro on sijainnut harmaaiviiron länsipuolella nyyisen orttelin - alueella. Ensimmäisen iron ulonäöstä ei ole olemassa tietoja, mutta se lienee raennettu -luvulla. Ensimmäinen maininta aupungin papista on vuodelta. Harmaaiviiron raentaminen aloitettiin -luvun alussa ja työ saatiin päätöseen vasta -luvulla. Vanhaa iroa äytettiin uitenin vielä vainajien leposijana ja tiedot viimeisestä hautausesta vanhaan puuiroon ovat vuodelta. Koulu perustettiin Tammisaareen vuonna reivi Moritzin toimesta. Koulumestarin talosta puhutaan ensimmäisen erran v., jolloin se sijaitsi Ison Kiroadun eteläpuolella iron ja torin välisellä alueella. Kyseinen tontti on sijaitsee nyyisen tontin -
- paialla. Koulu toimi nähtävästi oulumestarin ysityisissä tiloissa unnes oulutalo valmistui iron pohjoispuolelle. Tammisaaren uudelleen raentamisen yhteydessä aupuniin päätettiin raentaa myös uninaanartano ja linna. Kuninaanartano sijoitettiin torin luoteispuolelle nyyisen orttelin - alueelle (uvat ja, Liite.). Kuninaanartanon raentaminen aloitettiin jo -luvun lopulla, ja -luvun lopulla se oli jo autiona. Vuonna artanon raennusmateriaaleja otettiin uusioäyttöön Ladugårdenin raentamiseen. Linnan raentaminen oli ainain ajatusissa -luvun loppupuolella, mutta todennäöisesti sen raentaminen aloitettiin vasta myöhemmin. Elias Härö () on ajoittanut raentamisen ajanohdan vuosien - välille. Aiaisemmat ajoituset ovat olleet tätä huomattavasti vanhempia ja nuorempia. Linna ei uitenaan osaan valmistunut. Lisää linnasta areologisia aivausia äsittelevässä luvussa.. Areologiset tutimuset Ennen -luua areologisten aivausten ohteena on ollut ainoastaan linnan pohja. Tammisaaren ensimmäisistä areologisista aivausista vastasivat Jonatan Reuter ja Osar Hultman, jota teivät aivausia linnan raunioilla vuonna ja jättivät tutimusesta raportin Kansallismuseon aristoon. Hultman on myös äsitellyt linnan pohjaa ja sen aivausia omassa artielissaan (Hultman et al. ). Laajemmat aivauset linnan pohjan paialla tehtiin vuosina -, jolloin laajoja alueita linnan pohjan alueella paljastettiin maamassoista ja doumentoitiin. Vuoden aivausissa avatut alueet ovat esitettyinä uvassa. Härön aivausissa tallettamat esineet ovat Tammisaaren museossa luetteloimattomina. Keväällä M. Niuanen ävi löytöaineiston läpi ja totesi aineiston olevan linnaa nuorempaa jätettä (suullinen tiedonanto). Aristosta löytyy vielä asi ennen -luua aupunialueella tehtyä areologista tutimusta. Vanhempi näistä on I. Kronqvistin vuonna teemä tarastus iron oillispuolella aivannossa esiin tulleesta maanalaisesta iveysestä, jona hän tulitsi vanhan irotarhan aitamuurisi. Samalla matalla Tammisaaren aupuni esitti Kronqvistille haluuutensa vanhemman iron paian aivausiin iviiron luoteispuolella. Kaupuni oli myös valmis vastaamaan aivausustannusista. Vanhan iron paialle suunnitellut aivauset eivät osaan toteutuneet. Toinen näistä tutimusista on Knut Draen harmaaiviiron restauroinnin yhteydessä vuonna tehty lattian alaisten errostumien ja raenteiden tutimus. Seuraavat areologiset tutimuset tehtiin vuonna, jolloin nyyisellä tontilla -- tehtiin Päivi Lupin johdolla areologisia tutimusia. Tutimusissa pyrittiin löytämää jäliä Tammisaaren -luvulta -luvun lopulle toimineesta uninaanartanosta. Kaivausissa ei uitenaan löydetty jäliä artanosta ja löydetty esineistö ajoittui vanhimmillaan -luvulle. Vuoden artan asemoinnin perusteella (Liite Aspelin () ajoitti linnan raentamisen vuoteen ja Hultman (Hultman et al. ) - luvuille. E. Härö () mainitsee aivausertomusesta. Kertomusen nyyinen sijainti ei ole tiedossani. Aineisto oostuu punasavieramiiasta, lasipullon paloista ja romuraudasta. Ainaaan Museoviraston aristoista ei löydy tietoa o. aivausesta.
Kuva. Tammisaaren Linnanmäen linnan pohja ja E. Härön vuoden avaamat alueet. Linnan pohja Härö : Fig. pohjalta. Kuva. Tammisaaren aupunialueen areologiset tutimuset ja tarastuset. Kartan auolämpölinjojen aivantojen tutimusista ovat vastanneet Miola ja Majantie (). Muut pienempialaiset tutimuset ovat merittynä arttaan tutimusesta vastanneiden henilöiden muaan. Karttapohja Tammisaaren aupungin teninen virasto.
.) vuoden aivausalueet sijoittuvat artanon tontin aaoisosaan. Alueen topografian huomioiden yseisen tontin luoteispuolelle jäävä alue olisi mielestäni todennäöisempi paia uninaan artanolle. Vuodesta Tammisaaren vanhan aupungin alueella on tehty areologisia tutimusia auolämpöputien aivutöiden yhteydessä. Vuosina, ja alueella on tehty pienimuotoisia aivausia ja errostumien doumentointia (Kuva ). Tutimusissa raennusten jäänteitä on löydetty ainoastaan atualueilta, joita on levennetty vuoden tulipaloin jäleen (Iso Kiroatu, Piu Kiroatu ja Kustaa Vaasan atu). Kulttuurierrosia havaittiin muillain atualueilla. Tähän mennessä löydetyt raenteet ja ulttuurierroset ovat ajoittuneet löytöjen perusteella vanhimmillaan - luvuille (Miola & Majantie ; Ehrstedt et al. ; Majantie ). Tammisaaren esustan alueelta ei ole tähän mennessä löydetty yhtään raennetta tai ulttuurierrosta, joa ajoittuisi seleästi -luvulle. Olemassa olevien aivausraporttien lisäsi Peter Sjöstrand (Tammisaaren maauntamuseon vs. museonjohtaja) valvoi Kustaa Vaasan adun auolämpöputiaivantojen aivua Raatihuoneentorin itäpuolella vuonna (s. uva ). Tältä osuudelta ei havaittu doumentointia/tutimusta vaativia raenteita tai ulttuurierrosia, eiä valvonnasta ole tehty varsinaista raporttia. Kulttuurierrosten pasuudet vaihtelevat eri puolilla aupunia. Kulttuurierrosia voi tulla paioin vastaan jo muutaman ymmenen sentin syvyydessä adun pinnasta ja ne saattavat jatua syvimmillään yli puoleentoista metriin, uten Ison Kiroadun jäteuopan ohdalla.. Katu-, tori- ja puistoalueet Tammisaaren asemaaava on säilynyt lähes muuttumattomana nyypäivään saaa. Tämän taia atualueilla ei ole yleensä vaarana törmätä iinteisiin muinaisjäännösiin (esim. ivijalat, raennusten pohjat). Tästä on uitenin poieusia. Suurin todennäöisyys törmätä vanhoihin errostumiin on vuoden jäleen suoritetuilla ja levennetyillä aduilla (Iso Kiroatu, Piu Kiroatu ja Kustaa Vaasan atu). Vuosien - aivausilta tästä on useita esimerejä. Lisäsi Kuningattarenadun Kustaa Vaasan adun ja Pitäadun väliin jäävä osuus on syntynyt myöhemmin ulien vuosien ja artoissa esitettyjen tonttien läpi. Torialueista isoavihaa (-) vanhempia errostumia on mahdollista löytää Raatihuoneentorilta ja mahdollisesti myös Kalatorilta (--). Kalatori on ollut vielä isonvihan aiana puolisi veden alla. Torin alueelta saattaa olla löydettävissä laitureiden, ranta-aittojen tms. rantaraenteiden jäänteitä. Raatihuoneentorin (--) tilanne on täysin Kalatorista poieava. Ennen isoavihaa torin läntisen puolison esellä sijaitsi raatihuone ja torin itäinen puoliso oli tontitettua aluetta. Tammisaaressa on suhteellisen runsaasti puistoalueita, joita ohtaan on myös areologista mieleniintoa. Kaupungin osassa (---) tällaisia ovat Kolmiopuisto (Eteläisen Rantaadun ja Piu Kiroadun ulmassa), Alf Fagersin puisto (Kiron ja Sepänadun välissä) ja iron ohdalla Piu Kiroadun länsipuolelle jäävä nurmialue. ssa (---) iinnostavia puistoalueita ovat Helen Scherfbecin puisto ja Kuningattarenadun länsireunalla ortte-
leissa ja sijaitsevat pienet puistoalueet. Näiden aiien puistojen alueilta on mahdollisuus löytää isoavihaa vanhempia aupunierrostumia.. Alueiden luoittelu ja luoittelun perusteet Kaii isoavihaa vanhemman aupunialueen tontit jaettiin tutimusellisen ja suojelusellisen mieleniinnon muaan olmeen luoaan:.) Säilyneet alueet. Tutimusellisesti erityisen mieleniintoiset ja suojelullisesti arvoaat alueet. Tähän luoaan uuluvat aii alueet, joilla -luvun errostumat ovat todennäöisesti hyvin säilyneitä. Lisäsi luoaan uuluvat tutimusellisesti erityisen mieleniintoiset alueet, uten esim. raatihuoneen ympäristö ja porvariston asuinalueet, joiden errostumat ovat todennäöisesti uitenin osittain tuhoutuneet. Ensimmäisen luoan ohteet tulisi pyriä suojelemaan tai tilanteen vaatiessa vapauttaa raentamiselle tapausohtaisesti arvioitavalla tutimusella..) Todennäöisesti säilyneet tai vain osittain tuhoutuneet alueet. Tutimusellisesti mieleniintoiset ja suojelullisesti arvoaat alueet. Tähän luoaan uuluvat -luvun raennetun aupunialueen reuna-alueet, joiden raennusäytöstä ei ole täyttä varmuutta. Lisäsi luoaan uuluvat -luvun aavoitetun aupunialueen osittain tuhoutuneet osat. Myös -luvun puolella isonvihan (- ) jäleen raennettu errosiltaan hyvin tai osittain säilynyt aupunialue uuluu toiseen luoaan. Toisen luoan alueilla maaperään ajoaminen voidaan tehdä joo areologin valvonnassa tai sitten alueella on suoritettava oetutimusia. Tarvittavat toimenpiteet arvioidaan tapausohtaisesti. ) Tuhoutuneet alueet. Luoaan uuluvat vanhan aupunialueen ulopuoliset alueet seä aupunialueen sisältä ne alueet, joiden errostumat ovat todennäöisesti jo täysin tuhoutuneet. Maanäyttö olmannen luoan alueilla ei vaadi areologisia tutimusia ellei töiden aiana tule vastaan tutimusta ja doumentointia vaativia raenteita tai errostumia.. Raportin laatiminen Inventointiraportti on tehty Microsoft Access tietoantaohjelmalla työstettyyn tietoantaan. Tietoanta oostuu olmesta tauluosta: uluosta, josta selviävät aii ensimmäiseen ja toiseen luoaan uuluvat tontit iinteistötunnusineen (JHS muaisesti unta, sijaintialue, ryhmä ja ysiö) ja osoitteineen, Kohdeuvaustauluosta, jossa on lyhyt uvaus ohteesta ja tonttialueen historiasta seä Raennustauluosta, jossa on lyhyt selvitys tontin raennusannasta (raennuset, raennusvuosi, perusta ja ellarit). Tässä raportin paperiversiossa tietoannan tauluoista yhdistetyt ja tulostetut raportit ovat liitteenä. en valouvat löytyvät myös liitteistä (Liitteet -). Tauluoissa ohteet on järjestetty iinteistötunnusen perusteella nousevaan järjestyseen. Inventointiraporttiin liittyvät artat (Liitteet -) on tehty MapInfo. ohjelmalla. Pohja-aineistona on äytetty Tammisaaren aupungin tuottamaa vetorimuotoista antaarttaa. Kantaartta oli inventointia tehtäessä suhteellisen hyvin ajan tasalla inventointialueen osalta.
. Inventoinnin tuloset Tammisaaren inventoinnissa äytiin läpi reilu sataymmenen tonttia isoavihaa vanhemmalla aupunialueella. Kerrostumiltaan oletettavasti säilyneitä alueita on runsaasti. Toisen luoan alueita on lähinnä ennen isoavihaa rantavyöhyeeseen uuluneet alueet ja tontit joiden errostumat ovat oletettavasti jo pahasti nuoremman raentamisen häiritsemiä. Tauluossa on esitettynä inventoinnin tulosia numerotietona. Tietoannasta tulostetut. ja. luoan alueiden perustiedot sisältävä ohdeluettelo, ohdeuvauset ja tiedot raennusannasta löytyvät liitteestä. Inventoinnin tulos on esitettynä visuaalisesti antaarttapohjalla liitteessä. Tontit (pl) Pinta-ala (ha) Tutimusalueen pinta-alasta (%). Luoa,,. Luoa,, yhteensä,, Tauluo. Tammisaaren aupuniareologisen inventoinnin tulosena saatujen tutimusellisesti ja suojelullisesti mieleniintoisten tonttien määrällinen ja pinta-alallinen jaauma. ja. luoan alueiden esen. Kaiista.- ja.-luoan alueella tehtävistä maaperään ajoavista raennustöistä on ilmoitettava etuäteen Museoviraston raennushistorian osastoon (p. -), josta annetaan tapausohtaiset toimintaohjeet. Myös vanhan aupungin atualueilla tehtävistä raennustöistä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin Museovirastoon.. Tammisaaren aupuniareologinen potentiaali Tammisaari on Suomen ensimmäinen esiajan jäleen perustettu aupuni. Tammisaaren lisäsi muita Vaasa-ajalla perustettuja aupuneja ovat Vantaan Helsini (), Pori (), Oulu () ja Vaasa (). Kesiaiaisen Porvoon lisäsi myös Tammisaari säästyi -luvulla suurvalta-ajalla tehdyistä asemaaavan reguloinneista eiä säännöllistä ruutuasemaaavaa osaan edes suunniteltu. Aluperäisen asemaaavansa säilymisen taia vanhoihin tontteihin liittyvät errostumat ovat nyyisillä tonteilla. Tammisaaren isoavihaa vanhemman aupunialueen raennusanta on pääosin vanhoja puutaloja, jota luovat areologisesti mieleniintoisille errostumille hyvät säilymisolosuhteet. Tähän mennessä tehdyt areologiset tutimuset ovat esittyneet atualueille ja isoavihaa vanhemman varsinaisen raennetun aupunialueen tonttimaan ulopuolella sijaitseville tonteille Kustaa Vaasan adun pohjoispuolella. Vaia Tammisaaressa on tehty suhteellisen laajoja läpileiausia aupungin atualueiden errostumiin auolämpöputien aivutöiden yhteydessä, yhtään ysiselitteisesti -luvulle ajoittuvaa raennetta tai errostumaa ei ole löydetty. Tammisaaren aupuniareologinen potentiaali on erityisen hyvä. Tulevaisuudessa puuaupunialueella tehtävien pienempienin raennushaneiden yhteydessä olisi
hyvä tehdä areologisia tutimusia, jotta aupungin varhaisvaiheen errostumiin päästäisiin äsisi.. Inventoinnin tuloset, asemaaavan raennusoieudet ja suojellut raennuset Inventointialueen alueilla I- ja-, IV- ja - asemaaava on vahvistettu.. (viim. muutoset..). Alueilla I-, III-, ja, IV- asemaaavaehdotus.. on vahvistettu vuoden aiana. Käytössäni oli ainoastaan aavaehdotus, mutta ehdotusen raennusten suojelumerintöihin ei aupunginaritehti Yrjö Sahlstedtin muaan ole tullut muutosia vahvistettuun versioon (suullinen tiedonanto..). Alueen aavassa on runsaasti sr- ja sh- merinnällä varustettuja raennusia. Asemaaavassa suojelumerinnällä varustetut raennuset, raennussuojelulailla suojellut raennuset ja tonttien äyttämättömät raennusoieudet ovat esitettyinä liitteessä.. Liitteessä on merittynä ainoastaan sellaiset raennusoieudet, joiden toteuttaminen ei vaatisi olemassa olevan raennusannan puramista. Raennusoieusia ei ole eritelty raennusalan pinta-alan suhteen. Isoavihaa vanhemman aupunialueen äyttämättömät raennusoieudet ovat etupäässä pienialaisia. Suurin osa alueen nyyisestä raennusannasta on aavassa suojelumerinnöillä varustettuja. Vieläpä etupäässä sr- merinnällä. Alueella ei ole odotettavissa suuria raennushaneita. Tosin pinta-alaltaan pieniä raennusoieusia on yhä äyttämättä monilla myös areologista mieleniintoa omaavalla tontilla (Liite.).. Yhteenveto - Tammisaaressa on oletettavasti runsaasti säilyneitä isoavihaa (-) vanhempia ulttuurierrosia - Kaupuni säilyttänyt aluperäisen asemaaavansa areologisesti tutittavat errostumat etupäässä nyyisten tonttien alla - Kaupunialueen ehitysen seuraaminen arttojen perusteella vaieaa isoavihaa vanhempia arttoja vain asi vuoden tilannetta uvaavaa arttaa, Tammisaaren asemaaavan muuttamista säännöllisesi ruutuaavasi -luvulla ei edes suunniteltu tämän taia aupunimittausiin perustuvia arttoja on olemassa niin niuasti - Voimassa olevien asemaaavojen perusteella isoavihaa vanhemmalle aupunialueelle ei ole odotettavissa suuria raennushaneita - Inventoinnissa määriteltyjen. ja. luoan alueilla tehtävistä maaperään ajoavista raennustöistä on ilmoitettava Museoviraston raennushistorian osastoon. Sama pätee vanhan aupungin atualueilla tehtäviin aivutöihin. Helsingissä.. Teemu Möönen
Liite Perusarttaote Perusarttapohjalle ei hanittu julaisulupaa
m Carpelanintie Hultmanintie Hultmansvägen Murrostie Sairaalanuja # Sjuhusgränd Östra Strandgatan Panimonatu Reuterintie ar Puutarhanatu Lidvägen Carpelansvägen Reutersvägen Bryggerigatan Brötesvägen Trädgårdsgatan ar. Östra Strandgatan Haauja Haggränd Itäinen Rantaatu Madsenintie ar Madsensvägen Snäcsundintie Snäcsundsvägen Sepparträdgården Kaivoatu t Brunnsgatan Satamaatu Kärrgatan Handsmaaregatan Pormestarinatu Eteläinen Borgmästargränd Eteläinen Rantaatu Piu Kiroatu Hatunteijänatu Södra Hamngatan Bastugatan Fistorget Kalatori Seppsbroarna. Våghusgränden Puusepänatu Liinaanurinatu Saunaatu. Snicaregatan Nahurinatu Södra Strandgatan Linvävaregatan Bastugatan Garvaregatan Västvallen ar Harjuatu Åsgatan # Asematie # t Ystadinatu Stationsvägen # # # # Viherlehdonatu #@ t S.st H.as # undsgatan Sigfrid Aroniusen atu Vatgatan Vartioatu Erottajanatu # Ladugårdsgatan Långgatan Gustav Wasas gata Björnäsgatan Kuningattarenatu Kuninaanatu Drottninggatan Puistoatu Pitäatu t # # Ystadsgatan # Tehtaanatu Fabrisgatan # # Sigfrid Aroni gata Sillnadsgatan Lejonhuvudsgatan Somaaregränd Kungsgatan #. Pargatan Raatihuoneentori Suoatu Rådhustorget Iso Kironatu Sepänatu Solgatan Kyra Linnanatu # # Kustaa Vaasan atu # Vuoriatu Pohjoinen Rantaatu Norra Strandgatan Slottsgatan Långgatan Berggatan # Kälgränd t Smedsgatan Lilla Kyrogatan Kammaaregatan Herrgårdsgatan Basatorget Raippatori Gustav Wasas gata Stora Kyrogatan Hattmaaregatan Vesimiehenatu Sandstrand Hiearanta Västvallen Maalarinatu Sjöformansgatan Länsivalli Stallören Knipan Tennisplan Tennisplan Tennisenttä TAMMISAARI Pohjaartta Tammisaaren aupungin teninen virasto Museovirasto/RHO/T.Möönen Liite Kaupuniareologinen inventointi INVENTOINTIALUEEN RAJAUS
m Carpelanintie Hultmanintie Hultmansvägen Murrostie Sairaalanuja # Sjuhusgränd Östra Strandgatan Panimonatu Reuterintie ar Puutarhanatu Lidvägen Carpelansvägen Reutersvägen Bryggerigatan Brötesvägen Trädgårdsgatan ar. Östra Strandgatan Haauja Haggränd Itäinen Rantaatu Madsenintie ar Madsensvägen Snäcsundintie Snäcsundsvägen Sepparträdgården Kaivoatu t Brunnsgatan Satamaatu Kärrgatan Handsmaaregatan Pormestarinatu Eteläinen Borgmästargränd Eteläinen Rantaatu Piu Kiroatu Hatunteijänatu Södra Hamngatan Bastugatan Fistorget Kalatori Seppsbroarna. Våghusgränden Puusepänatu Liinaanurinatu Saunaatu. Snicaregatan Nahurinatu Södra Strandgatan Linvävaregatan Bastugatan Garvaregatan Västvallen ar Harjuatu Åsgatan # Asematie # t Ystadinatu Stationsvägen # # # # Viherlehdonatu #@ t S.st H.as # undsgatan Sigfrid Aroniusen atu Vatgatan Vartioatu Erottajanatu # Ladugårdsgatan Långgatan Gustav Wasas gata Björnäsgatan Kuningattarenatu Kuninaanatu Drottninggatan Puistoatu Pitäatu t # # Ystadsgatan # Tehtaanatu Fabrisgatan # # Sigfrid Aroni gata Sillnadsgatan Lejonhuvudsgatan Somaaregränd Kungsgatan #. Pargatan Raatihuoneentori Suoatu Rådhustorget Iso Kironatu Sepänatu Solgatan Kyra Linnanatu # # Kustaa Vaasan atu # Vuoriatu Pohjoinen Rantaatu Norra Strandgatan Slottsgatan Långgatan Berggatan # Kälgränd t Smedsgatan Lilla Kyrogatan Kammaaregatan Herrgårdsgatan Basatorget Raippatori Gustav Wasas gata Stora Kyrogatan Hattmaaregatan Vesimiehenatu Sandstrand Hiearanta Västvallen Maalarinatu Sjöformansgatan Länsivalli Stallören Knipan Tennisplan Tennisplan Tennisenttä TAMMISAARI Vuoden artta Pohjaartta Tammisaaren aupungin teninen virasto = Tontit = Kiro ja linnan pohja = Rantaviiva = Tulliaita Museovirasto/RHO/T.Möönen Liite.
m Carpelanintie Hultmanintie Hultmansvägen Murrostie Sairaalanuja # Sjuhusgränd Östra Strandgatan Panimonatu Reuterintie ar Puutarhanatu Lidvägen Carpelansvägen Reutersvägen Bryggerigatan Brötesvägen Trädgårdsgatan ar. Östra Strandgatan Haauja Haggränd Itäinen Rantaatu Madsenintie ar Madsensvägen Snäcsundintie Snäcsundsvägen Sepparträdgården Kaivoatu t Brunnsgatan Satamaatu Kärrgatan Handsmaaregatan Pormestarinatu Eteläinen Borgmästargränd Eteläinen Rantaatu Piu Kiroatu Hatunteijänatu Södra Hamngatan Bastugatan Fistorget Kalatori Seppsbroarna. Våghusgränden Puusepänatu Liinaanurinatu Saunaatu. Snicaregatan Nahurinatu Södra Strandgatan Linvävaregatan Bastugatan Garvaregatan Västvallen ar Harjuatu Åsgatan # Asematie # t Ystadinatu Stationsvägen # # # # Viherlehdonatu #@ t S.st H.as # undsgatan Sigfrid Aroniusen atu Vatgatan Vartioatu Erottajanatu # Ladugårdsgatan Långgatan Gustav Wasas gata Björnäsgatan Kuningattarenatu Kuninaanatu Drottninggatan Puistoatu Pitäatu t # # Ystadsgatan # Tehtaanatu Fabrisgatan # # Sigfrid Aroni gata Sillnadsgatan Lejonhuvudsgatan Somaaregränd Kungsgatan #. Pargatan Raatihuoneentori Suoatu Rådhustorget Iso Kironatu Sepänatu Solgatan Kyra Linnanatu # # Kustaa Vaasan atu # Vuoriatu Pohjoinen Rantaatu Norra Strandgatan Slottsgatan Långgatan Berggatan # Kälgränd t Smedsgatan Lilla Kyrogatan Kammaaregatan Herrgårdsgatan Basatorget Raippatori Gustav Wasas gata Stora Kyrogatan Hattmaaregatan Vesimiehenatu Sandstrand Hiearanta Västvallen Maalarinatu Sjöformansgatan Länsivalli Stallören Knipan Tennisplan Tennisplan Tennisenttä TAMMISAARI Vuoden artta Pohjaartta Tammisaaren aupungin teninen virasto = Tontit = Kiro ja linnan pohja = en raennusia = Ranta-aittoja = Laiturit = Tuulimyllyt = Poijut = Tulliaita = Rantaviiva = Kallio = Mäen juuri Museovirasto/RHO/T.Möönen Liite.
m Carpelanintie Hultmanintie Hultmansvägen Murrostie Sairaalanuja # Sjuhusgränd Östra Strandgatan Panimonatu Reuterintie ar Puutarhanatu Lidvägen Carpelansvägen Reutersvägen Bryggerigatan Brötesvägen Trädgårdsgatan ar. Östra Strandgatan Haauja Haggränd Itäinen Rantaatu Madsenintie ar Madsensvägen Snäcsundintie Snäcsundsvägen Sepparträdgården Kaivoatu t Brunnsgatan Satamaatu Kärrgatan Handsmaaregatan Pormestarinatu Eteläinen Borgmästargränd Eteläinen Rantaatu Piu Kiroatu Hatunteijänatu Södra Hamngatan Bastugatan Fistorget Kalatori Seppsbroarna. Våghusgränden Puusepänatu Liinaanurinatu Saunaatu. Snicaregatan Nahurinatu Södra Strandgatan Linvävaregatan Bastugatan Garvaregatan Västvallen ar Harjuatu Åsgatan # Asematie # t Ystadinatu Stationsvägen # # # # Viherlehdonatu #@ t S.st H.as # undsgatan Sigfrid Aroniusen atu Vatgatan Vartioatu Erottajanatu # Ladugårdsgatan Långgatan Gustav Wasas gata Björnäsgatan Kuningattarenatu Kuninaanatu Drottninggatan Puistoatu Pitäatu t # # Ystadsgatan # Tehtaanatu Fabrisgatan # # Sigfrid Aroni gata Sillnadsgatan Lejonhuvudsgatan Somaaregränd Kungsgatan #. Pargatan Raatihuoneentori Suoatu Rådhustorget Iso Kironatu Sepänatu Solgatan Kyra Linnanatu # # Kustaa Vaasan atu # Vuoriatu Pohjoinen Rantaatu Norra Strandgatan Slottsgatan Långgatan Berggatan # Kälgränd t Smedsgatan Lilla Kyrogatan Kammaaregatan Herrgårdsgatan Basatorget Raippatori Gustav Wasas gata Stora Kyrogatan Hattmaaregatan Vesimiehenatu Sandstrand Hiearanta Västvallen Maalarinatu Sjöformansgatan Länsivalli Stallören Knipan Tennisplan Tennisplan Tennisenttä TAMMISAARI Tutimusellisesti ja suojelullisesti mieleniintoiset alueet Koo tutimusalaue Pohjaartta Tammisaaren aupungin teninen virasto =. luoa =. luoa = Inventointialueen raja Museovirasto/RHO/T.Möönen Liite
SM m Carpelanintie Hultmanintie Hultmansvägen Murrostie Sairaalanuja # Sjuhusgränd Östra Strandgatan Panimonatu Reuterintie ar Puutarhanatu Lidvägen Carpelansvägen Reutersvägen Bryggerigatan Brötesvägen Trädgårdsgatan ar. Östra Strandgatan Haauja Haggränd Itäinen Rantaatu Madsenintie ar Madsensvägen Snäcsundintie Snäcsundsvägen Sepparträdgården Kaivoatu t Brunnsgatan Satamaatu Kärrgatan Handsmaaregatan Pormestarinatu Eteläinen Borgmästargränd Eteläinen Rantaatu Piu Kiroatu Hatunteijänatu Södra Hamngatan Bastugatan Fistorget Kalatori Seppsbroarna. Våghusgränden Puusepänatu Liinaanurinatu Saunaatu. Snicaregatan Nahurinatu Södra Strandgatan Linvävaregatan Bastugatan Garvaregatan Västvallen ar Harjuatu Åsgatan # Asematie # t Ystadinatu Stationsvägen # # # # Viherlehdonatu #@ H.as # gatan Sigfrid Aroniusen atu Vatgatan Vartioatu Erottajanatu # Ladugårdsgatan Långgatan Gustav Wasas gata Björnäsgatan Kuningattarenatu Kuninaanatu Drottninggatan Puistoatu Pitäatu # Ystadsgatan # Tehta Fabrisgatan # # Sigfrid Aroni gata Sillnadsgatan Lejonhuvudsgatan Somaaregränd Kungsgatan #. Pargatan Raatihuoneentori Suoatu Rådhustorget Iso Kironatu Sepänatu Solgatan Kyra Linnanatu # # Kustaa Vaasan atu # Vuoriatu Pohjoinen Rantaatu Norra Strandgatan Slottsgatan Långgatan Berggatan # Kälgränd t Smedsgatan Lilla Kyrogatan Kammaaregatan Herrgårdsgatan Basatorget Raippatori Gustav Wasas gata Stora Kyrogatan Hattmaaregatan Vesimiehenatu Sandstrand Hiearanta Västvallen Maalarinatu Sjöformansgatan Länsivalli Stallören Knipan Tennisplan Tennisplan Tennisenttä TAMMISAARI Asemaaavan suojelumerinnät ja äyttämättömät raennusoieudet Pohjaartta Tammisaaren aupungin teninen virasto = sr-merinnällä varustetut raennuset = s-merinnät (Raennussuojelulailla suojeltu) = sh-merinnällä varustetut raennuset = Muinaismuistoalue (SM) Museovirasto/RHO/T.Möönen Liite. = Käyttämätön raennusoieus = Käyttämätön raennusoieus talousraennuselle = Inventointialueen raja Alueet I- ja-, II- -, IV- ja. Asemaaavan muutos..; Alueet I-, III-, - ja -, IV-. Asemaaavaehdotus.., vahvistettu v..
SM m Carpelanintie Hultmanintie Hultmansvägen Murrostie Sairaalanuja # Sjuhusgränd Östra Strandgatan Panimonatu Reuterintie ar Puutarhanatu Lidvägen Carpelansvägen Reutersvägen Bryggerigatan Brötesvägen Trädgårdsgatan ar. Östra Strandgatan Haauja Haggränd Itäinen Rantaatu Madsenintie ar Madsensvägen Snäcsundintie Snäcsundsvägen Sepparträdgården Kaivoatu t Brunnsgatan Satamaatu Kärrgatan Handsmaaregatan Pormestarinatu Eteläinen Borgmästargränd Eteläinen Rantaatu Piu Kiroatu Hatunteijänatu Södra Hamngatan Bastugatan Fistorget Kalatori Seppsbroarna. Våghusgränden Puusepänatu Liinaanurinatu Saunaatu. Snicaregatan Nahurinatu Södra Strandgatan Linvävaregatan Bastugatan Garvaregatan Västvallen ar Harjuatu Åsgatan # Asematie # t Ystadinatu Stationsvägen # # # # Viherlehdonatu #@ Sigfrid Aroniusen atu Vatgatan Vartioatu Erottajanatu # Ladugårdsgatan Långgatan Gustav Wasas gata Björnäsgatan Kuningattarenatu Kuninaanatu Drottninggatan Puistoatu Pitäatu # # Fabr # # Sigfrid Aroni gata Sillnadsgatan Lejonhuvudsgatan Somaaregränd Kungsgatan #. Pargatan Raatihuoneentori Suoatu Rådhustorget Iso Kironatu Sepänatu Solgatan Kyra Linnanatu # # Kustaa Vaasan atu # Vuoriatu Pohjoinen Rantaatu Norra Strandgatan Slottsgatan Långgatan Berggatan # Kälgränd t Smedsgatan Lilla Kyrogatan Kammaaregatan Herrgårdsgatan Basatorget Raippatori Gustav Wasas gata Stora Kyrogatan Hattmaaregatan Vesimiehenatu Sandstrand Hiearanta Västvallen Maalarinatu Sjöformansgatan Länsivalli Stallören Knipan Tennisplan Tennisplan Tennisenttä TAMMISAARI Asemaaavan suojelumerinnät, äyttämättömät raennusoieudet ja inventoinnin tuloset Pohjaartta Tammisaaren aupungin teninen virasto = sr-merinnällä varustetut raennuset = s-merinnät (Raennussuojelulailla suojeltu) = sh-merinnällä varustetut raennuset = Muinaismuistoalue (SM) = Käyttämätön raennusoieus Museovirasto/RHO/T.Möönen Liite. = Käyttämätön raennusoieus talousraennuselle = Inventointialueen raja =. luoa =. luoa Alueet I- ja-, II- -, IV- ja. Asemaaavan muutos..; Alueet I-, III-, - ja -, IV-. Asemaaavaehdotus.., vahvistettu v..
m Carpelanintie Hultmanintie Hultmansvägen Murrostie Sairaalanuja # Sjuhusgränd Östra Strandgatan Panimonatu Reuterintie ar Puutarhanatu Lidvägen Carpelansvägen Reutersvägen Bryggerigatan Brötesvägen Trädgårdsgatan ar. Östra Strandgatan Haauja Haggränd Itäinen Rantaatu Madsenintie ar Madsensvägen Snäcsundintie Snäcsundsvägen Sepparträdgården Kaivoatu t Brunnsgatan Satamaatu Kärrgatan Handsmaaregatan Pormestarinatu Eteläinen Borgmästargränd Eteläinen Rantaatu Piu Kiroatu Hatunteijänatu Södra Hamngatan Bastugatan Fistorget Kalatori Seppsbroarna. Våghusgränden Puusepänatu Liinaanurinatu Saunaatu. Snicaregatan Nahurinatu Södra Strandgatan Linvävaregatan Bastugatan Garvaregatan Västvallen ar Harjuatu Åsgatan # Asematie # t Ystadinatu Stationsvägen # # # # Viherlehdonatu #@ t S.st H.as # undsgatan Sigfrid Aroniusen atu Vatgatan Vartioatu Erottajanatu # Ladugårdsgatan Långgatan Gustav Wasas gata Björnäsgatan Kuningattarenatu Kuninaanatu Drottninggatan Puistoatu Pitäatu t # # Ystadsgatan # Tehtaanatu Fabrisgatan # # Sigfrid Aroni gata Sillnadsgatan Lejonhuvudsgatan Somaaregränd Kungsgatan #. Pargatan Raatihuoneentori Suoatu Rådhustorget Iso Kironatu Sepänatu Solgatan Kyra Linnanatu # # Kustaa Vaasan atu # Vuoriatu Pohjoinen Rantaatu Norra Strandgatan Slottsgatan Långgatan Berggatan # Kälgränd t Smedsgatan Lilla Kyrogatan Kammaaregatan Herrgårdsgatan Basatorget Raippatori Gustav Wasas gata Stora Kyrogatan Hattmaaregatan Vesimiehenatu Sandstrand Hiearanta Västvallen Maalarinatu Sjöformansgatan Länsivalli Stallören Knipan Tennisplan Tennisplan Tennisenttä TAMMISAARI Kunnallisteniset aivannot Pohjaartta Tammisaaren aupungin teninen virasto Museovirasto/RHO/T.Möönen Liite
Tammisaari- Eenäs Kaupuniareologinen inevntointi Teemu Möönen Kohdetiedot Pitäatu TAMMISAARI (Eenäs) numero Liite Valouvat MV:RHOA Areologinen mieleniinto Raennuset -errosinen puinen asuinraennus, pieni adun vieren raennus ja puinen uloraennus Raennusvuosi - ja -luvun taite, nyyinen uloasu / luonnonivi/betoni Saloorpi, A. : Centrumbebyggelse i Eenäs. Rapport över bebyggelsen. Stadsdelarna,, och. Eenäs stad. Kohdeuvaus Tontin alueella on sijainnut osia Herrgårdin tilasta, joa oli olemassa -luvun lopulta seuraavan vuosisadan lopulle asti. Vuoden artan asemoinnin muaan Herrgårdin tilan raja on ulenut pohjoisessa Pitäadun nyyistä reunaa pitin. Kartan muaan tontin länsipuoliso on ollut artanon aluetta. Kartanon rappeuduttua varsinainen aupungin tonttialue levisi tontille vasta -luvulla isonvihan jäleen. Tontin errostumat ovat todennäöisesti pääosin säilyneitä. Ainoastaan asuinraennusen alaiset errostumat ovat tuhoutuneet. Piha-alue on nurmella. Kustaa Vaasan atu TAMMISAARI (Eenäs) numero Valouvat MV:RHOA Areologinen mieleniinto Raennuset -errosinen puinen asuin- ja liieraennus seä puinen piharaennus Raennusvuosi -luu (?) luonnonivi Saloorpi, A. : Centrumbebyggelse i Eenäs. Rapport över bebyggelsen. Stadsdelarna,, och. Eenäs stad. Kohdeuvaus Tontin alueella on sijainnut osia Herrgårdin tilasta, joa oli olemassa -luvun lopulta seuraavan vuosisadan lopulle asti. Vuoden muaan yli puolet nyyisestä tontista on ollut artanon aluetta. Tontin errostumat ovat mahdollisesti osin säilyneitä. Ainoastaan asuin- ja liieraennusen alaiset errostumat ja tontin länsirajan aivausalueen errostumat ovat oletettavasti tuhoutuneet. Tontin alueella on tehty areologisia aivausia vuonna, joiden löytöaineisto ajoittui vanhimmillaa -luvulle. Karttojen perustaalla paialla sijaitsi vuonna ooltaan nyyistä vastaava tontti. Tontin piha-alue on puutarhaa. Liite Sivu /
TAMMISAARI (Eenäs) Kustaa Vaasan atu tai Pitäatu numero Valouvat MV:RHOA Areologinen mieleniinto Raennuset -errosinen luonnoniviperustainen puinen asuinja liieraennus (Kustaa Vaasan atu, ) ja - errosinen betoniperustainen puinen asuinraennus (Pitäatu, ), joissa molemmissa ellari, seä luonnoniviperustainen puinen piharaennus Raennusvuosi, luonnonivi ja betoni Saloorpi, A. : Centrumbebyggelse i Eenäs. Rapport över bebyggelsen. Stadsdelarna,, och. Eenäs stad. Kohdeuvaus Miltei oo tontti on ollut Herrgårdin artanon aluetta. Kustaa Vaasan adun reunan asuin- ja liieraennusen pohjoispuolelle jäävä osa tontista on ollut artanon aluetta. Herrgårdin artano oli olemassa -luvun lopulta alaen noin sataviisiymmentä vuotta. Tontin alueen errostumat ovat todennäöisesti tuhoutuneet ainoastaan atujen varsilla sijaitsevien raennusten alueelta. Herrgårdin tontin topografian perusteella juuri yseinen tontti vaiuttaisi erityisen sopivalta paialta artanon pääraennusen sijaintia ajatellen. Piha-alue on nurmella. Kustaa Vaasan atu TAMMISAARI (Eenäs) numero Valouvat MV:RHOA Areologinen mieleniinto Raennuset -errosinen puinen asuin- ja liieraennus ja puinen piharaennus Raennusvuosi -luu luonnonivi/betoni Saloorpi, A. : Centrumbebyggelse i Eenäs. Rapport över bebyggelsen. Stadsdelarna,, och. Eenäs stad. Kohdeuvaus Vuoden artan asemoinnin perusteella oo tontti, vain aivan läntisimpiä osia luuun ottamatta, on ollut Herrgårdin uninaanartanon aluetta. Kartano oli voimissaan -luvun lopusta aivan -luvun lopulle saaa. Tontin errostumat ovat oletettavasti hyvin säilyneitä uloraennusen ja pihanurmen alla, mutta Kustaa Vaasan adun varren raennusen alaiset errostumat ovat todennäöisesti tuhoutuneet ellarin raentamisen yhteydessä. Pitäatu TAMMISAARI (Eenäs) numero Valouvat MV:RHOA Areologinen mieleniinto Raennuset -errosinen puinen asuinraennus ja autotalli Raennusvuosi -luu betoni Saloorpi, A. : Centrumbebyggelse i Eenäs. Rapport över bebyggelsen. Stadsdelarna,, och. Eenäs stad. Kohdeuvaus Vuoden artan asemoinnin perusteella oo lähes oo tontti on uulunut Herrgårdin uninaanartanon tontille. Kartano oli voimissaan -luvun lopusta aivan -luvun lopulle saaa. Tontin errostumat ovat mitä luultavimmin säilyneitä pihan puutarhassa ja tuhoutuneet ainoastaan asuinraennusen alueelta. Liite Sivu /